Category Archives: Vientikauppa

Yrityspalkinto jo 20. kerran

Ita-Uudenmaan Yrityspalkinto

Onko yrityksesi rakentanut menestyksen vientikaupalla? Suoraan tai välillisesti? Nyt on aika antaa itsensä ilmi ja ilmoittautua mukaan Itä-Uudenmaan perinteiseen yrityspalkintokilpailuun. Kilpailuaikaa on 28.3.2018 asti.

Helsingin seudun kappakamarin Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö jakaa palkinnon jo 20. kerran. Tänä vuonna palkitaan vientiyritys. Yrityksen koko ei ratkaise, vaan pikemminkin toiminnan kannattavuus – menestys ja kannattavuus kun käyvät yhtä matkaa.

  • Kannattavat ja menestyvät yritykset ovat Itä-Uudenmaan kehityksen edellytys. Haluamme osaltamme palkinnon kautta korostaa yritystoiminnan keskeistä asemaa koko alueen menestyksessä, kertoo kauppakamariyksikön hallituksen puheenjohtaja Mauri Molander.

Kilpailun teemat ovat vaihdelleet. Vuonna 1999 teemana oli maakunnallisuus ja voiton vei Uusimaa-lehti. Viime vuonna kilpailun voitti Ensto teemalla Ympäristövaikutusten huomiointi yritystoiminnassa. Mukana on ollut mm. matkailuyrittämistä, henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä ja hyvinvointipalveluita.

Suomi elää viennistä

Tämän vuoden teema nousi talouden kasvuodotuksista sekä kansantaloutemme väistämättömästä tosiasiasta, että Suomi elää viennistä. Viennin kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä. Useat yritykset toimivat joko suoraan tai välillisesti viennin parissa, mutta lisää tarvitaan.

  • Emme tarkalleen tiedä, kuinka paljon Itä-Uudellamaalla on vientiyrityksiä, vaikka tunnemme toki suuret toimijat. Kilpailun kautta haluamme lisätä vientiyritysten tunnettuutta ja kannustaa yrityksiä vientiin, Molander toteaa.

Samalla kauppakamari kuitenkin muistuttaa, että yrityksen menestys ei ole hetken huumaa ja että erityisesti vienti edellyttää pitkäjänteisyyttä. Vie aikaa, ennen kuin volyymin saa kannattavalle tasolle ja rakennettua viennin verkostot. Molanderin sanoin, viennissä on monta sudenkuoppaa ja varmasti on yhtä monta onnistunutta kuin epäonnistunuttakin tarinaa.

Kauppakamariyksikön varapuheenjohtaja, Brunbergin toimitusjohtaja Katarina Enholm tähdentää viennissä markkinatuntemuksen ja oikeiden yhteistyökumppaneiden merkitystä. Mutta ensin on oltava oikea tuote.

  • On oltava tuote, jolla on menekkiä. Voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla tuotteella olisi oltava ominaisuuksia, joilla se erottuu muista, Enholm sanoo.

Yrityspalkintokilpailuun on joka vuosi riittänyt osallistujia, eikä voittajan valinta ole ollut helppoa. Haasteena on mm. erikokoisten yritysten vertailu. Kokoon katsomatta haussa on kuitenkin yritys, jonka menestymiselle suoralla tai välillisellä viennillä on ollut suuri merkitys sen kasvussa 2010-luvulla. Taloudelliset tunnusluvut otetaan voittajan valinnassa huomioon.

Kilpailuun voi osallistua 28.3.2018 asti verkkolomakkeella osoitteessa www.helsinki.chamber.fi/yrityspalkinto.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki, joilla on liiketoimintaa Itä-Uudellamaalla eli Askolassa, Lapinjärvellä, Loviisassa, Myrskylässä, Porvoossa, Pukkilassa tai Sipoossa.

Voittaja julkistetaan 15.5.2018 Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön Elinkeinoaamussa.

Palkintolautakuntaan kuuluvat: Katarina Enholm, Lena Forström, Mauri Molander, Tapani Myllys ja Risto Volanen.

Teksti: Tuula Lukic

Artikkelikuvassa Gustaf Forsberg (LPOnet), Mauri Molander (Itä-Uudenmaan OP) ja Katarina Enholm (Brunberg). Kuva: Srba Lukic.

KAUPPAKAMARI TID Business Forumissa

Tule tutustumaan Kauppakamarin toimintaan TID Business Forumiin Porvoon Taidetehtaalla, Tehdassalissa E4B – Experts for Business –tapahtumassa. Vapaa sisäänpääsy to 8.3. klo 15-18 ja pe 9.3.2018 klo 11-18. Lue lisää: TID-tapahtumat.

Lue lisää Itä-Uudenmaan kauppakamariyksiköstä TID-verkkolehden artikkelista: Yhteisiä intressejä.

Yrittäjänäkökulmia idänkauppaan

Pietari nostosilta

Jututimme kahta itäuusmaalaista yritystä ja kysyimme, onko Venäjän-kaupassa jotain erityistä ja mikä Venäjällä myy.

”Kontakteja ei luoda hetkessä”

Loviisalainen Prima Partner Russia auttaa sekä suomalaisia että venäläisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä viennissä. Kun suomalaisyritys suuntaa Venäjälle, apua kaivataan yleensä kieleen, bisneskulttuuriin ja markkinatuntemukseen.

Maarit Hämäläinen Prima Partner RussiaKonsultti Maarit Hämäläinen on toiminut alalla parikymmentä vuotta. Se, mikä hänestä vaatii Venäjän-kaupassa erityistä huomiota, on erilaisten bisneskulttuurien huomioiminen kauppaa tehtäessä.

– Kontaktit ovat Venäjällä tärkeitä, eikä niitä luoda hetkessä. Myös toimintapa on erilainen. Suomessa on yleensä matala organisaatio, pomo keskustelee alaisten kanssa ja toimitaan tiimeissä. Venäjällä organisaatiorakenne on hierarkkinen, pomolla suurempi valta ja asiat pitää aloittaa ylhäältä alaspäin, muuten mikään ei etene, hän sanoo.

Se, mikä Venäjällä myy, vaihtelee. Viime vuosina on ollut maan sisäisen tilanteen takia hiljaisempaa. Edelleen esimerkiksi lähimatkailu, mökkeily, Suomen puhdas luonto ja kalastaminen kiinnostavat venäläisiä.

  • Olen kuullut viestiä, että venäläisellä kuluttajalla on tällä hetkellä vähemmän rahaa ylimääräiseen kulutukseen. Viennissä vetää nyt parhaiten teknologiapuolella cleantech ja energiansäästöön liittyvät asiat, ne ovat nousseet pinnalle Venäjällä.

”Merkit ovat hyvät”

Juhani ja Anne Korhonen Konekor

Juhani ja Anne Korhonen ovat Konekor Oy:n yrittäjäpariskunta.

Porvoolainen Konekor Oy myy Venäjälle rakennuskoneita ja -tarvikkeita.

– Asiakkaamme ovat pääosin Pietarin alueen yrityksiä, jotka myyvät tuotteet eteenpäin, jonkin verran myydään myös suoraan urakoitsijoille. Olemme tehneet monen kanssa kauppaa jo toistakymmentä vuotta. Yleensä hoidamme kaupat etänä, mitään kauppamatkoja Venäjälle emme tee. 99 prosenttia asiakkaista noutaa koneet meiltä ja vie ne itse rajan yli, toimitusjohtaja Juhani Korhonen sanoo.

Parhaimmillaan Venäjän-kauppa kattoi 30 prosenttia yrityksen liikevaihdosta, viime vuosina on ollut hiljaista. Viime vuosi toi kuitenkin pientä kasvua.

Korhonen ei näe Venäjän-kaupassa mitään erityistä. Konekor tekee Suomen tulliin vientipaperit, Venäjän tullin asiakkaat hoitavat itse.

– Suurin osa suomalaisyrityksistä myy Venäjälle ilman vientitullauksia. Meillä asiakkaat ovat yrityksiä, ja se vaatii vientitullauksen.

Mitään yksittäistä hittituotetta yrityksen Venäjän-myynnissä ei ole. Se, mikä menee kaupaksi, vaihtelee. Korhonen uskoo, että kysyntää olisi enemmänkin.

– Tarvetta laitteille siellä on, mutta tällä hetkellä ongelmana on maan sisäinen rahan liikkuminen. Toivon, että viime vuonna alkanut nousu jatkuu. Merkit ovat ainakin hyviä, Korhonen sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Uskalla, ymmärrä, sitoudu

Timo Vuori Kansainvälinen kauppakamari ICC

Kansainvälisen kauppakamari ICC:n maajohtaja Timo Vuori kehottaa suomalaisyrityksiä kiinnittämään huomioita megatrendeihin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin. Globaali kasvu, kaupungistuminen, keskiluokkaistuminen ja resurssitehokkuus ovat tämän hetken kansainvälisiä megatrendejä.

Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC

  • Ne kaikki puhuvat meidän menestyksemme puolesta. Ei ole yllätys, että Koneen kaltainen hissivalmistaja menestyy Kiinassa, jossa keskuskomiteakin on määritellyt kaupungistumistavoitteet. Moni muukin suomalaisyritys voisi siellä menestyä.

Kaupungistuminen tuottaa kysyntää tietynlaisille tuotteille, kuten myös keskiluokkaistuminen koulutus-, terveydenhuolto- ja vapaa-aikapalveluineen. Resurssitehokkuus puolestaan ohjaa minimoimaan ympäristövaikutukset ja säästämään energiaa. Puhutaan cleantechistä, jossa suomalaisosaamisella on paljon mahdollisuuksia.

Mahdollisuuksien ymmärtäminen on yksi Timo Vuoren esittämästä viidestä vinkistä pk-sektorin vientitoimintaan. Hän tähdentää, että maailma ei ole vielä valmis, vaan tavaroille ja palveluille on kysyntää. Harvoin asiakas kuitenkaan kävelee ovesta sisään eli markkinat on löydettävä. Tähän liittyy verkostoituminen.

  • Verkostoitumisen merkitys usein unohtuu ja ajatellaan, että puhelimella ja sähköpostilla kaikki hoituu. Olen kuullut sellaistakin, että messuilla ei enää kannata käydä.

Vuori kertoo esimerkin saksalaisten kanssa tehdystä ICT-hankkeesta. Suomalaiset olivat olleet pettyneitä, kun messuilta ei tullut kauppaa, kun taas saksalaiset eivät edes olleet lähettäneet messuille myyntimiehiä, vaan innovaatio- ja teknologiajohtajia aistimaan, mihin maailma on menossa ja etsimään samanhenkisiä kumppaneita. Myyntimies pääsee pöytään ehkä seuraavassa vaiheessa.

  • Meidän on ymmärrettävä kontaktien, henkilösuhteiden, messujen ja jalkatyön merkitys, Timo Vuori painottaa.

Hän myös kehottaa unohtamaan minä-mentaliteetin, pyytämään apua sekä pitämään osaamisen ajan tasalla. On ymmärrettävä markkinaa, kieltä, kulttuuria ja asiakasta. Realististen tavoitteiden asettaminen auttaa.

  • Et voi vaatettaa Kiinan armeijaa kahden ompelijan voimin. Ei siitä pidä masentua, vaan miettiä, mikä on oikea kohderyhmä.

Ihmiset ovat lopulta kaiken ydin, ihmiset tekevät kauppaa. Vientikaupassa onnistuminen edellyttää uskallusta, ymmärrystä ja sitoutumista.

Katso Timo Vuoren TID Business Forum puheenvuoro 6.3.2017 YouTubesta alla olevasta kuvalinkistä. Seuraava TID Business Forum Porvoon Taidetehtaalla 15.-16.3.2018, lue lisää Tapahtumat-sivulta.

Timo Vuori

Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori puhui mm. megatrendeistä TID Business Forumissa 6.3.2017.

Teksti: Tuula Lukic, kuva: Srba Lukic

Vienti laskussa edelleen

Palveluiden vienti

Ulkomaankauppa on tärkeä Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle markkinataloudelle. Tilastojen valossa tarkasteltuna Suomen vienti ulkomaille on ollut laskussa useita vuosia.
Eniten vientiä on suuntautunut Saksaan, joka on noussut parin viime vuoden aikana Suomen merkittävimmäksi kauppakumppaniksi Ruotsin ohi. Kolmantena on USA, sitten Alankomaat, Venäjä, Kiina ja Iso-Britannia. Muita merkittäviä vientimaita ovat Ranska, Viro, Puola, Belgia, Italia, Norja ja Tanska.
Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen ennakollisten tietojen mukaan 25,7 miljardia. Viennin arvo laski viisi prosenttia vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Vuonna 2015 tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli 77,3 mrd euroa ja viennin osuus BKT:sta 37,9 %. Tavaraviennin arvo oli 53,8 mrd. Se oli neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja suuntaus näyttää jatkuvan vuonna 2016. Merkittävin muutos muutaman viime vuoden ajalta on Venäjän viennin lasku.

Vientikauppa tuoteluokittain

Kuva: Tulli

– Vuodesta 2013 alkaen vienti Venäjälle on laskenut vuosittain. Ainakin osasyynä ovat Venäjän vastaiset pakotteet ja sen myötä elintarvikeviennin tyrehtyminen, tulliylitarkastaja Johanna Riikonen Suomen Tullista tiivistää.

Metsäteollisuuden vienti kasvussa, öljytuotteet laskussa

Suomesta viedään ulkomaille eniten metsäteollisuuden ja seuraavaksi eniten kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteita. Muita merkittäviä vientituotteita ovat kemianteollisuuden tuotteet, metallit ja metallituotteet sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteet. Muiden kuin edellä mainittujen vientituotteiden osuus oli 11,8 %.
– Merkittävistä toimialoista öljytuotteiden kokonaisvienti on ollut laskusuuntaista. Viime vuosien laskua selittää osaksi raakaöljyn tuonnin lasku ja huoltotoimenpiteet merkittävillä suomalaisilla öljynjalostamoilla. Esimerkiksi metsä- ja kuljetusvälineteollisuuden viennin kehitys sen sijaan on ollut positiivista. Samoin lääketeollisuuden tuotteiden vienti erityisesti Yhdysvaltoihin on ollut kasvussa, Riikonen kertoo.
– Tulli tilastoi ainoastaan tavarakaupan vientiä. Tilastokeskuksen julkaisemien palvelukaupan vientitietojen mukaan palveluiden viennin osuus on vuosina 2014-2016 ollut hieman alle 30% kokonaisviennin arvosta, Riikonen toteaa.

Palvelutuotteiden vienti alamäessä

Vuonna 2015 palveluiden vienti kasvoi erityisesti ICT-palveluiden osalta. Viime vuonna palveluiden vienti alkoi laskea ja jatkoi laskuaan vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä ja päätyi edellisvuoden vastaavaa neljännestä alhaisemmalle tasolle. Palveluiden vienti laski viisi prosenttia kolmannella neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppatilastosta.

Ulkomaankauppa maittain

Kuva Tulli

Uudenmaan osuus viennistä kolmannes

Maakuntien osuudet Suomen kokonaisviennistä muuttuivat vain muutamia prosentin kymmenesosia vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna edelliseen vuoteen. Uudellamaalla viennin arvo laski kaksi prosenttia, euroissa 144 miljoonaa.
Uudenmaan osuus Suomen tavaroiden kokonaisviennistä säilyi suurin piirtein viime vuoden tasolla, 31 prosentissa.

Yli 5000 euron edestä ulkomaankauppaa tammi-kesäkuussa 2016 harjoittaneiden vientiyritysten toimipaikkoja oli 15 227 kpl. Eniten vientiyritysten toimipaikkoja oli Uudellamaalla, 5 925 kpl.
Vuoden 2016 tammi-kesäkuussa tavarakaupan viennin arvosta 81 prosenttia kertyi teollisilta toimialoilta. Teollisuuden vientiosuus kasvoi Manner-Suomen maakunnista eniten Uudellamaalla, noin kuusi prosenttiyksikköä. Sen kaupan osuudeksi viennin arvosta tuli vajaa viidennes. Valtion tai kunnan omistamien yritysten osuus maakunnan viennistä oli Uudellamaalla 23 prosenttia.

Teksti: Leila Toffer-Kares

Lähteet: Tulli, Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto

palveluiden tuonti

Kuva Tilastokeskus

Boosting your brand

Teampac Liljendal

Tahto, joukkue ja oikeat asiat. Näihin sanoihin kiteytyy Loviisan Liljendalissa lähes 50 vuotta toimineen Teampac Oy:n menestyksen avaimet. Yritys on kansainvälistynyt määrätietoisesti.

Loviisalaisen Teampac Oy:n tarina on esimerkki yrityksen sisällä tehdyistä oikeista päätöksistä, jotka ovat tuottaneet hyvää hedelmää kauaskantoisesti. Vuonna 1969 perustetun yrityksen rooli on vuosikymmenien aikana muuttunut elintarvikepakkaajasta kosmetiikan, hygienia- ja lääkinnällisten tuotteiden sopimusvalmistajaksi.

Viennin osuus lähentelee seitsemääkymmentä prosenttia. Pääosa viennistä suuntautuu Pohjoismaihin, mutta tavoitteena on laajentaa kansainvälistä toiminta-aluetta.

  • Tietyille tuotteille ja tuoteryhmille Pohjoismaat alkavat olla markkina-alueena jo liian pienet. Tavoittelemme laajentumista erityisesti Keski-Eurooppaan ja saksankielisille alueille, kertoo toimitusjohtaja Hannu Vakkari.
TeamPac Liljendal

Paras viisaus on jokaisella omassa työpisteessään. Toimitusjohtaja Hannu Vakkari (vas) pysähtyy tehdaskierroksella hetkeksi operaattori Robin Malmbergin valvomalle tuotantolinjalle, jossa valmistuu kosteuspyyhkeitä.

Vientiä ei kasvateta omilla tuotteilla, koska sellaisia ei Teampacilla ole. Yrityksen slogan ”Boosting your brand” kertoo olennaisen eli Teampac tarjoaa ratkaisuja muille brändeille. Periaate on tietoisesti valittu jo vuosia sitten. Nykyinen pääomistaja Perttu Valaja painottaakin yrityksessä aiemmin tehtyjen valintojen merkitystä.

  • Vientikaupan merkitys on kasvanut vahvasti viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta sen ovat mahdollistaneet hyvissä ajoin aloitetut kehitystoimet.

Myös Hannu Vakkari muistuttaa, että kansainvälinen kasvu on pitkän tähtäimen toimintaa. Uusille markkinoille ei lähdetä kylmiltään.

  • Ensimmäinen askel on markkinaselvitys, jolla saamme paremman ymmärryksen siitä, onko meillä oikeasti kilpailukykyä kohdealueella ja millä aiomme kilpailla. Laajentuminen on iso hanke, ja selvitys voi johtaa siihenkin, että jatkamme toistaiseksi nykyisellä alueella.

Teampacin kilpailukyky nykyisillä markkinoilla perustuu pitkälti siihen, miten asiakkuudet hoidetaan. Hinnallakin on merkitystä, mutta se ei ole aina tärkein tekijä. Olennaista on ylläpitää tuotannon tehokkuutta ja laatua.

  • Jos laatu ei toimi tai jos toimituksissa on ongelmia eikä mahdollisia reklamaatioita hoida kunnolla, asiakassuhde on pian menetetty. Tehottomuus puolestaan johtaa siihen, että hinnoilla ei pärjää. Mutta pahinta on, jos laatu ei ole riittävä, Vakkari toteaa.

Kasvumahdollisuuksia

Kosteuspyyhkeet ovat Teampacin sopimustuotteista tunnetuimmat, mutta tuotantolinjoilla Liljendalissa syntyy monipuolisesti erilaisia kosmetiikka- ja hygieniatuotteita. Kosmetiikassa kasvusuunta on linjattu erityisesti luonnonkosmetiikkaan.

  • Yleisesti ottaen luonnonkosmetiikan kasvuluvut ovat Euroopan markkinoilla tällä hetkellä jopa yli kymmenen prosentin luokkaa. Meidän kokoiselle yritykselle pienikin siivu tästä on jo todella merkittävä, Hannu Vakkari sanoo.
Teampac Hannu Vakkari

Teampac tarjoaa asiakkaille tuotteistamista aina ideasta valmiiseen tuotteeseen, mutta yrityksellä on myös monia omia valmiita konsepteja kosmetiikka- ja hygeniatuotteille, Hannu Vakkari kertoo.

Kasvumahdollisuuksia nähdään myös terveydenhuollon tuotteissa, ja tuotantoa kehitetään yhä vaativampia prosesseja varten.

  • Terveydenhuollon puoli on tällaiselle Euroopan mittakaavassa pienehkölle yritykselle haasteellinen markkina. Kynnys on korkealla, mutta kun sen yli kerran pääsee ja hoitaa työn hyvin, edessä on yleensä pitkäaikainen asiakasyhteistyö.

Vakkari mainitsee uskottavuuden olevan yksi menestystekijöistä, etenkin kun kumppaneina on maailmanluokan yrityksiä brändeineen. Toimiala- ja tuoteosaamisen pitää olla riittävällä tasolla.

  • Tosin ihmisethän lopulta tekevät päätökset. Tämä voi kuulostaa fraasilta, mutta uskon, että meidänkin tapauksessamme on jonkin verran auttanut se, että suomalaisia pidetään luotettavina ja pitkäjänteisinä. Emme ehkä ole kovin spontaaneja, mutta sitä ei tällä alalla juuri kaivatakaan, vaan meillä korostuu se, että asiat hoidetaan, niin kuin on sovittu.

Kansainvälistymisessä osaamista tulee olla sellaisissakin perusasioissa kuin käytöstavat ja toisen kulttuurin ymmärtäminen. Pohjoismaisilla markkinoilla ruotsin kielen osaamisella on myös suuri merkitys.

  • Ruotsissa on helppoa käydä kauppaa nimenomaan ruotsin kielellä, ei niinkään englanniksi. Näen, että kieli on ollut kivijalka, jonka varaan pohjoismainen kauppa on meillä Suomessa rakentunut, Vakkari pohtii.
TeamPac laborantti Riitta Timonen

Laborantti Riitta Timonen (kuvassa) huolehtii yhdessä tuotekehityksestä vastaavan Marjut Kamppisen kanssa muun muassa siitä, että tuotteet vastaavat kulloinkin vaadittavien sertifikaattien vaatimuksia.

Sitoutunutta joukkuetyötä

Teampacin valmistus on keskittynyt Liljendaliin. Sillä on ollut tytäryhtiöt Puolassa ja Virossa, mutta niistä on luovuttu jo useita vuosia sitten.

  • Uskomme, että Suomi on meille hyvä paikka. Niin on myös Liljendal – keskellä ei mitään, mutta tunnin ajomatkan sisään mahtuvat pääkaupunkiseutu, Lahti, Kouvolan seutu ja Kotka. Lisäksi lähiseudulla on erittäin sitoutunutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Teampacin työsuhteet ovat tyypillisesti hyvin pitkiä ja vaihtuvuus olematonta. Henkilöstö suhtautuu ennakkoluulottomasti muutoksiin ja esittää myös rakentavalla tavalla muutoksia toimintatapoihin, Hannu Vakkari kertoo.

Henkilöstö on sitoutunut yritykseen myös omistusosuuksilla. Omistuspohjassa toteutettiin merkittävä muutos vuosi sitten ja nyt Teampacin omistajia ovat Perttu Valajan lisäksi noin puolet lähes kuudestakymmenestä työntekijästä. Se on Suomessa harvinaislaatuista. Myös Hannu Vakkari on yksi omistajista.

Yrittäjänä koko ikänsä ollut Perttu Valaja osti Teampacin 12 vuotta sitten. Yrityksen menestystekijät ovat hänen mukaansa tahto, joukkue ja oikeat asiat.

  • Ihmisille pitää luoda sellainen ympäristö, jossa syntyy tahto tehdä työ mahdollisimman hyvin. Samalla nähdään oma tekeminen osana joukkuetta, jossa jokaisella on oma rooli ja jossa ymmärretään, että roolin täyttäminen on tärkeää. Töitä tehdään yhdessä ja autamme toisiamme. Lisäksi yrityksen johdolla on oltava selkeä näkemys tulevaisuuteen ja vastuu siitä, että yrityksessä tehdään oikeita päätöksiä, Perttu Valaja summaa.

Teampac Oy

  • Perustettu 1969 nimellä Oy Inpac Ab, perustajana Ulf Lempinen
  • Nimi Teampac vuodesta 1990
  • Liikevaihto noin 9 miljoonaa euroa (v. 2016)
  • Viennin osuus noin 70 %
  • Työntekijöitä noin 55
  • Toimitusjohtaja Hannu Vakkari
  • Omistus: Perttu Valaja 60 %, henkilöstö 40 %.

Teksti: Tuula Lukic, Kuvat: Srba Lukic

Artikkelikuva: Teampacin tehtaalla Liljendalissa on panostettu tuotantolinjojen monipuolisuuteen. Kuvassa osa tuotantolinjaa, jolla valmistetaan kosteuspyyhkeitä kosmetiikka-, hygienia- ja terveydenhuollon tarpeisiin.

 

 

Puhaltaen maailmalle

ERGObrass Sibbo

Keksinnöt syntyvät, kun joku huomaa ongelman ja alkaa etsiä sille ratkaisua. Alkuasetelma ei ole sen monimutkaisempi, mutta keksinnön saattaminen tuotteeksi ja vieläpä vientituotteeksi, vaatii resursseja ja sitkeyttä. Sipoolaisen Jouko Antereen alkuasetelmassa oli pasuuna ja kipeytynyt käsi. Nyt hänen kehittelemäänsä vaskisoitintukea myydään ympäri maailmaa ERGObrass-tuotemerkin alla.

ERGObrass Oy on Suomen pk-yritysten joukossa yksi harvinaisuuksista. Pienen perheyrityksen liikevaihdosta noin puolet tulee vientikaupasta. Se on erikoista maassa, jonka pk-yrityksistä vain noin 20 prosenttia ylipäänsä harjoittaa kansainvälistä toimintaa. Näistäkin suurimmalla osalla viennin osuus on alle 10 prosenttia. (Pk-yritysbarometri 2015 – Suomen Yrittäjät)

Freelance-muusikko ja media-alan moniosaaja Jouko Antere esittelee vientikauppansa hittituotetta kotikeittiössään Sipoossa. Kokoonpano tapahtuu omissa tiloissa. Pöydällä on koko setti soittotukia vaskisoittimille pasuunasta baritonitorveen, ja lisäksi sopraanosaksofoniin. Nimi ERGObrass antaa osviittaa siitä, että tuotekehittelyä on kannatellut ergonominen ajattelu. Sen ymmärtää, kun Antere kertoo, kuinka hänen muusikon tiellään alkoi ilmetä huolestuttavia merkkejä vuonna 1999.

  • Bassopasuuna on painava soitin, ja aloin huomata käsien ja olkapäiden kipeytymistä. Olin lopulta sillä rajalla, ettei soittaminen enää ollutkaan hauskaa. Jotain piti tehdä. Kokeilin autotallista löytämääni keppiä soittimen tukena ja huomasin, että se helpotti heti. Koko ylävartalo rentoutui.

Näin Jouko Antere oli keksinyt pasunistin apuvälineeksi yksinkertaisen tukikepin. Sellaista ei ollut vielä tuotteistettu missään päin maailmaa, kuten Keksintösäätiön haussa myöhemmin ilmeni.

Maailmanmarkkinoille Sydneyn oopperatalosta

Mahdollisuudet vientiin vaikuttivat lupaavilta ja Keksintösäätiö myönsi Jouko Antereelle rahoituksen prototyypin kehittämiseen. Puolentoista vuoden prosessin tuloksena syntyi ensimmäinen ERGObrass-tuote.

  • Pasuunan soittotuki oli kehittelyvaiheessa koekäytössä muun muassa Radion Sinfoniaorkesterissa. Pian alkoivat käyrätorvensoittajat kysellä vastaavaa, sitten baritonitorvensoittajat, sitten trumpetistit. Viimeisimpänä markkinoille on tullut soittotuki sopraanosaksofonille, Jouko Antere kertoo.

Tuotekehittelyssä on täytynyt tehdä kompromissia kompromissin perään, jotta hinta on pysynyt kohtuullisena.

  • Tuote on aika yksinkertainen, mutta sisältää useita eri alihankkijoiden tekemiä osia, joista kokoan varsinaisen lopputuotteen. Kaikki tehdään Suomessa, paitsi alumiiniputki, joka tulee suomalaisfirman kautta Tanskasta.

Antere ei ole epäröinyt käyttää ulkopuolista apua, jota yrittäjä väistämättä tarvitsee kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa. Keuke ja TE-keskus ovat tulleet hyvinkin tutuiksi.

  • Alkuvuosina kävin messuilla Pohjoismaissa, Sveitsissä ja Pohjois-Amerikassa ja ilmoittelin kansainvälisissä musiikkialan lehdissä. Muusikkopiireissä sana alkoi kulkea. Maailma on kuin tilkkutäkki, yksi kontakti on johtanut toiseen.

ERGObrassin maailman ensi-iltakin tapahtui Sydneyn oopperatalossa, kun soittajat olivat valmistautumassa konserttiin ja pyysivät Australiassa tuolloin käymässä ollutta Anteretta tuomaan soittotukia kokeiltavaksi. Kokemus oli ikimuistoinen.

  • Se oli hieno lähtö maailmanmarkkinoille, olkoonkin, että se tapahtui oopperatalon lämpiössä, Antere naurahtaa.

ERGObrass TIDmedia

Liikevaihto syntyy pienistä puroista

Australiassa ERGObrass-tuotteita myy tällä hetkellä useampikin jälleenmyyjä. Kaiken kaikkiaan ulkomaan myynnissä diilereiden määrä lähentelee nyt kahtakymmentä. Osa diilereistä levittää tuotteita Amzon.comin ja omien laajojen verkkopalveluidensa kautta.

Aluksi myynti tapahtui lähinnä yksittäiskappaleina suoraan kuluttajille omassa verkkokaupassa. Liikevaihtoa alkoi syntyä pienistä puroista eri puolilta maailmaa.

  • Suomen kaltaisessa viisimiljoonaisessa maassa tällä tuotteella ei ole potentiaalista asiakaskuntaa ihan siinä määrin kuin vaikkapa suklaapatukalla. Soitintuen tarve on onneksi riippumaton siitä, missä asuu, eikä verkkokaupalla ole rajoja, Jouko Antere muistuttaa.

Maksut hoituvat Paypalilla, jota Antere kuvailee luotettavaksi ja helppokäyttöiseksi. Tuotteet hän lähettää postin välityksellä vasta maksun jälkeen. Jonkin verran lisätyötä tulee vientiselvitysten tekemisestä ja Tullin kaavakkeista.

Lumipallo mäen harjalla

Kun Jouko Antere ensimmäisen kerran asetteli autotallista löytämäänsä puukeppiä bassopasuunan tueksi, eivät mielessä liikkuneet suuret kaupalliset tulokset. Tuotekehittelyssä häntä on vienyt eteenpäin missio vaskisoittajien ergonomian parantamiseksi ja rasitusvammojen ehkäisemiseksi. Tähän mennessä ERGObrass-soittotukia on myyty noin 5000 kappaletta 42 maahan.

  • Onhan se tällaiselle sipoolaiselle autotalliyrittäjälle hauska saavutus, vaikka odotin kyllä, että läpimurto olisi jo tapahtunut ja myyntiä olisi tässä vaiheessa enemmän. Lumipallo on yhä tukevasti mäen harjalla, enkä ehkä ole edes näkemässä ERGObrassin suurta maailmanvalloitusta, yrittäjä hymähtää ironisesti.

Hän on kuitenkin varma siitä, että lumipallo vielä lähtee liikkeelle, ja silloin ottavat isommat yritykset keksinnöstä hyödyn irti. Patenttia sillä ei ole, mutta tuotemerkkinä ERGObrass on rekisteröity Euroopan alueella.

ERGObrass Oy

Perustettu v. 2003

Liikevaihto 94 000 eur (v. 2015)

Omistaja Jouko Antere (1958)

Soitinvarusteiden myynnin lisäksi yritys harjoittaa videotuotantoa ja kopterikuvauksia aputoiminimillä Puutarhavideot ja Ilmakuvaus.org

 

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic