Category Archives: Kiertotalous

Kiertotaloudesta miljardibisnes

Mari Pantsar Sitra

Ilmastonmuutos on luonut maailmaan miljardien markkinat. Suomi on jo nyt kiertotalouden kärkimaita, mutta aikaa ei ole yhtään hukattavaksi.

Edessä on valtava murros. Joidenkin arvioiden mukaan tarvitaan jopa 18500 miljardin euron investoinnit, mikäli maailmassa halutaan päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin vuonna 2030.

– Meillä ei ole vaihtoehtoja. Kiertotalouteen on pakko mennä, sillä maapallo ei vain kestä sitä, miten paljon ihmiskunta käyttää luonnonvaroja, johtaja Mari Pantsar Sitrasta sanoo.

Pantsar luotsaa Sitrassa Hiilineutraali kiertotalous -teemaa. Hän näkee, että edessä on vääjäämättä siirtyminen uuteen talousmalliin, sillä nykyinen teolliseen tuotantoon perustuva malli alkoi muodostua aikana, jolloin maapallolla oli vain miljardi ihmistä.

Matkaa tavoitteeseen on, mutta Pantsarin mukaan puhutaan kuitenkin vain muutamista vuosikymmenistä. Suomi on muutoksessa eturintamassa.

Suomi on eturintamassa

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on kiertotaloudessa aivan kärkimaita. Esimerkiksi Ruotsi on vasta tekemässä omaa kiertotalouden kansallista suunnitelmaansa, jollainen Suomessa laadittiin jo pari vuotta sitten. Pantsar arvioi, että edelläkävijyys tuo Suomelle kasvua ja uutta liiketoimintaa.

Se, että Suomessa on pieni hiilijalanjälki, ei riitä. Sen sijaan meidän pitäisi tavoitella suurta hiilikädenjälkeä – eli pyrkiä luomaan ratkaisuja, joilla voidaan vähentää globaalisti hiilidioksidipäästöjä. Tällaisia ratkaisuja voidaan myydä vaikkapa Kiinaan, jotta Kiina pystyisi vähentämään omia päästöjään.

Mari Pantsar näkee, että suomalaisilla kiertotalouden innovaatioilla on paljonkin vientimahdollisuuksia. Se tosin edellyttäisi, että Suomeen syntyisi kunnianhimoinen ja toimiva kotimarkkina, joka kannustaisi yrityksiä luomaan toinen toistaan parempia ratkaisuja.

– Kiertotalous leikkaa Suomessa oikeastaan kaikki toimialat. Metsäteollisuus on paraatiesimerkki kiertotaloudesta, sillä siellä on jo vuosikymmeniä käytetty kaikki materiaalit mahdollisimman tehokkaasti. Myös energiateollisuus on vahva. Esimerkiksi Fortum panostaa vahvasti kiertotalouteen ja Neste tekee uusiutuvaa dieseliä ja biopohjaista muovia. Lisäksi meillä on paljon startup-yrityksiä, jotka tekevät autojen ja muiden hyödykkeiden jakamispalveluja. Myös jakamistalous on kiertotaloutta, koska siinä tuotteita käytetään mahdollisimman tehokkaasti, Pantsar listaa.

Pantsar ei halua puhua kiertotalousyrityksistä, sillä ihan jokaisen yrityksen – toimialasta riippumatta – pitäisi miettiä omaa kulmaansa kiertotalouteen ja sitä, miten yritys voi omalta osaltaan vähentää jätettä ja käyttää materiaaleja tehokkaammin sekä parantaa tuotteiden käyttöastetta.

Vaikka asiat menevät vauhdilla eteenpäin, aina löytyy myös parannettavaa. Esimerkiksi metsäteollisuudessa voitaisiin siirtyä kiertotalouden näkökulmasta tekemään arvokkaampia tuotteita sellun ja paperin sijasta.

– Meidän pitäisi tehdä asioita, jotka säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään, kuten puurakennuksia, pöytiä ja hienoja designtuotteita. Puuta ei pitäisi käyttää suoraan energian lähteenä, sillä kun puu poltetaan pois, se ei hyödytä sen jälkeen enää ketään, Pantsar sanoo.

Suhde omistamiseen muuttuu

Kiertotaloudessa yksi Suomen vahvuuksista on digitalisaatio. Sen myötä syntyy muun muassa erilaisia jakamistalouden palveluita, joiden avulla esimerkiksi autojen käyttöastetta saadaan kasvatettua.

– Autot seisovat keskimäärin 96 prosenttia ajasta, ja niitä käytetään vain 4 prosenttia. Erilaisilla digitaalisilla palveluilla pystytään jakamaan autoja, Pantsar kuvaa.

Euroopassa on kokeiltu myös palveluita, joissa kuluttajat vuokraavat pesukoneita sen sijaan, että he ostaisivat niitä omaksi.

– Valmistaja pystyy teollisen internetin kautta seuraamaan laitetta, ja kun pesukone tarvitsee huoltoa, omistaja tulee huoltamaan sen. Palvelulla on kuukausimaksu, ja kone pysyy koko ajan valmistajan omistuksessa, Pantsar sanoo.

Tarvetta verokannustimille

Kiertotalouden vauhdittamiseksi Mari Pantsar heittää pallon päättäjille, jotta nämä lähtisivät sysäämään kehitystä eteenpäin.

– Julkisen puolen pitää tehdä enemmän lainsäädännöllisiä toimia. Meillä pitäisi olla esimerkiksi verotuksellisia kannustimia. Jos tuotteita tehdään kierrätysmateriaaleista, miksei niillä voisi olla pienempi arvonlisävero niin, että ne olisivat houkuttelevampia?

Pantsarin mukaan esimerkiksi Ruotsissa huolto- ja korjauspalveluille on käytössä alennettu arvonlisäverokanta. Sen takia Ruotsissa kodinkoneita kannattaa huoltaa ja korjauttaa – ja tällä tavoin pidentää niiden elinikää. Sen sijaan Suomessa hajonneet kodinkoneet kärrätään kaatopaikalle.

Jos kaikki menee hyvin, saadaanko ilmaston lämpeneminen talttumaan?

– 1,5 astetta on jo menetetty, mutta haluan uskoa ja minun on pakko uskoa, että ilmaston lämpeneminen jää kahteen asteeseen. Tällä hetkellä nykytoimilla ollaan kuitenkin menossa 3,2 asteeseen, Pantsar sanoo.

Hän perää nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita. Pantsarin mukaan päästövähennystavoitteiden pitäisi olla selvästi nykyistä kovemmat, mikäli Suomi haluaa olla linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Käytännössä vuonna 2050 ilmakehään ei saisi päästää enää yhtään hiilidioksidia, vaan sen sijaan imeä ilmakehästä hiilidioksidia.

– Joko me tehdään päästövähennystoimenpiteitä nyt vapaaehtoisesti tai sitten kohta pakon edessä, jolloin se on paljon kalliimpaa. Ratkaisuja on jo olemassa, Pantsar sanoo.

Teksti: Outi Airaksinen, Kuva: Srba Lukic

KIERTOTALOUDESTA KESKUSTELLAAN TID BUSINESS FORUMIN SEMINAARISSA TORSTAINA 8.3.2018 (maksullinen, lippu.fi) SEKÄ TID MEDIA CAFÉSSA PERJANTAINA 9.3. (vapaa pääsy). Tervetuloa Porvoon Taidetehtaalle itäisen Uudenmaan suurimpaan talous- ja yrittäjyystapahtumaan! Sitran asiantuntijat Kari Herlevi ja Paavali Kukkonen #Porvoo2030 -paneelikeskusteluissa perjantaina.

 

Uutta voitonjakoa

Kiertotalous tuo mahdollisuuksia ja vaatii ajattelutavan muutosta, nyt luodaan tavaroiden sijaan palveluita ja yhdessä muiden kanssa

 

– Näkisin, että kiertotaloudessa on mahdollisuuksia kaikenkokoisille yrityksille, kiertotalouden asiantuntija, Clonet Oy:n toimitusjohtaja Sari Siitonen sanoo.

Parhaimmillaan kiertotalous tarjoaa huikeita mahdollisuuksia ja uusia tapoja toimia.

Kiertotaloutta ovat niin yhdestä toiminnasta syntyneiden sivuvirtojen hyödyntäminen toisessa toiminnassa kuin esimerkiksi jakamistalouskin.

– Jos samalla alueella on useita toimijoita, yksi voi tuottaa jotain, vaikka hukkalämpöä, mitä toinen sitten hyödyntää, Siitonen sanoo.

Tämä säästää raaka-aineita ja resursseja ja kytkee yhteen alueen toimijat. Samalla saasteita syntyy vähemmän, kun tuotettu tavara jää suljettuun kiertoon.

”Kiertotalouteen ei sovi ajatus yksin tekemisestä”

Kiertotalous vaatii uudenlaista ajattelua. Se pohjaa ajatukseen taloudesta ekosysteeminä, jossa eri toimijat ja osa-alueet toimivat yhdessä ja osin toisistaan riippuvaisina.

– Kiertotalouteen ei sovi ajatus yksin tekemisestä. Se muokkaakin perinteistä ajatusta yritysyhteistyöstä. Yksittäisen yrityksen voitontavoittelun lisäksi kannattaa miettiä isoa kuvaa ja yhteistyön mukanaan tuomia hyötyjä, Siitonen sanoo.

Viime kädessä on kyse innovaatiokyvykkyydestä. Kiertotalouden ytimessä ovat tuotteiden sijaan palvelut. Haasteena on luoda niitä, tehdä niitä tunnetuksi ja saavutettaviksi.

– Tarvitaan erilaisia alustoja, joilla tavaroita ja palveluita tarjotaan, sekä asennemuutosta, Siitonen sanoo.

Liiketoiminnan haasteet tulevat siitä, että voittoa on jakamassa moni. Rahaa ei enää tehdä yksin massatuotannolla vaan yhteisissä verkostoissa. Tarvitaankin uudenlaisia tapoja tehdä bisnestä: yhdessä tekemistä, uusien mahdollisuuksien näkemistä ja eri alojen yhdessä toimimista.

Siitonen oli reilu vuosi sitten EK:ssa toimiessaan mukana tekemässä Syty kiertotaloudesta -raporttia. Siinä tärkeiksi kiertotalouden edistäjiksi nousivat muun muassa hyvä osaamispohja, joustavat säädökset, julkiset hankinnat, kohtaamiset yli toimialojen sekä alustatalouden yhteiset pelisäännöt.

Maas – liikkuminen palveluna

Maas, Mobility as a Service, on uusi tapa katsoa liikkumista. Suomi on julkisen liikenteen puolella sen kärkimaita. Palveluliikkuminen tarkoittaa, että haluttu matka hoituu yhdellä lipulla ja yhdellä maksulla, vaikka kulkuvälineitä olisi useampia. Matkan eri vaiheet nivoutuvat hyvin yhteen ja matkasuunnitelmia voi muuttaa joustavasti.

Siitonen uskoo, että esimerkiksi autojen yhteiskäytön voisi hyvinkin kytkeä osaksi MaaS-ajattelua.

Tiesitkö

Tällä hetkellä Suomen käytetyin kiertotalouden alusta on tori.fi

Cleantech ja kiertotalous ovat puheenaiheita TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla:

to 8.3. klo 9-14, Sari Siitosen puheenvuoro klo 10:45 Avanti-salissa, ks. alla

pe 9.3. klo 13, paneelikeskustelussa mukana Kari Herlevi (Sitra), Petri Lehmus (Neste), Vesa Heikkonen (Itä-Uudenmaan Jätehuolto) ja Antti Lippo (Demos), Tehdassalissa, vapaa pääsy.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

**

Sari Siitonen puhuu TID Business Forum seminaarissa 8.3.2018.

Clonet Oy:n toimitusjohtaja Sari Siitonen, kuva Marjo Koivumäki.

Sari Siitonen puhuu kiertotaloudesta Tid Business Forum -seminaarissa Porvoon Taidetehtaalla torstaina 8.3.2018 klo 9-14. Seminaariliput à 145 euroa sis. ohjelman, lounaan, kahvit ja lippu.fi -palvelumaksut. Ryhmäliput on mahdollista saada myös laskutuksella, lisätiedot puh. 040-7078197.

 

Kiertotalous kiinnostaa

Kiertotalous liiketoiminta

Uuden, tehokkaamman talouden mukainen liiketoiminta leviää suomalaisten keskuudessa: Sitran ylläpitämä, kiertotalouden kiinnostavimpia yritysesimerkkejä esittelevä lista laajenee jälleen. Päivitetyllä listalla on nyt 97 yritystä sekä joukko perinteisen käsityöammatin taitajia.

Lokakuussa 2016 Sitra julkaisi ensimmäistä kertaa Kiertotalouden kiinnostavimmat -listauksen, jossa esitellään liiketoimintaesimerkkejä kannustamaan suomalaisia yrityksiä siirtymään kestävään, uuden ja tehokkaamman talouden mukaiseen toimintaan.

Suomi on ensimmäisten maiden joukossa siirtymässä aikakauteen, jossa yhteiskunnan hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoilta aina vain lisää ja lisää tavaroita. Kannattavan liiketoiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja ratkaisuja, jotta materiaalit ja niihin sitoutunut arvo pysyvät yhteiskunnassamme mahdollisimman pitkään sekä hukkaa ja jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Nyt julkaistava Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan kolmas, päivitetty versio kasvattaa kiinnostavien esimerkkien määrän miltei sataan, kun ensimmäisessä listauksessa mukana oli 19 yritystä. Listan yritykset osoittavat ratkaisuillaan, miten liiketoimintaa ja tulosta tehdään uudella, kiertotaloutta edistävällä tavalla jo nyt. Edelläkävijöiden määrän lisääntyessä vaatimukset näille kirittäjille kasvavat. Ensimmäisen listan julkaisun yhteydessä kiertotalouden projektijohtaja Kari Herlevi lupasikin, että kiertotalouden yleistyessä listalle pääsyn kriteerit tiukkenevat ”kuin autojen päästörajat”.

”Nyt tuo aika on käsillä, kun kiinnostavia kiertotalousyrityksiä on jo satakunta. Ensi vuonna jatkamme arvioimalla, kuinka kiinnostavina ja inspiroivina listan yrityksiä voi pitää verrattuna uusiin, esille tuleviin yrityksiin”, hän jatkaa.

Listan yritykset on jaoteltu edelleen viiden liiketoimintamallin mukaan. Uusia yrityksiä ovat muun muassa voiteluöljyjä palveluna myyvä Fluid Intelligence, yrityksille koneiden ja laitteiden digitaalista jakamisalustaa tarjoava eRENT, pakkauksiin muovien tilalle biohajoavia materiaaleja tarjoava Sulapac ja nyhtökauralla eläinproteiinille vaihtoehdon tuova Gold & Green Foods.

Kiertotalouden mukainen liiketoiminta ei aina edellytä uusia innovaatioita – listalle on nyt myös otettu mukaan yhtenä joukkona verhoiluyritykset, joita Suomessa on noin 400.

”Tuotteen käyttöiän pidentäminen on myös kiertotalouden ydintä. Jotta tämä toteutuu, tarvitaan ammattilaisia, jotka osaavat huoltaa ja korjata tuotteita”, Herlevi sanoo.

Lähde: STT 28.12.2017

Lue lisää: www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/

TID Business Forum haastaa myös mukaan maailman muutokseen. Teemana Cleantech Porvoon Taidetehtaalla 8.-10.3.2018. Lue lisää:
TID Business Forum

Kuva: Kuvituskuva