Category Archives: Matkailu

Hyvän elämän etsintää

Pyhiinvaeltajat

Matkailun historia on yhteiskunnan muutosta ja hyvän elämän etsintää. Matkailun historia on maailma pienoiskoossa. Teknologia kohtaa maantieteen, kulttuuri ihmiskuvan. Kun työn, vapaa-ajan ja rahan käsite muuttuu, muuttuu myös matkailu. Kaikki alkaa kuitenkin pyhän etsinnästä.

Jerusalem

Kun suomalainen bloggari kirjoittaa vuonna 2016 pyhiinvaellusmatkastaan Santiago de Compostelaan, postaus leviää verkossa ja pian moni muukin pakkaa vaelluskenkiä matkaan. Hienointa bloggarista matkassa on ollut toisaalta hiljaisuus, yksinkertaisuus, toisaalta yhteisöllisyys, vanha perinne. Tilanne kertoo paljon. Hiljaisuuden, juurien ja oman etsintä on matkailun tätä päivää. Oikeastaan moderni pyhiinvaeltaja on matkailun juurilla. Sillä juuri pyhiinvaelluksista ja jaetuista kokemuksista kaikki alkaa.

Pyhän kohtaamisia

Erityisen suosittuja pyhiinvaellukset ovat keskiajalla. Miljoonat matkaavat hitaasti halki Euroopan. Paikkoihin, jotka liittyvät Jeesuksen elämään. Paikkoihin, joissa on apostolien ja marttyyrien hautoja. Betlehemiin ja Jerusalemiin, Roomaan ja Vatikaaniin.

Matkaa tehdään vaivalla, läpi vaarojen ja koettelemusten. Se on kuin eletty elämä pienoiskoossa: monisyinen, kivuliaskin. Yhdessä eletty. Sen katsotaan vapauttavan synneistä. Tärkeintä pyhiinvaelluksessa on pyhän kohtaaminen. Ortodoksinen kirkko kirjoittaa näin:

Pyhä kohde ei automaattisesti muuta matkaa pyhiinvaellukseksi. Pyhiinvaelluksen ja matkailun ero on matkalle annetussa sisäisessä merkityksessä ja matkan sisäisessä suuntautumisessa. Pyhiinvaelluksen merkitys on pyhän kohtaamisessa, pyhän koskettamisessa.

Jo varhain pyhiinvaelluksen ympärille syntyy myös bisnes. Burgosin kaupunki majoittaa pyhiinvaeltajat lukuisiin yömajoihin, Santiago de Compostelassa tehdään jo 1100-luvulla matkamuistoilla kauppaa. Vuonna 1139 julkaistaan Codex Calixtinus, yksi maailman ensimmäisistä matkaoppaista. Keskiajan Suomessakin pyhiinvaeltajilla oli oikeus yöpyä luostareissa, säätyyn katsomatta.

Pyhiinvaellus liittyy uskontoon, mutta matkailun tutkijat näkevät samanlaisia piirteitä myös muussa matkanteossa. Matkoilla suunnataan tärkeisiin paikkoihin, tietyin rituaalein. Kohdataan jokin itselle tärkeä, lähes pyhä.

Rooma

Hollikyytejä ja kestikievareita

Keskiajalla matkaan lähtevät myös aateliset ja ylemmät virkamiehet. Majapaikka löytyy useimmiten munkkiluostarista. Myöhemmin teiden varsille syntyy myös majatalojen verkosto.

Keskiajan Euroopassa on kaupunkeja ja yliopistoja, matkataan, käydään kauppaa ja opitaan uutta. Samaa aikaan miljoonat pyhiinvaeltajat suuntaavat edelleen kohti omia kohteitaan.

Matkanteko on hidasta ja vaarallista. Tiet ovat kapeita ja huonoja, ja mutkissa väijyvät niin sudet kuin ryöväritkin. Matkaa tehdään usein jalan, ja eteneminen on hidasta. Etäisyyksiä mitataan ajassa. Puhutaan päivämatkoista.

Suomessa yleisiä teitä on jo 800-luvulla, ensin Hämeen ja Aurajokilaakson välillä, myöhemmin muuallakin. 1600-luvulla syntyvät ensimmäiset kuoppaiset, mutkaiset, kärryillä kuljettavat polut. Niitä kutsutaan valtateiksi. Kun hevosvankkurit yleistyvät, matkanteko helpottuu.

Suomessa matkaajat yöpyvät kestikievareissa ja majataloissa. Ensimmäiset majatalot on perustettu jo 1500-luvulla. Kestikievariksi moni niistä muuttuu 1734 Kruunun luomien kuninkaanteiden ja hollikyytijärjestelmän myötä.

Hollikyytijärjestelmä määrää kestikievarit majoittamaan jokaisen maksamaan pystyvän sekä kyyditsemään majoittujat ja postin seuraavaan majapaikkaan. Hollikyyti takaa tavallisille kansalaisille kyydin lähes mihin tahansa. Järjestelmä toimii parisataa vuotta, kunnes helpottunut matkanteko tekee sen turhaksi. Suomen viimeinen kestikievari lopettaa Enontekiöllä 1955.

vanha juna-asema

Junalla raittiuskokoukseen

Idea turismista eli matkaamisesta nähtävyyksiä kierrellen ja paikkoja katsellen syntyy Englannissa 1700- ja 1800 -luvun taitteessa. Sitä ennen on matkattu tietyllä asialla, kauppaa tehden, ideoita hakien, maailmaa valloittaen.

Taustalla on yhteiskunnan muutos. Teollinen vallankumous on tuonut ihmiset kaupunkeihin ja luonut työn, palkan ja vapaa-ajan käsitteet. Elintaso on noussut. Hevosvankkureiden sijaan matkalaisia kuljettavat höyrylaivat ja junat. Suomessa lähiseuduille reissataan 1800-luvun lopulla myös suosituksi tulleella polkupyörällä, pikajalalla.

Maailman ensimmäisen ryhmämatkan järjestää britti Thomas Cook. Vuosi on 1841 ja matka tehdään junalla raittiuskokoukseen. Seuraavalla vuosikymmenellä Cook kuljettaa jo kymmeniä tuhansia matkaajia Lontoon maailmannäyttelyyn.

Luontomatkailua

Luonto ja maisemat nousevat romantiikan ajalla, 1800-luvun lopulla, arvoonsa. Pian Euroopassa matkataan Alpeille, merenrantaan ja luontoa ihailemaan.

Myös Suomen matkailu pohjaa maisemaan. 1800-luvun luontomatkailija ei kuitenkaan vaella erämaassa, vaan ihailee luontoa kulttuurimaisemassa. Usein matkakohteeksi valikoituu hieno maisema hyvän majatalon lähellä, hyvien yhteyksien päässä. Yksi tällainen on Imatrankoski.

Imatrankosken ympärille perustetaan vuonna 1842 Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue. Se nimetään Kruunupuistoksi. Ideana on nostaa kosken matkailuarvoa ja turvata rantojen metsät. Pian aukeaa myös Saimaan kanava. Junalla Imatralle pääsee vuonna 1891.

Imatrankoski

Pyhästä tulee arki

1900-luvulle tultaessa matkailu avautuu ja maailma pienenee. Hotellitoiminta alkaa saada muotoaan. Myös Imatralle rakennetaan hotelli, Valtionhotelli. Sen isännäksi tulee pietarilainen Petter Müller, ja hotelli saa nimen Grand Hotel Cascade. Imatrankoski ja kalaisa Vuoksi houkuttelevatkin runsaasti varakkaita matkalaisia Venäjältä ja Saksasta.

Vuosisadan vaihteen luontohuuma tuo valokeilaan myös Lapin. Suomen ensimmäinen laskettelukeskus, Pallas, avataan vuonna 1938.

Hotelleissa yöpyvät 1900-luvun alussa vain rikkaat. Tavallisille matkaajille on matkustajakoteja. Niitä syntyy etenkin 1930-luvulla, kun kestikievarivaatimukset poistuvat. Matkustajakodit ovat usein vaatimattomia, mutta viihtyisiä perheyrityksiä, jotka tarjoavat hotelleita edullisemman vaihtoehdon.

Sotien runnoma matkailuinto alkaa toisen maailmansodan jälkeen taas kasvaa. Maailma on nyt toinen ja siirtyminen paikasta toiseen nopeaa. Pian myös työväestö matkustaa. Syntyy uusia kohteita, hotelliketjuja, suuren luokan matkailua.

Pian jumbojetit kiidättävät matkailijoita kaikkialle maailmaan. Vaivalloisesta on tullut helppoa, pyhästä arkea. Massaturismin aika on alkanut. Rituaaleja matkantekoon liittyy yhä.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Vanha kartta

Kesän ja talven tasapainottelua

Talma

Sipoon Talma on monelle tuttu laskettelurinteistään, mutta mitä tapahtuu, kun talvi on taittunut ja rinteet viheriöivät? On tietysti aika kesäriennoille, kuten minigolfille ja kiipeilylle.

Talven ja kesän tasapainottelu on ollut jo reilut 30 vuotta toimintaa pyörittäneen perheyrityksen elinehto. On oltava ajan hermolla, mikä käytännössä tarkoittaa asiakkaiden tarpeisiin vastaamista.

– Palvelu on tärkeintä. Asiakashan tuo leivän pöytäämme, eli kun yritystä kehittää, on oltava nöyrä ja kuunneltava asiakasta, tähdentää Talma Ski Oy:n toimitusjohtaja Esa Pihlajaniemi.

Talman rinteillä otettiin ensimmäiset hissit käyttöön tammikuussa 1984. Vuosikymmenen lopulla lumilautailu rantautui Suomeen ja Talma Skissä tehtiin päätös panostaa tämän lajin harrastajiin. Sen suosio on yhä vahva.

Kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monenlaisia vaiheita, mutta yksi on ja pysyy – rinteiden korkeus on rajallinen. Tämä tosiseikka on haastanut kehittämään muita kuin pitkään laskuun perustuvia täkyjä, mm. kumpareita, hyppyreitä ja erilaisia reilialueita. Talmassa on myös Etelä-Suomen ainoa half-pipe.

Koko ajan on myös pidetty huolta perinteisistä elämyksistä pulkkamäkineen, sillä lapsiperheet ovat Talman suurin kävijäryhmä.

– Jos miettii yksittäisiä käännekohtia, niin Werneri Park –lastenmaan rakentaminen kuuluu niihin. Se oli selkeä uusi avaus meiltä viisi vuotta sitten ja sen suosio yllätti, Esa Pihlajaniemi kertoo.

Talma Kiipeilyä

Kärkituotteen etsintää

Vaikka talvi on Talma Skin painopiste, on kesätoimintojen kehittäminen välttämätöntä. Perheet hakevat vapaa-ajan kohteita ympäri vuoden ja tähän tarpeeseen Talma haluaa vastata houkuttelemalla perheitä viettämään yhteistä aikaa ulkoillen ja liikkuen.

– Toimintaan pitää satsata koko ajan, etenkin kun meillä on työntekijöitä, joiden osaamisen haluamme pitää talossa. Kun perusinfrakin on olemassa, on ollut luontevaa hyödyntää kokonaisuutta myös kesällä, toteaa Esa Pihlajaniemi.

Vuosien varrella on toteutettu erilaisia vaihtoehtoja ja etsitty kesän kärkituotetta. Kesätarjottimella ovat olleet paintball, frisbee golf ja minigolf. Yksittäin ne eivät ole vielä riittäneet, mutta viime kesänä repertuaari täydentyi kiipeilypuistolla. Syntyi Talma Active Park -seikkailupuisto, jossa tänä kesänä päästään oikein kunnolla köysiratojen ja kiipeilyn vauhtiin.

– Viime kesä oli harjoittelua myös meille. Halusimme oppia ja nähdä, missä on kapasiteetin raja. Nyt lähdemme hakemaan enemmän kävijämääriä.

Uutta on myös talvella suositun Werneri Parkin avautuminen kesäisenä touhupuistona pomppulinnoineen, karuselleineen ja lasten kiipeilyratoineen. Alueella on lisäksi sählykenttä perheen pienimmille, frisbee golf -tarkkuusheittorata sekä erilaisia pihapelejä.

Perheyrityksen arkea

Talma Ski Oy:n pääomistajina ovat veljekset Esa ja Vesa Pihlajaniemi sekä ravintolatoiminnasta vastaava sisko Hannele Pihlajaniemi-Sirén. Esan pojalla Jani Pihlajaniemellä on 10 prosentin osuus. Perhe on tiiviisti mukana yrityksen päivittäisissä toiminnoissa.

– Siinä on hyvät ja huonot puolensa, kun perheenjäsenet tekevät päätöksiä. Käytännössähän tämä on yhtä hallituksen kokousta koko ajan, kun tehdään töitä yhdessä ja käsitellään siinä samalla monia asioita. Mutta kun on syntymästä asti kinattu saman pöydän ääressä, niin on oppinut tuntemaan toisen aika hyvin, Esa kiteyttää.

Sipoon elinkeinopolitiikassa hän on nähnyt selkeän myönteisen muutoksen viimeisen 5-10 vuoden aikana.

– Jos katsoo siitä kauemmas, kovinkaan paljon hyvää sanottavaa ei olisi. Kunnan rooli on keskeinen. Jos suhtautuminen yritystoimintaan on varauksellista ja päätöksenteko esimerkiksi tontti- ja tila-asioissa on hidasta, yritykset lähtevät pois, into laantuu. Sipoossa on menty isoin harppauksin parempaan, niin että yrittäjän kannalta Sipoota voi kehua kaikille.

Talma kiipeily

Trendien virrassa

Yrityksessä toimintaa suunnitellaan tulevaisuuteen katsoen, mutta kovin kauas on vaikea nähdä. Talma Skin kaltaiset yritykset ovat osin arvaamattoman sään armoilla ja trendit saattavat muuttua nopeastikin.

– Voi olla, että mikään ei muutu pitkään aikaan tai sitten kaikki menee päälaelleen nopeasti. Me suunnittelemme noin kolmen vuoden jaksoilla. Toimiala vertailee koko maailman tilannetta, mutta erityisesti Euroopassa seuraamme toistemme toimintaa nähdäksemme, mikä on suunta ja mikä kannattaa, Esa Pihlajaniemi toteaa.

Suomen kannalta hyvä merkki on se, että talvimatkailu on kasvussa.

– Yhä uusia asiakasryhmiä uusista maista tulee Suomeen. Vaikka Lappi onkin suosittu kohde, riittää tulijoita myös Helsinkiin. Sieltä on helppo tulla hakemaan talvifiilistä Talmasta ja nyt kesällä meillä on vielä uutta tarjottavaa matkailijoille.

Talma Skin haasteena on saada ihmiset ulos ja liikkeelle, kun kilpailevia ajanvietetapoja on pilvin pimein. Uuden tuotteen, kuten kiipeilyn osalta, on vielä vaikea sanoa, saako se harrastuksena paikkansa vai ovatko kävijät vain kertakokeilijoita. Viime kesän perusteella näyttää lupaavasti siltä, että käyntikertoja on useita. Se mahdollistaa palvelun kehittämisen vielä pidemmälle.

Talma Ski Oy

– Perustettu 1984
– Liikevaihto noin 2 milj. €
– Työntekijöitä
– talvikaudella noin 40, lisäksi hiihtokoulun opettajat
– kesäkaudella noin 18
– Sipoon Vuoden Yritys v. 2000 (Sipoon Yrittäjät ry)
– Paras hiihtokeskus v. 2000 (Suomen hiihtokeskusyhdistys)
– Vuoden lähikeskus v. 2011 ja 2016 (Suomen hiihtokeskusyhdistys)

Talma Active Park aukioloajat kesäkuussa Ma-Pe 12:00-20:00, La 10:00-19:00 ja Su 10:00-18:00, suljettu juhannuksena 23.-24.6.2017. Lue lisää: www.talmaski.fi.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Talma Ski Oy

Matkailu kasvussa

Suomi Export

Suomen bruttokansantuotteesta matkailun osuus on eri arvioiden mukaan 2,5 – 3 prosenttia. Ala on itseään suurempi, sillä yksi matkailueuro tuo 56 senttiä muille aloille. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan matkailualat edustavat 3,8 prosenttia bruttokansantuotteestamme.

Ulkomailta suuntautuva matkailu ja sen myötä Suomeen jäävä raha rinnastuvat vientituloihin. Vientialoista matkailu on ainoa, joka maksaa myös arvonlisäveron Suomeen. Matkailutulo ulkomailta oli vuonna 2016 arvion mukaan 3,9 miljardia euroa (vrt. kotimainen matkailukysyntä, arvio noin 10 mrd. €).

Matkailutulo verrattuna joihinkin tavaraviennin arvoihin v. 2016.

Matkailutulo verrattuna muutamiin tavaraviennin toimialoihin Suomessa v. 2016, jolloin Suomen ulkomaankaupan tavaraviennin arvo oli noin 51,8 miljardia euroa. HUOM. Metalliteollisuuden luvussa on mukana Kone- ja kulkuneuvoteollisuus.

Viime vuonna Suomessa kirjattiin noin 5,8 miljoonaa ulkomaista yöpymistä. Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,7 prosenttia. Kaikista yöpyvistä matkailijoista ulkomaisten osuus on Suomessa noin 28 prosenttia.

Talvikausi (marras-huhtikuu) houkuttelee yhä enemmän matkailijoita Suomeen. Yöpymisistä 46 prosenttia kertyi talvikaudella ja tässä kasvua oli 5,8 prosenttia. Sekä talvi- että kesäkauden huomattavin nousija lähtömaista on Kiina & Hongkong.

Vaikka venäläismatkailijoiden määrä on laskenut viime vuosien aikana rajusti, ovat venäläiset yhä suurin ulkomaalaisryhmä. Talvimatkailussa britit ovat kirimässä kiinni venäläisten johtoasemaa. Kesämatkailijoista ruotsalaiset ovat ykkössijalla.

Kasvun veturina oli vuonna 2016 Lappi, jossa yöpymiset lisääntyivät niin kesällä kuin talvella ja ne kattavat kokonaisuudessaan noin 22 prosenttia koko Suomen ulkomaisten yöpymisistä.

Rannikko- ja saaristoalueella ulkomaisten yöpymisiä oli 1,1 miljoonaa, mikä tarkoittaa kokonaiskuvassa noin 19 prosenttia.

 

Lähteet: Tilastokeskus, tem.fi, ek.fi, mara.fi ja visitfinland.fi

Koonnut: Tuula Lukic

Rönnäsin rannoilla

Timo Salmia

Vanhan Pernajan alueella noin kilometrin päässä golf-kentästä Pernajanlahden rannalla sijaitsee viehättävä mökkikylä. Männikön seasta pilkottavien hirsitalojen liepeillä voi nähdä ihmisiä kalastusvälineineen. He ovat matkalla merelle nostamaan elämänsä saalista tai muutoin nauttimaan merellisestä luonnosta. Takana on kenties strategiapalaveri tai jokin muu yrityksen toimintaan liittyvä kokous ja on aika rentoutua.

– Asiakkainamme on pääosin yritysten henkilökunta ja venäläiset perheet suhteessa noin puolet ja puolet, kertoo Rönnäs Seaside Resorts -nimellä markkinoidun yrityksen toimitusjohtaja ja kalastusopas Timo Salmia.

– Venäläisiä tänne houkuttaa puhdas luonto, kalastusmahdollisuus ja turvallisuuden tunne, Salmia mainitsee.

Muina asiakkaina ovat kalastusporukat ja satunnaisesti suomalaiset perheet.

Rönnäs kalastus

Tähtäimessä venäläiset

Salmian omistama Tsacon Oy/South Coast Fishing Adventures osti Rönnäsin mökit ja kokoustilat liiketoiminnan Tessamar Oy:ltä maaliskuussa 2013. Kauppaan kuului mm. 16 hyvin varusteltua loma-asuntoa. Lisäksi Salmian yritys hoitaa kahden saaristossa sijaitsevan tilan Reimarvikin ja Östra Katön varaukset. Niiden vuokraajat ovat pääosin varsin varakasta väkeä Venäjältä.

– Yrityksen liikevaihto on kasvanut vuositasolla keskimäärin 15-20 %. Vuonna 2015 kasvua oli peräti 50 %. Pari viimeistä tilikautta ovat olleet voitollisia Salmia kertoo tyytyväisenä.
– Sesonkiaika meillä on aina, kun meri on sula. Yritysasiakkaita riittää lähes koko vuoden heinäkuuta lukuunottamatta. Uudenvuoden seutu tuo paikalle venäläisiä uudenvuoden viettäjiä. Käyttöaste on ympäri vuoden hyvä.

Kasvanut tulos on on tarkoin mietityn liikekonseptin aikaansaama. Se pitää sisällään erinomaisen palvelun, korkealuokkaisen tuotteen ja omat catering- ja ohjelmapalvelut yrityksille.

– Kaikkea ei tarvitse ostaa alihankintana. Näin varmistamme, että palvelut toimivat moitteettomasti. Meillä on muun muassa oma pesula. Kesäaikaan kuivatamme pyykin ulkona ja näin saamme vaikkapa lakanoihin raikkaan merellisen tuoksun, Salmia mainitsee esimerkiksi.

Alihankintana hankitaan vain lisäveneet ja oppaat. Muutaman hengen kalastusporukoita Salmia opastaa itse. Hänellä on omistuksessaan avomerikelpoinen, amerikkalaisvalmisteinen kalastusvene kaikkine nykyaikaisine herkkuineen eli viistokaikuluotaimineen ja karttaplottereineen.

– Näin varmistetaan asiakkaalle kalastuselämys eikä saaliitta useinkaan jäädä, Salmia kertoo.

Yritystä markkinoidaan Venäjällä venäläisen Googlen Yantexin kautta, mutta myös vanha kunnon puskaradio toimii hyvin. Lisäksi osallistutaan kalastusmessuille Pietarissa lähes vuosittain.

– Kiikarissa on nyt Moskovassa järjestettävät maailman suurimmat kalastusmessut ja sitä kautta Moskovan äveriäät, Salmia paljastaa.

Meri rentouttaa

Henkilökuntaa yrityksen palveluksessa on toimistossa, mökkiemäntänä, siivouksessa ja liinavaatehuollossa yhteensä viisi henkilöä. Lisäksi tarvitaan muutama ruuhka-apulainen.

– Vaimoni on erittäin tärkeässä roolissa, sillä hän vastaa yrityksen hallinnosta, paperitöistä ja reskontrasta.

Konepuolen DI, atk-alalla tietohallintopäällikkönä ja liikkeenjohdon konsulttina pörssiyrityksissä aiemmin toiminut Salmia ei ole katunut hetkeäkään alanvaihdosta.

– Hyppy oravanpyörästä ja kouluttautuminen kalastusoppaaksi on jatkoa harrastukselleni kalastukselle, kertoo ennen yrityskauppaakin Pernajan vesillä kalastellut mies.

Lomaa hän ei matkailubisnekseen siirtymisen jälkeen ole pitänyt päivääkään.

– Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt, aika usein merellä oppaana ollessani unohdan, että olen töissä. Meri ja luonto ovat niin rentouttava ympäristö.

Rönnäs Loma-asunto

Kestävän kehityksen kalastusta

Rönnäsin kalastusretket noudattavat kestävän kehityksen periaatetta. Saaliskalat päästetään useimmiten takaisin mereen punnituksen ja valokuvauksen jälkeen. Kaikki tietyn mittaiset suuret kalat, kuten esimerkiksi hauet, lasketaan aina vapauteen kalakannan säilymisen turvaamiseksi ja rehevöitymisen estämiseksi. Kalat nostaa veneeseen aina kalastusopas. Näin taataan mahdollisimman pienet vauriot kaloille. Saalista otetaan mukaan vain sen verran mitä jaksetaan kerralla syödä.

Teksti: Leila Toffer-Kares

Elämysten ruukki

Ruotsinpyhtään ruukki, Strömfors bruk

Pidätkö reippaasta ulkoilmaelämästä, kauniista miljööstä, hyvästä ruuasta, hiljaisuudesta ja rauhoittumisesta? Miellyttääkö taide, käsityöt, historia – vai oletko kenties koiraharrastaja? Strömforsin ruukissa Ruotsinpyhtäällä on tarjolla kaikkea tätä.

Strömforsin ruukkialueella toimii useita yrityksiä, joista kaksi suurinta ovat Lomatähdet ja Helmiryhmä. Jälkimmäinen osti hiljattain alueelta tehdasrakennuksen ja johtajan talonakin tunnetun kartanon. Se vuokrasi tehtaan tilat Strömfors Outdoorille ja kartanon Bed & Bistrolle. Osa kiinteistöistä on Loviisan kaupungin omistuksessa, muut kuuluvat Lomatähdille.

Pisimpään alueella on toiminut Lomatähdet.

– Yhdeksän vuotta sitten Ahlström Oy kauppasi perheen mökkitontteja anopilleni. Hän tutustui paikkaan, ihastui ja teki kaupat. Ensimmäisenä vuonna yöpyjiä oli satakunta, seuraavana jo tuhat. Nyt majoittujia on vuosittain 6000–8000, yrittäjä, KTM Jaakko Salmi Lomatähdistä kertoo.

Salmen perheen liiketoiminta on jaettu kolmeen osaan. Lomatähdet tarjoaa matkailijoille alueella majoitusta 1700-luvun rakennuksissa, mutta sillä on myös pitkäaikaisia vuokralaisia. Ruukinmylly-ravintola toimii nimensä mukaisesti ravintolana. Sen valtteja ovat luomutuotteista valmistettu lähiruoka, luomuoluet ja viinit.

– Hankimme viljatuotteet ja oluet Malmgårdin kartanosta, kalat tulevat Ahvenkoskelta ja possunlihat Iitistä. Viinit saapuvat pääosin Espanjasta. Kesällä päivittäin tarjottava 15–20 kalaruuan noutopöytä on saanut suuren suosion. Tämän kesän uutuutena tarjolla on savusilakka-ateria lisukkeineen, Salmi kuvailee.

Tilacon on kiinteistöhuoltoyhtiö, joka remontoi yrityksen kiinteistöt.

– Päätoimialamme on matkailu ja siihen liittyvät palvelut. Yrittäminen Strömforsissa on mielenkiintoista, mutta haasteellista. Kesällä on paljon asiakkaita, mutta talvella hiljaista. Kausivaihteluiden lisäksi iso osa asiakkaistamme on ns. walk-in -asiakkaita, jotka saapuvat ilmoittamatta ja varaamatta majoitusta. Se tuottaa päänvaivaa mm. henkilökunnan oikeassa mitoituksessa.

Strömforsin lisäksi perhe omistaa Lapissa useita majoitustiloja, mikä tasaa kausivaihteluita. Strömfors on liiketoimintamme pienin, mutta rakkain osa, alueella itsekin kesät vaimonsa kanssa asuva Salmi mainitsee. Paikan helmeksi hän nostaa kirkon, jonka alttaritaulun on maalannut Helene Schjerfbeck.

– Se kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa.

Tekemistä jokaiselle

Ruukin alue Kymijoen varrella ja kaunis luonto tarjoavat matkailijoille jo sellaisenaan elämyksiä, mutta valittavana on paljon muutakin.

Tehtaan tiloissa toimivalla Strömfors Outdoorilla on koiraharrastajille 800 neliön keinonurmipäällysteinen koiraurheiluhalli. Se vuokraa kanootteja ja fatbikeja (leveärenkainen maastopyörä) sekä järjestää erilaisia liikuntakilpailuja.

Uusi toimija Strömfors Bed & Bistro tarjoaa majoitusta ja lähiruokaa kartanorakennuksessa kesäkuun alusta alkaen. Toimintaa pyörittää Liponkosken pariskunta Hilkka ja Jukka.

Vireä Strömfors ry kehittää aluetta yhdessä Loviisan kaupungin kanssa. Sen aikaansaannoksia ovat lukuisat tapahtumat toukokuusta elokuun loppuun. Ruukki on mukana myös Loviisan Wanhat talot tapahtumassa puolenkymmenellä kodilla. Lisäksi Ruotsinpyhtään kyläyhdistys järjestää tekemistä lapsille ja koiraperheille.

Päivi Storgårdin vespa- & pappamopo-safarit ovat myös tämän kauden uutuuksia. Mopoja saa vuokrata tai osallistua järjestetyille retkille.

Taiteenihailijoille on tallinvintillä tarjolla vaihtuvia näyttelyjä.

Kaiken kaikkiaan alueella toimii neljä majoituspalvelua, viisi ravintolaa ja kahvilaa. Ympärivuotisia yrittäjiä on yksitoista ja kesäpuoteja viisi. Kesäpuodeista voi ostaa kädentaitajien töitä.

 

Ruotsinpyhtään ruukin historia

Uudenmaan ja Turun läänin maaherra Johan Creutz perusti ruukin Kymijoen läntisimpään haaraan 1698. Nimensä Strömforsin ruukki sai 1744 uusilta omistajiltaan Anders Nohrströmiltä ja Jabob Forsellilta (aateloituna af Forselles). Vuonna 1790 ruukin johtoon nousi 31-vuotias Virginia af Forselles. Hän johti Strömforsin ruukkia 57 vuotta. Suurin osa ruukissa edelleen nähtävästä rakennuskannasta on peräisin hänen kaudeltaan.

Vuonna 1865 perustettiin Strömforsiin myös suurehko konepaja ja valimo. Antti Ahlström osti ruukin metsäalueineen 1886 ja siitä tuli osa Ahlströmin suuryhtiötä.

Sähkömuovitehdas perustettiin 1947. Viimeinen teollinen toimija alueella oli sähkötarvikkeita valmistava Strömfors Electric Oy. Se siirsi toimintansa Tanskaan ja Puolaan 2015.

Teksti: Leila Toffer-Kares Kuvat: Srba Lukic

Lisätietoja:

www.visitloviisa.fi

www.stromforsinruukki.fi

www.stromforsoutdoor.com

www.pappasafari.fi

Osuuko matkailumarkkinointi?

Sari Myllynen ja Joanna Lindblad Porvoon Taidetehtaalla

Tunnelmallisten hetkien kaupunki. Näihin sanoihin Porvoo tiivistyy vuoden 2016 matkailuesitteessä, joka on yksi monista välineistä ja väylistä, joilla kaupunkia markkinoidaan.

Porvoon matkailumarkkinoinnin vuosibudjetti on noin 240 000 euroa. Tästä potista saavat osansa digitaaliset kampanjat ja mediat, Facebook-mainonta, Google-hakusanamainonta, Vkontakte-mainonta (Venäjä), printtimainonta, messut ja pr-tilaisuudet, toimittaja- ja bloggaajamatkojen järjestäminen, esitetuotanto, kuvahankinnat, Visit Helsinki –yhteistyö, esitejakelut Vaalimaalla ja Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä tutkimus- ja tilastohankinnat.

Lista on pitkä, mutta voisi toki olla pidempikin tai joukossa voisi olla jotain muuta. Kyse on valinnoista, joita matkailumarkkinoinnin vuosittaisessa budjetoinnissa pistetään vaakakuppeihin. Suunnittelussa hyödynnetään ja analysoidaan erilaisia tilastoja muun muassa matkailijamääristä.

  • Keskustelemme myös yrittäjien kanssa, sillä tavoitteenamme on, että toimenpiteemme konkretisoituvat matkailutulona yrityksiin. Haluamme, että toimintamme tukee matkailualan yrityksiä parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo Porvoon matkailu- ja markkinointipäällikkö Sari Myllynen.

Teemavuodet ja tapahtumat vaikuttavat painotuksiin. Näissä asioissa Porvoo ei ole yksinäinen saareke. Lähikuntien tapahtumilla on vaikutuksia toisiinsa, jolloin markkinointiyhteistyö on luontevaa.

Toisaalta kaupunkimarkkinoinnissa, johon matkailukin linkittyy, käydään keskinäistä kilpailua. Porvoo on pärjännyt Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailuissa hyvin ja sai esimerkiksi viime vuonna pronssia #TravelHousePorvoo –kampanjallaan.

  • Porvoo on itsessään jo tunnettu ja hieno kaupunki. Markkinointia on kuitenkin tehtävä. Emme voi itsestään selvyytenä olettaa, että Porvoo on kaikille tuttu, Sari Myllynen toteaa.
Matkailun tulot

Markkinoinnin vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään esimerkiksi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n matkailutulo- ja työllisyystutkimuksia. Tuoreimman raportin mukaan matkailijat käyttivät Porvoo-Loviisa–seudulla vuonna 2015 rahaa noin 13 miljoonaa euroa. Kesällä TAK toteuttaa matkailijatutkimuksen matkustuksen motiiveista ja rahankäytöstä Porvoossa.

  • Olennaista markkinoinnissa on löytää oikeat kohderyhmät, ettei ammuta haulikolla joka suuntaan. Kun budjetti on rajallinen, ei koko maailmaa voi ottaa haltuun eikä ole tarpeenkaan, Myllynen sanoo.

Suurin matkailutulo Porvooseen tulee kotimaan matkailusta, erityisesti pääkaupunkiseudulta. Kansainvälisten matkailijoiden osalta Porvoo on mukana Visit Finlandin kärkihankkeissa. Yhteismarkkinoinnissa kohteina ovat lähialueista Ruotsi ja Venäjä, Keski-Euroopassa Saksa ja Aasiassa Japani ja Kiina.

Sari Myllysen toiveissa on keskustahotellin saaminen Porvooseen. Se toisi uusia mahdollisuuksia muun muassa kansainvälisille kongresseille ja tapahtumille. Porvoossa päätee sama, mikä muuallakin: mitä monipuolisempi tarjonta, sen houkuttelevampi kohde ja sen enemmän matkailutuloja.

  • Loppukädessä jokainen yritys on itse vastuussa omasta menestyksestään ja siitä, että se pystyy tarjoamaan kohderyhmille oikeaa palvelua tai tuotetta. Kaupungilla on resurssia kattotason Porvoo-markkinointiin. Kerromme kaupungin ulkopuolelle, minkälaisia palveluita täällä on, miksi tänne kannattaa matkustaa tai muuttaa tai tulla opiskelemaan tai etabloitua yritykseksi.

Kaupunkimarkkinointi, eli muun muassa omakotitonttien markkinointi, kuuluu matkailuasioiden lisäksi olennaisena asiana matkailu- ja markkinointiyksikön työhön.

Porvoon kaupungin matkailuneuvonta puh. 040 489 9801, tourist.office@porvoo.fi,

Taidetehdas, Läntinen Aleksanterinkatu 1, avoinna: ma-pe klo 9-18, la 11-16, su suljettu.

Kaupungin matkailuinfo Mannerheiminkadun sillan alla on avoinna 6.6. – 11.9.2016 ma-pe klo 10-18 ja la-su klo 11-17.

Porvoon kotisivut ovat uudistuneet: www.porvoo.fi. Myös www.visitporvoo.fi -sivut ovat saaneet uuden ulkoasun ja sisältöä, joka on suunnattu pääosin kansainvälisille kävijöille.

Teksti: Tuula Lukic Kuvat: Srba Lukic

Tie ranskalaisturistin sydämeen

Pascal Marie

Monet matkapäätökset tehdään ruokakulttuurin vetovoimasta. Suomalaisille ei liene vaikea päätös lähteä Ranskaan maistelemaan sikäläisen keittiön herkkuja, mutta toisin päin markkinoinnissa on vielä runsaasti työtä.

Porvoossa 17 vuotta asunut ranskalainen Pascal Marie on tarttunut toimeen ja kehittää määrätietoisesti liikeideaansa Suomi-brändäämisestä Ranskassa. Liiketoimintasuunnitelmat kohdejärjestelyjä tekevästä toimistosta (Vacances Finlande) ovat jo pitkällä. Yritys tulee tarjoamaan kokonaisia matkapaketteja tai osioita matkasta asiakkaan toiveiden mukaan.

  • Aloitan siinä mielessä nollasta, että Suomi tunnetaan Ranskassa kaiken kaikkiaan huonosti. Juuri muuta ranskalaiset eivät Suomesta tiedä kuin lapin, lumen ja kylmän sään, Pascal Marie kertoo.

Lapin luonto on kaunis kesälläkin, mutta Marie tietää, miksi lappia ei kannata markkinoida ranskalaisille kesäkohteena. Hyttyset vievät ilon eikä kotiin viemisinä ole silloin myönteisiä kokemuksia. Marie painottaa, että matkan on jätettävä kokonaisuudessaan hyviä muistoja.

Ruokakulttuuria ja luonnon paratiisia

Vacances Finlanden matkatarjottimelle asetellaan muun muassa kokkauspäivä, jonka menu koostuu skandinaavisen keittiön parhaista paloista. Miettimistaukoa ei tarvita, kun Marielta kysyy suomalaisten makuelämysten huippuja. Kalaruuat ovat meillä hallussa. Eksoottisempaa laitaa edustaa piimä.

  • Ranskalainen on tottunut siihen, että maitohyllyllä on vain maitoa. Mitä hän osaisi ostaa suomalaisesta ruokakaupasta? Tämänkin mahdollisuuden haluan tarjota, Marie kertoo.

Marie noutaa tarvittaessa asiakkaat esimerkiksi lentokentältä Porvooseen, jossa käydään ruokaostoksilla. Ateria valmistetaan suomalaiskokin avustuksella ja nautitaan yhdessä. Suomalainen elämäntapa ja kulttuuri tulevat luontevasti tutuiksi kokkaamisen ja keskustelun kautta.

  • Ranskalaisille ruokailu on nimenomaan yhdessä oloa, jolle ei ole ajallista mittaa. Suomalaiset sen sijaan ovat käytännönläheisiä – he syövät, kun on nälkä, kahden erilaisen ruokakulttuurin keskellä elänyt mies naurahtaa.
  • Tuote ja markkinointi on mietittävä asiakkaan, turistin, näkökulmasta. Olen itsekin matkustanut paljon ja haluan aina matkoilla päästä kohdemaan kulttuuriin sisälle. Ruoka on olennainen osa kulttuuria, joten sitä kautta saa tuntumaa suomalaisuuteen.

Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että Suomi on upea, luonnonkaunis maa – sen vetovoima koskettaa myös ranskalaissydämiä.

  • Kun ensimmäisen kerran tulin tänne vuonna 1991 ja vierailin vaimoni perheen kesäpaikalla järven rannalla, ajattelin, että jos jossain on paratiisi, se on täällä, Pascal Marie kuvailee.

Hän tekeekin jo pohjatyötä Ranskassa muun muassa suomalaisen saaristomatkailun puolesta.

  • Konseptini on joustava. Valikoimiin on tulossa erilaisia aktiviteetteja ja valmiita esimerkkipaketteja, joita voi muunnella. Pyrin saamaan asiakkaisiini henkilökohtaisen kontaktin eli ryhmät ovat pieniä. En kaipaa viittäkymmentä henkeä seuraamaan minua kyltin perässä, vaan haluan, että täällä vierailevat ranskalaiset myös jälkeenpäin muistavat myönteisesti sen, missä he ovat olleet.
Nokian kehitysjohtajasta matkailuyrittäjäksi

Pascal Marie toimi 15 vuotta Nokian asiantuntijatehtävissä ja matkusti ympäri maailmaa kouluttamassa Nokian asiakkaita. Vaimoonsa hän tutustui Pariisissa, jossa perhe asui 8 vuotta ennen muuttoa Suomeen. Ajatus matkailuyrityksestä kypsyi vuosien saatossa. Yrittäjyys on hyppy aivan uuteen.

Viime syksynä Pascal Marie aloitti Porvoon Edupolissa Yrittäjän ammattitutkintoon tähtäävät opinnot suomen kielellä. Tavoitteena on valmistua ensi syksynä.

  • Kurssilla olen oppinut yrityksen perustamiseen liittyvät askeleet Suomessa. Mielestäni on myös tärkeää tiedostaa, että ensimmäinen liikeidea ei välttämättä onnistu heti. On tehtävä valtavasti työtä ja jonain päivinä se tuo tulosta. Ei kannata antaa periksi, Pascal Marie pohtii.

Hän vertaa yrityksensä taivalta Mount Everestin valloittamiseen. Kyse ei ole vain huipulle kiipeämisestä, sillä perusleirinkin saavuttaminen vaatii ponnisteluja.

  • Se vaatii valmisteluja, tukea ja tietoa. Asiantuntija-apua on saatava niiltä, joilla on jo kokemusta. Kiipeämisessä tarvitaan rohkeutta ja määrätietoisuutta. Palkinto on lopulta upea niille, jotka tavoittavat huipun.

Lisätietoja: www.vacancesfinlande.com (englanniksi ja ranskaksi)

Teksti: Tuula Lukic, Kuvat: Srba Lukic

Matkailulla hyvinvointia

Matkakivipalkinto Porvoon Matkailuoppaat

Tulevaisuuden tuulista yritettiin saada otetta 21.4. Posintran Tulevaisuuspäivässä Porvoon Taidetehtaalla. Agendalla oli kasvuyrittäjyyttä, nuorta yrittäjyyttä, matkailua ja luovuutta.

Maailman paras luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Matkailun aamupäivässä Visit Finlandin kärkihankkeet loivat optimistisia kuvia Suomen matkailun tulevaisuudesta. Nyt panostetaan hyvinvointiin.

  • Suomi haluaa erottautua perinteisestä wellness-matkailusta ja nostaa esiin suomalaiselle hyvinvoinnille tyypillisiä, muista poikkeavia elementtejä, kertoi FinRelax-hyvinvointimatkailuohjelman projektipäällikkö Kiti Häkkinen.

Näitä ovat muiden muassa sauna, luonto, hiljaisuus, puhtaus. Mukaan mahtuvat erilaiset hoidot kansanparannusta myöten sekä tietysti ruokamatkailun buumissa villi ruoka, sienestys ja marjastus.

Kuulostaa hyvältä – kaikki ovat suomalaisille jossain määrin tuttuja, mutta matkailumarkkinoinnissa ja -tuotteistamisessa niitä on osattu käyttää hävettävän huonosti.

Kiti Häkkinen painotti, että kirkkain tavoite on edistää yritystoimintaa sekä alueiden hyvinvointia ja saada laadukkaita tuotteita konkreettisesti myytyä.

  • Viime vuonna olemme luoneet tuotemerkkikriteeristöä ja olemme valinneet 25 tähtituotetta eri puolilta Suomea. Itä-Uudeltamaalta mukaan valittiin Haikon kartano Porvoosta ja Villa Mandala Loviisasta, hän kertoi.

Tulevan kesän päämarkkina-alue on Saksa. Visit Finlandin rooli on olla käynnistäjänä tukemassa suomalaisyritysten pääsyä valituille kansainvälisille markkinoille.

  • Konkreettisesti se tarkoittaa, että luomme muun muassa uusia jakelukanavia ja mediayhteyksiä. Kutsumme matkanjärjestäjiä tutustumaan suomalaisyrityksiin ja matkailutuotteisiin ja olemme itse mukana tapaamisissa, Kiti Häkkinen selvitti.

Visit Finlandin visio vuoteen 2020 on ytimekkäästi: ”Suomi maailman paras luonnollisen hyvinvoinnin lähde”.

Matkakivi vieritettiin oppaille

Posintran Tulevaisuuspäivässä julkistettiin myös vuoden 2015 Itä-Uudenmaan Matkakivi-tunnustuspalkinnon saaja. Tänä vuonna kivi vierähti Porvoon Matkailuoppaat ry:lle.

Palkinto jaettiin nyt seitsemättä kertaa. Perusteluissa mainittiin muun muassa, että Porvoon Matkailuoppaat tekee vuodesta toiseen Porvoota tunnetuksi luoden matkailijoille mielikuvia ja syvällisyyttä kaupungin kokemukseen.

Vuodesta 1964 lähtien toiminut yhdistys on alansa edelläkävijä Suomessa ja se tekee koko Itä-Uudenmaan puolesta arvokasta markkinointityötä.

Porvoon opastuspalveluista ja mielenkiintoisista  teemakierroksista saa lisätietoja oppaiden kotisivuilta www.porvoonmatkailuoppaat.fi.

Tyytyväiset matkailijat tuovat hyvinvointia koko alueen taloudelle myös pitkällä tähtäimellä, kun myönteinen sana hyvistä kokemuksista kiirii kauas.

Teksti ja kuva: Tuula Lukic

Kuvassa Posintran aluekehitysjohtaja Topi Haapanen sekä Porvoon Matkailuoppaat ry:n puheenjohtaja Raija T ölkkö.