Category Archives: Ilmiö

Ovet avoinna jouluun

Wanhan Ajan Joulukodit Vackerbacka

Suomessa vanhat puutalokaupungit ovat kuin luotuja elämykselliseen joulumatkailuun. Itäisellä Uudellamaalla joulusesonki onkin erityisen merkittävä niin Loviisan kuin Porvoon elinkeinoelämälle. Kummallakin kaupungilla on omat vahvuutensa, jotka laajalla perspektiivillä tukevat toisiaan, kun kuluttajien joululiikehdinnästä Suomen mitassa tai vaikkapa Tallinnan kanssa käydään kilpaa.

Loviisan joulu

Loviisan kaupungintalolla on kaunis jouluinen ilme.

Loviisassa matkailuvirtoja houkuttelee pikkukaupungin aito, uniikki tunnelma. Asukkaat ovat lähteneet yhteisöllisesti luomaan omannäköistä Loviisan joulua. Loviisan kaupungin rooli koordinoijana on tässä keskeinen.

Joulukaupunki-Loviisan erikoisuutena ovat Wanhan Ajan Joulukodit. Yksityiset kodit avaavat ovensa ja toivottavat vieraat tervetulleiksi tunnelmoimaan talon asukkaiden kanssa. Tämä on luontevaa jatkoa jo paikkansa vakiinnuttaneelle Loviisan Wanhat Talot -kesätapahtumalle. Joka vuosi elokuun viimeisenä viikonloppuna Loviisa on tulvillaan väkeä ja samaa suuntaa näyttää joulu.

  • Kohteet jouluna ovat osittain samat kuin kesällä, mutta LWT on yhdistyksen organisoima, kun taas Wanhan Ajan Joulukodeissa koordinointivastuu on kaupungilla, kertoo matkailusihteeri Lilian Järvinen.

Joulukodit ovat avoinna nyt jo kymmenettä kertaa. Tapahtuma sai alkunsa Porvoon kanssa toteutetusta 3-vuotisesta yhteisprojektista.

  • Tämä on hyvä esimerkki onnistuneesta projektista, joka jäi elämään ja joka onnistuttiin tuotteistamaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Yleensä projektit elävät aikansa ja sen jälkeen ne sammuvat, mutta Loviisassa joulutapahtuma on kasvanut. Se näkyy joka joulu katukuvassa suurempina matkailuvirtoina, Lilian Järvinen iloitsee.

Loviisan kaupunki on budjetoinut jouluun 35 000 euroa, johon sisältyy kaikki jouluvaloista markkinointitoimenpiteisiin ja tiettyihin ohjelmakustannuksiin. Tulopuolta on vaikeampi määritellä. Kassa kilisee kivijalkakaupoissa, markkinoilla, kahviloissa jne. Näin joulu tuottaa elinvoimaa koko Loviisalle.

Wanhan Ajan Joulukodit Ajurintalo

Ajurintalo, Puutarhakatu 32.

Herkkuja ja lämminhenkisiä lahjoja

Loviisan kohdalla voisi puhua ilmiöstä, jota monet muut kaupungit voivat vain ihastella. Joulutapahtumaa ei oikeastaan voi kopioida, koska arvokkain ydin ovat itse loviisalaiset – ja tietysti miljöö vanhoine taloineen, joita asukkaat historiaa vaalien pitävät kunnossa.

Vuosi vuodelta tapahtuma laajenee. Yhteisöllisyys, toinen toistensa tuki ja tarttuva innostus houkuttelevat yhä uusi toimijoita ja tekijöitä mukaan. Esimerkiksi Roon perheen koti ”Huset vid ån” on yksi tämän joulun seitsemästä uudesta joulukotikohteesta.

Loviisan Wanhan Ajan Joulukodit Roberta Roo

Roberta Roo harrastaa munankuorivärjäystä. Värikkäät munat ovat kauniita myös joulukoristeina.

  • Olin miettinyt pitkään, että voisimme pitää ovet avoinna joulutapahtumassa, mutta puolisokin piti saada houkuteltua mukaan. Tämä on koko perheen juttu ja edellyttää sitoutumista kahteen viikonloppuun, kertoo Roberta Roo.

Nahkurinkuja 12:ssa joulutunnelma syntyy kynttilöistä, musiikista ja glögin tuoksusta. Paikalla on myös Lucia valontuojana. Roberta Roon bravuuri ovat piparkakkutalot, joita hän valmistaa myyntiin. Kauneimmat talot syntyvät, kun taikinasta tulee paistaessa ohut ja rapea.

  • Pienestä pitäen olen tehnyt piparkakkutaloja. Isän kanssa leivoimme aina yhdessä. Tykkään myös askarrella ja sehän on melkein sama asia. Piparkakkutaloissa saa käyttää luovuutta.

Kaikissa Loviisan Wanhan Ajan Joulukodeissa on puuhattu ahkerasti monenlaista herkkua ja lahjaa. Pukinkonttiin voi ostaa lämminhenkisiä yllätyksiä, käsitöitä, joulukoristeita, kortteja, keramiikkaa tai vaikkapa kotona tehtyjä marsipaanikarkkeja.

  • Emme kilpaile muiden Loviisan kauppojen kanssa. Joulu on monelle yrittäjälle paras ja tärkein sesonki ja on yhteinen etu, että kaupunkiin tulee väkeä, Roberta Roo miettii.

Tänä vuonna joulukodit historiallisissa taloissa ovat avoinna kävijöille kahtena viikonloppuna 3.-4.12. ja 10.-11.12.2016 klo 10-17. Lisäksi Loviisan joulua värittävät muun muassa Katu Galleria ja Piparkakkupaja. Tapahtumia on pitkin joulukuuta, ja koko perheelle loviisalaiset ovat ideoineet Elävän Joulukalenterin, johon kannattaa käydä tutustumassa Facebookissa Loviisan Joulu ja Vanhan Ajan Joulukodit ja Instagramissa #loviisanjoulu. Uudet jouluntäyteiset kotisivut on vastikään avattu: www.loviisanjoulu.fi.

Lisätietoja saa myös Loviisan matkailutoimistosta puh. 040 555 3387.

Loviisan joulu Bistro Cantor

Bistro Cantorissa joulukuun ensimmäinen viikonloppu alkoi lupaavasti ja kävijöitä riitti. Lauantai-päivän päätteeksi ennätti tiskin toisellakin puolella kilistellä jouluoluen parissa.

Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić

Miksi nuoriso kapinoi?

Nuorisokapinat - ympäristömielenosoitus USA:ssa

Nuorisokapina. Leveät farkunlahkeet, James Dean, rock ja e-pillerit. Usein kyse on kuitenkin muusta. Kun nuoriso kapinoi, on vastassa globaali talous, kestämätön kulutus tai pakkovalta. Nuorisokapinasta on versonut myös nykyinen hyvinvointivaltio. Jututimme nuorisotutkimuksen tutkijatohtori Sofia Lainetta ja kysyimme, mikä ajaa nuoret kapinaan.

Kapinasta versoo uutta

– Nuorisokapinat syntyvät usein marginaalissa ja ovat marginaalissa ennen kuin saavat laajempaa joukkovoimaa. Ne myös hyödyntävät vahvasti julkista tilaa, kuvaa ja ääntä, tutkijatohtori Sofia Laine sanoo.

Monialaisen Nuorisotutkimusverkoston tutkijatohtorina toimiva Laine on tutkinut nuorten osallistumista ympäri maailmaa.

Tällä hetkellä maailmalla kapinaa tekee esimerkiksi tunisialaislähtöinen, sanavapausasioista oikeudessakin ollut graffittiryhmä Zwewla, joka kritisoi eriarvoisuutta symboliikkaa hyödyntäen. Sama sosiaalinen liike toimii muun muassa myös Ranskassa, Senegalissa ja Usa:ssa.

– Zwewlan yksi tehtävä on saada ihmiset ajattelemaan kriittisesti ja tiedostamaan yhteiskunnan epäkohtia. Heillä on muun muassa graffitihahmo, joka on selin katsojaan ja alla lukee ”Hän kääntää selkänsä vasta,kun köyhien marginalisointi ja sivuuttaminen on loppu, kun heitä kohdellaan tasa-arvoisesti.” Zwewla ja sen ydinviestit ovat erityisesti Tunisiassa hyvin tunnettuja. Yhteiskuntarakenteeseen ei ole tullut muutosta, joten kapinointi jatkuu, Laine kertoo

Laine odottaa, milloin ensimmäiset Zorro-z:lla signeeratut graffitit ilmestyvät Suomeen. Edellytyksiä jo olisi.

– Vahva nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen ja tunne siitä, että perinteinen järjestelmä ei tavoita nuorien ääntä ja asiaa luovat pohjaa kapinalle, hän sanoo.

Nuorisokapinoista muistetaan radikaalit teot ja ääritapahtumat. Usein niistä syntyy kuitenkin myös uusia kehityskulkuja.

– Vastarinta, kapina ja aktivismi kuuluvat terveeseen demokratiaan, kunhan ne ovat väkivallattomia ja syrjinnästä vapaita. Toisinajattelijoiden kautta yhteiskunta uudistuu ja kehittyy. Esimerkiksi 60-luvun lopun nuorisokapinasta saivat alkunsa monet nykypäivän hyvinvointivaltioon kuuluvat asiat, kuten ympäristöliike ja tasa-arvoliike. Nämä sitten johtivat myöhemmin hyvinvointivaltion rakennustalkoisiin, Laine sanoo.

Thessalonikia Kreikka 17.11.2016

Thessaloniki, Kreikka 17.11.2016. Opiskelijat marssivat diktatuuria vastaan suunnatun, vuoden 1973 opiskelijamielenosoituksen muistoksi. Kuva: Giannis Papanikos / Shutterstock.

Kohteena globaali talous

Viime vuosikymmeninä nuorisokapinan kohteena on ollut globaali talous, sen valtarakenne ja eriarvoisuus.

Etenkin 2000-luvun alkuvuosina esiin nousi uusia yhteiskuntakriittisiä nuorisokapinan muotoja. Kun Genovassa ja Göteborgissa järjestettiin maailmankauppajärjestön suurkokouksia, lähtivät mielenosoittajat kaduille.

– Kapinaksi suurmielenosoitukset yltyivät poliisiväkivallan takia. Italiassa mielenosoituksen yöstä tuli surullisen kuuluisa, kun poliisi hyökkäsi yöllä makuupusseissaan nukkuvia aktivisteja vastaan, Laine kertoo.

Nuoriso halusi muutosta globaaliin, suuryritysten hallitsemaan talouteen.

Aikapankkeja ja degrowthia – vaihtoehtoista talotta kehittämään

Nuorisokapina ei ole vain olemassaolevan vastustamista. Siitä kasvaa myös jotain uutta.

2000-luvun alun kapinat johtivat Maailman sosiaalifoorumin perustamiseen, vastapainoksi maailmankauppajärjestön kokouksille.

Sosiaalifoorumissa pohditaan vaihtoehtoisen talouden muotoja ja jaetaan vaihtoehtoista tietoa. Siellä syntyy myös konkreettisia ideoita, jotka pikku hiljaa siirtyvät laajemman yleisön tietoisuuteen.

– Aikapankkitoiminta, degrowth ja erilaiset osuuskunnat. Esimerkiksi Stadin Aikapankin idean helsinkiläinen Ruby van der Wekken sai Etelä-Afrikasta ja sosiaalifoorumista, Laine sanoo.

Some ja globaali yhteys

Seuraava kapina-aalto tuli vuonna 2011. Muistamme sen Arabikeväänä. Tällä kertaa käytössä on uusi keino: sosiaalinen media.

– Kapina on erilainen esimerkiksi vuosituhannen vaihteeseen verrattuna. Nyt eletään Twitter- ja Facebook-aikaa, ja tieto leviää nopeasti eri puolille maailmaa. Syntyy myös vahvempi globaali yhteys, ihmisiä saadaan mukaan yli kansallisien rajojen, Laine sanoo.

Kapina alkaa Tunisian vallankumouksesta tammikuussa vuonna 2011 ja leviää pian Egyptiin ja muualle Välimeren eteläosiin. Toukokuussa Espanjaan, syyskuussa Yhdysvaltoihin. New Yorkin Zucotti-puistossa ryhtyy kokoontumaan eriarvoisuuteen ja rahoitusmaailman valtaan kyllästynyt joukko ihmisiä. Syntyy Occupy-liike.

– Eri maiden liikkeet ovat myös yhteyksissä toisiinsa. Vaikuttajahahmoja lennätetään Tunisiasta ja Egyptistä New Yorkiin, Laine kertoo.

Alkaa massiivinen kapinointi. Nuoret ovat saaneet äänen. Ja he ovat turhautuneet. Yhteiskunnan tilaan, globaaliin talouteen, rahoitusmarkkinoiden valtaan, eriarvoisuuteen, tavallisten ihmisten laskevaan elintasoon, demokratian korruptioon.

Tunisian vallankumouksen jälkeinen demokratian rakentamisprosessi, johon otettiin kansalaisyhteiskuntaa mukaan, sai viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon.

– Espanjan kapinasta sai alkunsa uusvasemmistolainen Podemos- puolue, ja vastaavia ilmiöitä on muuallakin maailmassa: laaja yhteiskunnallinen liike institutionalisoituu ja pyrkii muuttamaan systeemiä sisältäpäin uutena puolueena, Laine kertoo.

Julkisen tilan kapina

Entä nyt? Laine näkee, että nuoret ovat pohtivia, valveutuneita.

– Yksi nuoria aktivoiva asia on ilmastonmuutos. Se on iso ja globaali kysymys, joka kietoutuu pakolaisuuteen ja muuttoliikkeisiin. Katastrofiherkkyys lisääntyy. Ilmaston muutos kytkeytyy myös talouteen ja luonnonvarojen käyttöön, Laine sanoo.

There is no planet B

Oslo 21.9.2014.

Laine kritisoi koulutusjärjestelmää siitä, että nuorten osallistuminen on jätetty siitä pois. Hänen mielestään kansalaistoimintaa pitäisi opettaa koulussa. Nimenomaan sitä, että jokainen voi tehdä jotain.

– Voisi opettaa, että ihan paikallisesti voi tehdä jotain. Pienistä asioista lähtee isompia kehityskulkuja. Samalla rakennetaan omaa identiteettiä, hän sanoo.

Marginaalissa syntyneet kapinailmiöt pyritään usein valtavirtaistamaan. 1990-luvulla Suomea puhuttivat kettutytöt, turkistarhoihin kohdistuneet iskut. Pian iso kotimainen yritys mainosti vaatemallistoaan kettutyttölookilla. Markkinatalous löytää nopeasti heikot signaalit.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Sofia Laine

VTT Sofia Laine (s. 1977) työskentelee tutkijatohtorina Nuorisotutkimusverkostossa. Laineen tutkimusteemat liittyvät nuorten poliittisuuden aina arkipolitikoinnista institutionaaliseen politiikkaan. Parhaillaan hän työskentelee kahdessa tutkimushankkeessa, joissa kartoitetaan nuorten poliittisuutta Pohjois-Afrikassa. Vuonna 2005 hän toimitti teoksen Mitä on tehtävä? Nuorison kapinan teoriaa ja käytäntöä (Loki-kirjat ja Nuorisotutkimusverkosto) yhdessä tutkimusprofessori Tommi Hoikkalan ja Jyrki Laineen kanssa – ja jatkaa edelleen tutkimusta teeman parissa.

 

Ihmiskauppa on vallankäyttöä

Kuivunut maa

Suomen ihmiskaupparikokset useimmiten työvoiman hyväksikäyttöä

Kaappauksia. Salakuljetusta. Sana ihmiskauppa herättää vahvoja tunteita ja dramaattisia mielikuvia.

Ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreille tukea tarjoavan Pro-tukipisteen erityisasiantuntija Essi Thesslund haluaa murtaa stereotypioita, sillä ihmiskaupassa on kyse ennen kaikkea globaalista taloudesta ja valtasuhteista. Olennaista on vallankäyttö.

– Ihmiskaupan juuret ovat esimerkiksi massiivisissa elintaso- ja valtaeroissa. Koko kysymys on osa globaalia taloutta, kuten vaikka työperäinen siirtolaisuuskin. Kyse on siitä, millaisilla ehdoilla töitä tehdään, millaista on ihmisarvoinen elämä, Thesslund sanoo.

Ihmiskaupasta puhutaan usein abstraktisti ja latautunein käsittein.

– Ilmiötä on usein hankala hahmottaa arjen tasolla, käsitteet eivät tavoita arkea. Stereotypiat ovat vahvoja, ajatellaan vain tiedottomana kaapattuja, seksuaaliseen hyväksikäyttöön päätyviä ihmiskaupan uhreja, hän sanoo.

Seksuaalinen hyväksikäyttö on yksi osa ihmiskauppaa. Suomessa tunnistettu ihmiskauppa on liittynyt kuitenkin useimmiten työvoiman hyväksikäyttöön.

Sellaisen uhri voi olla vaikkapa mies, jolla ei ole kotimaassaan pääsyä työmarkkinoille. Hän haluaa parempaa, hänelle luvataan töitä ja parempaa elämää toisaalla. Hän lähtee. Mutta työolot ovatkin toista kuin luvattu eikä paluuta ole. Usein kuvioon liittyy uhkailu ja kiristys.

– Suomessakin ihmiskauppaa on monenlaista: työperäistä hyväksikäyttöä, seksuaalista hyväksikäyttöä ja rikoksiin pakottamista. Suomessa tunnistetut ihmiskaupparikokset ovat useimmiten olleet perinteisillä, työvoimaa vaativilla matalapalkka -aloilla, kuten ravintola-, siivous-, maatalous- tai rakennusalalla, tapahtuvaa työvoiman hyväksikäyttöä, Thesslund sanoo.

Pro-tukipisteellä on kohdattu kymmenen vuoden aikana 64 ihmiskaupan uhria, joista valtaosa on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Osa on joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomessa, osa jo ennen Suomeen tuloa.

– Viime vuosina Pro-tukipisteen asiakkuudessa on ollut 15-20 ihmiskaupan uhriksi tunnistettua ihmistä vuosittain, Thesslund sanoo.

Kaikki uhrit eivät tule kaukaa.

– On myös suomalaisia. Monella heistä taustalla on pitkällinen psykologinen manipulointi, joka saa ihmisen kokemaan, ettei hänellä ole vaihtoehtoa, Thesslund sanoo.

Pro-tukipisteellä on juuri käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa ihmiskaupan tunnistamista.

– Mielikuvat elävät vahvoina. On vaikea hahmottaa, että lähikadulla kävelevä lukiolaistyttö voi myös olla ihmiskaupan uhri, Thesslund sanoo.

Kyse on laajasta, globaalista ongelmasta, jossa yksi tie ulos on uhrin oikeuksien laajentaminen.

– On myös tärkeää, että on olemassa tahoja, joihin on matala kynnys ottaa yhteyttä. Tällaisia voivat olla vaikka seurakunta, järjestöt, ammattiliitot tai samasta kulttuurista oleva toinen ihminen. Monesti apua haetaan vasta äärimmäisen epätoivon hetkenä, Thesslund sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Lisätietoja: Pro Tukipiste ry

Oravannahasta virtuaalirahaan

betalningsmedel

Muinoin käytiin kauppaa vaihtamalla hyödykkeitä keskenään. Suomenkielen sana raha on alunperin tarkoittanut turkista, eritoten oravannahkaa. Pohjois-Euroopassa turkikset olivat tärkein vaihdantaväline. Esimerkiksi sadalla kurrennahalla saattoi saada lehmän.

Rahatalous syntyi vähitellen, kun esineiden yhteismitallinen vaihtaminen toisiin osoittautui epäkäytännölliseksi.

Valtiollinen raha ja rahapolitiikka saivat alkunsa, kun metallikappaleita alettiin lyödä tietyn kokoisiksi ja hallitsijat leimasivat ne arvon vakuudeksi. Ensimmäiset metallirahat valmistettiin Lyydiassa nykyisen Turkin aluella noin 650 eaa. Sanonta ”rikas kuin Kroisos” juontaa juurensa Lyydian viimeiseen kuninkaaseen, rikkauksistaan kuuluisaan Kroisokseen.

Kuten niin monessa muussakin asiassa, olivat kiinalaiset edelläkävijöitä myös setelirahan käyttöönotossa. Heidän ”lentäväksi rahaksi” kutsumansa riisipaperiarkit olivat noin A4-kokoisia.

Euroopassa siirryttiin seteleihin kahdeksansataa vuotta myöhemmin, kun ei enää jaksettu raahata mukana jopa 19 kilon painoisia kupariplootuja. Ensimmäiset paperirahat laskettiin liikkeelle Tukholmassa 1661.

Setelit liikkeelle laskeneet keskuspankit sitoutuivat aluksi lunastamaan paperirahat tietyllä määrällä hopeaa ja myöhemmin kultaa, kun useimmissa maissa siirryttiin kultakantaan.

Nykyisin suurin osa rahasta on pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Raha onkin yhä enemmän siirtymässä pelkästään sähköiseen muotoon. Nykyään voidaan jo puhua virtuaalitaloudesta, joka toimii reaalitalouden rinnalla.

Kultaharkot

Verkossa voi käyttää myös bittirahaa eli Bitcoineja. Se on niin kutsuttua kryptovaluuttaa, jota ei säätele minkään maan keskuspankki tai hallitus. Bittirahaa käytetään nimettömästi. Siten se mahdollistaa osaltaan rahanpesun ja laittoman tavaran kaupan. Bittirahan arvo heilahtelee voimakkaasti.

Yksi kuitenkin on ja pysyy. Kulta on säilyttänyt arvonsa halki vuosituhansien ja lama-aikoina kultakauppa käy erityisen kiihkeänä.

Teksti: Leila Toffer-Kares

Kulutustottumukset muuttuvat

Vihreä euro

Nyt uskotaan vertaiskauppaan ja hyvinvointiin

– Meneillään on isoja kulutustottumuksien muutoksia, kuten vaikka vertaiskaupan kasvu tai hyvinvointiin satsaaminen, sanoo Kaupan liiton erikoiskaupan asiantuntija, edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen.

Vertaiskaupalla tarkoitetaan Facebook-kirpputoreja, huutonetiä ja muita foorumeita, jossa ihmiset käyvät kauppaa suoraan keskenään. Siitä on tullut viime aikoina yhä tärkeämpi kaupan muoto.

– Vertaiskaupasta on viime vuosina tullut yksi isoimmista trendeistä. Nyt puhutaan jo miljoonista, Loikkanen sanoo.

Loikkanen uskoo, että trendi tulee jatkumaan. Ihmiset tottuvat toimimaan tietyllä tavalla, Vertaiskauppa koetaan myös eettisesti hyväksyttävänä, vastuullisena kuluttamisena.

– Nuori sukupolvi suhtautuu myös eri tavalla omistamiseen. Heillä ei ole niin vahvaa tarvetta omistaa itse kaikkea. Voidaan myös jakaa, lainata tai vuokrata, Loikkanen pohtii.

-Toinen vahva trendi on Loikkasen mukaan hyvinvointiin satsaaminen.

– Hyvinvointitrendi on nyt hyvin voimakas. Siihen liittyviä asioita sekä vaikka urheiluvälineitä ja -vaatteita ostetaan. Tätä voidaan pitää niin sanottuna hyvänä kuluttamisena, hän sanoo.

Myös tekniikkaan suomalaiset ovat valmiita satsaamaan lamankin keskellä.

– Suomalaiset satsaavat kodin tekniikkaan ja elektroniikkaan taantumasta huolimatta. Siinä missä eteläeurooppalaiset seuraavat vaikkapa muotia, meillä mennään tekniikan uutuksien perässä, Loikkanen sanoo.

Kulutustottumukset

Tilastot kertovat: asumismenojen osuus pysynyt samana, terveysmenoissa iso kasvu

Katsaus kulutusmenoihin kertoo omaa kieltään. Kokonaiskulutus kasvoi vuodesta 1985 vuoteen 2012. Siinä missä kotitalouksien kokonaiskulutus vuonna 1985 oli 25604 euroa, oli se vuonna 2012 35 770 euroa.

Keskivertoa enemmän kulutus kasvoi esimerkiksi yhden hengen talouksissa sekä lapsettomilla pareilla.

Vuonna 1985 eniten rahaa käytettiin asumiseen ja energiaan, 7216 euroa, toiseksi elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin, 3762 euroa ja kolmanneksi liikenteeseen, 3567 euroa. Lähes samoihin lukuihin pääsivät muut tavarat ja palvelut sekä kulttuuri ja vapaa-aika.

Vuonna 2012 asumiseen ja energiaan käytettiin noin 28 prosenttia kaikista menoista – samoin kuin vuonna 1985.

Toiseksi oli kulutusmenoissa vuonna 2012 noussut liikenne, joka vei nyt noin 17 prosenttia kaikista kulutusmenoista. Vuonna 1985 liikenteen osuus kokonaiskulutuksesta oli vajaa 14 prosenttia. Kolmantena olivat aiempaan tapaan elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat. Niiden osuus kulutusmenoista oli laskenut lähes 2 prosenttia vuodesta 1985.

Kesto- ja kulutushyödykkeiden omistaminen kertoo kulutuksen muutoksen lisäksi myös yhteiskunnan muutoksesta. Siinä missä vuonna 1990 tietokoneen omisti 8 prosenttia suomalaisista, vuonna 2012 tietokone oli jo peräti 82 prosentilla. Sama pätee matkapuhelimeen: vuonna 1990 7 prosentilla suomalaisista oli matkapuhelin, vuonna 2012 peräti 97 prosentilla.

Myös terveyteen käytettyjen summien kasvu on ollut valtavaa. Kun terveyteen kulutettiin vuonna 1990 keskimäärin 640 euroa vuodessa, oli summa vuonna 2012 jo 1130 euroa. Lääkkeisiin käytettävä summa lähes kolminkertaistui samalla ajanjaksolla.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Megatrendien mahdollisuudet

Ihmisellä on luontainen uteliaisuus tulevaisuuteen. Tulevaisuutta on yritetty nähdä kristallipallosta, tähtimerkeistä tai kysyä ennustajilta. Tulevaisuutta on edelleen vaikea ennustaa, vaikka käytössä on teknologiaa, tiedettä ja dataa sitä varten.

Elämme kvartaalitaloutta seuraamalla tai oikeastaan peräpeiliin katsomalla, miten meni edellinen kvartaali. Yrityksissä olisi jo aika katsoa ja työskennellä tulevia kvartaaleja varten. Onko yritys vielä olemassa kymmenien vuosien jälkeen, onko yrityksen visio vielä silloin kirkas ja ajanmukainen?

”Lähitulevaisuus yliarvioidaan ja tulevaisuus aliarvioidaan”, totesi tulevaisuustutkija Roope Mokka Zonta-naisten keväällä järjestämässä tilaisuudessa Porvoossa. Mokan mukaan globaalit muutokset megatrendeineen ja millennialseineen vaikuttavat myös Porvoon seudulla. Sen mukaan pitäisi rakentaa yhteisöä.

Sitran megatrendilistassa mainitaan kolme suurta muutosvoimaa: vauhdilla kehittyvä teknologia, globaali arkinen ja jännitteinen keskinäisriippuvuus sekä kestävyyskriisi, joka liittyy ilmastonmuutokseen.

Maapallo

Megatrendi 1: Teknologia muuttaa kaiken

Elämme jo digitalisaation, virtualisaation, keinoälyn, robotisaation, terveyden instrumentoinnin, nanomateriaalien kehityksen, bioteknologian, farmakologian, energiateknologian, blockchain-teknologian, digitaalisten joukkoalustojen ja globaalien ict-infrastruktuurien todellisuudessa, jolloin esiin nousevat myös eettiset kysymykset. Yhä kiihtyvä kehitys teknologiassa huolestuttaa, samalla kun nähdään sen mahdollisuudet; enää ei mietitä, mitä koneet voivat tehdä, vaan mitä niiden pitäisi tai ei pitäisi tehdä. Hoitavatko robotit tulevaisuudessa vanhusten rutiinipalvelut ja ihmishoitajat voivat keskittyä keskustelemaan ja viettämään aikaa seurustellen vanhusten kanssa.

Tulevaisuuskeskusteluissa esitetään näkemys, että ihmiskunta saattaa muuttua tulevan kolmenkymmenen vuoden aikana enemmän kuin viimeisen kolmen sadan vuoden. Tämä nykyinen teknologinen kehitys ja muutos vaikuttavat tulevaisuuden työelämään, työntekoon, ammatteihin, toimeentuloon, hyvinvointiin ja sairauksien ja terveyden hoitoon. Saa nähdä, miten sopeudumme ja hyödynnämme näitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Megatrendi 2: Globaali arkinen ja jännitteinen keskinäisriippuvuus

Globaalisti vai lokaalisti? Kaupungin keskusta näivettyy ja kivijalkakaupat häviävät. Kaupankäynti on kasvanut ja siirtynyt verkkoon. Verkkokauppa on globaalia, voit tilata tuotteita ympäri maailmaa ehkä edullisemmin tai ostaa jotain uniikkia.

Työvoiman vapaa liikkuvuus on osa globaalia yhteisöllisyyttä, vaikka viime kuukausina on koettu haasteita vastaanottaa maahanmuuttajia, kun turvapaikanhakijoita tulvi EU-maihin pois epävakailta kriisialueilta. Sitran raportin mukaan globaali keskinäisriippuvuus tiivistyy yhä entisestään, sillä talousalueet nivoutuvat toisiinsa tiiviimmin kaupan, investointien ja finanssijärjestelmien sekä talousfoorumien tavoitteiden kautta. Ihmiset, tavarat, ideat ja palvelut liikkuvat ympäri maailmaa.

Megatrendi 3: Kestävyyskriisi nyt

Yksi isoista trendeistä on kaupungistuminen, ja jos tulevaisuudessa yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, vaikuttaa se massiivisesti koko maailman päästöihin ja resurssien käyttöön. Juuri tällaiset liikenteelliset ja asumiseen vaikuttavat ratkaisut ovat merkittäviä ilmastonmuutoksen agendalla.

Ilmastonmuutos on todellisuutta ja maailmalla kamppaillaan kriittisten luonnonresurssien riittävyydestä. Suomen ja Porvoon seudunkin näkökulmasta elämme vielä kuin lintukodossa: voimme viljellä ja ostaa puhtaita vihanneksia, juoda raikasta vettä ja nauttia muistakin luonnonantimista marjoista, riistasta ja kaloista. Ilmastonmuutos on ratkaistavissa ja sen tarkoitus ei ole luoda vain rajoituksia ja esteitä kehitykselle, vaan se myös luo hyvinvointia, työtä ja uusia mahdollisuuksia.

Ratkaisuja ovat esimerkiksi hiilineutraali liiketoiminta ja kiertotalous. Kiertotaloudessa resurssien ja materiaalien käyttöä tehostetaan niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa. Monissa fiksuissa ja puhtaissa ratkaisuissa voidaan hyödyntää yhteiskuluttamiseen ja käyttöön perustuvaa mallia, joka tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle massatuotannolle ja omistamiselle.

Megatrendit ovat sidoksissa toisiinsa, niitä ei voi käsitellä irrallisina. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja ratkaisut siihen, miltä maailma näyttää kymmenien vuosien päästä, ovat meidän valinnoissamme.

Lähde: Megatrendit 2016 Tulevaisuus tapahtuu nyt – muistio Elina Kiiski Kataja, Sitra

Teksti: Silja Metsola

Laitonta ruokaa

hyönteisruokaa Sirisee Oy

Makkaratehdas ja hyönteisfarmi – molemmat samassa pihapiirissä Porvoon Huhtisissa. Näiden välillä on kuitenkin pitkä loikka niin ajallisesti kuin ideologisesti.

Makkaratehtaan lihaisat tuotteet Itäisellä tiellä ovat jo kauan sitten jääneet historiaan. Nyt niiden tilalle on tullut ekologisempi vaihtoehto, hyönteisravinto. Radion sinfoniaorkesterin harpistin tehtävistä jättäytynyt Laura Hynninen muutti reilu vuosi sitten Porvooseen ja toteutti unelmansa. Hän ryhtyi maalaamaan tauluja ja kasvattamaan oman ruokansa. Entinen makkaratehdas Huhtisissa muuttui kodiksi, ateljeeksi, galleriaksi sekä toimipisteeksi Sirisee Oy:lle, jonka Hynninen perusti hollantilaisen puolisonsa Arthur van der Knaapin kanssa.

Pihalla on startup-yritys EntoCuben kehittämä kontti, jossa hyödynnetään viimeisintä hyönteisten kasvatusteknologiaa. Espoon Otaniemessä teekkareiden kehittämä kontti saapui viime vuoden lopulla Porvooseen mukanaan 100 000 sirkkaa – noin alkajaisiksi.

Sirisee Oy:n omistajat Laura Hynninen ja Arthur van der Knaap

Laura Hynninen ja Arthur van der Knaap ovat kasvissyöjiä ja haluavat kantaa vastuuta maapallomme kestävyydestä.

Sirkkojen siritys on katkeamaton, kun Arthur van der Knaap avaa kasvattamon oven. Sisällä tosiaan kuhisee, mutta toisin kuin tavalliset heinäsirkat mielikuvissamme, kotisirkat eivät hypi. Kasvatuslaatikoita on hyllyillä muutama kymmen, jokaisessa sirittää eri-ikäisiä kotisirkkoja kennomaisissa rakenteissa. Joka päivä jokin laatikoista tuottaa noin puoli kiloa syötäviä sirkkoja.

  • Sirkat munivat kostealle alustalle erillisiin rasioihin ja noin 10 päivän kuluttua poikaset kuoriutuvat. Siirrämme niitä uusiin laatikoihin päivittäin ja noin 35 päivässä sirkat ovat aikuisia, van der Knaap selvittää kotisirkan taivalta kasvattamossa.

Toistaiseksi hyönteiset päätyvät omistajien omalle paistinpannulle sellaisenaan tai prosessoitaviksi jauhoiksi, taikinoiksi ja tahnoiksi.

Sirisee Oy

Kotisirkat ruokailemassa. Sirkat munivat pieneen tummaan rasiaan.

Hyönteisproteiinista bisnestä ja ratkaisuja nälänhätään

Sirisee Oy:n proteiinipitoisilla kotisirkoilla on vielä paljon kirittävään, ennen kuin ne saavuttavat suomalaisten suussa samanlaisen suosion kuin makkara – niin hienoa kuin olisikin, jos kaikissa massatapahtumissa grilleissä kuumenisi hyönteisherkkuja.

Vastassa eivät ole ainoastaan suomalaisten tottumukset, vaan itse EU, jonka lainsäädäntö ei salli hyönteisten markkinointia ja myymistä.

  • Esimerkiksi Aasiassa hyönteisiä syödään luontevana osana ruokavaliota ja osa EU-maistakin on vapauttanut hyönteisruuan vastoin EU:n linjausta. Odotamme, että lainsäädäntö muuttuu parin vuoden sisällä ja mekin saamme laillisesti tuottaa hyönteiselintarvikkeita myyntiin, van der Knaap kertoo.

Hyönteisteollisuusala kasvaa maailmalla kovaa vauhtia, joten suomalaistenkin on syytä pysyä kelkassa mukana. EntoCube ja Sirisee ovat edelläkävijöitä. Hyönteiset ovat huomattavasti ekologisempi ja kestävämpi tapa tuottaa proteiinia ravinnoksi kuin karjankasvatus ja sen uskotaan myös olevan yksi ratkaisu nälän ja aliravitsemuksen poistamiseen maailmasta.

Teksti: Tuula Lukić

Saunassa soittaa sirkka

Kotisirkka (Acheta domesticus) on noin 2,5 senttimetrin pituiseksi kasvava kellertävänruskea sirkkalaji. Se viihtyy kosteissa ja lämpimissä tiloissa, kuten kasvihuoneissa, pannuhuoneissa ja pesuloissa, ja syö muun muassa ruuantähteitä ja eläinten raatoja. Poikaset menehtyvät, jos lämpötila laskee alle 20 asteen. Laji on kotoisin Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta ja löysi tiensä Suomeen ihmisen mukana. Kotisirkka tunnetaan kansankielellä nimellä saunasirkka. Se ei levitä tauteja eikä tee tuhoja.