Category Archives: Asiantuntijapalvelut

Tietoa ja tukea yrittäjille

E4B Experts for Business Porvoossa 8.-9.3.2018

E4B-tapahtuma on osa TID Business Forumia – itäisen Uudenmaan suurinta talous- ja yrittäjyystapahtumaa Porvoon Taidetehtaalla.

Yrittäjillä, yritysten avainhenkilöillä ja yrityksen perustamista suunnittelevilla on mahdollisuus tavata kasvokkain eri asiantuntijatahoja ja saada helposti tietoa mm. rahoituksesta, liiketoiminnan kehittämisestä, yrityskaupoista, koulutuksesta, oppilaitosyhteistyöstä, markkinoinnista ja vientikaupasta. Katso palveluntarjoajien lista sivun lopusta.

VAPAA PÄÄSY

Tietoa ja tukea saman katon alla

  • torstaina 8.3.2018 klo 15-18
  • perjantaina 9.3.2018 klo 11-18

Väärää vientiä ja virtuaalivaluuttaa

Tapahtumapaikalla Tehdassalissa on samaan aikaan myös paneelikeskusteluja ajankohtaisista aiheista. Mukana mm. tulevaisuustutkija Ilkka Halava, bisnesenkeli suoraan Leijonan luolasta Kim Väisänen (lue TID artikkeli ”Väärää vientiä”), ex-lumilautailija, luova johtaja Jukka Erätuli sekä monet monet muut. Koko ohjelma: TID tapahtumat.

Kim Väisänen, bisnesenkeli

Kim Väisänen, bisnesenkeli, sarjayrittäjä

torstaina 8.3.

klo 15 Suomen ja Venäjän kauppasuhteet (kuvagalleriasta puuttuu Sergei Sinelnikov, Venäjän Federaation kaupallinen edustusto):

klo 16:15 Virtuaalivaluutta

perjantaina 9.3.

klo 11 Kestävä rakentaminen

klo 12:20 Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan alustus #porvoo2030 -paneelisarjalle: ”Megatrendien mahdollisuudet”

klo 13 Kiertotalous

klo 14 Nuoret ja tulevaisuuden työ

klo 15:30 Megatrendien mahdollisuudet elinkeinoelämälle

Järjestäjä: TIDmedia pääyhteistyökumppaneina Kauppakamari, Ensto, Lujatalo, Porvoon kaupunki ja Point College. Lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15).

Logolinkeistä pääset asiantuntijoiden kotisivuille (Tehdassalin osastojärjestyksessä):

Point College mukana TID Business Forumissa 8.-10.3.2018

Alexandria

Autosalpa

Borgå Energi PBE

Kauppakamari - Helsinki Chamber

Suomen Yrityskaupat

 

Haaga-Helia

Venäjän Federaation kaupallinen edustusto Suomessa #tidforum

Suomalais-Venäläinen Kauppakamari mukana TID Business Forumissa 8.-10.3.2018

Finnvera mukana TID Business Forum 8.-10.3.2018

JärviLeasing

Markkinointipalvelut Meks

Kehitysyhtiö Posintra

Yrityskummit

 

 

Katse kansainvälistymiseen

Team Finland, Petri Kuurma ja Henri Molander

Yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoava Team Finland –verkosto on laaja kokonaisuus, jonka ytimessä ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot ja ulkomaiset toimipisteet. Toiminta käynnistyi vuoden 2013 alussa. Parhaillaan on meneillään uudistus, jossa verkostoon kuuluvat Finpro ja Tekes yhdistyvät.

Verkoston tarkoituksena on aktiivisesti avata ovia maailmalle yhden brändin alla.

  • Team Finland on valtiollisten toimijoiden brändi, mutta alusta alkaen mukana on ollut alueverkosto, jota tarvitaan jatkossakin maakuntauudistuksen jälkeen. Haluamme olla siellä, missä yritykset ja yrittäjät ovat. Olemme ikään kuin alueellinen tuntosarvi, kuvaili Team Finland koordinaattori Henri Molander Uudenmaan ELY-keskuksesta (kuvassa oikealla).

Verkoston roolia vahvistetaan muun muassa yhteisosallistumisilla erilaisiin tapahtumiin, joissa saadaan yhteys tärkeimpään eli palvelua tarvitsevaan yritykseen tai yrittäjään. Team Finland oli mukana myös TID Business Forumissa 6.-7.3.2016 Porvoon Taidetehtaalla (lue mm. TID-artikkeli PRH:n palveluista ”Rekisteröinnistä se lähtee”).

  • Aiemmin yritykset kokivat, että palvelut olivat erillään toisistaan. Olemme halunneet luoda sellaista yhteistyötä, johon ei jäisi katvealueita ja jossa palveluita pystytään tarjoamaan tehokkaasti viennin eri vaiheissa oleville yrityksille, kertoi kaupallinen sihteeri Petri Kuurma ulkoasiainministeriöstä.

Team Finlandin keskeisiä palveluita ovat yritysryhmille suunnatut kasvuohjelmat toimialoittain ja teemoittain kuten esimerkiksi biotalous ja cleantech, arktinen liiketoiminta, terveyssektori, matkailu ja digitalisaatio. Verkostoituminen ja vienninedistämismatkat ovat osa toimintaa.

  • Jos yrityksen kyky yksinään vastata kysyntään ylittyy, voivat kotimaassa keskenään kilpailevat yritykset hyötyä paljonkin keskinäisestä kansainvälisestä yhteistyöstä. Tässä Food from Finland on yksi menestyneimmistä esimerkeistä, Kuurma totesi.

Food from Finland on Finpron johtama elintarvikealan Team Finland- kasvuohjelma. Venäjän markkinoiden hiljaiskautena ohjelman avulla on pystytty avaamaan uusia markkinoita muun muassa Kiinassa, USA:ssa ja Lähi-Idässä.

Yritysryhmien lisäksi palveluita on myös yksittäisille yrityksille. Jos yrityksellä on jo kykyä kansainvälistymiseen, se saa palveluehdotuksen, jonka avulla se voi edetä kehitysvaiheensa mukaisesti. Team Finlandin organisaatiot pyrkivät yhteiseen asiakkuudenhallintaan tavoitteena saada kansainvälistymisen tuki mahdollisimman tehokkaaksi. Oman yrityksen valmiuksia voi arvioida exprotfinland.fi –sivuilla kansainvälistymistestillä.

Team Finland –verkoston julkisrahoitteiset organisaatiot ja ulkomaiset toimipisteet: Finpro, Tekes, Finnvera, Finnfund, Finnpartnership, Teollisuussijoitus, VTT, Patentti- ja rekisterihallitus, ELY-keskukset, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit, Suomalais-Venäläinen Kauppakamari, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari.

team.finland.fi

Team Finlandin palvelunumero: 0295 020 510

Teksti: Tuula Lukic,  Kuva: Srba Lukic

Täydellinen keittiöremontti

Porvoo Puustelli

Porvoon Puustelli taitaa täydellisen keittiöremontin

Puustellin kattava All Inclusive -palvelu tekee keittiöremontin helpoksi. Puustelli on tutkitusti ollut Suomen ostetuin keittiömerkki jo yli 30 vuotta. Puustellin menestyksen takana on hyvä palvelu sekä korkealaatuiset tuotteet.

Puustelli Miikka Laukkanen

Miikan työparina on yli 10 vuoden aikana toiminut Marika Flinck-Hänninen

Keittiön hankinta on asiakkaalle aina ainutlaatuinen kokemus. Porvoon Puustelli-kauppias Miikka Laukkanen kertoo aiheesta lisää.

– Meidän mielestämme keittiön hankinnan tulee olla mahdollisimman helppoa. Siksi tarjoamme palvelukokonaisuuden suunnittelusta ja mittauksesta asennukseen ja rahoitukseen saakka.

– Suunnittelutapaamisessa tutustumme remontoitavaan kohteeseen. Kartoitamme asiakkaan toiveet ja tarpeet sekä kaikki keittiöremonttiin liittyvät asiat. Suunnitelman ja kustannuslaskelman lisäksi laadimme toteutusaikataulun.

Porvoon Puustellin uuteen näyttelytilaan saapuva asiakas voikin jo ennakkoon pohtia toiveita uudelta keittiöltään.

– Keittiön suunnittelu on aina yksilöllistä. Asiakkaalle voidaan suunnitella täysin erityyppinen ratkaisu kuin aikaisemmin. Usein halutaan keittiön toiminnallisuuden uudistamista, kyseessä voi olla vaikka valaistuksen tai toimimattoman kulmatilan uudistus.

Laatua ja ekologisia arvoja

Internetin käyttö on lyönyt leimansa myös ihmisten tapoihin etsiä tietoja keittiöratkaisuista, mutta Porvoon Puustellissa korostetaan henkilökohtaisen palvelun merkitystä.

– Myymälässä asiakas pääsee tutustumaan keittiönäyttelyymme ja Puustellin laajaan mallistoon. Remonttipisteessä voi tutustua keittiöremontin eri vaiheisiin sekä materiaaleihin, kertoo Laukkanen.

Puustelli-keittiöiden laadusta kertoo yli 30 vuoden markkinajohtajuus sekä se, että 95 prosenttia asiakkaista on valmis myös suosittelemaan Puustellia tutuilleen. Vuonna 1920 perustettu Puustelli panostaa voimakkaasti tuotteiden laatu- ja tuotantotekijöihin, ja huomattavan tärkeitä ovat ekologiset arvot.

– Puustellin tuotannossa pyritään mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen. Sisäilmaluokituksessa tuotteet kuuluvat parhaaseen M1-luokkaan, joka ilmaisee tuotteiden olevan puhtaita, hajuttomia ja ympäristöystävällisiä.

Keittiöitä kaikille

Miikka Laukkanen on aloittanut keittiöalalla vuonna 1994 ja Puustelli-kauppiaana vuonna 1996, joten hänellä on vankka kokemus keittiöremontoinnista.

– Keittiön arvostus on kasvanut viime vuosina ja nykyään keittiö onkin useimmiten osa olohuonetta. Myös television lukuisat kokkiohjelmat ovat innoittaneet ruuanlaittoon ja leipomiseen, jolloin hyvin toimivan ja kauniin keittiön tärkeys korostuu.

Keittiössä vietetään perhekunnittain paljon arvokasta aikaa, joten keittiöremontin kohdalla kannattaa panostaa haluamaansa kokonaisuuteen ja toteuttaa se kerralla oikein.

Koko keittiöremontin töineen ja tarvikkeineen voi rahoittaa Puustellin joustomaksulla asiakkaalle sopivissa kuukausi-erissä ja näin pääsee nauttimaan heti unelmiensa keittiöstä.

Jutun päätteeksi Laukkanen kertoo keittiöremontin käynnistämisestä Porvoon Puustellin kanssa seuraavaan tapaan:

– Asiakkaan kannattaa tilata käyttöönsä tyylikäs ja maksuton Ideakirja 2017, josta hän pääsee tutustumaan Puustelli-mallistoon pintaa syvemmältä.

Porvoo Puustelli

Puustellin tyylikkäät, kestävät ja malleiltaan monipuoliset ratkaisut viimeistelevät keittiön toimivuuden.

Porvoon Puustelli

Rauhankatu 19 06100 Porvoo

puh. 010 277 7327

gsm. 0400 884 356

miikka.laukkanen@puustelli.com

www.puustelli.fi

Teksti: Jari Hemmilä

Kuvat: Puustelli ja Srba Lukić

Rekisteröinnistä se lähtee

PRH Ia Backman

Vanhempi tutkijainsinööri Ia Backman avaa nettisivut ja näyttää mitä kaikkea Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) toimenkuvaan kuuluu. Ja sieltähän löytyy melkoinen repertuaari. Tavalliselle pulliaiselle lienee tutuin on kaupparekisteri.

Rekisteröinnistä valvontaan

Osakeyhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden, avoimien yhtiöiden ja osuuskuntien on aina ilmoittauduttava kaupparekisteriin. Yksityisten elinkeinonharjoittajien (yleiskielellä toiminimien) on useimmissa tilanteissa tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin.

Kaupparekisteri on virallinen ja julkinen rekisteri yrityksistä. Yritysten lisäksi kaupparekisterissä ovat myös asunto-osakeyhtiöiden ja asumisoikeusyhdistysten tiedot.

Moni meistä kuuluu erilaisiin yhdistyksiin, ja jos nimen perässä on tunnus ry, on yhdistys rekisteröity.

Kun yhdistys merkitään yhdistysrekisteriin, siitä tulee itsenäinen oikeushenkilö ja se saa oikeuskelpoisuuden. Oikeuskelpoisuudella tarkoitetaan kykyä saada nimiinsä oikeuksia ja tulla velvoitetuksi. Rekisteröitymisestä on monia hyötyjä, sillä rekisteröity yhdistys voi tehdä sitoumuksia ja sopimuksia, asioida tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa, omistaa kiinteää omaisuutta, tehdä kauppoja, ottaa vastaan lahjoituksia, järjestää julkisia huvitilaisuuksia, arpajaisia ja yleisiä rahankeräyksiä, olla jäsenenä toisessa yhdistyksessä tai osakkeenomistajana osakeyhtiössä sekä toimia ulkomailla.

PRH:n tehtäviin kuuluvat myös säätiörekisterit. Tällä hetkellä säätiörekisterissä on noin 2 700 säätiötä. Sinne merkitty säätiö on itsenäinen oikeushenkilö. PRH:n tehtävänä on valvoa, että säätiöiden toiminnassa noudatetaan säätiölakia ja säätiön sääntöjen määräyksiä.

Nettisivulta löytyy myös otsikko Yrityskiinnitykset. Yrityksen omistama ja elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää yrityskiinnityksellä. Kiinnitetty omaisuus voidaan sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Yrityskiinnitystä voi hakea vain kaupparekisteriin merkitylle yritykselle. PRH käsittelee yrityskiinnitysasiat ja pitää yllä yrityskiinnitysrekisteriä.

PRH:n tehtävänä on niin ikään tilintarkastusvalvonta. Se huolehtii tilintarkastajien hyväksymisestä ja valvonnasta ja järjestää vuosittain tilintarkastajatutkinnot ja valvoo tilintarkastuksen laatua. Se myös ylläpitää tilintarkastuslakiin perustuvaa tilintarkastajarekisteriä ja tilintarkastajatutkintorekisteriä. PRH on lisäksi tilintarkastusalan kansainvälisestä valvontayhteistyöstä vastaava viranomainen Suomessa.

PRH

Erotu ja suojaudu

PRH vastaa myös tavaramerkkien rekisteröinnistä. Tavaramerkki on tunnusmerkki, joka erottaa yrityksen valmistamat tai tuottamat tavarat ja palvelut muiden yritysten vastaavista. Tavaramerkki toimii markkinoilla eräänlaisena erottamisvälineenä. Tavaramerkki on tarkoitettu käytettäväksi elinkeinotoiminnassa, mutta tavaramerkin hakijana ja haltijana voi aivan hyvin olla yksityishenkilö. Siinä missä yrityksen nimi eli toiminimi on tarkoitettu yksilöimään tietty yritys, tavaramerkin tarkoituksena on markkinoilla erottaa tuon tietyn yrityksen tuotteet kilpailijoiden vastaavista tuotteista. Tavaramerkki on siis tärkeä markkinoinnillinen erottamisväline.

Tavaramerkki antaa haltijalleen oikeuden kieltää muita käyttämästä samaa tai sekoitettavissa olevaa merkkiä samankaltaisten tavaroiden tai palveluiden myynnissä ja markkinoinnissa.

PRH:ltä voi hakea myös mallioikeudet. Mallioikeus on teollisen muotoilun merkittävin oikeudellinen suojakeino. Muotoilu suojataan rekisteröimällä malli, jolloin mallioikeuden hakija saa vahvistettua itselleen yksinoikeuden muotoilemiinsa tuotteisiin.

Mallioikeutta käytetään pääasiassa elinkeinotoiminnassa, mutta mallioikeuden hakijana ja haltijana voi aivan hyvin olla yksityishenkilö.

Kun keksit jotain uutta tai kehität tuotteen, josta haluat hyötyä taloudellisesti, hanki patentti. Keksinnön mahdollisia suojakeinoja ovat patentti ja hyödyllisyysmalli. Patentti on yksinoikeus käyttää keksintöä. Keksinnön käytöllä tarkoitetaan ammattimaista hyödyntämistä, kuten tuotteen valmistusta, myyntiä, käyttöä ja maahantuontia.

PRH:ssa patenttihakemuksia tutkii yli 100 korkeasti koulutettua tutkijainsinööriä. Patenttihakemusten tutkimisessa heillä on käytössään parhaat tietokannat. Valtaosa tutkijoista on koulutukseltaan tohtoreita. Työn laatua valvotaan ja kehitetään jatkuvasti.

Hyödyllisyysmalli on patentin tavoin yksinoikeus käyttää keksintöä ammattimaisesti. Hyödyllisyysmallilla saat rekisteröityä keksinnöllesi nopeasti suojan, mutta keksinnön uutuus tutkitaan vain erillisestä pyynnöstä. Kannattaa siis perehtyä ennestään tunnettuun tekniikkaan varmistuakseen, että keksintö on uusi.

Tekijänoikeuden yhteishallinnointiorganisaatioiden valvonta siirtyi vuoden alusta PRH:n tehtäväksi. PRH valvoo, että tekijänoikeuden yhteishallinnointiorganisaatiot noudattavat yhteishallinnointilakia. PRH ryhtyy valvontatoimiin havaitessaan tai saadessaan tietoonsa, että yhteishallinnointiorganisaation toiminnassa on lainvastaisuutta.

Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän tekijänoikeuden tai lähioikeuden yhteishallinnointiorganisaatiota. Ne ovat Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry, Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry, Kopiosto ry, AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys TUOTOS ry, Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry, Sanasto ry ja Näyttelijöiden tekijänoikeusjärjestö – Skådespelarnas upphovsrättsorganisation Filmex ry.

Lisätietoja: www.prh.fi

Artikkelin on koonnut Leila Toffer-Kares

Miksi kasvu pysähtyy?

Mihin kasvu pysähtyy

Posintran Kasvuillassa Aktian vintillä Porvoossa pureuduttiin keskiviikkona tärkeään kysymykseen yritysten kasvuhalukkuudesta. Onko suomalaisyrityksillä kasvuhaluja vai ei ja mihin mahdollinen kasvuhalu pysähtyy? Nämä kysymykset ovat olleet monien huulilla taloudellisesti alavireisten vuosien aikana.

Positiivisia merkkejä on jo ilmassa. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien pk-barometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvuhalukkuus on lisääntynyt. Posintran yrityskehittäjä Ari Perälä puolestaan haastaa väitteen, että Itä-Uudellamaalla ei olisi kasvuhaluja. Kehitysyhtiö on käynnistämässä uuden VALTAUS-nimellä kulkevan palvelukokonaisuuden kasvua tekeville yrityksille (katso artikkelin lopusta aikataulut).

Posintra Valtaus

Kasvuillassa kaupallinen neuvos Veijo Komulainen esitti mielenkiintoisen väittämän: suomalaisyritysten kasvuhalukkuus pysähtyy usein miljoonaan euroon. Hän myös totesi, että kaiken kaikkiaan aiheesta on kirjoitettu niin Suomessa kuin maailmalla yllättävän vähän, vaikka kasvu on äärettömän tärkeä asia talouden rattaiden pyörimisen kannalta.

  • Kasvuun tarvitaan sekä halua että kykyä, ja kasvun haasteetkin kasvavat kasvun myötä. Kasvussa tarvitaan siis kykyä ja jos kyvyt loppuvat, loppuu myös halu kasvaa, Komulainen selvitti kasvukipujen kaavaa.

Jos startup-yritykset ovat sylilapsia, niin scaleup-yritykset ovat kuin murrosikäisiä. Ne kasvavat yli 20 prosenttia joka vuosi kolmen vuoden aikana. Vauhdissa voi olla vaikea pysyä mukana. Ongelmia ja asioita tulee ratkottavaksi koko ajan, mutta pitäisi olla kykyä katsoa eteen päin, eikä vain hoitaa asioita, jotka ovat sillä hetkellä pöydällä. Jossain vaiheessa yrittäjän kaikkivoipaisuus loppuu – hän ei enää itse ehdi kaikkea. Ollaan kasvun ensimmäisessä kriittisessä pisteessä, jolloin yrittäjän olisi aika myöntää, ettei hänen tarvitse olla supersankarina joka paikassa viitta hulmuten.

Yrityksen kasvun eri vaiheissa on erilaisia painotuksia. Komulainen eritteli viisi kasvun vaihetta: yrittäjävaihe, laajentumisvaihe, ammattilaistumisvaihe, jatkuvan kasvun vaihe ja konsolidoitumisvaihe.

  • Kyse ei ole yksiviivaisesta kaavasta, vaan kasvu ja kriittiset pisteet riippuvat tietysti liiketoiminnasta ja arvoketjusta. Kun yritys saavuttaa työllistämisessä 40 työntekijän rajan, aletaan olla siinä pisteessä, jossa johtoa tulisi viimeistään ammattilaistaa, Komulainen muistutti.

Kasvukivuissa on kyse toimintojen monimutkaistumisesta. Organisaation yhteinen kyky ei pysy enää entisellä tasolla, vaan voi jopa laskea esimerkiksi uusien työntekijöiden myötä. Tällöin myös kasvu hidastuu.

Tiimityö

  • Tilanne voi olla se, että uudet työntekijät eivät tiedä, mikä heidän tehtävänsä on. Johtamistarpeita ei ole ennakoitu, kun on ollut niin kiire tehdä päivittäisiä tehtäviä. Olennaista olisi selvittää roolit ja vastuut ja kouluttaa johtoa ja esimiehiä, Komulainen painotti.
  • Myös yrityskulttuurin ohjaaminen on tärkeää. Yrityskulttuuri ei synny vahingossa, vaan on johdettavissa. Mitä pidemmälle mennään, sen tärkeämpää on saada joukkojen viisaus käyttöön.

Suomessa perustetaan joka vuosi noin 4000 yritystä. Näistä kasvuhaluisia on noin 7-8 prosenttia eli 350 yritystä. Kasvu on kuitenkin hidasta. Jos kasvun tavoitteena pidetään sitä, että yrityksessä olisi 10 työntekijää kolmen vuoden sisällä perustamisesta, ollaan Suomessa kaukana tästä. 2000-luvulla syntyneissä kasvuhaluisissa yrityksissä oli 10 henkeä töissä vasta 8 vuoden kuluttua.

  • Kasvuhaluiset yritykset ovat kansakunnan ja työllisyyden kannalta avainasemassa, joten on aiheellista miettiä, miten näille saadaan apua, Komulainen totesi.

Kasvu Open

Kasvuillassa oli läsnä parikymmentä osanottajaa eri kokoisista yrityksistä. Yksi paikalla olleista oli DataPartnerin omistaja Jens Westerbladh. DataPartner valikoitui viime vuonna Itä-Uudeltamaalta mukaan Kasvu Openiin (lue artikkeli: Ikkuna maailmaan) . Kokemukset olivat innostavia.

  • Tapaamisia oli paljon ja uusia ajatuksia heräsi runsaasti. Näkymät yritystoimintaan ja mahdollisuuksiin muuttuivat, Jens Westerbladh kommentoi Kasvu Openia, joka pyörähtää jälleen käyntiin valtakunnallisesti.

Posintran Kasvuillassa vuoden 2017 Kasvu Openista kertoi kasvumarkkinointivalmentaja Teemu Kankainen (Aava & Bang Oy).

Tavoitteena kaudelle 2017 on kohtauttaa 450 kasvuyritystä yli 900 Suomen liike-elämän huipun kanssa, järjestää 110 tapahtumapäivää ympäri Suomen ja luoda siten ainutlaatuinen mahdollisuus vauhdittaa liikeideaa tai jo olemassa olevaa toimintaa kohti kasvua. Kasvu Open 2017 -matka huipentuu 25.–26.10.2017 järjestettävään Kasvu Open Karnevaaliin Jyväskylän Paviljonkiin.

Itä-Uudenmaan Kasvupolkuun voi hakea mukaan 23.3.2017 asti.  Lue lisää: Kasvupolku.

Teksti: Tuula Lukic

KASVU OPEN MARKKINOINTIKIERTUE

15/02/2017 | 17.30 – 19.30

Kasvu Open markkinointikiertue 2017; Digimarkkinointi kasvun välineenä 
Palvelutalo Esplanad, Loviisa

28/02/2017 | 17.30 – 20.00

Kasvu Open markkinointikiertue 2017; Hankinnat kasvun välineenä 
WSOY – Talo, Porvoo

01/03/2017 | 16.30 – 19.00

Kasvu Open markkinointikiertue 2017; Digimarkkinointi ja rahoitus kasvun välineinä 
Prestbackan Kartano, Askola

08/03/2017 | 16.30 – 19.00

Kasvu Open markkinointikiertue 2017; Kasvuohjelmat ja omistajanvaihdos sekä rahoitus tukenasi Loviisan Kappeli, Loviisa

14/03/2017 | 16.30 – 19.00

Kasvu Open markkinointikiertue 2017; Kasvuohjelmat ja omistajanvaihdos sekä rahoitus tukenasi

Café Cabriole, Porvoo

VALTAUS

Valtauksen Kick Off  -tapahtuma 28.2.2017 Klo 16-19.30 Keuda-talolla, Keskikatu 3 A, Kerava

Itä-Uudenmaan Valtauksen työpajapäivien ajankohdat, jolloin käydään kasvusuunnittelun vaiheita läpi:

–1. työpaja 6.4.2017 klo 13-18

–2. työpaja 4.5.2017 klo 13-18

–3. työpaja 8.6.2017 klo 13-18

–4. työpaja 24.8.2017 klo 13-18

–5. työpaja 21.9.2017 klo 13-18

Lue lisää: Posintra

Yrityskauppa käy

TID-artikkeli Yrityskaupat

Kauppojen määrä kasvaa Finnveran arvion mukaan 12-14 prosenttia. Erityisesti kotimarkkinayritykset käyvät kaupaksi.

Yrityskauppojen määrä kasvaa tänä vuonna reippaasti.

Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi ennustaa euromääräiseksi kasvuksi jopa 12-14 prosenttia. Yrityskauppoja seuraava Koivuniemi laskee, että Finnvera rahoittaa tänä vuonna 130 miljoonalla eurolla yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä.

– Kasvu tulee erityisesti kotimarkkinayrityksistä. Niiden kauppojen määrä on noussut euromääräisesti kolmanneksella ja kappalemääräisesti yhdeksän prosenttia, Koivuniemi sanoo. – Positiivista on myös huomata, että rahoitetuista yrityskaupoista entistä useampi kohdistuu kasvua hakeviin yrityksiin, hän jatkaa.

Vastaavasti paikallisten pienyritysten yrityskauppojen volyymit ovat hieman laskeneet.

Finnveran pk- ja kansainvälistymisrahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi pitää lukuja erinomaisena.

– Tässä huomaa, minkälainen voima on viestinnällä. Olemme olleet puhumassa omistajanvaihdoksista yli 200 tilaisuudessa tämän vuoden aikana. Emme tosin odottaneet, että yritysten patoutunut myyntihalu purkautuisi näin nopeasti, Keitaanniemi sanoo.

Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan yrityskauppojen määrän ennakoidaan jopa tuplaantuvan lähitulevaisuudessa. Suomessa on 78 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Näistä neljä kymmenestä on ilmoittanut, että yritys myydään ulkopuoliselle.

– Entistä nuoremmat ovat halukkaita ottamaan riskejä ja ostavat yrityksiä. Tämä näkyy tilastoissa, Keitaanniemi iloitsee.

Dynamiikka paranee

Koivuniemi löytää lisää syitä parantuvasta talous- ja rahoitustilanteesta. Lisäksi on havaittavissa, että yrityksiä eivät myy pelkästään eläköityvät yrittäjät.

– Osalla yrittäjistä on heti alusta lähtien selvä exit-suunnitelma. Se on yleisen dynamiikan kannalta hyvä asia. Yritys on pidetty koko ajan kunnossa ja uusi ostajakin hakee aina uutta kasvua, Koivuniemi kertoo.

Hänen mukaansa hyvistä yrityksistä on kova kysyntä ja enemmänkin menisi kaupaksi. Ostajia kiinnostavat kannattavat yritykset, joissa on kasvupotentiaalia.

Kiinnostus näkyy myös arvostuksissa eli kauppahinnoissa.

– Vielä ollaan järkevillä tasoilla. Hinnat eivät ole kohtuuttomia, Koivuniemi laskee.

Kuluvasta vuodesta tulee toinen peräkkäinen kasvun vuosi. Kaksi vuotta sitten oli pohjakosketus, kun Finnvera rahoitti kauppoja 88 miljoonalla eurolla. Ero tämän vuoden lukuihin on noin 50 prosenttia.

– Yrittäjät eivät myy huonoina aikoina. Tässä on menty monta vuotta sumussa ja odottelu saa nyt näköjään riittää, Koivuniemi sanoo.

Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000-3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Finnvera on mukana arviolta joka toisessa tai kolmannessa yrityskaupassa.

STT 29.11.2016

Lisätietoja: www.finnvera.fi

Lue aiheeseen liittyvät TID-artikkelit näiltä sivuilta:

 

PK-yritykset kasvun moottorina

Finnvera Markus Laakkonen, Janne Koivuniemi

Suomen talouskasvun odotukset kohdistuvat tällä hetkellä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Myös valtion omistama Finnvera näkee, että kasvun ja kansainvälistymisen potentiaali on nyt pk-sektorilla.

  • Työllistäminen on viime vuosina tapahtunut pääosin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joiden elinvoiman ja kasvumahdollisuuksien edistämiseen Finnvera haluaa panostaa, toteaa aluejohtaja Markus Laakkonen.

Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Suomen viennistä on noin 15 prosenttia. Kilpailijamaihin verrattuna osuus on pieni. Kyse ei välttämättä ole haluttomuudesta, sillä kansainvälisiä kauppoja saatetaan menettää myös rahoitusratkaisujen hyödyntämättä jättämisen vuoksi tai tietämyksen puutteesta, millaisia rahoitusratkaisuja on olemassa. Monesti  tarjouskilpailua ei voi voittaa, jollei kykene tarjoamaan myös rahoitusratkaisua. Finnvera toimii tällaisissa tilanteissa kaupan mahdollistajana tarjoamalla lainoja, takauksia ja vientitakuita.

Asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi kertoo, että yrityksissä on nyt positiivista virettä vientipanostuksiin. Monissa tapauksissa liike kohti uutta kytkeytyy omistajanvaihdokseen.

  • Pk-sektorilla on yrityksiä, joiden kasvun rajat Suomessa ovat tulleet vastaan. Niillä on jo muskeleita ja seuraava askel tarjoaisi taas lisää kasvua, mutta kasvu edellyttää yrityksessä muutoksia. Usein kasvun ajurina on näissä tapauksissa yrityskauppa tai omistajanvaihdos.

Koko yhteiskunta hyötyy, kun yrityksistä löytyy halukkuutta kasvaa, mutta ratkaisut ovat aina omistajan käsissä. Onko halua riskinottoon, onko kunnianhimoa? Omistajuudella on suuri merkitys.

Finnverassa rohkaistaan omistajia miettimään yrityksen arvoa pitkällä tähtäimellä. Jos itsellä ei ole voimavaroja tai innokkuutta kehittää firmaa, voisiko sen tehdä joku muu, kuten uusi omistaja, sen sijaan, että yritys jää paikoilleen, vaikka mahdollisuuksia kasvuun ja kansainvälistymiseen olisi?

  • On tärkeää valmistautua myymiseen hyvissä ajoin ja tunnistaa oikea hetki. Finnveralla on välineitä prosessin eri vaiheisiin niin myyjän kuin ostajan avuksi.

Mikä on kasvustrategiasi – yrityskauppa?

Suomessa tehdään vuosittain parituhatta yrityskauppaa. Näistä noin puolet on sellaisia, joissa Finnvera on mukana rahoittajana. Kun kyse on pk-sektorin yrityskaupoista, liikkuvat volyymit keskimäärin muutamissa sadoissa tuhansissa euroissa.

Finnvera Markus Laakkonen ja Janne Koivuniemi

Finnveran uudet tilat upeassa Team Finland -talossa Helsingin Porkkalankadulla ovat omiaan verkostoitumisessa, kertovat aluejohtaja Markus Laakkonen (oik) ja asiakkuuspäällikkö Jane Koivuniemi.

  • Olemme yleensä toisena rahoittajana ja tarjoamme pankille vakuudet. Tavoitteena on, että yrittäjän riski pysyisi kohtuullisena. Aloittavien yritysten kohdalla voimme antaa pankille jopa 80 prosentin takauksen. Finnvera ei käytä vakuutena yrittäjän yksityisomaisuutta ja suurenkaan rahoituksen osalta ei yrittäjän antaman takauksen määrä ylitä 20.000 euroa, Markus Laakkonen selvittää.

Yrityskauppoja tehtiin runsaasti nousukaudella 2004-2008. Tuolloin oli havaittavissa yrityskauppamarkkinan selvää ylikuumenemista. Nyt yrityskentällä on jo pientä patoumaa. Monilla toimialoilla menee hyvin, mutta yritysten kauppahinnat eivät palaa entiselleen.

  • Tämä on nyt uusi normaali, joka myyjienkin on huomioitava. Ostajien kannalta tilanne on alhaisen korkotason ansiosta hyvä. Finnveran rahoittamissa omistajanvaihdoksissa onkin ollut Uudellamaalla alkuvuoden aikana euromääräisesti 50 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna, toteaa Janne Koivuniemi.

Rahoitustarpeessa kannattaa avata rohkeasti keskustelu ja ottaa yhteyttä Finnveraan.

  • Etukäteen on turha miettiä liian teknisesti, mikä toimisi parhaiten, sillä mahdollisuuksia on monia. Kannattava liiketoiminta ja terve rahoitusrakenne ovat ohjaavia tekijöitä. Meidän tavoitteemme Finnverassa on olla mahdollistamassa uutta ja myönteistä pk-sektorin dynamiikkaa.

Teksti: Tuula Lukic

Kuvat: Srba Lukic

Artikkelikuvassa Finnveran aluejohtaja Markus Laakkonen ja asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi.

Lue lisää: Finnvera

ICT tukee liiketoimintaa

Printcom

Yritysten ICT-ympäristössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, kun tietotekniikka kehittyy ja uusia palveluita tulee markkinoille. Myös yritysten omat tarpeet muuttuvat jatkuvasti, kun digitalisaation tuomista mahdollisuuksista haetaan enemmän tehoja koko liiketoiminnalle.

  • Kaikkeahan ei voi ennustaa, mutta ICT-puoltakin tulisi tarkastella pitkällä aikavälillä siten, että kokonaisuus tukee liiketoimintaa ja sen tavoitteita mahdollisimman tehokkaasti, kuvaa Printcom Oy:n tekninen asiantuntija Sakari Saarela.

Suunnittelematon ICT heikentää yrityksen tulosta. Ongelmakohdista ei olla aina tietoisia, kun oman liiketoiminnan ydin on aivan muualla. Tällainen oli tilanne teolliseen kunnossa- ja ylläpitoon erikoistuneessa Porvoon Maske Oy:ssä, jossa Printcom teki kattavan ICT-kartoituksen viime keväänä.

  • Kartoituksessa kävi ilmi monia heikkoja lenkkejä, jotka vaikuttivat erityisesti toimiston ja varaston työtehtäviin. Kävimme läpi kriittiset kohdat ja kerroimme yrityksen tarpeet. Loppu olikin meidän osaltamme helppoa, kun Printcom hoiti asiat toiveidemme mukaisesti kuntoon, toimitusjohtaja Jari Pekkala kertoo.

Kriittisimmät solmukohdat Porvoon Maske Oy:ssä liittyivät internet-yhteyksien toimivuuteen. Yrityksellä on käytössään muun muassa maksuliikenne- ja palkanlaskentaohjelmat pilvipalveluina.

  • Kun yhteys jostain syystä katkesi, kaikki joutuivat systeemistä ulos ja sitten odotettiin, että voidaan kirjautua uudelleen sisään. Yhteys oli hidas ja takkuili. Varajärjestelmän ansioista nyt kukaan ei edes huomaa, jos yhteys on välillä muutaman sekunnin poikki, Jari Pekkala kertoo.

Printcom selvitti parhaan mahdollisen datayhteyden Porvoon Masken toimitiloihin Kilpilahteen. Samalla varmistettiin riittävän hyvä palvelusopimus, joka takaa mahdolliset korjaukset nopealla vasteajalla.

  • Myös kaikki koneet uusittiin. Skannerit ja tulostimet ovat mukana systeemissä. Kaikki hyötyvät tästä saumattomuudesta, Jari Pekkala painottaa.

Printcomin lähtökohtana ICT-kartoituksessa on aina asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden ymmärtäminen. Katseet suunnataan tulevaan, kolmen tai jopa viiden vuoden päähän. Kun kyseessä on asiakkaan liiketoiminta, on avainsana tietysti luottamus.

  • Rakensimme käytännössä uudelleen Porvoon Maske Oy:n ICT-ympäristön. Yksinkertaistimme toimintamallin ja vakioimme laiteympäristön. Alkuinvestoinnin jälkeen alkaa asiakkaalle syntyä säästöä jo pelkästään siitä, että kokonaisuus toimii eikä meitä tarvita parin päivän välein tulipalojen sammuttamiseen, Sakari Saarela toteaa.

Jari Pekkala on tyytyväinen investointiin.

  • Koneetkin on nyt liisattu eli saamme palvelusopimuksella uudet tuliterät laitteet nopeasti rikkoutuneiden tilalle tai kun näistä nykyisistä aika jättää. Nyt me voimme keskittyä omaan rakennusalan osaamiseemme.

Teksti: Tuula Lukic

Kuvat: Srba Lukic, Artikkelikuvassa Printcomin tekninen asiantuntija Sakari Saarela (oik.) ja Maske Oy:n toimitusjohtaja Jari Pekkala.

Teksti: Tuula Lukic, Kuvat: Srba Lukic

Markkinointiyhteistyössä:

Printcom Oy
Teollisuustie 26, 06150 Porvoo
puh. 020 756 2460
www.printcom.fi

Kiinteistönvälittäjillä hyvä alkuvuosi

Punainen puutalo

KVKL hehkuttaa kasvua

Kiinteistönvälityksen alkuvuosi on lähtenyt käyntiin kasvun merkeissä. Vuoden 2016 tammi-, helmi- ja maaliskuu tuottivat yhteensä yli 16 prosentin kokonaisliikevaihdon kasvun edellisvuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna. Myös alan henkilöstömäärässä kirjattiin lähes 7 prosentin kasvu edellisvuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Voimakkaasti eli yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten lukumäärä oli vuoden 2016 tammi-maaliskuussa 542 kappaletta ja vastaavasti voimakkaasti liikevaihdoltaan supistuneiden yritysten lukumäärä 450 kappaletta.

Alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on kiinteistönvälityksen toimialan yrityksissä lukumääräisesti eniten. Kyseisten yritysten lukumäärä oli vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä 1 353 kappaletta, eli 89 prosenttia toimialan yrityksistä. Toimialalla oli enemmän vanhoja kuin nuoria pk-yrityksiä. 77 prosenttia toimialan yrityksistä oli toiminut alalla vähintään 5 vuotta.

Rantatalo

Suurin osa eurooppalaisten kakkosasunnoista on heidän kotimaassaan

RE/MAXin 16:ssa maassa toteuttaman Kotona Euroopassa -tutkimuksen mukaan joka kuudes eurooppalainen omistaa kakkosasunnon. Suomalaisista 12,1 %:lla on kakkosasunto.

Korkein osuus kakkoskodin omistajista on Kreikassa – lähes kolmasosa kreikkalaisista omistaa toissijaisen asunnon ja haluaa viettää lomansa siellä. Seuraavana tulee Puola (25,1 %) ja Turkki (24,8 %). Sen sijaan vain 5,4 % saksalaisista ilmoitti, että heillä on kakkosasunto.

Suomalaisten ulkomailla olevista kakkosasunnoista suurin osa (9,8 %) on kaupungeissa. Eurooppalaisista 8,7 % omistaa toisen asunnon työntekoa varten ja miehiä tästä luvusta on lähes kaksi kertaa enemmän kuin naisia. Suomalaisista kakkosasunnon työntekoa varten omistaa 3,3 %.

Euroopan laajuisesti kakkosasuntoa käytetään lähinnä lomailuun (33,7 %) ja viikonloppuisin (23,9 %) ja se sijaitsee henkilön kotimaassa. Yli yksi kolmasosa (37,7 %) niistä suomalaisista, joilla on kakkosasunto, käyttää omistamaansa asuntoa lomailuun. Viikonloppuisin asuntoa käyttää suomalaisista myös iso osa (27,9 %).

Suurin osa (39,3 %) suomalaisten kakkoskodeista kotimaassa sijaitsee maaseudulla. Tilastokeskuksen julkaisussa Kesämökit 2015 kerrotaan, että yleensä kesämökki sijaitsee lähellä ihmisten vakinaista asuinpaikkaa. Mökkimatkoista puolet on korkeintaan 38 kilometriä, paitsi Uudellamaalla asuvien mökinomistajien, joiden matka mökille on kolme kertaa pidempi kuin koko maan mediaani.

Lähteet: KVKL, tiedote 29.6.2016, RE/MAX Finland, tiedote 21.6.2016 (jonka lähteet: At Home in Europe -tutkimus, RE/MAX Europe, RE/MAX, Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-677X. 2015, Kesämökit 2015 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.6.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rakke/2015/rakke_2015_2016-05-26_kat_001_fi.html)