Category Archives: Teknologia

Tuotekehitystä yhteistyöllä

Nykyajan tuotekehitys on yhdessä tekemistä

Ekosysteemi. Yhdessä tekeminen. Verkostoituminen. Termit ovat tuttuja juhlapuheista ja powerpointeista. Mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat?

Jututin Enston tarjoaman kehityksestä vastaavaa johtajaa Matti Raetta siitä, miten yhdessä tekeminen Enstolla näkyy.

Ekosysteemit, joissa Ensto toimii, käsittävät urakoitsijoita, suunnittelijoita, rakennusliikkeitä, tekniikan myyjiä, valmistajia ja ratkaisujen toimittajia.

Fokus on siirtynyt yksittäisestä tuotteesta kokonaisratkaisuihin, ja tuotteesta on tullut palvelualusta.

– Ennen oli tuote. Se myytiin, toimitettiin ja asennettiin. Näin on usein vieläkin, mutta nyt mennään kokonaisuuksia kohti, ja meitä kiinnostaa entistä enemmän se, mitä tuotteen käytön aikana tapahtuu, Rae kertoo.

– Esimerkkinä voisi mainita sähköauton lataustolpan. Kun se on asennettu, tarvitaan laitteen tilan ja käytön seurantaa, etäyhteys käyttäjään ongelmatilanteiden varalta sekä käyttöön liittyvän datan keräämistä muun muassa laskutusta varten.

Kokonaisratkaisujen kehittäminen tarkoittaa, että tuotekehityksessä tarvitaan oman osaamisen lisäksi luotettavia kumppaneita.

– Ekosysteemiajattelu, yhdessä kehittäminen ja verkostoituminen on toiminnassamme nykyään ihan olennaista. Yksin emme kykene kokonaisuuksia tekemään, niitä kehitetään yhdessä muiden kanssa. Eri toimijoiden verkostossa sukkuloidaan, haetaan tietoa ja toimintamalleja, sekä tehdään yhteistyötä, Rae sanoo.

**

Enstolla yhteistyö ulottuu omasta tuotekehityksestä asiakkaan kanssa tehtävään myyntiin ja laajoihin monen toimijan tuotekehitysprojekteihin.

Rae kertoo, että yrityksestä löytyy tuotekehitykseen perinteisesti osaamista fyysisen tuotteen kehittämiseen. Kokonaisratkaisuajattelussa tarvitaan kuitenkin myös uudenlaista tietotaitoa, etenkin ohjelmistokehityksen alalta.

Käytännössä ohjelmistoalan yhteistyökumppanit löytyvät usein verkostojen kautta. On aiemmin tehty yhdessä projekteja tai tunnetaan edellisestä työpaikasta.

– Usein meihin myös otetaan yhteyttä, sitä kautta tulee paljon yhteistyökumppaneita. Tärkeintä yhteistyössä on kuitenkin luottamuspääoma. Se syntyy juuri yhdessä tekemällä, Rae sanoo.

**

Laajempaa yhteistyötä tehdään sekä asiakkaiden että eri yritysten kanssa. Asiakkaiden kanssa voidaan vaikka parantaa yksittäiseen tuotteeseen liittyviä ominaisuuksia käyttäjäkokemuksien pohjalta.

Yritysten kanssa tehdään sekä pienempiä että isomman luokan yhteistyöprojekteja.

Isoimmat yhteistyökuviot toteutetaan usein monesta eri yrityksestä muodostuvassa konsortiossa, jossa mukana rahoittajana voi olla Business Finland.

– Tällaisessa yhteistyössä käsitellään erilaisia teemoja ja töitä jaetaan eri yritysten kesken. Usein tehdään samaan aikaan sekä yleistä kehitystyötä että yrityskohtaisia hankkeita. Tämä on hyvä tapa kehittää asioita yhdessä, Rae kertoo.

Enstolla on lähdetty mukaan myös alan yleiseen kehitykseen liittyvään yhteistyöhön. Sitä tehdään muiden toimijoiden, liittojen tai vaikuttajien kanssa. Kehitettävät asiat liittyvät esimerkiksi standardisointiin, tuotetietojen käsittelyyn tai lainsäädännölliseen toimintaympäristöön.

**

Vaikka asiakkaat ovat yrityksiä, pyrkii Ensto kohtaamaan myös yksittäiset ihmiset. Suureen yleisöön luodaan yhteyksiä asuntomessuilla tai pienemmissä paikallisissa tapahtumissa.

Rae näkee tärkeänä myös kytköksen tulevaan sukupolveen.

– Sponsoroimme lasten ja nuorten hyvinvointitapahtumia, otamme kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita ja teemme yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Megatrendeistä suuntaa

Toimitusjohtaja Ari Virtanen Ensto

Aktiivisille toimijoille megatrendit ovat mahdollisuus, passiivisille uhka, toteaa Enston toimitusjohtaja Ari Virtanen. Megatrendeistä puhutaan nyt paljon ja monella tasolla. Analysoidaan, katsotaan tulevaisuuteen. Yrityksissä tulevan arviointi on elinehto, niin myös Enstossa, jonka menestystarina on jatkunut jo 60 vuotta.

Ensto juhlistaa tänä vuonna 60-vuotista menestystarinaansa 60 hyvällä teolla paremman elämän ja tulevaisuuden puolesta. Juhlavuoden käytännön tekoja voi hyvinkin kutsua lahjaksi tuleville sukupolville. Tulevaisuutta ajatellen kestävä kehitys on yksi niistä megatrendeistä, jonka mahdollisuudet älykkäitä sähköistysratkaisuja tarjoava Enstokin tunnistaa toiminnassaan.

– Pyrimme rakentamaan kaikki tuotteemme siten, että niiden materiaalivalinnoissa, valmistustavoissa ja kierrätettävyydessä otetaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset, toimitusjohtaja Ari Virtanen kertoo.

Ekologisten tuotteiden lisäksi tärkeä on myös ihmisnäkökulma; minkälaisissa olosuhteissa töitä tehdään ja miten Enston työntekijät viihtyvät työssään. Enstolla on tuhansia alihankkijoita ja toimittajia eri puolilla maailmaa, ja näiden toimintatapoihin yhtiö pyrkii vaikuttamaan myönteisesti.

– Emme tietenkään pysty takaamaan, että koko maailma paranee, mutta näemme, että kumppaniyrityksillä on mahdollisuus yhteistyössä kanssamme kehittää toimintaansa.

Älyä liikenteeseen ja sähkönjakeluun

Kestävän kehityksen kokonaiskuvaan lukeutuu Enstolla myös usko sähköön. Yhtiön sähköautojen latauspalvelut ovat olleet tuotekehityksen kärkeä. Sähköautot ovat osa kestävää kehitystä, joka vie kohti päästötöntä liikennettä.

– Polttomoottoriautot poistuvat vähitellen käytöstä. Suunta on selvä, kysymys on pelkästään aikataulusta. Sähköauto on käytettäessä päästötön, ja kun sähkö yhä enemmän myös tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, alkaa tuotantoketjun alkupää olla kestävän kehityksen mukaista, Virtanen arvioi.

Välissä on toki autoteollisuus, mutta myös teollisuuden käyttämät energiamuodot ovat muutoksessa. Ari Virtanen ei epäröi sanoessaan, että energiantuotannosta yhä suurempi osa on tulevaisuudessa aurinkovoimaa.

Elämä kaupungeissakin rakentuu tulevaisuudessa yhä enemmän sähkön varaan. Kaupungistuminen on megatrendi, jossa Ensto näkee mahdollisuutensa älykkään sähkönjakelun edelläkävijänä. Tähän linkittyy toinen aikamme merkittävimmistä megatrendeistä eli digitalisaatio. Uuden teknologian avulla voidaan merkittävästi parantaa sähkönjakelun laatua ja luotettavuutta.

Käyttäjän tarpeet edelle

Älykäs liikenne ja älykäs sähkönjakelu ovat Enston valitsemia painopistealueita, joilla se pyrkii erottautumaan joukosta tiukassa globaalissa kilpailussa. Entäpä älykäs asuminen?

– Minun väittämäni on, ettei maailmassa ole vielä yhtäkään älykästä rakennusta. On vain rakennuksia, joissa on paljon tekniikkaa, Ari Virtanen sanoo.

Näinhän se on, jos mietimme koteja, joissa asukas elää keskellä erilaisia järjestelmiä ja joutuu oppimaan monia ohjaussysteemejä aina lämmityksestä ja valaistuksesta kulunvalvontaan.

– Älykäs rakennus tarkoittaa sitä, että järjestelmät suunnitellaan käyttäjätarpeiden mukaan. On siirryttävä teknologiakeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Digitalisaatio mahdollistaa tällaisen kehityssuunnan, kun eri järjestelmät voidaan integroida. Tässä Ensto haluaa olla mukana kehittämällä älykkäitä sähköistys- ja valaistusratkaisuja. Haluamme samalla avoimesti luoda rajapintoja muihin rakennusalan toimijoihin.

Purjeet oikeisiin asemiin

Enston markkinoista suurin osa on tällä hetkellä Euroopassa. Kasvuhaluisen yrityksen on kuitenkin mietittävä, missä markkinat kasvavat. Virtanen toteaakin, että monen yrityksen huomio kiinnittyy tässä kohdin yhteen suureen megatrendiin, taloudellisen vallan siirtymiseen Aasiaan.

– Tämä ei tarkoita, että kaikki toiminnot tulisi siirtää Aasiaan, vaan täytyy miettiä, mitä muita tapoja on osallistua Aasian kasvuun siten, että se vauhdittaisi myös oman yrityksen kasvua.

Ari Virtanen painottaa tuotekehityksen merkitystä.

– Kilpailussa ei pärjää, jos aina vain tekee samaa tuotetta samalle markkinalle. Enstolle on keskeistä, että jatkuvasti kehitämme uutta ja pysymme arvoketjussa oikealla paikalla. Kuten megatrendien suhteen, tässäkin aktiiviset toimijat pärjäävät, passiivisille voi tulla ongelmia.

Megatrendeistä kaupungistuminen ja sosiaaliset muutokset, kuten väestön ikääntyminen, tarjoavat innovatiivisen lähtökohdan tuotekehitykseen liittyen juuri asumiseen, liikenteeseen ja sähkönjakeluun, Enston painopistealueisiin.

– Megatrendejä vastaan ei kannata niinkään taistella, vaan on pohdittava, miten asemoida oma tekeminen siten, että niistä saa hyötyä. Me Enstolla ajattelemme, että megatrendit ovat ikään kuin tuuli, ja me käännämme omat purjeemme siten, että tuuli vie meidän laivaamme oikeaan suuntaan.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic

Ari Virtanen puhuu TID Business Forum -seminaarissa torstaina 8.3.2018 klo 9:45. Porvoon Taidetehtaalla luvassa huippupuheenvuoroja. Varaa liput itsellesi tai yrityksellesi, tuo asiakkaasi mukaan verkostoitumaan itäisen Uudenmaan suurimpaan talous- ja yrittäjyystapahtumaan.

Katso video kuvalinkistä:

Ensto toimitusjohtaja Ari Virtanen

Ensto

  • Vuonna 1958 Ensio Miettisen perustama perheyritys.
  • Suunnittelee ja tarjoaa älykkäitä sähköistysratkaisuja

kansainvälisille markkinoille.

  • Pääkonttori Porvoossa.
  • Liikevaihto noin 260 miljoonaa euroa.
  • Työllistää kansainvälisesti noin 1600 henkeä.

LPOnetin isot investoinnit

LPOnet Gustaf Forsberg

Itäuusmaalainen tietoliikenneyhtiö LPOnet on määrätietoisesti suuntinut tietään valokuitumarkkinoille ja investoinut suuria summia samaan aikaan, kun Suomi on kärvistellyt matalasuhdanteessa. Rahoitus on hoitunut omasta kassasta.

Loviisassa päämajaansa pitävässä LPOnetissä tehtiin kymmenisen vuotta sitten päätös oman kupariverkon korvaamisesta valokuidulla. Katseet suunnattiin pitkälle tulevaisuuteen juuri laman alla, ja vuonna 2008 aloitettiin mittavat investoinnit.

– Käsittääkseni olimme Suomessa ja ehkä läntisessä maailmassakin ensimmäinen, joka lähti kannibalismiin eli päätimme syödä oman aikaisemman ADSL- ja lankapuhelinliiketoiminnan ja investoida valokuituun, kertoo LPOnetin toimitusjohtaja Gustaf Forsberg.

Kuulostaa yltiöpäiseltä, mutta kilpailuun piti vastata ja mieluiten etukenossa.

– Uusi teknologia teki tuloaan ja ymmärsimme, että kupariverkolla emme kiinteän verkon operaattorina pärjää mobiiliverkkoja vastaan. Jonkin aikaa voi tehdä hyvää bisnestä lypsämällä vanhaa, mutta jos me emme olisi lähteneet kannibalisoinnin tielle, joku muu olisi tullut ja vienyt markkinat.

Nyt Loviisa on yksi Suomen kuidutetuimmista kaupungeista. LPOnet panostaa valokuituun myös Lapinjärvellä, Myrskylässä ja Porvoossa.

Investoinnit perustuvat kysyntään

Laman aikana yritykset ovat yleisesti ottaen olleet varovaisia investoinneissaan. Eri yhteyksissä on julkisuudessakin kuultu investointien patoumasta, jonka purkautumista on odotettu. Gustaf Forsberg huomauttaa, että yritykset eivät lähde investoimaan vain sen tähden, ettei ole vähään aikaan investoitu.

– Investoinnit perustuvat sille, että tulee uutta kysyntää. Korjausinvestoinnit ovat eri asia, mutta matalasuhdanteessa niitäkin on saatettu jättää tekemättä, kun ei ole ollut varmuutta, että koko kapasiteetti on tuottava.

Investointien tarve on myös toimialakohtaista. LPOnetin kaltaisessa yrityksessä matalasuhdanne ei välttämättä hidasta investointeja, kun infran on toimittava koko ajan.

– Toisaalta, kun muut ovat matalasuhdanteessa varovaisia, on investointien toteuttaminen edullisempaa. Näin totesimme vuonna 2008, kun lähdimme valokuitua rakentamaan. Yleinen taloustilanne näytti huonolta, mutta se toi meille yhden kustannustekijän. Maankaivuukapasiteettia löytyi aivan eri tavalla ja edullisemmin kuin korkeasuhdanteen aikana.

Kuten Gustaf Forsberg toteaa, raha tulee rahan luo eli hyvät investointikohteet saavat myös rahaa paremmin ehdoin silloin, kun muut eivät sitä laita likoon.

Iso kassa

LPOnetin investointirahoitus hoitui omasta kassasta. LPOnet Oy Ab on Puhelinosuuskunta LPO:n tytäryhtiö. Se hoitaa liiketoiminnan, josta osuuskunnan jäsenet hyötyvät toimivilla palveluilla ja erilaisilla eduilla. Osuuskunnassa on noin 4000 jäsentä.

– Jäsenistä suurin osa on heitä, jotka ovat aikanaan hankkineet lankapuhelinliittymän. Uudet jäsenet ovat jo puhtaasti valokuituliittymän hankkineita, Gustaf Forsberg kertoo.

Aina 1990-luvulle asti oli tyypillistä, että puhelinliittymä hankittiin joko osuusliittymänä tai vuokraliittymänä. Kun laittoi omaa rahaa palvelun tuottamiseen, sai palvelutkin edullisemmin. Sama pätee yhä.

– Meillä on iso kassa, mutta alaan liittyen myös isot poistot, noin miljoona euroa vuodessa. Silti teemme kohtuullisen hyvää liikevoittoa eli kassaan kertyy poistojen verran rahaa. Se on meidän jäsenten rahaa, jolla laajennamme verkkoa.

Investointiaikaa katsotaan todella pitkällä aikajänteellä, ja poistoaika esimerkiksi kaapeloinnin osalta on 20 vuotta.

– Uusimme infraa Itä-Uudellamaalla nyt sellaiseksi, että se kelpaisi seuraavat sata vuotta, aivan kuten kupariverkkokin oli hyvä sata vuotta aina siitä lähtien, kun sitä 1883 alettiin rakentaa. Missiomme on olla olemassa jäsenten ja käyttäjien takia. Jos olisimme pörssiyhtiö, tällaiset investoinnit eivät välttämättä olisi houkuttelevia, koska tuotto ei ole kvartaali eikä edes vuosi, Forsberg miettii.

Valokuitu – kilpailuvaltti

Investointien taustalla ei ole kyse pelkästään varautumisesta tulevaan. Valokuitu on tätä päivää ja osa digitalisaatiota. Yritysten sijoittumiselle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti tai etätyötä tekeville valokuitu alkaa olla jo merkittävä kriteeri.

– Lähtökohta investoinneille on, että pystymme tarjoamaan asiakkaille ylivoimaisen toimintavarmuuden ja nopeimmat vasteet. Valokuidussa kulkee enemmän dataa kuin perinteisessä televerkossa, eikä yhteys ole riippuvainen siitä, sattuuko siellä samanaikaisesti olemaan kymmenen muuta lataamassa materiaalia, Forsberg esittää.

Valokuituverkon kattavuudessa Suomi on jäänyt jälkeen kärkimaista. Kärjessä ovat ne maat, jotka eivät koskaan edes ryhtyneet tekemään kupariverkkoa tai vanha puhelinverkko on ollut surkea.

– Kun verkkoa on lähdetty kehittämään, on menty suoraan valokuituun esimerkiksi Itä-Euroopan maissa. Suomessa on pitkään oltu siinä uskossa, että mobiiliverkko voittaa eikä kiinteää tarvita. Tässä muu maailma on rynninyt Suomen ohi aika lahjakkaasti.

Kuitukehitys maailmassa LPOnet

Monopoli

Valokuituverkon rakentaminen on Gustaf Forsbergin mukaan luonnollista monopolitoimintaa.

– Suomessa on ehkä viisi kaupunkia, joihin useampi operaattori voi kannattavasti rakentaa kiinteän verkon infraa. Pienessä kaupungissa se olisi kuin rakentaisi kaksi viemäriverkkoa vierekkäin.

Monopoli on riski kuluttajalle, mutta yhtiömuodolla on merkitystä.

– Jos omistaja on kolmas taho tai ehkä ulkomailta, se voi alkaa ulosmitata monopoliasemaa hinnoissa, kun asiakkaalla ei ole vaihtoehtoa. Mutta kun omistaja ja asiakas ovat sama, kuten osuuskunnassa, ei monopolista ole haittaa, Forsberg sanoo.

Osuuskunta luodaan yleensä juuri sitä varten, että tuotetaan jotain, jota markkinoilla ei ole, tai koetaan, että saatava palvelu ei ole hyvä tai se on liian kallis.

– Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että meidän puhelinyhtiöt perustettiin alun alkaen paikallisina, koska silloinen tsaarin lennätinlaitos ei alkanut rakentaa Suomeen puhelinverkkoa, Forsberg kertaa.

Parhaimmillaan 1930-luvulla Suomessa oli yli 900 puhelinyhtiötä. Se oli sentraalisantrojen aikaa. Kun modernisointi aloitettiin, ei isoja investointeja kannattanut tehdä 100 hengen kylää varten, vaan pienet yhtiöt alkoivat fuusioitua. Loviisan Puhelinyhtiö on osa tätä kehitystä ja nykyään se on yksi Suomen 23 paikallisesta puhelinyhtiöstä.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic

Miljoonainvestointi Porvooseen

Suomen ABB robotti Habitare-messuilla 2016.

Suomen ABB on tehnyt miljoonainvestoinnin uuteen tuotantolinjaan Porvoossa. Investointi kolminkertaistaa valokatkaisijoiden vuosittaisen tuotantokapasiteetin ja on jatkumoa panostuksille Porvoon-tehtaan kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi.

Uusi linja poistaa katkaisijoiden kokoonpanon pullonkaulan ja kolminkertaistaa valokatkaisijoiden vuosittaisen kapasiteetin.

”Investointi parantaa asemiamme niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin markkinoilla. Tämä on hieno päivä ABB:lle ja koko suomalaiselle teolliselle tuotannolle”, sanoo ABB:n Wiring Accessories -liiketoiminnan johtaja Marko Utriainen uuden linjan avajaispäivänä.

ABB on ainoa Suomessa asennustuotteita valmistava yhtiö ja Porvoon-tehdas yksi ABB:n automatisoiduimmista tehtaista. Menneiden kymmenen vuoden aikana ABB on investoinut yli 15 miljoonaa euroa tehdastuotannon automaatioon Porvoossa. Investointien myötä tuottavuus on viidessä vuodessa parantunut 42 prosenttia.

”Kaikkiaan tehtaan tuotannossa työskentelee 43 robottia, joiden mukana Suomen ensimmäinen kaksikätinen YuMi®-robotti kokoamassa pistorasioita”, Utriainen sanoo.

Tehtaalta valmistuu noin 25 miljoonaa kytkintä, pistorasiaa, jatkoholkkia ja asennusrasiaa vuosittain. Uudella linjalla valmistetaan muiden asennustuotteiden ohella Jussi-valokatkaisijaa, jonka tuotannon käynnistymisestä tulee ensi vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Jussi on joka toisen suomalaisen kodin katkaisijavalinta.

Suomen ABB:n Wiring Accessories -yksikkö Porvoossa kehittää ja valmistaa asuin- ja liikerakentamiseen asennustarvikkeita ja asennuskalusteita sisältäen energiatehokkuutta edistävät älykkäät taloautomaatioratkaisut. Liiketoiminta työllistää Suomessa 100 henkilöä, joista 60 tuotannossa. Suomen ABB:n yksikkö vastaa Pohjoismaisista markkinoista.

Uuden linjan avajaisia vietettiin Porvoossa 29.11.

STT 29.11.2016

Artikkelikuva on TIDmedian arkistosta, Habitare 2016 messuilta, kuvaaja: Srba Lukic.

ABB on johtava teknologian edelläkävijä, jonka tarjonta kattaa niin sähköistystuotteet, robotit ja liikkeenohjauksen kuin teollisuusautomaation ja sähköverkkoratkaisut. Asiakkaat ovat maailmanlaajuisesti teollisuus-, energia-, liikenne- ja infrastruktuurialoilla. Yli 125-vuotias ABB on mukana edistämässä teollisuuden digitalisaatiota, energiajärjestelmän murrosta ja neljättä teollista vallankumousta. ABB toimii yli 100 maassa ja työllistää noin 135 000 henkilöä, joista Suomessa noin 5000. www.abb.fi