Ylikoulutettu traktorikuski

Bosgårdin kartanossa kasvatetaan niittyluomulihaa.

Aarne Schildt Bosgård

Bosgårdin kartano sijaitsee Porvoosta parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Pikku-Pernajanlahden rantamaisemassa. Tilan isäntä Aarne Schildt, 33, kurvaa tapaamiseen vanhaan navettaan kunnostetun tilapuodin eteen maasturillaan. Aurinkoinen kevätpäivä on houkutellut paikalle asiakkaita lihaostoksille.

Kaupan yhteydessä toimii myös kahvila-ravintola. Sen yläkerran heinävintti on remontoitu juhlatilaksi, jonne mahtuu puolentoistasataa vierasta. Lisäksi kekkereihin voi vuokrata keltaisen kartanorakennuksen alakerran.

­- Täällä juhlitaan häitä ja syntymäpäiviä sekä pidetään kokouksia ja konsertteja, Schildt kertoo.

Tilan töissä ahertaa toistakymmentä henkilöä omistajat mukaan lukien. Kartanon mailla viljellään luomumenetelmin säilörehua, syysviljaa, kauraa sekä härkäpapua. Metsää ja peltoja riittää kynnettäväksi ja hoidettavaksi, mutta pääelinkeino on luomulihantuotanto. Tilan vuosittainen liikevaihto on noin 1,5 miljoonaa euroa. Schildt nimeää yrityksen arvoiksi ympäristöystävällisyyden, asiakaslupaukset ja niiden täyttämisen.

Kolme ja puolisatapäinen Charolais-karja laiduntaa hakamailla ja rantaniityillä, jotka eivät sovellu ihmisravinnon viljelyyn. Näin lehmät osallistuvat uhanalaisten perinnemaisemien hoitoon ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta auttamalla monia kasvi-, pieneliö- ja lintulajeja menestymään.

­ – Kutsun nautoja charolaisympäristökoneiksi. Ne kierrättävät ravinteet tehokkaasti. Talvella ne syövät luomusäilörehua ja niiden lanta ja virtsa päätyvät kompostoituna pellolle.

Rotu on hyvä rehunkäyttäjä, ja eläimet kasvavat suuriksi. Kunnioitusta herättävät sonnit painavat 1400 kiloa.

Tilalla kasvanutta kotimaista luomuniittylihaa myydään leikattuna yksittäisille kuluttajille 25 000 kiloa vuodessa. Lihaa voi ostaa tila- ja verkkokaupasta, tukkutorilta sekä Hakaniemen hallista. Myös kotiinkuljetus on mahdollista.

Lajityypillisesti eläessään lehmät ovat tyytyväisiä, ja se vaikuttaa myös lihan makuun.

Maatilatuet ovat elintärkeitä

Suuren tilan johtamiseen erityyppisine tehtävineen tarvitaan monia taitoja. Schildt on koulutukseltaan markkinointitradenomi ja agronomi.

­- Olisi varmaan kannattanut opiskella juristiksikin, sillä en ole vielä sisäistänyt kaikkea maatalousbyrokratiaan liittyvää. Vaikka haasteita on, ja aina löytyy parannettavaa, uskon, että suoriudun tehtävästä hyvin. Ei ole ainakaan tylsää, Schildt toteaa.

Hän kertoo viihtyvänsä kaikissa käytännön hommissa, niin eläinten parissa kuin metsä- ja peltotöissä.

­ – Olen ylikoulutettu traktorikuski, hän naurahtaa.

Talven aikana kerrottin tiedotusvälineissä maataloustukien maksujen myöhästymisestä. Tuet ovat tiloille elintärkeitä, ja viivästys maksatuksissa ajoi monet tilat vaikeuksiin.

­- Ilman valtion tukia Suomessa ei olisi maataloutta. Jos toimisimme markkinatalouden lakien mukaan, niin jonain päivänä ei olisi kaurapuuroa pöydässä, vaan kaikki vilja olisi myyty muualle, Schildt kärjistää.

Tuki ei napsahda tilille kuin manulle illallinen, vaan sen saamiseksi on tiukat kriteerit, joiden noudattamista valvotaan tarkasti. Viime vuonna Bosgårdissa tehtiin kahdeksan kertaa tilatarkastus. Tukien pienenemiseen riittää jo se, että lehmän korvista puuttuu korvamerkki.

­- Voin seistä selkä suorana, sillä meillä on hyvin hoidettu hieno karja. Olen siitä ja tuotteistamme ylpeä. Olen myös onnellinen yrittäjäjyydestä Suomessa. Pitäisi osata olla kiitollinen kaikesta. Tarkastusten jälkeen olen kyllä viikon masentunut, Schildt huokaisee.

Kevät on Bosgårdissakin kiireistä aikaa lehmänpoikimisineen ja kylvöhommineen. Tilakierroksen jälkeen isäntä hyppää autoonsa, pistää aurinkolasit silmilleen ja kiirehtii härkäpavun kylvöön.

Luonto- ja kulttuuripolut

Bosgårdin tilaa ympäröivät aina auki olevat (400 m, 1,5 km ja 4 km) luonto- ja kulttuuripolut. Pisimmällä reitillä voi nähdä Husholmenin muinaisen linnapaikan, joka ehkä on toiminut merirosvojen tukikohtana 1200-luvulla.

Polkujen varsille pystytetyt taulut kertovat mm. karjan- ja metsänhoidosta sekä alueen luonnosta. Reittien esitteen saa tilakaupasta tai sen ulkopuolella olevasta postilaatikosta.

Polut on suunniteltu yhteistyössä Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry:n kanssa.

Bosgårdin kartanon historia

Tilan lähellä sijaitsi 1200-luvulla Husholmen-niminen linnoitus. Sen arvellaan toimineen merirosvojen tukikohtana. Nykyisen tilan alueella oli 1600-luvulla Bosgårdin kylä, joka muodostui viidestä rälssitilasta. 1800-luvun alkuun mennessä rälssitiloista kehkeytyi kartano ja sen nykyinen päärakennus rakennettiin.

Päärakennus kunnostettiin perusteellisesti 1900-luvun alussa ajan vaatimusten mukaiseksi, mutta alkuperäinen herraskartanotyyli säilytettiin. 1950-luvulla Wolmar Schildt osti kartanon suvulleen ja aloitti maanviljelyn. Wolmarin pojanpoika Kaarlo Schildt jatkoi maanviljelyä ja aloitti tilalla lihakarjatuotannon Charolais-rodulla 1992. Jo tuolloin karja alkoi laiduntaa luonnonlaitumilla. Vuonna 2012 tila muutettiin osakeyhtiöksi, jonka omistavat Aarne Schildt ja Marcus Walsh. 2013 Bosgårdille myönnettiin virallinen luomumerkki osoituksena luonnonmukaisista kasvatus- ja viljelymenetelmistä.

Teksti: Leila Toffer-Kares, Kuvat: Srba Lukic

Bosgårdin tilakauppa ja kahvilan aukioloajat

Pe 13–18

La 10–16

Tilakaupassa myydään tuoretta Charolais-luomunaudanlihaa ja lihajalosteita kuten makkaroita, meetwurstia, ilmakuivattua paistia sekä paahtopaistia.

Lisätietoja www.bosgard.com

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.Vaaditut kentät on merkitty *-merkillä

Voit käyttää näitä HTML -avainsanoja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>