Category Archives: Asuminen

Omistusasuminen ennätyksellisen kannattavaa

Omistusasumisesta kertyvä asuntotulo on tällä hetkellä historiallisen korkealla Suomessa. Oman kodin hankinta on kannattavampaa kuin koskaan. Se näkyy asuntomarkkinoilla omaa ensiasuntoaan tosi tarkoituksella etsivien määrän kasvuna ja toteutuneina asuntokauppoina. Myös kuluttajien asunnonostoaikeet ovat helmikuisen kuluttajabarometrin mukaan nousseet merkittävästi.

– Asuntotulo on kasvanut Suomessa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Omistusasuja tienaa asuntotuloa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, erityisesti muuttovoittoalueilla. Tämä johtuu siitä, että asuntojen hinnat ovat kehittyneet ansiotuloja hitaammin ja asuntojen vuokrat taas nousseet selvästi palkkoja enemmän, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Myös kuluttajien asunnonostoaikeet ovat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan nousseet alkuvuoden aikana korkeammalle kuin vuosiin. Edellisen kerran asunnonostoaikeita kuvaava indeksipisteluku on ollut lähes yhtä korkealla kuin nyt vuosina 2011–2012, Rantanen jatkaa.

– Kuluttajabarometri ja asunnonostoaikeet kuvaavat ihmisen tunnetilaa. Yleensä kestää aikansa ennen kuin aikomuksesta aktivoidutaan toimimaan eli esimerkiksi ostamaan tai vaihtamaan kotia.

– Talouden tämänhetkisistä useista epävarmuustekijöistä johtuen en usko, että asuntokaupassa tapahtuu kuluvan vuoden aikana sen suurempia muutoksia suuntaan tai toiseen. Tällä hetkellä jännitämme Brexitin kohtaloa ja kevään eduskuntavaalien tuloksia. Ne voivat ravistella asuntomarkkinoitamme hetken aikaa rajumminkin.

Ensiasunnon ostajia on nyt aiempaa enemmän liikkeellä asuntonäytöillä

– Nuoriimme on juurrutettu omistusasumiseen liittyvä turvallisuuden tunne vahvasti jo äidinmaidossa, Rantanen toteaa. – Olen iloinen siitä, että sijoittajien kiinnostuksen laskemisen myötä ensiasunnon ostajat ovat jälleen saamassa jalansijaa asuntomarkkinoilla.

– Ensiasunnon ostajien keski-ikä alkaa lähennellä 30 vuotta. Nuoret perustavat myös perheitä aiempaa myöhemmin. Nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Oman kodin osto kuuluu elämän isoimpiin päätöksiin, johon ymmärrettävästi monet nuoret haluavat sitoutua vasta kun oma työtilanne ja lainanmaksukyky ovat vakiintuneet, pohtii Jukka Rantanen.

– Tosin onhan niitäkin nuoria koko ajan yhä enemmän, jotka asuvat itse vuokralla, mutta ostavat sijoitusasunnon tai -asuntoja. He kerryttävät omaa pääomaansa sijoitusasunnoilla, joista saavat hyvää vuokratuottoa, myös omien vuokrakulujensa maksamiseen. Oman kodin osto on ajankohtaista vasta, kun sinkkuelämä ja maailmalla reissaaminen vaihtuvat vakiintuneeksi parisuhdearjeksi tai on perheen perustamisen aika.

– Viime aikoina on puhuttu paljon uusien asuntojen taloyhtiölainojen korkeista kustannuksista lyhennysvapaavuosien jälkeen. Ensiasunnon ostajalle voi olla hyvä ja järkevä vaihtoehto ostaa asunto uudesta kohteesta. Uuteen kotiin voi päästä kiinni varsin pienellä omalla henkilökohtaisella lainalla. Uudessa kodissa ei todennäköisesti myöskään ole tulossa oman asumisen ja omistamisen aikana lisäkustannuksia aiheuttavia korjaus- ja remonttiurakoita. Ensiasunnossa asutaan yleensä vain muutamia vuosia, se ei ole loppuelämän asunto, kertoo Rantanen.

– Toisin kuin vielä silloin, kun olin itse nuori, tänä päivänä vuokralla asuminen on varteenotettava vaihtoehto kaikille, myös koulutetulle ja vakituisessa palkkatyössä käyvälle nuorelle. Vuokralla asuminen ei myöskään tule enää välttämättä halvemmaksi, vaan päin vastoin. Se on monesti paljon kalliimpaa kuin omistusasuminen, kaikkialla Suomessa, sanoo Rantanen.

Lähde: Mynewsdesk / Sp-koti 27.3.2019

Kuvat: Shutterstock

Rakennusmessut Porvoo 30.-31.3.2019 Uusimaa AreenaKeskustelua asumisesta ja asuntojen hinnoista Rakennusmessuilla Porvoossa 30.-31.3.2019 Uusimaa Areenalla. Tervetuloa, vapaa sisäänpääsy la klo 10-17 ja su klo 12-17.

Paneelikeskustelu la 30.3.2019 klo 11: ”Miten valitset kotisi myyjän”

Raisa Harju, VT, lakimies, Keskuskauppakamari
Ulla-Maija Honkanen, DV, LKV, INS, Kiinteistömaailma/Asuntoporvoo Oy
Anna-Maija Kuosmanen, toimitusjohtaja, LKV, Sp-Koti Oy
Karri Ollila, LKV, MMM, AKA, Asuntoverkko/ISitOk Oy

Keskustelua johtaa porvoolainen viestinnän moniosaaja Aaro Kajaste.

Lisätietoja messuista:

Rakennusmessut Porvoo
www.facebook.com/raksaporvoo

 

Kotielämää lemmikin kanssa

Sateenkaariboa "brassi" Eden

Lemmikkieläimen ja ihmisen vuorovaikutus lisää monenlaista myönteistä hyvinvoinnin kannalta. Mutta mitä kotieläin merkitsee asumisen arjessa? Tutustuimme muutamaan erilaiseen lemmikkien asuttamaan kotiin Porvoossa ja kysyimme omistajilta:

  1. Miten olet edistänyt lemmikkisi viihtymistä kotioloissa?
  2. Minkälaisia haastavia tilanteita lemmikkisi kanssa tulee asumisarjessa?
  3. Mitä tulisi huomioida asumisessa jo siinä vaiheessa, kun miettii lemmikkieläimen hankkimista?

Niilo 11v ja Lyyli 10v

Näiden valppaiden mäyräkoirien koti on kerrostalossa Porvoon keskustassa Riikka ja Kim Liljan luona. Rodun ominaisuuksiin kuuluu rohkeus ja avoimuus, yksilöllisillä piirteillä höystettynä. Riikka kuvailee Niiloa runomieheksi, kiltiksi Havukka-ahon ajattelijaksi. Lyyli on mukavuudenhaluinen primadonna, joka osaa käyttää naisellisia avuja saadakseen haluamansa. Jos Niilo intoutuu leikkisäksi, Lyyli seuraa sen temmellystä tyynesti sohvalta.

Riikka Lilja, Niilo ja Lyyli

Valppaat mäyräkoirat Niilo ja Lyyli ovat Riikan silmäteriä.

1. Kun kerrostalossa ei ole hissiä ja mäyräkoirilla on rodulle ominainen halvaantumisriski, pääsevät Niilo ja Lyyli sylikyydissä raput ylös ja alas. Asunto on kolmannessa kerroksessa, se on ylin kerros, ja yksi koirien mielipuuhista on istuskella lasitetulla parvekkeella maisemia katsellen. Niille on varta vasten tehty omat korotetut katselutuolit. Sisällä Niilo ja Lyyli liikkuvat missä mielivät, mutta kummallakin on oma lempipaikkansa. Lyylin ykköspaikka on pehmeiden peittojen alla lämpimässä sängyssä, Niilo tykkää sohvan nurkasta. Koirat eivät ole päivisinkään yksin, vaan ukin hoidossa.
2. Haasteellisimmat hetket asumisessa liittyvät postilaatikkoon ja ovisummeriin. Niilo ja Lyyli ovat valppaita vahteja, joten postilaatikon kalahdus ja summerin soitto saavat haukkudueton virittymään.
3. Riikka toteaa, että koiran hankinnassa on tiedostettava eri rotujen ominaisuudet. Jos koiran kokoa ajatellaan, pienet koirat sopivat kerrostaloon, mutta toisaalta usein pienillä on tapana räksyttää eli naapurisopukin olisi hyvä ottaa huomioon. Kerrostalossa keskellä kaupunkia koiran ulkoiluttaminen asettaa omat haasteet. Koira kaipaa myös luonnonympäristöä, joten jos lähistöltä ei sellaista löydy, on oltava valmis lähtemään koiran kanssa kauemmas ja antamaan siihenkin aikaa.


Klara 7v ja Tobias 4v

Leppoisat brittikissat asuvat pientaloalueella paritalossa Sanna Hännisen kanssa. Pyöreä ja lihaksikas brittiläinen lyhytkarva on luonteeltaan ystävällinen. Sanna kertoo Klaran ja Tobiaksen viihtyvän rodulle luontaisesti lattiatasolla ja ihmisten seurassa, ne eivät niinkään kiipeile. Tobias on rohkea ja isäntä talossa, kun taas sen emo Klara tekee tuttavuutta uusiin ihmisiin varovaisemmin.

Brittikissat

Klaaraa kiinnostaa Ellenin tarjoama herkkupala. Tobias letkottaa tyynesti Sannan sylissä.

1. Vaikka Klara ja Tobias eivät suuremmin innostu kiipeilystä, niille on pystytetty olohuoneeseen kiipeilyteline, jonka tasanteilla ne nauttivat köllöttelystä. Kissojen mieluisin paikka on kuitenkin ikkunan ääressä, joten Sanna on järjestänyt eri puolille asuntoa sopivia tarkkailupaikkoja, joista ne voivat katsella ulos. Olohuoneen ikkunan edessä olevasta pienestä punaisesta pallista kissat käyvät välillä taistoakin ja häätävät toisen vuorollaan tältä ykköspaikalta nähdäkseen, mitä kadun puolella tapahtuu. Lelulaatikoista löytyy muuta puuhaa, kun tarkkailuhommilta joutaa. Klara ja Tobias ovat sisäkissoja. Ne ulkoilevat valjaissa, ja pihalla on ulkohäkki, jossa ne viihtyvät erityisesti kesällä.

brittikissa Tobias

Tobias miettii, mihin leikkiin ryhtyisi turkoosin hiiren kanssa.

2. Haasteita Sannan kissa-arkeen ovat aiheuttaneet ainakin kukat. Kokemusta on särkyneistä maljakoista ja lattialla silppuna olevista leikkokukista. Kodissa voi olla vain sellaisia kasveja, joita Klara ja Tobias eivät syö. Ikkunalaudan kaktukset näyttävät kuuluvan tähän joukkoon. Kissojen omistajille tuttu haaste ovat myös raapimisjäljet huonekaluissa ja tapeteissa. Tuolit joutuvat koville. Raapimismatto on ollut oivallinen hankinta.
3. Usein ajatellaan, että kissa on niin itsenäinen, ettei se kaipaa ketään, mutta brittiä kotiinsa harkitsevan olisi Sannan mielestä ainakin hyvä muistaa, että tämä rotu tarvitsee ihmisseuraa, kuten monet muutkin jalostetut kissarodut. Lisäksi sisäkissalla on oltava kotona virikkeitä ja liikkumismahdollisuuksia, ja omistajan on tiedostettava, että kissa saattaa hyppiä hyllyille ja pöydille. Karvan ja kissanhiekan kanssa täytyy myös osata elää.


Viljakäärmeet: Elli 9v, Myrsky 8v ja Syksy (arvio 10-12v). Kuningasboat Viima 1v ja Iiris 3½v. Brasilian sateenkaariboa Eden 6v. Kuningaspyton Pumpkin 4½v.

Sami Ranta ja sateenkaariboa Eden

Sami Ranta, sateenkaariboa Eden ja kitarat.

Sami Ranta isännöi seitsemän käärmeen kotia rivitalo-asunnossa. Kauniin kellertävä kuningasboa Iiris on tullut taloon joululahjaksi avovaimolle, Janni Kirpulle. Eläkepäiviään viettävä viljakäärme Syksy tuli puolestaan ns. rescuekäärmeenä eli pelastettiin toisesta kodista eikä sen ikää tiedetä tarkkaan. Kaikki seitsemän ovat luonteeltaan kilttejä, rauhallisia ja helppoja käsitellä.

1. Näillä käärmeillä on oma huone ja jokaisella oma terraario. Iiris asuttaa isointa terraariota. Se on jo lähes 4-vuoden ikäisenä vaikuttavan kokoinen sulatellessaan sykkyrällä viidettä päivää rottalounastaan, mutta saattaa kasvaa vielä 2,5-metriseksi. Elinympäristössä on otettava huomioon paitsi käärmeen koko myös lajien erilaiset lämpö- ja kosteusvaatimukset. Toinen boalaji, Samin kaunokainen Eden, on ”brassi”, ja se vaatii sademetsämäistä kosteutta. Sami on rakentanut sen terraarion katolle ajastimella toimivan sumuttimen. Pituudeltaan 168-senttimetrinen Eden voi myös halutessaan kiertyä vesialtaaseen, jossa se saattaa loikoa päiväkausia vain sieraimet pinnan yllä. Käärmeet ovat vaihtolämpöisiä, joten terraarioiden toisessa päässä on lämpömatto, jolla ne lämmittelevät esimerkiksi ruokaa sulatellessaan. Toisessa päädyssä on viileämpää. Sisustuksessa on koloja ja onkaloita piileskelyyn sekä kiipeilyoksia. Samin suunnitelmissa on rakentaa ensi kesänä viljakäärmeille kalliotaustat kiipeilyyn.

Kuningasboa Iiris

Kuningasboa Iiris on jo lähes 4-vuotias ja saattaa kasvaa vielä 2½-metriseksi.

2. Käärmeet ovat hiljaisia, mutta keväisin omistajan yöuniin saattaa tunkeutua koiraspuolisten kolistelua, kun ne etsivät naarasta ja paukuttavat terraarion etulasia. Pientä logistista haastetta Samille aiheuttaa aika ajoin akvaarioiden ja sisustustavaroiden pesu ja desinfiointi.
3. Jos miettii käärmettä kotiinsa, on muistettava, että nämä eläimet ovat pelkkää lihasta ja siis voimakkaita. Sami muistuttaa, että pelkkä lisko- tai jyrsijäterraario ei välttämättä riitä, vaan käärmeillä on oltava juuri niille soveltuva terraario. Jos käärme pääsee karkuun, se voi jäädä jumiin pyrkiessään pieniin koloihin tai satuttaa itseään asettumalla kuumalle hellalle lämpöä etsiessään. Kylmä aiheuttaa käärmeille hengitystieinfektioita, joten asunnossa olisi hyvä olla terraariolle erillinen lämmin huone ja sielläkin valmiudet lisätilalle, jos käärme kasvaa. Lemmikkikäärmeiden ruokavalio koostuu pääosin jyrsijöistä eli pakastetilakin on syytä huomioida.

Kuningasputon Pumpkin

Komea kuningaspyton Pumpkin.

  • Teksti: Tuula Lukić, kuvat: Srba Lukić
  • www.Facebook.com/raksaporvoo
  • Rakennusmessut Porvoo 30.-31.3.2019 Uusimaa Areena
  • Keskustelua kotieläimistä Rakennusmessuilla Porvoossa sunnuntai 31.3.2019

    klo 12:15 Paneelikeskustelu: Valitse lemmikki kodin mukaan

    Keskustelua johtaa porvoolainen viestinnän moniosaaja Aaro Kajaste

    Anu Koivisto, kotieläintilan yrittäjä / Hutkon laama- ja eläintila

    Sami Ranta, anestesiahoitaja, käärmeharrastaja

    Gisle Sjöberg, eläinlääkäri (linnut ja eksoottiset eläimet) / Eläinklinikka Linnunmäki

    Kia Sundström, eläintenhoitaja, myyjä / Faunatar

    Tervetuloa Uusimaa Areenalle, vapaa pääsy! Lue lisää: Rakennusmessut Porvoo

Ilmastoystävällisiä ratkaisuja

Talon lämmitys

Kotitalouksien energiatavan valinnat ovat merkittäviä ilmastonmuutoksen torjunnassa, ilmenee Enni Ruokamon väitötutkimuksessa. Valtaosa globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu energiantuotannosta. Myös kotitalouksien energiankulutuksella, kuten lämmityksellä, on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hillinnässä. Valitsemalla energiatehokkaan lämmitysjärjestelmän kotitalous voi vähentää päästöjään merkittävästi.

Lisäksi kotitaloudet voivat sähkön kysyntäjoustolla eli joustavalla sähkönkulutuksella yhä enemmän osallistua energiajärjestelmän resurssitehokkuuden parantamiseen sekä päästöjen ja kustannusten vähentämiseen. Kysyntäjousto on ollut tähän asti vähäistä.

Väitöstutkimuksessa selvitetään kotitalouksien suhtautumista energiatehokkaisiin lämmitysjärjestelmiin ja kysyntäjoustoon. Kotitalouksien mieltymyksien kartoittamisella edistetään ilmastoystävällisten ratkaisujen leviämistä. Tutkimusaineistot perustuvat laajoihin satunnaistettuihin kyselytutkimuksiin.

Tutkimuksessa havaitaan, että kotitalouksien suhtautumisessa eri lämmitysjärjestelmiin on runsaasti eroja. Tutkimuksessa tarkastellaan maalämpöä, poistoilmalämpöpumppuja, sähkö-, kauko- sekä puu- ja pellettilämmitystä. Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat investointi- ja käyttökustannukset, käyttömukavuus sekä lämmitysjärjestelmän ympäristöystävällisyys. Kotitaloudet suhtautuvat myönteisesti hybridilämmitykseen, jossa päälämmitysjärjestelmää on täydennetty tukilämmitysjärjestelmällä (esimerkiksi ilmalämpöpumpulla).

LämmönsäätöTutkimuksen mukaan valtaosalla kotitalouksista on kiinteähintainen sähkösopimus ja vain harvalla kotitaloudella on käytössään pörssisähkösopimus, jossa sähkön hinta vaihtelee tunneittain. Kiinteähintaisen sähkösopimuksen valintaa perustellaan etenkin hinnoittelun ymmärrettävyydellä ja halulla välttää pörssisähkösopimukselle tyypillistä hintavaihtelua. Pörssisähkösopimukset tarvitsevat rinnalleen hyvän ja vaivattoman palvelukokonaisuuden.

Tuloksista selviää, että kotitaloudet ovat valmiimpia lämmityksen älykkääseen etäohjaukseen kuin käyttösähkön älykkääseen etäohjaukseen. Lisäksi kotitaloudet arvostavat kysyntäjouston mahdollistamia hiilidioksidipäästövähennyksiä, eli rahallisen korvauksen ohella myös muut arvot voivat lisätä kotitalouksien osallistumista kysyntäjoustoon.

Älykoti

KTM Enni Ruokamo väitteli Oulun yliopistossa 22.3.2019. Taloustieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Household preferences for energy goods and services: A choice experiment application (Kotitalouksien preferenssit energiahyödykkeisiin ja -palveluihin: Valintakoesovellus).

Lähde: STT/Oulun yliopiston tiedote 19.3.2019


Asumisen ja rakentamisen messut Porvoossa 30.-31.3.2019 Uusimaa Areena, Kokonniemi.

Paneelikeskusteluissa muun muassa:

La 30.3. klo 14 Älykäs koti

Su 31.3. klo 13:15 Asuminen trendit

 Vapaa pääsy, lue lisää: Rakennusmessut Porvoo

Maapolitiikka eriyttää

Kaupunkisuunnittelu

Suomalaiskaupungeissa halutaan torjua segregaatiota. Valtion ja kuntien harjoittama maapolitiikka on kuitenkin ajoittain jopa luonut olosuhteet kaupunkilaisten eriytymisen voimistumiselle, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

Kerrostalo

Väitöstutkimuksen mukaan esimerkiksi pienituloisten asumisessa keskenään ei ole ongelmaa. Pienituloisen ihmisen haasteena ei ole se, että hän asuu muiden pienituloisten kanssa, vaan pienituloisuus.

– Pienituloisten ja muiden marginalisoitujen ihmisten asuminen keskenään voi kuitenkin johtua siitä, että heidän mahdollisuuksiaan asua vaikkapa kaupungin keskustassa rajoitetaan ja heidät pakotetaan asumaan keskustan ulkopuolella. Tällainen eriyttäminen on epätoivottavaa, sanoo väitöskirjatutkija Mika Hyötyläinen Helsingin yliopistosta.

Tutkimus nostaa esiin Suomessa harjoitetun maapolitiikan ja asuntopolitiikan osuuden eriarvoisuudessa ja eriytymisessä. Väitöstutkimuksen mukaan valtion ja kuntien harjoittama maapolitiikka on ajoittain unohtanut sosiaaliset tavoitteensa kuten eriytymisen ehkäisemisen, ja jopa luonut olosuhteet sen voimistumiselle. Näin on käynyt, kun valtio ja kunnat ovat priorisoineet kilpailukyvyn edistämisen ja voitontavoittelun.

– Valtion ja kaupunkien politiikka mahdollistaa maan ja asumisen hinnan kohoamisen kaupunkien keskustoissa. Se tekee keskustassa asumisen pienituloisille mahdottomaksi ja luo näin olosuhteet syvenevälle eriytymiselle, Hyötyläinen kertoo.

Sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto kohdistuu tietyille ryhmille

Asuntopolitiikan osalta väitöstutkimuksessa ihmetellään, miksi suurin osa valmistuvista sosiaalisista vuokra-asunnoista on niin kutsuttujen ”erityisryhmien” asuntoja.

– Sen sijaan, että puututtaisiin asumisen korkeaan hintaan, asuntomarkkinoiden eriarvoisuutta yritetään paikkailla osoittamalla sosiaalisia vuokra-asuntoja tiukkojen tulorajojen puitteissa. Asuntopolitiikka jakaa ihmiset ”normaaleihin” ja ”erityisiin”, vaikuttaen mielikuviin sosiaalisesta asuntotuotannosta ja vuokra-asuntoalueista, tutkija sanoo.

Väitöstyön mukaan Suomessa asuntokysymys on jätetty markkinoiden ratkaistavaksi, sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto kohdistetaan voimistuvasti vain tietyille ryhmille ja asuntopolitiikka ei ole osa hyvinvointipolitiikkaa.

– Edes asuntopolitiikan sanasto ei kykene välttämään eriarvoistamista, vaan stigmatisoi sekä sosiaalisen vuokra-asumisen että sen asukkaat ”epänormaaleiksi”, Hyötyläinen hämmästelee.

VTM Mika Hyötyläinen väitteli 23.3.2019 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Divided by Policy – Urban Inequality in Finland”.

Lähde: STT/Helsingin yliopiston tiedote 20.3.2019

Lue lisää asumisesta ja asuntokaupasta:

Vakaa kiinteistömarkkina

Tinkivaraa vai ei?