Category Archives: Elinkeinoelämä

Tuotekehitystä yhteistyöllä

Nykyajan tuotekehitys on yhdessä tekemistä

Ekosysteemi. Yhdessä tekeminen. Verkostoituminen. Termit ovat tuttuja juhlapuheista ja powerpointeista. Mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat?

Jututin Enston tarjoaman kehityksestä vastaavaa johtajaa Matti Raetta siitä, miten yhdessä tekeminen Enstolla näkyy.

Ekosysteemit, joissa Ensto toimii, käsittävät urakoitsijoita, suunnittelijoita, rakennusliikkeitä, tekniikan myyjiä, valmistajia ja ratkaisujen toimittajia.

Fokus on siirtynyt yksittäisestä tuotteesta kokonaisratkaisuihin, ja tuotteesta on tullut palvelualusta.

– Ennen oli tuote. Se myytiin, toimitettiin ja asennettiin. Näin on usein vieläkin, mutta nyt mennään kokonaisuuksia kohti, ja meitä kiinnostaa entistä enemmän se, mitä tuotteen käytön aikana tapahtuu, Rae kertoo.

– Esimerkkinä voisi mainita sähköauton lataustolpan. Kun se on asennettu, tarvitaan laitteen tilan ja käytön seurantaa, etäyhteys käyttäjään ongelmatilanteiden varalta sekä käyttöön liittyvän datan keräämistä muun muassa laskutusta varten.

Kokonaisratkaisujen kehittäminen tarkoittaa, että tuotekehityksessä tarvitaan oman osaamisen lisäksi luotettavia kumppaneita.

– Ekosysteemiajattelu, yhdessä kehittäminen ja verkostoituminen on toiminnassamme nykyään ihan olennaista. Yksin emme kykene kokonaisuuksia tekemään, niitä kehitetään yhdessä muiden kanssa. Eri toimijoiden verkostossa sukkuloidaan, haetaan tietoa ja toimintamalleja, sekä tehdään yhteistyötä, Rae sanoo.

**

Enstolla yhteistyö ulottuu omasta tuotekehityksestä asiakkaan kanssa tehtävään myyntiin ja laajoihin monen toimijan tuotekehitysprojekteihin.

Rae kertoo, että yrityksestä löytyy tuotekehitykseen perinteisesti osaamista fyysisen tuotteen kehittämiseen. Kokonaisratkaisuajattelussa tarvitaan kuitenkin myös uudenlaista tietotaitoa, etenkin ohjelmistokehityksen alalta.

Käytännössä ohjelmistoalan yhteistyökumppanit löytyvät usein verkostojen kautta. On aiemmin tehty yhdessä projekteja tai tunnetaan edellisestä työpaikasta.

– Usein meihin myös otetaan yhteyttä, sitä kautta tulee paljon yhteistyökumppaneita. Tärkeintä yhteistyössä on kuitenkin luottamuspääoma. Se syntyy juuri yhdessä tekemällä, Rae sanoo.

**

Laajempaa yhteistyötä tehdään sekä asiakkaiden että eri yritysten kanssa. Asiakkaiden kanssa voidaan vaikka parantaa yksittäiseen tuotteeseen liittyviä ominaisuuksia käyttäjäkokemuksien pohjalta.

Yritysten kanssa tehdään sekä pienempiä että isomman luokan yhteistyöprojekteja.

Isoimmat yhteistyökuviot toteutetaan usein monesta eri yrityksestä muodostuvassa konsortiossa, jossa mukana rahoittajana voi olla Business Finland.

– Tällaisessa yhteistyössä käsitellään erilaisia teemoja ja töitä jaetaan eri yritysten kesken. Usein tehdään samaan aikaan sekä yleistä kehitystyötä että yrityskohtaisia hankkeita. Tämä on hyvä tapa kehittää asioita yhdessä, Rae kertoo.

Enstolla on lähdetty mukaan myös alan yleiseen kehitykseen liittyvään yhteistyöhön. Sitä tehdään muiden toimijoiden, liittojen tai vaikuttajien kanssa. Kehitettävät asiat liittyvät esimerkiksi standardisointiin, tuotetietojen käsittelyyn tai lainsäädännölliseen toimintaympäristöön.

**

Vaikka asiakkaat ovat yrityksiä, pyrkii Ensto kohtaamaan myös yksittäiset ihmiset. Suureen yleisöön luodaan yhteyksiä asuntomessuilla tai pienemmissä paikallisissa tapahtumissa.

Rae näkee tärkeänä myös kytköksen tulevaan sukupolveen.

– Sponsoroimme lasten ja nuorten hyvinvointitapahtumia, otamme kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita ja teemme yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Tietoa ja tukea yrittäjille

E4B Experts for Business Porvoossa 8.-9.3.2018

E4B-tapahtuma on osa TID Business Forumia – itäisen Uudenmaan suurinta talous- ja yrittäjyystapahtumaa Porvoon Taidetehtaalla.

Yrittäjillä, yritysten avainhenkilöillä ja yrityksen perustamista suunnittelevilla on mahdollisuus tavata kasvokkain eri asiantuntijatahoja ja saada helposti tietoa mm. rahoituksesta, liiketoiminnan kehittämisestä, yrityskaupoista, koulutuksesta, oppilaitosyhteistyöstä, markkinoinnista ja vientikaupasta. Katso palveluntarjoajien lista sivun lopusta.

VAPAA PÄÄSY

Tietoa ja tukea saman katon alla

  • torstaina 8.3.2018 klo 15-18
  • perjantaina 9.3.2018 klo 11-18

Väärää vientiä ja virtuaalivaluuttaa

Tapahtumapaikalla Tehdassalissa on samaan aikaan myös paneelikeskusteluja ajankohtaisista aiheista. Mukana mm. tulevaisuustutkija Ilkka Halava, bisnesenkeli suoraan Leijonan luolasta Kim Väisänen (lue TID artikkeli ”Väärää vientiä”), ex-lumilautailija, luova johtaja Jukka Erätuli sekä monet monet muut. Koko ohjelma: TID tapahtumat.

Kim Väisänen, bisnesenkeli

Kim Väisänen, bisnesenkeli, sarjayrittäjä

torstaina 8.3.

klo 15 Suomen ja Venäjän kauppasuhteet (kuvagalleriasta puuttuu Sergei Sinelnikov, Venäjän Federaation kaupallinen edustusto):

klo 16:15 Virtuaalivaluutta

perjantaina 9.3.

klo 11 Kestävä rakentaminen

klo 12:20 Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan alustus #porvoo2030 -paneelisarjalle: ”Megatrendien mahdollisuudet”

klo 13 Kiertotalous

klo 14 Nuoret ja tulevaisuuden työ

klo 15:30 Megatrendien mahdollisuudet elinkeinoelämälle

Järjestäjä: TIDmedia pääyhteistyökumppaneina Kauppakamari, Ensto, Lujatalo, Porvoon kaupunki ja Point College. Lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15).

Logolinkeistä pääset asiantuntijoiden kotisivuille (Tehdassalin osastojärjestyksessä):

Point College mukana TID Business Forumissa 8.-10.3.2018

Alexandria

Autosalpa

Borgå Energi PBE

Kauppakamari - Helsinki Chamber

Suomen Yrityskaupat

 

Haaga-Helia

Venäjän Federaation kaupallinen edustusto Suomessa #tidforum

Suomalais-Venäläinen Kauppakamari mukana TID Business Forumissa 8.-10.3.2018

Finnvera mukana TID Business Forum 8.-10.3.2018

JärviLeasing

Markkinointipalvelut Meks

Kehitysyhtiö Posintra

Yrityskummit

 

 

Yrityspalkinto jo 20. kerran

Ita-Uudenmaan Yrityspalkinto

Onko yrityksesi rakentanut menestyksen vientikaupalla? Suoraan tai välillisesti? Nyt on aika antaa itsensä ilmi ja ilmoittautua mukaan Itä-Uudenmaan perinteiseen yrityspalkintokilpailuun. Kilpailuaikaa on 28.3.2018 asti.

Helsingin seudun kappakamarin Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö jakaa palkinnon jo 20. kerran. Tänä vuonna palkitaan vientiyritys. Yrityksen koko ei ratkaise, vaan pikemminkin toiminnan kannattavuus – menestys ja kannattavuus kun käyvät yhtä matkaa.

  • Kannattavat ja menestyvät yritykset ovat Itä-Uudenmaan kehityksen edellytys. Haluamme osaltamme palkinnon kautta korostaa yritystoiminnan keskeistä asemaa koko alueen menestyksessä, kertoo kauppakamariyksikön hallituksen puheenjohtaja Mauri Molander.

Kilpailun teemat ovat vaihdelleet. Vuonna 1999 teemana oli maakunnallisuus ja voiton vei Uusimaa-lehti. Viime vuonna kilpailun voitti Ensto teemalla Ympäristövaikutusten huomiointi yritystoiminnassa. Mukana on ollut mm. matkailuyrittämistä, henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä ja hyvinvointipalveluita.

Suomi elää viennistä

Tämän vuoden teema nousi talouden kasvuodotuksista sekä kansantaloutemme väistämättömästä tosiasiasta, että Suomi elää viennistä. Viennin kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä. Useat yritykset toimivat joko suoraan tai välillisesti viennin parissa, mutta lisää tarvitaan.

  • Emme tarkalleen tiedä, kuinka paljon Itä-Uudellamaalla on vientiyrityksiä, vaikka tunnemme toki suuret toimijat. Kilpailun kautta haluamme lisätä vientiyritysten tunnettuutta ja kannustaa yrityksiä vientiin, Molander toteaa.

Samalla kauppakamari kuitenkin muistuttaa, että yrityksen menestys ei ole hetken huumaa ja että erityisesti vienti edellyttää pitkäjänteisyyttä. Vie aikaa, ennen kuin volyymin saa kannattavalle tasolle ja rakennettua viennin verkostot. Molanderin sanoin, viennissä on monta sudenkuoppaa ja varmasti on yhtä monta onnistunutta kuin epäonnistunuttakin tarinaa.

Kauppakamariyksikön varapuheenjohtaja, Brunbergin toimitusjohtaja Katarina Enholm tähdentää viennissä markkinatuntemuksen ja oikeiden yhteistyökumppaneiden merkitystä. Mutta ensin on oltava oikea tuote.

  • On oltava tuote, jolla on menekkiä. Voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla tuotteella olisi oltava ominaisuuksia, joilla se erottuu muista, Enholm sanoo.

Yrityspalkintokilpailuun on joka vuosi riittänyt osallistujia, eikä voittajan valinta ole ollut helppoa. Haasteena on mm. erikokoisten yritysten vertailu. Kokoon katsomatta haussa on kuitenkin yritys, jonka menestymiselle suoralla tai välillisellä viennillä on ollut suuri merkitys sen kasvussa 2010-luvulla. Taloudelliset tunnusluvut otetaan voittajan valinnassa huomioon.

Kilpailuun voi osallistua 28.3.2018 asti verkkolomakkeella osoitteessa www.helsinki.chamber.fi/yrityspalkinto.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki, joilla on liiketoimintaa Itä-Uudellamaalla eli Askolassa, Lapinjärvellä, Loviisassa, Myrskylässä, Porvoossa, Pukkilassa tai Sipoossa.

Voittaja julkistetaan 15.5.2018 Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön Elinkeinoaamussa.

Palkintolautakuntaan kuuluvat: Katarina Enholm, Lena Forström, Mauri Molander, Tapani Myllys ja Risto Volanen.

Teksti: Tuula Lukic

Artikkelikuvassa Gustaf Forsberg (LPOnet), Mauri Molander (Itä-Uudenmaan OP) ja Katarina Enholm (Brunberg). Kuva: Srba Lukic.

KAUPPAKAMARI TID Business Forumissa

Tule tutustumaan Kauppakamarin toimintaan TID Business Forumiin Porvoon Taidetehtaalla, Tehdassalissa E4B – Experts for Business –tapahtumassa. Vapaa sisäänpääsy to 8.3. klo 15-18 ja pe 9.3.2018 klo 11-18. Lue lisää: TID-tapahtumat.

Lue lisää Itä-Uudenmaan kauppakamariyksiköstä TID-verkkolehden artikkelista: Yhteisiä intressejä.

Megatrendeistä suuntaa

Toimitusjohtaja Ari Virtanen Ensto

Aktiivisille toimijoille megatrendit ovat mahdollisuus, passiivisille uhka, toteaa Enston toimitusjohtaja Ari Virtanen. Megatrendeistä puhutaan nyt paljon ja monella tasolla. Analysoidaan, katsotaan tulevaisuuteen. Yrityksissä tulevan arviointi on elinehto, niin myös Enstossa, jonka menestystarina on jatkunut jo 60 vuotta.

Ensto juhlistaa tänä vuonna 60-vuotista menestystarinaansa 60 hyvällä teolla paremman elämän ja tulevaisuuden puolesta. Juhlavuoden käytännön tekoja voi hyvinkin kutsua lahjaksi tuleville sukupolville. Tulevaisuutta ajatellen kestävä kehitys on yksi niistä megatrendeistä, jonka mahdollisuudet älykkäitä sähköistysratkaisuja tarjoava Enstokin tunnistaa toiminnassaan.

– Pyrimme rakentamaan kaikki tuotteemme siten, että niiden materiaalivalinnoissa, valmistustavoissa ja kierrätettävyydessä otetaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset, toimitusjohtaja Ari Virtanen kertoo.

Ekologisten tuotteiden lisäksi tärkeä on myös ihmisnäkökulma; minkälaisissa olosuhteissa töitä tehdään ja miten Enston työntekijät viihtyvät työssään. Enstolla on tuhansia alihankkijoita ja toimittajia eri puolilla maailmaa, ja näiden toimintatapoihin yhtiö pyrkii vaikuttamaan myönteisesti.

– Emme tietenkään pysty takaamaan, että koko maailma paranee, mutta näemme, että kumppaniyrityksillä on mahdollisuus yhteistyössä kanssamme kehittää toimintaansa.

Älyä liikenteeseen ja sähkönjakeluun

Kestävän kehityksen kokonaiskuvaan lukeutuu Enstolla myös usko sähköön. Yhtiön sähköautojen latauspalvelut ovat olleet tuotekehityksen kärkeä. Sähköautot ovat osa kestävää kehitystä, joka vie kohti päästötöntä liikennettä.

– Polttomoottoriautot poistuvat vähitellen käytöstä. Suunta on selvä, kysymys on pelkästään aikataulusta. Sähköauto on käytettäessä päästötön, ja kun sähkö yhä enemmän myös tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, alkaa tuotantoketjun alkupää olla kestävän kehityksen mukaista, Virtanen arvioi.

Välissä on toki autoteollisuus, mutta myös teollisuuden käyttämät energiamuodot ovat muutoksessa. Ari Virtanen ei epäröi sanoessaan, että energiantuotannosta yhä suurempi osa on tulevaisuudessa aurinkovoimaa.

Elämä kaupungeissakin rakentuu tulevaisuudessa yhä enemmän sähkön varaan. Kaupungistuminen on megatrendi, jossa Ensto näkee mahdollisuutensa älykkään sähkönjakelun edelläkävijänä. Tähän linkittyy toinen aikamme merkittävimmistä megatrendeistä eli digitalisaatio. Uuden teknologian avulla voidaan merkittävästi parantaa sähkönjakelun laatua ja luotettavuutta.

Käyttäjän tarpeet edelle

Älykäs liikenne ja älykäs sähkönjakelu ovat Enston valitsemia painopistealueita, joilla se pyrkii erottautumaan joukosta tiukassa globaalissa kilpailussa. Entäpä älykäs asuminen?

– Minun väittämäni on, ettei maailmassa ole vielä yhtäkään älykästä rakennusta. On vain rakennuksia, joissa on paljon tekniikkaa, Ari Virtanen sanoo.

Näinhän se on, jos mietimme koteja, joissa asukas elää keskellä erilaisia järjestelmiä ja joutuu oppimaan monia ohjaussysteemejä aina lämmityksestä ja valaistuksesta kulunvalvontaan.

– Älykäs rakennus tarkoittaa sitä, että järjestelmät suunnitellaan käyttäjätarpeiden mukaan. On siirryttävä teknologiakeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Digitalisaatio mahdollistaa tällaisen kehityssuunnan, kun eri järjestelmät voidaan integroida. Tässä Ensto haluaa olla mukana kehittämällä älykkäitä sähköistys- ja valaistusratkaisuja. Haluamme samalla avoimesti luoda rajapintoja muihin rakennusalan toimijoihin.

Purjeet oikeisiin asemiin

Enston markkinoista suurin osa on tällä hetkellä Euroopassa. Kasvuhaluisen yrityksen on kuitenkin mietittävä, missä markkinat kasvavat. Virtanen toteaakin, että monen yrityksen huomio kiinnittyy tässä kohdin yhteen suureen megatrendiin, taloudellisen vallan siirtymiseen Aasiaan.

– Tämä ei tarkoita, että kaikki toiminnot tulisi siirtää Aasiaan, vaan täytyy miettiä, mitä muita tapoja on osallistua Aasian kasvuun siten, että se vauhdittaisi myös oman yrityksen kasvua.

Ari Virtanen painottaa tuotekehityksen merkitystä.

– Kilpailussa ei pärjää, jos aina vain tekee samaa tuotetta samalle markkinalle. Enstolle on keskeistä, että jatkuvasti kehitämme uutta ja pysymme arvoketjussa oikealla paikalla. Kuten megatrendien suhteen, tässäkin aktiiviset toimijat pärjäävät, passiivisille voi tulla ongelmia.

Megatrendeistä kaupungistuminen ja sosiaaliset muutokset, kuten väestön ikääntyminen, tarjoavat innovatiivisen lähtökohdan tuotekehitykseen liittyen juuri asumiseen, liikenteeseen ja sähkönjakeluun, Enston painopistealueisiin.

– Megatrendejä vastaan ei kannata niinkään taistella, vaan on pohdittava, miten asemoida oma tekeminen siten, että niistä saa hyötyä. Me Enstolla ajattelemme, että megatrendit ovat ikään kuin tuuli, ja me käännämme omat purjeemme siten, että tuuli vie meidän laivaamme oikeaan suuntaan.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic

Ari Virtanen puhuu TID Business Forum -seminaarissa torstaina 8.3.2018 klo 9:45. Porvoon Taidetehtaalla luvassa huippupuheenvuoroja. Varaa liput itsellesi tai yrityksellesi, tuo asiakkaasi mukaan verkostoitumaan itäisen Uudenmaan suurimpaan talous- ja yrittäjyystapahtumaan.

Katso video kuvalinkistä:

Ensto toimitusjohtaja Ari Virtanen

Ensto

  • Vuonna 1958 Ensio Miettisen perustama perheyritys.
  • Suunnittelee ja tarjoaa älykkäitä sähköistysratkaisuja

kansainvälisille markkinoille.

  • Pääkonttori Porvoossa.
  • Liikevaihto noin 260 miljoonaa euroa.
  • Työllistää kansainvälisesti noin 1600 henkeä.

Kiertotaloudesta miljardibisnes

Mari Pantsar Sitra

Ilmastonmuutos on luonut maailmaan miljardien markkinat. Suomi on jo nyt kiertotalouden kärkimaita, mutta aikaa ei ole yhtään hukattavaksi.

Edessä on valtava murros. Joidenkin arvioiden mukaan tarvitaan jopa 18500 miljardin euron investoinnit, mikäli maailmassa halutaan päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin vuonna 2030.

– Meillä ei ole vaihtoehtoja. Kiertotalouteen on pakko mennä, sillä maapallo ei vain kestä sitä, miten paljon ihmiskunta käyttää luonnonvaroja, johtaja Mari Pantsar Sitrasta sanoo.

Pantsar luotsaa Sitrassa Hiilineutraali kiertotalous -teemaa. Hän näkee, että edessä on vääjäämättä siirtyminen uuteen talousmalliin, sillä nykyinen teolliseen tuotantoon perustuva malli alkoi muodostua aikana, jolloin maapallolla oli vain miljardi ihmistä.

Matkaa tavoitteeseen on, mutta Pantsarin mukaan puhutaan kuitenkin vain muutamista vuosikymmenistä. Suomi on muutoksessa eturintamassa.

Suomi on eturintamassa

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on kiertotaloudessa aivan kärkimaita. Esimerkiksi Ruotsi on vasta tekemässä omaa kiertotalouden kansallista suunnitelmaansa, jollainen Suomessa laadittiin jo pari vuotta sitten. Pantsar arvioi, että edelläkävijyys tuo Suomelle kasvua ja uutta liiketoimintaa.

Se, että Suomessa on pieni hiilijalanjälki, ei riitä. Sen sijaan meidän pitäisi tavoitella suurta hiilikädenjälkeä – eli pyrkiä luomaan ratkaisuja, joilla voidaan vähentää globaalisti hiilidioksidipäästöjä. Tällaisia ratkaisuja voidaan myydä vaikkapa Kiinaan, jotta Kiina pystyisi vähentämään omia päästöjään.

Mari Pantsar näkee, että suomalaisilla kiertotalouden innovaatioilla on paljonkin vientimahdollisuuksia. Se tosin edellyttäisi, että Suomeen syntyisi kunnianhimoinen ja toimiva kotimarkkina, joka kannustaisi yrityksiä luomaan toinen toistaan parempia ratkaisuja.

– Kiertotalous leikkaa Suomessa oikeastaan kaikki toimialat. Metsäteollisuus on paraatiesimerkki kiertotaloudesta, sillä siellä on jo vuosikymmeniä käytetty kaikki materiaalit mahdollisimman tehokkaasti. Myös energiateollisuus on vahva. Esimerkiksi Fortum panostaa vahvasti kiertotalouteen ja Neste tekee uusiutuvaa dieseliä ja biopohjaista muovia. Lisäksi meillä on paljon startup-yrityksiä, jotka tekevät autojen ja muiden hyödykkeiden jakamispalveluja. Myös jakamistalous on kiertotaloutta, koska siinä tuotteita käytetään mahdollisimman tehokkaasti, Pantsar listaa.

Pantsar ei halua puhua kiertotalousyrityksistä, sillä ihan jokaisen yrityksen – toimialasta riippumatta – pitäisi miettiä omaa kulmaansa kiertotalouteen ja sitä, miten yritys voi omalta osaltaan vähentää jätettä ja käyttää materiaaleja tehokkaammin sekä parantaa tuotteiden käyttöastetta.

Vaikka asiat menevät vauhdilla eteenpäin, aina löytyy myös parannettavaa. Esimerkiksi metsäteollisuudessa voitaisiin siirtyä kiertotalouden näkökulmasta tekemään arvokkaampia tuotteita sellun ja paperin sijasta.

– Meidän pitäisi tehdä asioita, jotka säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään, kuten puurakennuksia, pöytiä ja hienoja designtuotteita. Puuta ei pitäisi käyttää suoraan energian lähteenä, sillä kun puu poltetaan pois, se ei hyödytä sen jälkeen enää ketään, Pantsar sanoo.

Suhde omistamiseen muuttuu

Kiertotaloudessa yksi Suomen vahvuuksista on digitalisaatio. Sen myötä syntyy muun muassa erilaisia jakamistalouden palveluita, joiden avulla esimerkiksi autojen käyttöastetta saadaan kasvatettua.

– Autot seisovat keskimäärin 96 prosenttia ajasta, ja niitä käytetään vain 4 prosenttia. Erilaisilla digitaalisilla palveluilla pystytään jakamaan autoja, Pantsar kuvaa.

Euroopassa on kokeiltu myös palveluita, joissa kuluttajat vuokraavat pesukoneita sen sijaan, että he ostaisivat niitä omaksi.

– Valmistaja pystyy teollisen internetin kautta seuraamaan laitetta, ja kun pesukone tarvitsee huoltoa, omistaja tulee huoltamaan sen. Palvelulla on kuukausimaksu, ja kone pysyy koko ajan valmistajan omistuksessa, Pantsar sanoo.

Tarvetta verokannustimille

Kiertotalouden vauhdittamiseksi Mari Pantsar heittää pallon päättäjille, jotta nämä lähtisivät sysäämään kehitystä eteenpäin.

– Julkisen puolen pitää tehdä enemmän lainsäädännöllisiä toimia. Meillä pitäisi olla esimerkiksi verotuksellisia kannustimia. Jos tuotteita tehdään kierrätysmateriaaleista, miksei niillä voisi olla pienempi arvonlisävero niin, että ne olisivat houkuttelevampia?

Pantsarin mukaan esimerkiksi Ruotsissa huolto- ja korjauspalveluille on käytössä alennettu arvonlisäverokanta. Sen takia Ruotsissa kodinkoneita kannattaa huoltaa ja korjauttaa – ja tällä tavoin pidentää niiden elinikää. Sen sijaan Suomessa hajonneet kodinkoneet kärrätään kaatopaikalle.

Jos kaikki menee hyvin, saadaanko ilmaston lämpeneminen talttumaan?

– 1,5 astetta on jo menetetty, mutta haluan uskoa ja minun on pakko uskoa, että ilmaston lämpeneminen jää kahteen asteeseen. Tällä hetkellä nykytoimilla ollaan kuitenkin menossa 3,2 asteeseen, Pantsar sanoo.

Hän perää nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita. Pantsarin mukaan päästövähennystavoitteiden pitäisi olla selvästi nykyistä kovemmat, mikäli Suomi haluaa olla linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Käytännössä vuonna 2050 ilmakehään ei saisi päästää enää yhtään hiilidioksidia, vaan sen sijaan imeä ilmakehästä hiilidioksidia.

– Joko me tehdään päästövähennystoimenpiteitä nyt vapaaehtoisesti tai sitten kohta pakon edessä, jolloin se on paljon kalliimpaa. Ratkaisuja on jo olemassa, Pantsar sanoo.

Teksti: Outi Airaksinen, Kuva: Srba Lukic

KIERTOTALOUDESTA KESKUSTELLAAN TID BUSINESS FORUMIN SEMINAARISSA TORSTAINA 8.3.2018 (maksullinen, lippu.fi) SEKÄ TID MEDIA CAFÉSSA PERJANTAINA 9.3. (vapaa pääsy). Tervetuloa Porvoon Taidetehtaalle itäisen Uudenmaan suurimpaan talous- ja yrittäjyystapahtumaan! Sitran asiantuntijat Kari Herlevi ja Paavali Kukkonen #Porvoo2030 -paneelikeskusteluissa perjantaina.

 

Yrittäjänäkökulmia idänkauppaan

Pietari nostosilta

Jututimme kahta itäuusmaalaista yritystä ja kysyimme, onko Venäjän-kaupassa jotain erityistä ja mikä Venäjällä myy.

”Kontakteja ei luoda hetkessä”

Loviisalainen Prima Partner Russia auttaa sekä suomalaisia että venäläisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä viennissä. Kun suomalaisyritys suuntaa Venäjälle, apua kaivataan yleensä kieleen, bisneskulttuuriin ja markkinatuntemukseen.

Maarit Hämäläinen Prima Partner RussiaKonsultti Maarit Hämäläinen on toiminut alalla parikymmentä vuotta. Se, mikä hänestä vaatii Venäjän-kaupassa erityistä huomiota, on erilaisten bisneskulttuurien huomioiminen kauppaa tehtäessä.

– Kontaktit ovat Venäjällä tärkeitä, eikä niitä luoda hetkessä. Myös toimintapa on erilainen. Suomessa on yleensä matala organisaatio, pomo keskustelee alaisten kanssa ja toimitaan tiimeissä. Venäjällä organisaatiorakenne on hierarkkinen, pomolla suurempi valta ja asiat pitää aloittaa ylhäältä alaspäin, muuten mikään ei etene, hän sanoo.

Se, mikä Venäjällä myy, vaihtelee. Viime vuosina on ollut maan sisäisen tilanteen takia hiljaisempaa. Edelleen esimerkiksi lähimatkailu, mökkeily, Suomen puhdas luonto ja kalastaminen kiinnostavat venäläisiä.

  • Olen kuullut viestiä, että venäläisellä kuluttajalla on tällä hetkellä vähemmän rahaa ylimääräiseen kulutukseen. Viennissä vetää nyt parhaiten teknologiapuolella cleantech ja energiansäästöön liittyvät asiat, ne ovat nousseet pinnalle Venäjällä.

”Merkit ovat hyvät”

Juhani ja Anne Korhonen Konekor

Juhani ja Anne Korhonen ovat Konekor Oy:n yrittäjäpariskunta.

Porvoolainen Konekor Oy myy Venäjälle rakennuskoneita ja -tarvikkeita.

– Asiakkaamme ovat pääosin Pietarin alueen yrityksiä, jotka myyvät tuotteet eteenpäin, jonkin verran myydään myös suoraan urakoitsijoille. Olemme tehneet monen kanssa kauppaa jo toistakymmentä vuotta. Yleensä hoidamme kaupat etänä, mitään kauppamatkoja Venäjälle emme tee. 99 prosenttia asiakkaista noutaa koneet meiltä ja vie ne itse rajan yli, toimitusjohtaja Juhani Korhonen sanoo.

Parhaimmillaan Venäjän-kauppa kattoi 30 prosenttia yrityksen liikevaihdosta, viime vuosina on ollut hiljaista. Viime vuosi toi kuitenkin pientä kasvua.

Korhonen ei näe Venäjän-kaupassa mitään erityistä. Konekor tekee Suomen tulliin vientipaperit, Venäjän tullin asiakkaat hoitavat itse.

– Suurin osa suomalaisyrityksistä myy Venäjälle ilman vientitullauksia. Meillä asiakkaat ovat yrityksiä, ja se vaatii vientitullauksen.

Mitään yksittäistä hittituotetta yrityksen Venäjän-myynnissä ei ole. Se, mikä menee kaupaksi, vaihtelee. Korhonen uskoo, että kysyntää olisi enemmänkin.

– Tarvetta laitteille siellä on, mutta tällä hetkellä ongelmana on maan sisäinen rahan liikkuminen. Toivon, että viime vuonna alkanut nousu jatkuu. Merkit ovat ainakin hyviä, Korhonen sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Uutta voitonjakoa

Kiertotalous tuo mahdollisuuksia ja vaatii ajattelutavan muutosta, nyt luodaan tavaroiden sijaan palveluita ja yhdessä muiden kanssa

 

– Näkisin, että kiertotaloudessa on mahdollisuuksia kaikenkokoisille yrityksille, kiertotalouden asiantuntija, Clonet Oy:n toimitusjohtaja Sari Siitonen sanoo.

Parhaimmillaan kiertotalous tarjoaa huikeita mahdollisuuksia ja uusia tapoja toimia.

Kiertotaloutta ovat niin yhdestä toiminnasta syntyneiden sivuvirtojen hyödyntäminen toisessa toiminnassa kuin esimerkiksi jakamistalouskin.

– Jos samalla alueella on useita toimijoita, yksi voi tuottaa jotain, vaikka hukkalämpöä, mitä toinen sitten hyödyntää, Siitonen sanoo.

Tämä säästää raaka-aineita ja resursseja ja kytkee yhteen alueen toimijat. Samalla saasteita syntyy vähemmän, kun tuotettu tavara jää suljettuun kiertoon.

”Kiertotalouteen ei sovi ajatus yksin tekemisestä”

Kiertotalous vaatii uudenlaista ajattelua. Se pohjaa ajatukseen taloudesta ekosysteeminä, jossa eri toimijat ja osa-alueet toimivat yhdessä ja osin toisistaan riippuvaisina.

– Kiertotalouteen ei sovi ajatus yksin tekemisestä. Se muokkaakin perinteistä ajatusta yritysyhteistyöstä. Yksittäisen yrityksen voitontavoittelun lisäksi kannattaa miettiä isoa kuvaa ja yhteistyön mukanaan tuomia hyötyjä, Siitonen sanoo.

Viime kädessä on kyse innovaatiokyvykkyydestä. Kiertotalouden ytimessä ovat tuotteiden sijaan palvelut. Haasteena on luoda niitä, tehdä niitä tunnetuksi ja saavutettaviksi.

– Tarvitaan erilaisia alustoja, joilla tavaroita ja palveluita tarjotaan, sekä asennemuutosta, Siitonen sanoo.

Liiketoiminnan haasteet tulevat siitä, että voittoa on jakamassa moni. Rahaa ei enää tehdä yksin massatuotannolla vaan yhteisissä verkostoissa. Tarvitaankin uudenlaisia tapoja tehdä bisnestä: yhdessä tekemistä, uusien mahdollisuuksien näkemistä ja eri alojen yhdessä toimimista.

Siitonen oli reilu vuosi sitten EK:ssa toimiessaan mukana tekemässä Syty kiertotaloudesta -raporttia. Siinä tärkeiksi kiertotalouden edistäjiksi nousivat muun muassa hyvä osaamispohja, joustavat säädökset, julkiset hankinnat, kohtaamiset yli toimialojen sekä alustatalouden yhteiset pelisäännöt.

Maas – liikkuminen palveluna

Maas, Mobility as a Service, on uusi tapa katsoa liikkumista. Suomi on julkisen liikenteen puolella sen kärkimaita. Palveluliikkuminen tarkoittaa, että haluttu matka hoituu yhdellä lipulla ja yhdellä maksulla, vaikka kulkuvälineitä olisi useampia. Matkan eri vaiheet nivoutuvat hyvin yhteen ja matkasuunnitelmia voi muuttaa joustavasti.

Siitonen uskoo, että esimerkiksi autojen yhteiskäytön voisi hyvinkin kytkeä osaksi MaaS-ajattelua.

Tiesitkö

Tällä hetkellä Suomen käytetyin kiertotalouden alusta on tori.fi

Cleantech ja kiertotalous ovat puheenaiheita TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla:

to 8.3. klo 9-14, Sari Siitosen puheenvuoro klo 10:45 Avanti-salissa, ks. alla

pe 9.3. klo 13, paneelikeskustelussa mukana Kari Herlevi (Sitra), Petri Lehmus (Neste), Vesa Heikkonen (Itä-Uudenmaan Jätehuolto) ja Antti Lippo (Demos), Tehdassalissa, vapaa pääsy.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

**

Sari Siitonen puhuu TID Business Forum seminaarissa 8.3.2018.

Clonet Oy:n toimitusjohtaja Sari Siitonen, kuva Marjo Koivumäki.

Sari Siitonen puhuu kiertotaloudesta Tid Business Forum -seminaarissa Porvoon Taidetehtaalla torstaina 8.3.2018 klo 9-14. Seminaariliput à 145 euroa sis. ohjelman, lounaan, kahvit ja lippu.fi -palvelumaksut. Ryhmäliput on mahdollista saada myös laskutuksella, lisätiedot puh. 040-7078197.

 

Global 100

Neste on valittu toiselle sijalle maailman vastuullisimpien pörssiyhtiöiden Global 100 -listalla. Tämä on yhtiön kaikkien aikojen paras sijoitus. Neste on listalla nyt 12:tta kertaa. Mikään muu energiayhtiö ei ole ollut mukana listalla yhtä monta kertaa peräkkäin.

Nesteen toiminnan vastuullisuus perustuu valtaosin siihen, että se jalostaa heikkolaatuisista jätteistä ja tähteistä laadukkaita uusiutuvia tuotteita, kuten Neste MY uusiutuvaa dieseliä. Sen uusiutuvien tuotteiden hiilikädenjälki vastaa useilla miljoonilla tonneilla pienentyneitä kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain.

Vuonna 2016 fossiilisten tuotteiden korvaaminen Nesteen uusiutuvilla tuotteilla vähensi ilmastopäästöjä 6,7 miljoonaa tonnia. Vastaava päästövähennys saavutettaisiin, jos 2,4 miljoonaa henkilöautoa – eli lähes koko Suomen autokanta – poistettaisiin liikenteestä koko vuodeksi. Nesteen vuoden 2017 hiilikädenjäljen laskenta on vielä kesken, mutta se tulee olemaan vielä tätäkin suurempi.

Teksti perustuu Nesteen tiedotteeseen 23.1.2018

Global 100 -listan laatii Corporate Nights -organisaatio, jonka päämaaja on Torontossa Kanadassa. Listauksessa arvioidaan noin 6000 pörssiyhtiön toimintaa vastuullisuuden (ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hallinto) perusteella. Lista julkistetaan vuosittain Maailman talousfoorumissa Sveitsin Davosissa. Tiistaina 23.1.2018 julkaistulla listalla sadan parhaan joukossa ovat Neste sijalla 2, Outotec sijalla 5, Kesko sijalla 31, Nokia sijalla 35 ja Wärtsilä sijalla 88.

Koonnut Tuula Lukic

Kiertotalous kiinnostaa

Kiertotalous liiketoiminta

Uuden, tehokkaamman talouden mukainen liiketoiminta leviää suomalaisten keskuudessa: Sitran ylläpitämä, kiertotalouden kiinnostavimpia yritysesimerkkejä esittelevä lista laajenee jälleen. Päivitetyllä listalla on nyt 97 yritystä sekä joukko perinteisen käsityöammatin taitajia.

Lokakuussa 2016 Sitra julkaisi ensimmäistä kertaa Kiertotalouden kiinnostavimmat -listauksen, jossa esitellään liiketoimintaesimerkkejä kannustamaan suomalaisia yrityksiä siirtymään kestävään, uuden ja tehokkaamman talouden mukaiseen toimintaan.

Suomi on ensimmäisten maiden joukossa siirtymässä aikakauteen, jossa yhteiskunnan hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoilta aina vain lisää ja lisää tavaroita. Kannattavan liiketoiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja ratkaisuja, jotta materiaalit ja niihin sitoutunut arvo pysyvät yhteiskunnassamme mahdollisimman pitkään sekä hukkaa ja jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Nyt julkaistava Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan kolmas, päivitetty versio kasvattaa kiinnostavien esimerkkien määrän miltei sataan, kun ensimmäisessä listauksessa mukana oli 19 yritystä. Listan yritykset osoittavat ratkaisuillaan, miten liiketoimintaa ja tulosta tehdään uudella, kiertotaloutta edistävällä tavalla jo nyt. Edelläkävijöiden määrän lisääntyessä vaatimukset näille kirittäjille kasvavat. Ensimmäisen listan julkaisun yhteydessä kiertotalouden projektijohtaja Kari Herlevi lupasikin, että kiertotalouden yleistyessä listalle pääsyn kriteerit tiukkenevat ”kuin autojen päästörajat”.

”Nyt tuo aika on käsillä, kun kiinnostavia kiertotalousyrityksiä on jo satakunta. Ensi vuonna jatkamme arvioimalla, kuinka kiinnostavina ja inspiroivina listan yrityksiä voi pitää verrattuna uusiin, esille tuleviin yrityksiin”, hän jatkaa.

Listan yritykset on jaoteltu edelleen viiden liiketoimintamallin mukaan. Uusia yrityksiä ovat muun muassa voiteluöljyjä palveluna myyvä Fluid Intelligence, yrityksille koneiden ja laitteiden digitaalista jakamisalustaa tarjoava eRENT, pakkauksiin muovien tilalle biohajoavia materiaaleja tarjoava Sulapac ja nyhtökauralla eläinproteiinille vaihtoehdon tuova Gold & Green Foods.

Kiertotalouden mukainen liiketoiminta ei aina edellytä uusia innovaatioita – listalle on nyt myös otettu mukaan yhtenä joukkona verhoiluyritykset, joita Suomessa on noin 400.

”Tuotteen käyttöiän pidentäminen on myös kiertotalouden ydintä. Jotta tämä toteutuu, tarvitaan ammattilaisia, jotka osaavat huoltaa ja korjata tuotteita”, Herlevi sanoo.

Lähde: STT 28.12.2017

Lue lisää: www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/

TID Business Forum haastaa myös mukaan maailman muutokseen. Teemana Cleantech Porvoon Taidetehtaalla 8.-10.3.2018. Lue lisää:
TID Business Forum

Kuva: Kuvituskuva

LPOnetin isot investoinnit

LPOnet Gustaf Forsberg

Itäuusmaalainen tietoliikenneyhtiö LPOnet on määrätietoisesti suuntinut tietään valokuitumarkkinoille ja investoinut suuria summia samaan aikaan, kun Suomi on kärvistellyt matalasuhdanteessa. Rahoitus on hoitunut omasta kassasta.

Loviisassa päämajaansa pitävässä LPOnetissä tehtiin kymmenisen vuotta sitten päätös oman kupariverkon korvaamisesta valokuidulla. Katseet suunnattiin pitkälle tulevaisuuteen juuri laman alla, ja vuonna 2008 aloitettiin mittavat investoinnit.

– Käsittääkseni olimme Suomessa ja ehkä läntisessä maailmassakin ensimmäinen, joka lähti kannibalismiin eli päätimme syödä oman aikaisemman ADSL- ja lankapuhelinliiketoiminnan ja investoida valokuituun, kertoo LPOnetin toimitusjohtaja Gustaf Forsberg.

Kuulostaa yltiöpäiseltä, mutta kilpailuun piti vastata ja mieluiten etukenossa.

– Uusi teknologia teki tuloaan ja ymmärsimme, että kupariverkolla emme kiinteän verkon operaattorina pärjää mobiiliverkkoja vastaan. Jonkin aikaa voi tehdä hyvää bisnestä lypsämällä vanhaa, mutta jos me emme olisi lähteneet kannibalisoinnin tielle, joku muu olisi tullut ja vienyt markkinat.

Nyt Loviisa on yksi Suomen kuidutetuimmista kaupungeista. LPOnet panostaa valokuituun myös Lapinjärvellä, Myrskylässä ja Porvoossa.

Investoinnit perustuvat kysyntään

Laman aikana yritykset ovat yleisesti ottaen olleet varovaisia investoinneissaan. Eri yhteyksissä on julkisuudessakin kuultu investointien patoumasta, jonka purkautumista on odotettu. Gustaf Forsberg huomauttaa, että yritykset eivät lähde investoimaan vain sen tähden, ettei ole vähään aikaan investoitu.

– Investoinnit perustuvat sille, että tulee uutta kysyntää. Korjausinvestoinnit ovat eri asia, mutta matalasuhdanteessa niitäkin on saatettu jättää tekemättä, kun ei ole ollut varmuutta, että koko kapasiteetti on tuottava.

Investointien tarve on myös toimialakohtaista. LPOnetin kaltaisessa yrityksessä matalasuhdanne ei välttämättä hidasta investointeja, kun infran on toimittava koko ajan.

– Toisaalta, kun muut ovat matalasuhdanteessa varovaisia, on investointien toteuttaminen edullisempaa. Näin totesimme vuonna 2008, kun lähdimme valokuitua rakentamaan. Yleinen taloustilanne näytti huonolta, mutta se toi meille yhden kustannustekijän. Maankaivuukapasiteettia löytyi aivan eri tavalla ja edullisemmin kuin korkeasuhdanteen aikana.

Kuten Gustaf Forsberg toteaa, raha tulee rahan luo eli hyvät investointikohteet saavat myös rahaa paremmin ehdoin silloin, kun muut eivät sitä laita likoon.

Iso kassa

LPOnetin investointirahoitus hoitui omasta kassasta. LPOnet Oy Ab on Puhelinosuuskunta LPO:n tytäryhtiö. Se hoitaa liiketoiminnan, josta osuuskunnan jäsenet hyötyvät toimivilla palveluilla ja erilaisilla eduilla. Osuuskunnassa on noin 4000 jäsentä.

– Jäsenistä suurin osa on heitä, jotka ovat aikanaan hankkineet lankapuhelinliittymän. Uudet jäsenet ovat jo puhtaasti valokuituliittymän hankkineita, Gustaf Forsberg kertoo.

Aina 1990-luvulle asti oli tyypillistä, että puhelinliittymä hankittiin joko osuusliittymänä tai vuokraliittymänä. Kun laittoi omaa rahaa palvelun tuottamiseen, sai palvelutkin edullisemmin. Sama pätee yhä.

– Meillä on iso kassa, mutta alaan liittyen myös isot poistot, noin miljoona euroa vuodessa. Silti teemme kohtuullisen hyvää liikevoittoa eli kassaan kertyy poistojen verran rahaa. Se on meidän jäsenten rahaa, jolla laajennamme verkkoa.

Investointiaikaa katsotaan todella pitkällä aikajänteellä, ja poistoaika esimerkiksi kaapeloinnin osalta on 20 vuotta.

– Uusimme infraa Itä-Uudellamaalla nyt sellaiseksi, että se kelpaisi seuraavat sata vuotta, aivan kuten kupariverkkokin oli hyvä sata vuotta aina siitä lähtien, kun sitä 1883 alettiin rakentaa. Missiomme on olla olemassa jäsenten ja käyttäjien takia. Jos olisimme pörssiyhtiö, tällaiset investoinnit eivät välttämättä olisi houkuttelevia, koska tuotto ei ole kvartaali eikä edes vuosi, Forsberg miettii.

Valokuitu – kilpailuvaltti

Investointien taustalla ei ole kyse pelkästään varautumisesta tulevaan. Valokuitu on tätä päivää ja osa digitalisaatiota. Yritysten sijoittumiselle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti tai etätyötä tekeville valokuitu alkaa olla jo merkittävä kriteeri.

– Lähtökohta investoinneille on, että pystymme tarjoamaan asiakkaille ylivoimaisen toimintavarmuuden ja nopeimmat vasteet. Valokuidussa kulkee enemmän dataa kuin perinteisessä televerkossa, eikä yhteys ole riippuvainen siitä, sattuuko siellä samanaikaisesti olemaan kymmenen muuta lataamassa materiaalia, Forsberg esittää.

Valokuituverkon kattavuudessa Suomi on jäänyt jälkeen kärkimaista. Kärjessä ovat ne maat, jotka eivät koskaan edes ryhtyneet tekemään kupariverkkoa tai vanha puhelinverkko on ollut surkea.

– Kun verkkoa on lähdetty kehittämään, on menty suoraan valokuituun esimerkiksi Itä-Euroopan maissa. Suomessa on pitkään oltu siinä uskossa, että mobiiliverkko voittaa eikä kiinteää tarvita. Tässä muu maailma on rynninyt Suomen ohi aika lahjakkaasti.

Kuitukehitys maailmassa LPOnet

Monopoli

Valokuituverkon rakentaminen on Gustaf Forsbergin mukaan luonnollista monopolitoimintaa.

– Suomessa on ehkä viisi kaupunkia, joihin useampi operaattori voi kannattavasti rakentaa kiinteän verkon infraa. Pienessä kaupungissa se olisi kuin rakentaisi kaksi viemäriverkkoa vierekkäin.

Monopoli on riski kuluttajalle, mutta yhtiömuodolla on merkitystä.

– Jos omistaja on kolmas taho tai ehkä ulkomailta, se voi alkaa ulosmitata monopoliasemaa hinnoissa, kun asiakkaalla ei ole vaihtoehtoa. Mutta kun omistaja ja asiakas ovat sama, kuten osuuskunnassa, ei monopolista ole haittaa, Forsberg sanoo.

Osuuskunta luodaan yleensä juuri sitä varten, että tuotetaan jotain, jota markkinoilla ei ole, tai koetaan, että saatava palvelu ei ole hyvä tai se on liian kallis.

– Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että meidän puhelinyhtiöt perustettiin alun alkaen paikallisina, koska silloinen tsaarin lennätinlaitos ei alkanut rakentaa Suomeen puhelinverkkoa, Forsberg kertaa.

Parhaimmillaan 1930-luvulla Suomessa oli yli 900 puhelinyhtiötä. Se oli sentraalisantrojen aikaa. Kun modernisointi aloitettiin, ei isoja investointeja kannattanut tehdä 100 hengen kylää varten, vaan pienet yhtiöt alkoivat fuusioitua. Loviisan Puhelinyhtiö on osa tätä kehitystä ja nykyään se on yksi Suomen 23 paikallisesta puhelinyhtiöstä.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic