Alva Forsius (1866-1935) oli päämäärätietoinen nainen. Hänellä oli tavoite ja tahtoa sekä kykyä ja vahvaa sydämenpaloa asiansa eteenpäin viemiseksi.
150 vuotta Alva Forsiuksen syntymän jälkeen muistamme häntä muun muassa Porvoon synnytyssairaalan sekä yksinäisille äideille ja heidän lapsilleen perustetun suojakodin tähden. Ne olivat Alva Forsiuksen näkyvimmät saavutukset. Forsius on kuitenkin jäänyt historiankirjoissa marginaaliin. Hänen työnsä on kaiketi kategorisoitu ”sosiaalitätien puuhasteluksi”, vaikka kaikki merkit osoittavat, että tällä naisella on ollut nykyajan termein erittäin yrittäjämäinen ote ja saavutukset ovat olleet kauaskantoisia.
Alva Forsiuksen työn pohjavireenä on ollut inhimillisyys, mutta on mielenkiintoista pohtia hänen toimintaansa myös taloudelliselta kannalta ja erityisesti naisen taloudellisen itsenäisyyden kannalta. Synnytyslaitos ja nimenomaan yksinhuoltajaäitien suojakoti tarjosivat yhteiskunnan hyljeksimille naisille toivoa tulevasta ja mahdollisuuden elättää itsensä ja lapsensa. Tämä tapahtui koulutuksen kautta, sillä naiset saivat suojakodissa ammatillista oppia.
- Tämä on mielestäni kaikkein tärkein arvo Alva Forsiuksen työssä. Lapsensa kanssa yksin selviytymään jätetyt nuoret naiset olivat kouluttamattomia. Heidät oli ehkä alun perin lähetetty maalta kaupunkiin tienaamaan, monet olivat piikoja ja lähettivät rahaa kotiin. Raskaus vei työpaikan eikä paluuta köyhään kotiinkaan ollut. Häpeäpenkissähän ei koskaan istunut se toinen osapuoli, vaan aina nainen, toteaa Eila Forsblom, joka on paneutunut Alva Forsiuksen elämäntyöhön ja toimi myös primus motorina toukokuussa paljastetun Alvan muistopatsaan puolesta.
Suojakoti sai nimekseen Solhem-Aurinkokoti. Nuoret äidit viettivät siellä lapsineen kuusi kuukautta. Arkitöiden ja lastenhoidon ohella he oppivat muun muassa käyttämään ompelukonetta.
- Käsitöitä tehtiin myyjäisiin ja myös tilauksesta Porvoon rouville. Oli parsimista ja paikkaamista. Torilla käytiin myymässä oman kasvimaan tuotteita, varmaan omien kanojenkin munia. Naiset pilkkoivat polttopuutkin itse, Eila Forsblom kertoo.
Solhem toimi vuoteen 1957, jolloin siitä tuli Pelastusarmeijan Porvoon lastenseimi.
Sote-alan itsellinen naisyrittäjä
Taloudellinen itsenäisyys on yksi nykyisen tasa-arvomme peruspilareista. Myös Alva Forsius oli itsellinen, koulutettu nainen, joka pyöritti omaa yritystä, yksityistä sairaalaa. Tämä oli mahdollista naimattomille naisille vuoden 1863 lainsäädäntöuudistuksen jälkeen. Avioliitossa naisella ei sen sijaan ollut täysivaltaisuutta. Vuoteen 1930 asti naisen katsottiin olevan avioliitossa miehensä holhouksessa.
Alva valmistui ensin käsityöopettajaksi, mutta suuntautui myöhemmin sosiaalityöhön ja toi Pelastusarmeija-järjestön Suomeen. Kätilöksi Forsius valmistui vuonna 1895. Kesät hän asui Åbyn kartanossa Porvoon maalaiskunnassa ja teki kotikäyntejä niin maaseudulla kuin kaupungissa. Hauska yksityiskohta on eräässä Borgåbladetin ilmoituksessa, jossa Forsius mainitsee, että hänellä on myös puhelin – harvinaisuus tuohon aikaan.
Oma yritystoiminta ei ehkä tuonut toivottua tulosta, sillä välillä Forsius toimi Turussa Turva- ja työkodin johtajana. Asiaa voi tarkastella niinkin, että Forsius sai tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä, ja kävi keräämässä kokemusta. Hän myös hankki lisäkoulutusta ja suoritti koneellisen lapsenpäästöopin eli oppi käyttämään mm. synnytyspihtejä.
Alva Forsius kulki omaa tietään, nykytermein rakensi urapolkuaan. Kuka tietää, kuinka kauan sairaala oli ollut hänen unelmansa? Joka tapauksessa vuonna 1899 33-vuotias Alva Forsius perusti Porvooseen yksityisen synnytyssairaalan, johon hän sai valtiontukea: 1000 markkaa perustamiskustannuksiin ja 3000 markkaa ylläpitoon kolmeksi vuodeksi. Vuokratiloissa Uudella Vuorikadulla (nykyinen Linnankoskenkatu) sijainneessa sairaalassa oli kolme huonetta ja viisi sänkyä, joista kaksi oli maksaville potilaille ja kolme ilmaista.
Sairaalataloutta
Synnytyslaitoksella riitti asiakkaita ja pian tarvittiin jo lisää tilaa. Niinpä Alva Forsius päätti rakennuttaa uuden synnytyslaitoksen, joka avatui 12-paikkaisena vuonna 1902 Joonaanmäelle. Kustannusarvio oli 45 000 markkaa. Kaupunki lahjoitti tonttimaat.
FT Anneli Mäkitalo on kuvaillut Alva Forsiuksen synnytyslaitoksen taloutta: ”Suuren laitoksen talous oli vaikeuksissa, eikä perustaja voinut laskea itselleen kuin pienen palkan. Valtiolta saatua rakennusvelkaa piti lyhentää säännöllisesti, eikä ennen ensimmäistä maailmansotaa tunnettu inflaation käsitettä, vaan kultamarkka piti arvonsa. Taloutta oli paikattava omavaraisuudella, joten sairaala sai kasveja omasta puutarhastaan ja sillä oli lehmä.”
Uusi sairaala sai myös valtionavustusta, mutta avustukset eivät tulleet aina luvatusti.
Sairaalapaikat eivät olleet ilmaisia, mutta maksut oli porrastettu. Säätyläishenkilöt maksoivat yksityishuoneista 100 – 150 markkaa 12 – 14 vuorokaudesta. Käsityöläisrouvien yksityishuoneet maksoivat 4 – 5 markkaa vähintään kymmeneltä vuorokaudelta. Varattomimmat majoittuivat saliin, jossa oli 2 – 3 markan paikkoja ja ilmaissijoja.
Alva Forsius 150 vuotta
Porvoon museon Holmin talossa on parhaillaan esillä Alva Forsiuksen elämää ja elämäntyötä käsittelevä näyttely, ja vastikään paljastettiin Alva Forsiuksen patsas entisen synnytyslaitoksen, nykyisen Retkeilymajan pihamaalla. Tämäkin on tarvinnut päämäärätietoisuutta, ”ripauksen Alva Forsiusta”, kuten Eila Forsblom ytimekkäästi ilmaisee.
Holmin talon näyttelyn avasi Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula keskiviikkona 15.6.2016.
Näyttely on avoinna 31.8.2016 asti ma-la klo 10-16, su klo 11-16 ja 1.9.-18.9. ke-su klo 12-16.
Välikatu 13, Vanha Porvoo
Alva Forsiuksesta kertovat myös Porvoon Matkailuoppaat teemakierroksellaan ”Naiskohtaloita”
su 3.7.2016 klo 14
ti 2.8.2016 klo 18
Ruotsiksi ”Kvinnoöden”
ti 12.7 kl 18
sö 14.8 kl 14
Lähtöpaikka Vanha Raatihuoneentori, kesto noin tunti. Lue lisää: Porvoon Matkailuoppaat
Teksti: Tuula Lukić 15.6.2016
Kuvat Porvoon museon luvalla näyttelystä.
Lähteenä käytetty myös FT dos Anneli Mäkitalon luentomateriaalia maaliskuulta 2016. Katso myös alvaforsius.fi.
HUOM. Artikkeliin on tehty korjauksia 16.6. seuraaviin asioihin liittyen:
- Koneellisen lapsenpäästöopin välineisiin ei kuulunut imukuppi.
- Valmistuttuaan kätilöksi Alva Forsius ei ottanut potilaita vastaan kotonaan Porvoossa, vaan teki kotikäyntejä.
- Alvan ensimmäinen sairaala ei sijainnut Vuorikatu 7:ssä, vaan Uudella Vuorikadulla.
- Uusi sairaala sai valtionavustusta jo ennen vuotta 1906.