Category Archives: Kolumnit ja blogit

Ilmastomyönteisyys on mahdollisuus

Sari Siitonen

Ilmastomyönteisyys on edelläkävijöille mahdollisuus

Suomessa on noin 284 000 yritystä, joista lähes 85 000 on pieniä ja keskisuuria työnantajayrityksiä. Kaikista yrityksistä cleantech-yrityksiä on noin 3300. Kun EK viime vuonna toteutti pk-yrityksille suunnatun Bisnes ja ilmastonmuutos -kyselyn, noin kolmannes kyselyyn vastanneista koki ilmastonmuutoksella olevan vaikutusta liiketoimintaansa. Ilmastonmuutos voidaan nähdä joko liiketoimintamahdollisuutena, ympäristöuhkana tai kustannuksia nostavana tekijänä, johon kannattaa reagoida. Cleantech-yritykset ovat tarttuneet kasvaviin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Jatkossa ilmastonmuutos tulee jollakin tavalla koskettamaan joka ikistä suomalaista yritystä. Jo nyt voi miettiä, voiko ilmastonmuutos:

  • lisätä tai vähentää yrityksesi tuotteiden tai palvelujen kysyntää
  • vaikeuttaa raaka-aineiden saatavuutta tai nostaa niiden hintaa
  • vaikuttaa tuotteiden houkuttelevuuteen markkinoilla
  • edellyttää yrityksesi strategian tai toimintatapojen päivittämistä

EK ja Clonet avasivat viime syksynä Ilmastobisnes.fi -palvelun, joka tarjoaa yrityksille matalan kynnyksen polkuja ja tärppejä ilmastobisnekseen. Sivustolla on työkaluja, kuten ilmainen päästölaskuri ja päästömittari, sekä innostavia yritysesimerkkejä eri toimialoilta, joista kannattaa ottaa mallia. Sivusto perustuu ajatukseen jatkuvasta parantamisesta, ja sopii erilaisille yrityksille riippumatta siitä, onko yritys lähdössä vasta liikkeelle vai määrittänyt omat päästönsä ja jo toteuttanut päästövähennystoimia.

Kaikki alkaa suunnittelusta ja oman lähtötilanteen tunnistamisesta. Omia ilmastotoimia ideoitaessa on hyvä pohtia asiaa niin yrityksen sisäisistä arvoihin ja strategiaan pohjautuvista lähtökohdista kuin ulkopuolelta vaikuttavien megatrendien sekä lainsäädännön ja sidosryhmien asettamien vaatimusten näkökulmastakin.

Kun lähtötilanne on tunnistettu, voidaan tavoitteet asettaa realistiselta pohjalta. Tavoitteet voivat liittyä energiatehokkuuden parantamiseen, fossiilisen energian korvaamiseen uusiutuvalla energialla tai vaikkapa jätteen minimointiin. Jotta tavoitteen merkittävyyttä suhteessa omaan toimintaan voitaisiin paremmin arvioida, kannattaa määrittää oman toiminnan hiilijalanjälki hyödyntämällä päästölaskuria. Tavoitteiden asettamisen lisäksi on myös suunniteltava, kuinka tavoitteiden toteutumista seurataan: mitkä ovat seurattavat mittarit ja kuinka usein niitä tarkastellaan.

Jos suurin osa päästöistä aiheutuu oman lämmöntuotannon fossiilisista polttoaineista, kannattaa päästövähennystoimia suunniteltaessa keskittyä puhtaampiin energiaratkaisuihin. Jos puolestaan merkittävin päästölähde on raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetukset, voi kuljetusyrittäjille asettaa päästövaatimuksia. Monet päästövähennyskeinot ovat helposti toteutettavissa nykyteknologialla ja voivat maksaa itsensä nopeasti takaisin syntyneiden säästöjen muodossa. Esimerkiksi monet yritykset ovat jo siirtyneet käyttämään energiatehokasta led-valaistusta.

Oman toiminnan päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutosta voi torjua kehittämällä uutta bisnestä. Globaalit cleantech-markkinat ovat kasvussa, ja uusien ilmastoystävällisten tuotteiden ja palvelujen avulla päästöihin on usein mahdollista vaikuttaa selvästi enemmän kuin keskittymällä ainoastaan oman hiilijalanjäljen pienentämiseen. Yritys voi kasvattaa omaa positiivista hiilikädenjälkeään tarjoamalla muille ratkaisuja päästöjen vähentämiseen. Monet eri tahot, kuten kehitysyhtiöt, Business Finland, ELY-keskukset ja Motiva, tarjoavat yrityksille apua uuden ilmastomyönteisen liiketoiminnan kehittämiseen.

Kun yritys lähtee mukaan ilmastobisnekseen, kannattaa siitä muistaa myös kertoa. Ilmastomyönteisyys vahvistaa yrityksen brändiä ja lisää sen houkuttelevuutta niin asiakkaiden kuin uusien työntekijöiden silmissä. Pk-yritysten joukostakin löytyy monia edelläkävijöitä, jotka ovat jo tarttuneet tilaisuuteen. Kun ensin lähtee liikkeelle, jatkuvasti parantamalla on helppo jatkaa eteenpäin!

Sari Siitonen

toimitusjohtaja Clonet Oy

Kuva: Marjo Koivumäki.

Venäjä-kauppa on taas pop

Jaana Rekolainen toimitusjohtaja SVKK

Suomen vienti Venäjälle kasvoi vuonna 2017 lähes viidenneksen edellisvuodesta. Kasvu näkyy mukavana vilkkautena myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin arjessa. Venäjän-kaupan neuvontamme palveli viime vuonna lähes 450 yrittäjää. Uudet yrittäjät suhtautuvat Venäjän-markkinoihin neutraalisti ja markkinalähtöisesti. He lähtevät liikkeelle heti tuotteen tai palvelun markkinapotentiaalin, jakeluteiden ja asetusympäristön selvittämisen kautta. Viesti huolellisen valmistautumisen tärkeydestä on ymmärretty. Hyvä niin.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin syksyllä julkaiseman tuoreimman Venäjän-kaupan barometrin mukaan suomalaisilla yrittäjillä on vahva usko Venäjän talouden kasvuun. Peräti 65 prosenttia yrityksistä uskoo, että Venäjän talous kasvaa ainakin ”jonkin verran”. Puolet yrityksistä kertoi liiketoimintansa Venäjällä kasvaneen viimeisen puolen vuoden aikana ja saman verran vastaajista uskoo kasvuun myös jatkossa. Viennin kasvusta kertoi syksyllä 45 prosenttia vastaajista, kun puoli vuotta aiemmin kasvua kokeneita oli vain 37 prosenttia.

Yrittäjien positiivista suhtautumista tukevat myös viralliset arviot Venäjän talouden vähittäisestä kasvusta. Suomen Pankki on asettanut oman Venäjän BKT:n kasvuennusteensa lähivuosille 1,5 prosentin tasolle.

Useamman vuoden taantuman jälkeen paine teollisuuden korvausinvestointeihin on kasvava, joten suomalaiselle teknologiaosaamiselle on kysyntää. Uusia tuotannollisia investointeja syntyy vielä maltillisesti, mutta potentiaalia on mm. elintarviketeollisuudessa, kaivosteollisuudessa ja metsäsektorilla. Mittavimmat investoinnit kohdistuvat vielä infrastruktuurin kehittämiseen. Viime vuonna vietetty ympäristövuosi herätteli Venäjää vihdoin toimiin jätehuollon kuntoon laittamiseksi. Suomalainen osaaminen energiatehokkuuden ratkaisuissa herättää myös kiinnostusta.

Muuan maailman tavoin myös Venäjällä puhutaan paljon digitaalisista alustoista ja tekoälystä. Maa haluaa hyödyntää uusimman osaamisen ja teknologian. Digiloikka voi Venäjällä olla yllättävänkin nopea.

Suurimpina haasteina Venäjän markkinoilla ovat pakotetilanne ja muut kaupanesteet. Kasvava protektionismi asettaa ulkomaisia yrityksiä epäedulliseen asemaan ja nostaa kotimaisuusasteen vaatimuksia. ”Made in Russia” on nyt yksi markkinoiden trendeistä, mikä on saanut jotkut suomalaisyrityksetkin harkitsemaan tuotannon lokalisointia. Valmistusmaasta huolimatta oma brändi kannattaa säilyttää kirkkaana ja korostaa suomalaisuutta. Suomalaisuus on vahva brändi Venäjällä.

Venäjän-markkinoille ei kannata eikä tarvitse lähteä yksin. Tietoa on tarjolla ja muiden yrittäjien jakamat kokemukset ovat arvokkaita. Suomalais-Venäläinen kauppakamari on Venäjän-kauppaa tekevien yritysten ainutlaatuinen verkosto. Osana aktiivista verkostoamme jäsenemme saavat täsmätietoa Venäjän-markkinoista ensimmäisten joukossa ja pääsevät tutustumaan Venäjän markkinoiden mahdollisuuksiin eturivin näköalapaikalta.

Jaana Rekolainen
toimitusjohtaja
Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK

Jaana Rekolainen on mukana TID Business Forumissa torstaina 8.3.2018 klo 15 alkavassa paneelikeskustelussa ”Suomen ja Venäjän kauppasuhteet ja yhteistyö” Porvoon Taidetehtaalla. Vapaa pääsy. Keskustelemassa myös Sergei Sinelnikov (Venäjän Federaation kaupallinen edustusto Suomessa),  Ari Kurvi (datacenter manager, Yandex) ja Harri Kari (toimitusjohtaja, Mäntsälän Yrityskehitys). Paneelia johtaa toimittaja Jari Hanska.

TID Media Café 8.-9.3.2018 Porvoon Taidetehdas

TID Business Forum

Ajanpuute

sosiaalinenmedia

Lähiaikojen otsikoita lehdistä: ”Pikkulasten vanhempien eroon johtaa oman ajan puute, Rahan ja ajanpuute vaivaavat oppisopimuskoulutusta, Hartwallilla on ongelmana ajanpuute, Ajanpuute jättää opettajan arjessa tyhjän päälle, 10 asiakkaan ajanpuutteeseen liittyvää kaupan estettä…”

Ajanpuute näyttää selittävän mitä moninaisempia ongelmia. Mikä tämä mystinen ajanpuute oikein on?

Ainakin se on este asioiden toteuttamiselle ja eteenpäin viemiselle. Otetaan esimerkki. Olet vannonut ryhtyväsi kuntoilemaan ja aloitat sen innostuneesti. Muutaman viikon jälkeen huomaat, että homma on kaatunut ajanpuutteeseen.

Toinen esimerkki. Olet töissä palvelutalossa. Asukas haluaisi jutella kanssasi pidempään kuin akuutti hoitotoimenpide kestää. Sinulla on kuitenkin kiire seuraavan hoidettavan luokse, joten et ehdi ”höpötellä”. Käytös on helppo selittää itselleen ajanpuutteella.

Kotona lapsesi haluaisivat sinusta hetkeksi leikkikaverin, mutta et ehdi. Koet huonoa omaatuntoa siitä, että et kykene toteuttamaan hyviä aikomuksiasi.

Onko todella kyse ajan puuttumisesta, vai kenties siitä, että emme osaa priorisoida tehtäviä? Tai kenties siitä, että ajanpuutteeseen vetoamalla pääsee luikahtamaan epämieluisista töistä.

Juokseva kello

Välillä on hyvä pysähtyä miettimään sitä, mikä elämässä on tärkeää ja miten haluaa aikansa käyttää. Voisiko palvelutalossa järjestää työt toisin niin, että ehtisi kuuntelemaan tai omaa ajankäyttöään siten, että kerkiäisi jumpata ja seurustella läheisten kanssa.

Useimmille työikäisille elannon hankkiminen on välttämättömyys. Tutkimusten mukaan työntekemisen aika on vähentynyt ja vapaa-aika lisääntynyt. Ajanpuutteesta ei siis voi syyttää yksinomaan työntekoa. Karkeasti laskien suomalainen nukkuu, käy työssä ja on vapaalla 8 tuntia per toiminto. Vapaa-ajalla hän tekee kotitöitä, tapaa ystäviä, harrastaa…

Lisäksi hän ehtii seurata vuorokaudessa eri medioita 7 tuntia 33 minuuttia*. TOP-kolmen kerhoon pääsevät televisio, perinteinen radion kuuntelu ja sosiaalinen media. Pelkästään televisiota katsellaan kolmisen tuntia päivässä. Onko moinen todella tarpeen, vai voisiko osan ajasta viettää esimerkiksi perheen kesken rauhassa, harrastaa liikuntaa, tavata ystäviä tai vain mietiskellä.

Krooninen ajanpuute kuormittaa ihmistä ja johtaa pitkällä aikavälillä stressiin. Se puolestaan voi aiheuttaa vakaviakin terveysongelmia.

Kiireinen henkilö lentokentällä

Stressintunnetta tarkastellessa huomaa, että se syntyy muun muassa tekemättömistä asioista. Sen sijaan, että tarttuisi toimeen, aika kuluu epämääräiseen haahuiluun tai somessa surffailuun. Hyvä keino päästä selville ajankäytöstään, on kirjata paljonko vuorokaudessa kuluttaa aikaa eri toimintoihin ja pistää asiat tärkeysjärjestykseen. Kun työt hoitaa tärkeysjärjestyksessä, huomaa yllättäen, että ajanpuute alkaa hellittää. Yhdysvaltalainen kirjailija Timothy Ferriss listaa teoksessaan 4 tunnin työviikko aikasyöppöjä ja ehdottaa alkajaiseksi viikon mittaista mediapaastoa. Pitääpä kokeilla kunhan somettamiselta ehtisi.

Teksti: Leila Toffer-Kares

Vahvista valoisia puolia

työyhteisö

Vahvista valoisia puolia itsessä ja toisissa – Kohtaa ihmiset arvostavasti työssä

Tapaamme monia ihmisiä päivittäin työssä. Lyhyet tai pidemmät kohtaamiset eivät jää mieleemme, ellei niissä ole tapahtunut jotain eritystä joko myönteisellä tai kielteisellä tavalla. Kaikkia ihmisiä emme edes huomaa, silti he saattavat huomata meidät.

Esimies ja työntekijät tietävät tai ainakin heillä on joku käsitys toisistaan. Mitä avoimemmat välit ovat, sitä helpompaa kanssakäyminen on. Ei tarvitse olettaa, mitä toinen ajattelee tai miten hän suhtautuu asioihin, kun voi kysyä ja varmistaa toisen tarkoitusta. Tuntemattomat ihmiset voivat sen sijaan olla suurempi haaste.

Työpaikalla ihmiset saattavat mukautua toistensa tapaan kommunikoida niin, että kanssakäyminen alkaa näyttää roolitetulta näytelmältä, jota toistetaan.

Silloin kaikki olettavat jo ennalta toistensa käyttäytymisen tietyissä tilanteissa. Joku tarttuu aina haasteisiin innolla, toinen on valmis auttamaan, joltain ei irtoa millään puhetta, joku ärsyyntyy helposti, toiselta ei saa suunvuoroa, joku tiuskii pienemmästäkin harmista tai on kiireisenä pahantuulinen. Muistan yhden työpaikan, jossa työpäivän ilmapiiri määrittyi pomon mielialan mukaan.

Tuttuus voi helpottaa toisten ymmärtämistä, kun osataan hyödyntää hyviä hetkiä ja varoa heikkoja. Mutta …

Rooli tekee ihmisestä roolinsa vangin. Työpaikalla on syytä välttää negatiivisten roolien syntymistä.

Jos tekemistä tulkitaan herkästi roolin perusteella, ei mahdollisteta muuta tapaa käyttäytyä. Hankalan henkilön roolissa on raskasta olla ja siitä on vaikea päästä irti. Sellaisen voi saada myös asiakas. Kun ihmisiä puristetaan muotteihin, työyhteisö lakkaa kehittämästä avointa ja arvostavaa vuorovaikutusta.

Monissa työpaikoissa vuorovaikutus otetaan kehittämisen agendalle vasta sitten, kun ilmenee keskinäisiä ristiriitoja tai haastavia tilanteita asiakkaiden kanssa. Kun kehittäminen lähtee liikkeelle ongelmista, on varottava, ettei keskitytä vain joidenkin ihmisten käyttäytymisen muuttamiseen. On hyödyllisempää pohtia, miten jokainen voi parantaa omaa tapaansa toimia rakentavasti työyhteisössä.

Hyvä alku mille tahansa vuorovaikutukselle ja ihmisten kohtaamiselle on oppia näkemään ihmisissä enemmän hyviä kuin huonoja puolia.

Näe mieluummin ensiksi toisen hyvät puolet kuin huonot.

Avoin ja arvostava vuorovaikutus syntyy sellaiselle perustalle, jossa ihmiset keskittyvät näkemään ja vahvistamaan itsessään ja toisissaan valoisia puolia.

Vuorovaikutus on muutakin kuin puhumista tai kuuntelemista. Asenne heijastuu tavassa kohdata toinen ihminen. Se näkyy pieninä eleinä ja parhaimmillaan hyväksyvänä katseena, joka viestittää toiselle, että hän on ok. Viesti on päinvastainen, jos katse kertoo välinpitämättömyydestä, halveksunnasta tai tuomitsemisesta. Positiviinen asenne on viisas valinta.

Jos käyttäytymisellään välittää ystävällisiä ja myönteisiä viestejä toisille, saa heidät tuntemaan hyväksytyksi ihmisenä. Se on helpompi alku ihmisten väliselle vuorovaikutukselle.

”Sinä olet ok ja minä olen ok.” Toista voi oppia arvostamaan, kun ensin oppii arvostamaan itseään.

Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo kirjassaan Tunne aivosi, että ”ihminen voi tietoisesti valita, keskittyykö toisen ihmisen hyviin vai huonoihin puoliin. Molempia kyllä löytyy, mutta kun fokusoituu jompaankumpaan, se vaikuttaa tunteisiin ja vuorovaikutuksen laatuun.”

Toiset ihmiset näkevät jo luontaisesti hyviä puolia, kun taas toisten täytyy tehdä enemmän töitä huomatakseen hyvät asiat.

Vuorovaikutustaidot pitää ottaa kehittämisen kohteeksi ennakoivasti jokaisella työpaikalla. Kaikille on mahdollista oppia huomaamaan toisten vahvuuksia ja näkemään heidän valoisia puoliaan.

Kun fokusoituu toisen hyviin puoliin, ei tarvitse vastata myöskään negatiiviseen käyttäytymiseen samalla mitalla. Hankalassakin ristiriitatilanteessa voi pyrkiä vahvistamaan hyvää kuuntelemalla toista ja asennoitumalla häneen arvostavasti. Joskus se voi myös tarkoittaa, että on armollinen ja jättää jonkun asian sanomatta.

Jokaisessa kohtaamisessa on hyvä kysyä ensin itseltään, mitä käyttäytymiseni edistää ja millaisia vaikutuksia sillä on asiakkaisiin, työkavereihin tai esimieheen.

Voimme nostattaa toisiamme sen sijaan, että vetäisimme mattoa jalkojen alta. Riippuu omasta valinnastamme, millaisia jälkiä kohtaamisemme jättävät.

Seija MilicevicSeija Milicevic
Kirjoittaja on WorkBest Oy:n omistaja ja työyhteisövalmentaja, joka coachaa ja valmentaa johtajia, esimiehiä ja työyhteisöjä tuloksellisen ja innostavan työkulttuurin luomisessa. WorkBest Oy on perustettu 2007, ja se on auttanut monia erikokoisia yrityksiä ja organisaatioita parantamaan johtamista ja työhyvinvointia.

Yhteystiedot: info@workbest.fi tai seija.milicevic@workbest.fi
Puh. 040-5880943

Koulutusta johtamisesta, voimaannuttavasta työkulttuurista, itsensä johtamisesta ja työhyvinvoinnista.

 

Oppisopimus on win-win

Point College Oppisopimus Jaana Turunen

Oppisopimus on edullinen rahoitusmuoto

Oppisopimus on työelämälähtöinen tapa hankkia osaamista organisaatioon. Opiskelu onnistuu niin työntekijän kuin yrittäjän oppisopimuksella, ja tarjolla on kokonaisia tutkintoja, osatutkintoja tai lisäkoulutusta osaamisalaopinnoilla. Rahoitusmuotona se on edullinen, sillä opiskelija maksaa opiskelusta vain Opetushallituksen määrittämän tutkintomaksun 58 €.

Oppisopimusopiskelulla voi vaihtaa alaa, saada oman osaamisensa näkyväksi, suorittaa kesken jääneet opinnot loppuun tai hankkia lisäosaamista. Työnantajalle oppisopimuskoulutus mahdollistaa osaavan ja sitoutuneen työvoiman kouluttamisen juuri sen omiin tarpeisiin tai nykyisen henkilökunnan osaamisen kehittämisen. Myös yrittäjä itse voi kouluttautua oppisopimuksella. Pääosa oppimisesta tapahtuu työtä tekemällä, ja oppimista täydennetään tietopuolisella koulutuksella opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaan. Opintojen suunnittelussa huomioidaan jo alalta aiemmin hankittu osaaminen ja työpaikan osaamistarpeet. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, ja opiskelusta solmitaan oppisopimus työntekijän, työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kanssa.

Luontevaa oppimista

Jaana Turunen (kuvassa) aloitti taloushallinnon opinnot Point Collegessa marraskuussa 2016. Oppisopimus tuntui heti oikealta ratkaisulta, ja hän saikin oppisopimustyöpaikan Porvoosta Alkemax Oy:stä, joka on pienyritysten taloushallinnon palveluihin erikoistunut tilitoimisto.

  • Päivittäinen koulunpenkillä istuminen ei enää houkutellut. Työpaikalla saa tehdä konkreettisia tehtäviä ja oppiminen on helpompaa, Turunen mainitsee.

Hän siirtyi kirjanpidon ja palkanlaskennan pariin aivan toisenlaisesta työstä, ravintola-alalta. Taloushallinto oli hänelle uutta, mutta kuluneen vuoden aikana sen myötä on avautunut monipuolinen ja kiinnostava yritysmaailma. Työn kautta osaaminen vahvistuu luontevasti. Myös työyhteisön merkitys on vasta-alkajalle suuri.

  • Meillä on todella hyvä ryhmähenki. Alussa seurasin, mitä muut tekivät ja opettelin tiliöintinumeroita. Tietoa tuli valtavasti. Iltaisin oli koululla vielä oppitunteja.

Oppisopimus päättyy helmikuussa 2018 ja sen jälkeen Jaana Turunen jatkaa Alkemax Oy:ssä opinnot suorittaneena ammattilaisena.

Yritysten menestys tulevaisuudessa perustuu osaavaan työvoimaan

Point Collegen työelämäpalvelut toimii yritysten ja organisaatioiden kehittämiskumppanina ja tarjoaa monipuolisia ratkaisuja luovasti työelämän tarpeisiin niin yksilöille, yksiköille kuin kokonaisille organisaatioille. Koulutusratkaisut räätälöidään yhdessä asiakkaan tarpeisiin. Ratkaisuja tarjotaan myyntiin ja markkinointiin, johtamiseen, taloushallintoon, yrittäjyyteen, ICT:hen sekä sosiaali- ja terveysalalle.

Lisätietoa Point Collegen työelämälle tarjolla olevista koulutusratkaisuista:
Liiketalous, Maarit Toivanen, puh. 0400 829 798, maarit.toivanen@pointcollege.fi
Sosiaali- ja terveysala, Jaana Ågren, puh. 044 737 2488, jaana.agren@pointcollege.fi
Oppisopimukset, Susan Helenius-Nieminen, puh. 050 381 6474, susan.helenius-nieminen@pointcollege.fi

Lue myös TID-kolumni ”Totuuden hetki” (5.4.2016) kirjoittaja Sari Gustafsson, Point Collegen rehtori ja toimitusjohtaja

Lähesty rahoittajia rohkeasti

Yrityskaupat

Näin saatat yrityksesi myyntikuntoon

Tämä artikkeli on jatkoa ”Yritys myyntikuntoon” -artikkelille, jossa käydään läpi, miten yrityskauppaan voi valmistautua.

Jokainen yrityskauppa on erilainen, mutta kun palaset ovat kohdallaan, nykyisessä markkinatilanteessa yrityskaupalle yleensä järjestyy rahoitus. Edellytyksenä on, että kaupassa siirtyvä liiketoiminta on tervettä, kauppahinta on kohtuullinen, järjestely hyvin valmisteltu ja ostajien kyvykkyys soveltuu liiketoiminnan jatkamiseen.

Yleinen väärinkäsitys on, että yrityskaupan rahoitus on järjestettävä kokonaan tai ainakin pääosin ostajan omista varoista. Toisinaan omat varat toki riittävät, mutta yleensä rahoitus rakentuu useasta lähteestä. Monissa tapauksissa merkittävä osa pk-yritysten kauppahinnasta maksetaan ulkopuolisen rahoituksen turvin.

Ostajan omien varojen lisäksi yleisimpiä muita lähteitä ovat pankkien luotot, joiden järjestymistä usein vauhditetaan Finnveralta neuvoteltavilla takauksilla. Tietyillä pankkiryhmillä on mahdollisuus hyödyntää myös Euroopan Investointirahaston (EIR) tarjoamaa riskinjakotakausta, jolloin pankkilainaan liittyvistä vakuustarpeista parhaimmillaan jopa 80 % voidaan kattaa Finnveran ja EIR:n takauksilla.

Monille voi tulla yllätyksenä, että usein myös yrityksen myyjä osallistuu jossain roolissa yrityskaupan rahoittamiseen. Toisinaan myyjä on sijoittajana ja vaikkapa vähemmistöosakkaana, toisinaan lainoittamassa ostajaa tai tarjoamassa rahoittajille vakuuksia. Myyjän tuoman rahoituksen lisäksi säilytetään samalla myös myyjän taloudellinen intressi yritystoiminnan menestymiseen. Näin pyritään varmistamaan vahva tuki liiketoiminnan siirrolle ja uudelle omistajalle yrityskaupan onnistumisen kannalta kriittisessä haltuunottovaiheessa.

Yrityskaupasta haaveilevan kannattaa rohkeasti lähestyä potentiaalisia rahoittajia ja selvittää mahdollisuuksiaan rahoituksen järjestämiseen. Esimerkiksi pankeilla ja Finnveralla on runsaasti kokemusta erilaisista yrityskaupoista ja niiden rahoitusratkaisuista.

Yrityksensä myymistä harkitsevan on myös hyvä ymmärtää, millaisia reunaehtoja yrityskaupan rahoitukseen voisi liittyä, vaikkapa pystyäkseen paremmin tunnistamaan lähipiirissä piileviä potentiaalisia ostajia. Lisäksi yrityskaupan rahoitettavuus on hyvä pitää mielessä yrityskaupan toteutustapaa ja järjestelyjä suunniteltaessa. Omasta yrityksestä kannattaa tehdä mahdollisimman houkutteleva ja helposti ostettava kohde. Valmisteluissa kannattaa hyödyntää asiantuntijoita.

Janne Koivuniemi FinnveraJanne Koivuniemi, aluepäällikkö, Finnvera Oyj, Etelä-Suomen alue

Finnvera Oyj tarjoaa rahoituspalveluita yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientikauppaan. www.finnvera.fi

Lue myös TID-kumppanuusblogit:

”Yritys myyntikuntoon”, kirjoittaja KHT Timo Helle / Helle Partners Oy

”Verotus yrityskaupassa”, kirjoittaja veroasiantuntija Niina Tuovinen / Fiscales Oy

sekä TID-artikkeli:

”Pk-yritykset kasvun moottorina”, kirjoittaja toimittaja Tuula Lukic

Verotus yrityskaupassa

Yrityskaupat

Näin saatat yrityksesi myyntikuntoon

Tämä artikkeli on jatkoa ”Yritys myyntikuntoon” -artikkelille, jossa käydään läpi, miten yrityskauppaan voi valmistautua. Yrityskauppa on syytä suunnitella huolellisesti myös verotuksen näkökulmasta. Verotuksellisesti järkevän toteutustavan valintaan vaikuttavat muun muassa yritysrakenne, ostajan ja myyjän välinen mahdollinen sukulaisuussuhde sekä myyjän kauppahintaa koskevat investointi- tai käyttösuunnitelmat.

Liiketoimintakauppa vai osakekauppa?

Liiketoimintakaupassa yhtiö myy kauppakirjassa yksilöidyn varallisuuden. Jos kauppahinta ylittää myydyn omaisuuden verotuksessa poistamattomat hankintahinnat, yhtiölle syntyy veronalainen voitto. Yhtiö maksaa tästä veroa yhteisöverokannan mukaisesti (nykyinen verokanta 20 %).

Liiketoimintakaupassa kauppahinta on liiketoiminnan myyneen yhtiön varoja. Mikäli varoja ei ole tarpeen jakaa välittömästi omistajalle, yhtiö voi jatkaa toimintaansa sijoitusyhtiönä. Jos toimintansa lopettaneen yhtiön varallisuus halutaan lyhyellä aikavälillä osakkaan yksityiskäyttöön, yhtiön purkaminen voi olla tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Purkautumisen yhteydessä yhtiön varallisuus voi siirtyä sellaisenaan osakkaalle, tai omaisuus voidaan purkautumismenettelyn kuluessa realisoida. Purkautuvaa yhtiötä verotetaan siten kuin yhtiö olisi myynyt kaiken omaisuutensa. Osakkaan osalta purkautuminen verotetaan pääomatulona luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä noudattaen.

Mikäli yksityishenkilö myy omistamansa osakeyhtiön osakkeet, häntä verotetaan osakkeiden luovutusvoitosta. Pääomatulona verotettava luovutusvoitto lasketaan joko todellisen hankintamenon perusteella tai hankintameno-olettaman avulla. Jos osakkeet on omistettu vähintään 10 vuoden ajan, hankintameno-olettama on 40 %, muussa tapauksessa 20 %.

Sukupolvenvaihdos

Mikäli yrityksen jatkaja löytyy lähipiiristä, omistajanvaihdos voidaan toteuttaa sukupolvenvaihdoksella. Sukupolvenvaihdoksissa on mahdollista hyödyntää verotuksen huojennussäännöksiä, jotka voivat johtaa merkittäviin veroetuihin. Huojennukset eivät kuitenkaan kaikissa tilanteissa edellytä luopujan ja jatkajan sukulaisuutta. Huojennussäännökset tähtäävät yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, minkä johdosta määräajan kuluessa yrityksen toiminnassa tai omistuksessa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa takautuvasti.

Sukupolvenvaihdos voidaan yksinkertaisimmillaan toteuttaa kaupalla, lahjanluonteisella kaupalla tai lahjoituksella. Myyjä voi saada huojennuksen luovutusvoittoa verotettaessa ja/tai jatkaja perintö- tai lahjaverotuksessa. Sukupolvenvaihdos voidaan haluttaessa toteuttaa vaiheittain, jolloin kokonaisverotus alenee perintö- ja lahjaverotuksen progressiivisuuden johdosta.

Sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa on hyvä hakea etukäteen verohallinnon kannanottoa veroseuraamuksista.

Niina TuovinenNiina Tuovinen, veroasiantuntija, Fiscales Oy

Fiscales Oy on verotuksen, yhtiöoikeuden ja laskentatoimen alan kokonaisvaltaisia ratkaisuja yrityksille ja yksityisille henkilöille tarjoava asiantuntijaorganisaatio. www.fiscales.fi

 

Lue myös TID-kumppaniblogit:

”Yritys myyntikuntoon”, kirjoittajana Timo Helle / Helle Partners Oy

”Lähesty rahoittajia rohkeasti”, kirjoittajana Janne Koivuniemi / Finnvera Oyj

Yritys myyntikuntoon

Yrityskaupat

Näin saatat yrityksesi myyntikuntoon

Yrityksen myynti on ainutkertainen kokemus monelle yrittäjälle. Sen takia siihen kannattaa suhtautua yhtä ammattitaitoisesti kuin yrityksen liiketoiminnan pyörittämiseen. Avuksi kannattaa ottaa hyvät asiantuntijat, jotka auttavat sinua saamaan parhaan mahdollisen tuoton yrityskaupasta ja löytämään sopivat vero- ja rahoitusratkaisut. Tässä artikkelissa kerromme, miten yrityskauppaan voi valmistautua.

Kun alat miettiä yrityksesi myyntiä, aloita valmistautuminen hyvissä ajoin. Tässä muistilista yrityskauppaa suunnittelevalle.

  1. Paranna yrityksesi kannattavuutta.

Yrityksen arvo lasketaan usein viimeisen kolmen vuoden tuloksen perusteella eli kannattavuuden parantaminen on hyvä toteuttaa pitkällä tähtäimellä.

  1. Mieti liiketoiminnan ja kiinteistöomaisuuden jakamista eri yhtiöihin.

Usein ostaja ei ole kiinnostunut kiinteistöistä, eikä halua maksaa niistä tai muista ”rönsyistä” täyttä hintaa. Toisaalta myyjä saa jatkossakin vuokratuottoja itselleen, jos kiinteistöt siirretään erilliseen yhtiöön, jota ei myydä. Kiinteistöjen siirtäminen eri yhtiöön pienentää liiketoimintayhtiön arvoa ja sitä kautta kauppahintaa, mikä helpottaa ostajien rahoitusneuvotteluita. Muista, että yrityksen jakaminen kahteen osaan vie vähintään puoli vuotta aikaa.

  1. Ota avuksesi hyvät asiantuntijat.

Käytä apunasi vero-, rahoitus- ja yrityskauppa-asiantuntijoita. He auttavat sinua yrityskaupan eri vaiheissa.

  1. Mieti sopivia ostajaehdokkaita lähipiiristäsi.

Ehdokkaita voivat olla perheenjäsenet tai yrityksessäsi työskentelevät ammattihenkilöt. Perheenjäsenille luovutettaessa osakkeita päästään hyödyntämään sukupolvenvaihdosveroetuja. Yrityksessä työskentelevät ihmiset osaavat usein yrityksen liiketoiminnan parhaiten ja ovat siten erittäin hyviä kandidaatteja jatkamaan toimintaa.

  1. Varaudu jatkamaan yrityksessä.

Varaudu siihen, että ostaja haluaa sinun jatkavan tavalla tai toisella yrityksen liiketoiminnan palveluksessa muutamasta kuukaudesta vuoteen.

  1. Mieti veroasioita hyvissä ajoin etukäteen.

Mieti veroasioita sekä itsesi, ostajan että yrityksen näkökulmasta. Tähän varsinkin kannattaa ottaa avuksi hyvä veroasiantuntija.

  1. Mieti, minkä osan yrityksestä haluat myydä.

Mieti myös, haluatko myydä osakekannan tai liiketoiminnan.
Tämä on tärkeää, jotta voit alkaa tehdä johdonmukaisia päätöksiä esim. yrityksen jakamiseksi kahteen osaan tai osien pois myymiseksi yrityksestäsi. Voit myös perustaa uuden yhtiön, johon voit liiketoimintasiirtona siirtää osan liiketoiminnoista.

  1. Jos yrityksessä on isot kassavarat, voi yritys ostaa osan sinun osakkeista yrityskauppatilanteessa.

Tällöin kauppahinta ulkopuoliselle ostajalle pienenee. Tämä auttaa ostajan rahoitusjärjestelyitä.

  1. Mieti etukäteen yrityksesi arvoa.

Arvonmääritykseen kannattaa ottaa avuksi asiantuntija. Osakekaupassa arvoon vaikuttaa yrityksen tuloksen (toteutuneet ja/tai tulevat) lisäksi yhtiön likvidit varat ja velkojen määrä. Liiketoimintakaupassa usein yrityksen tase-erät eivät ole kaupan kohteena.

  1. Kun olet tehnyt päätöksen yrityksesi myynnistä, aikatauluta myynti ja toteuta kauppa suunnitelman mukaan. Älä epäröi.

Usein yrittäjä loppuhetkillä epäröi, eikä uskalla tai halua myydä elämäntyötään. Tällainen epäröinti tarkoittaa turhia kustannuksia ja turhaa työaikaa sinulle itsellesi eli tuonkin työajan olisit voinut silloin käyttää yhtiösi kehittämiseen.

  1. Kun olet löytänyt sopivan ostajaehdokkaan, tee aiesopimus.

Aiesopimuksessa ostajan kanssa sovitaan mm. yritystutkimuksen yhteydessä luovutettavan tiedon salassapidosta

  1. Voitte yhdessä ostajaehdokkaan kanssa käyttää rahoitusasioiden neuvonantajia.

Sopivia rahoituslähteitä ovat mm. pankit ja Finnvera. Varsinkin Finnveralla on useita pienyritysten kauppoihin tarkoitettuja rahoitustuotteita tarjottavanaan, joita sopivasti yhdistämällä saadaan aikaan kustannustehokas rahoituspaketti, jossa reaalivakuuksien määrä sekä omavelkaisten takauksien määrä on minimoitu. Yrityskaupoissa osana rahoituspakettia on myös myyjän antama maksuaika sekä järjestely, jossa yritys ostaa omia osakkeitaan.

  1. Tee kauppakirja kunnolla.

Kauppakirjan laatimiseen kannattaa ottaa avuksi alan ammattilainen, sillä kauppakirjassa kannattaa rajata tarkkaan sekä myyjän että ostajan oikeudet ja vastuut.

  1. Kun kauppa on tehty, nauti uudesta elämäntilanteestasi.

Timo HelleTimo Helle, KHT, Helle Partners Oy

Helle Partners Oy tarjoaa tilintarkastuspalveluita ja vero-, yrityskauppa- sekä muita konsultointipalveluita.

www.hellepartners.fi

 

 

Lue myös TID-kumppanuusblogit:

”Verotus yrityskaupassa”, kirjoittaja veroasiantuntija Niina Tuovinen / Fiscales Oy

”Lähesty rahoittajia rohkeasti”, kirjoittajana Janne Koivuniemi / Finnvera Oyj

 

Pinokaupalla laskuja

Säästöpossu

Laskuja on kasaantunut hurjasti, uusia tulee lähes päivittäin, uskallanko enää avata, mistä löydän voimia selvitä tai edes unohtaa hetkeksi nämä rahamurheet? Menoja on niin paljon, että tulot eivät yksinkertaisesti riitä, voisinko luopua jostain? Viimeiseen asti sinnittelen, mutta jostain pitäisi kuitenkin saada jo apua. On niin vaikeaa kertoa ystäville, eivätkä sukulaisetkaan välttämättä pysty auttamaan.

Monelle suomalaiselle edellä kuvatun kaltaiset kokemukset ovat arkipäivää. Maksuhäiriömerkintöjä on sadoillatuhansilla kansalaisilla. Evankelis-luterilaisen kirkon Diakoniatyössä palvellaan ihmisiä kristillisten arvojen pohjalta heidän taustoihinsa katsomatta hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Kirkon jäsenyys ei esimerkiksi ole ehto sille, ettei voisi hakeutua diakoniatyöntekijän luokse keskustelemaan.

Rahaneuvontarinki – vapaaehtoiset ovat toiminnan ydin

Itä-Helsingin seurakunnissa on saatu hyviä kokemuksia vapaaehtoisten rahaneuvojien ryhmästä, joka toimii diakoniatyöntekijöiden tukena. Rohkaistuimme Porvoossa viime talvena yhteistyössä Porvoon Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa kouluttamaan vapaaehtoistyöntekijöitä raha-asiainneuvojiksi. Usean koulutuspäivän jälkeen teimme sopimuksen haastatteluiden jälkeen yli kymmenen vapaaehtoisen kanssa!

Raha-asianneuvontaan ohjataan diakoniatyöntekijän kautta, kaksi vapaaehtoista kohtaa asiakkaan kahdesta viiteen kertaan. Tavoitteena on tehdä henkilön taloudellinen tilanne näkyväksi ja rohkaista häntä selvittämään omia raha-asioitaan.

Rahaneuvontaringissä toimivat ovat pitkän elämänkokemuksen omaavia sitoutuneita, luotettavia lähimmäisiä. Vapaaehtoiset ovatkin koko rahaneuvontaringin ydin, koska he antavat aikaansa ja osaamistaan ihmisten parissa.

Neuvonnan kulku, miten asiakkaaksi hakeudutaan?

Diakoniatyöntekijä kysyy vastaanotolle saapuneelta asiakkaalta hänen suostumuksensa talousneuvontaan. Työntekijä etsii kaksi vapaaehtoista rahaneuvontaringistä ja sopii asiakkaan ja neuvojien välille tapaamisajan. Neuvontaan saapuvaa pyydetään ottamaan mukaansa kaikki hänen taloustilanteeseensa liittyvät paperit, erilaiset tukipäätökset, avaamattomat laskut jne. Neuvontatapaamiset järjestetään seurakunnan tiloihin. Diakoniatyöntekijä päättää vapaaehtoisten loppuraportin pohjalta jatkotoimista.

Avustusanomuksia voidaan lähettää esimerkiksi Kirkkohallituksen diakoniarahastoon (KDR) tai Tukikummit säätiölle lasten harrastusmenojen tukemiseksi. Asiakkaan oman paikkakunnan ev.lut. seurakunnan diakoniatyö voi myös avustaa taloudellisesti tilanteen mukaan.

Ihmisen kokonaistilanne otetaan huomioon

Taloudellisten huolien kasautuminen saattaa liittyä esimerkiksi työttömyyteen, sairauksiin, ihmissuhteisiin, asumisolosuhteisiin tai päihderiippuvuuteen. Elämäntilanteet saattavat olla monimutkaisia, ei ole aina helppoa todeta, mikä elämänosa-alue on aiheuttanut jonkin ongelman ja missä järjestyksessä.

Rahaneuvontaringin vapaaehtoisten ja diakoniatyöntekijöiden mahdollisuus on antaa toivon näkökulmaa, joskus jo luotettava vaitiolovelvollinen kuuntelija voi auttaa asiakasta. Kokemus siitä, että on tullut kuulluksi ja että talousvaikeuksissa olevallakin on ihmisarvo voi jo kannatella pitkälle. Ongelmista puhumista ei tarvitse hävetä.

Yhteydenotto ensimmäistä kertaa diakoniatyöntekijään saattaa vaatia rohkeutta, sekä myöhemmin rahaneuvojienkin tapaaminen. Usein voi olla haastavaa aloittaa elämänhuolistaan puhuminen. Neuvontaringissä ollaan kuitenkin ihmistä varten, saapumalla keskusteluihin ei menetä mitään!

diakoniajohtaja Pasi NieminenPasi Nieminen, kirjoittaja on Porvoon suomalaisen seurakunnan diakoniajohtaja

Lisätiedot: Porvoonseurakunnat.fi/Porvoon suomalainen seurakunta/diakoniatyö

Aikamerkki rytmittää

Leila Toffer-Kares

”Kello on kaksi ja valtakunnassa kaikki hyvin”, huutelivat kaupunkien palovartijat kierrellessään öisin kujilla tulipalojen varalta. Suomessa palovartioita tapasi 1930-luvulle saakka.

Halki vuosisatojen on kirkonkellojen soitto kutsunut seurakuntalaisia jumalanpalveluksiin ja toiminut siten eräänlaisena aikamerkkinä kirkkomatkalle. Maataloissa, joissa työskenteli palkollisia, olivat käytössä vellikellot. Niillä ilmoitettiin työn alkamisesta ja loppumisesta sekä ruoka- ja lepohetkistä.

BigBen

Lontoon Big Ben on sijoitettu 96,3 metriä korkeaan Elizabethin torniin.

Varhaisimpia julkisia aikamerkkejä antoivat tasatunnein lyövät mekaaniset kellot. Porvoon kaupungintalon kello muistuttaa yhä edelleen kaupunkilaisia ajan kulumisesta.

Merenkulun kehittyessä tarvittiin laivojen kronologisten kellojen ajanmäärittämiseen tarkka aikamerkki. Niitä alettiin antaa joissain satamakaupungeissa näkyvillä tai kuuluvilla laitteilla, jotta merenkulkijat voisivat tarkistaa kronometrinsa.

Helsingissä oli käytössä sekä näkyvä että kuuluva aikamerkki. Rautatieasemalta oli vuonna 1886 esteetön näköala Tähtitorninmäelle, jonka observatorion tornista pudotettiin ns. aikapussi*. Asemalla nähtiin aikapussin putoaminen ja rukattiin sen kello täsmälleen oikeaan aikaan. Lennättimen avulla kerrottiin aikamerkki myös muille asemille.Jos ilma oli sateinen eikä observatoriota näkynyt asemalle saakka, saatiin aikamerkki tykinlaukauksen avulla. Katajanokan rannassa, asemaa lähempänä tähtitornia, seisoi tykkimies valmiina odottamassa pussin putoamista. Nähtyään aikamerkin, hän tuikkasi ruudin tuleen ja raikuva pamaus kertoi koko kaupungille kellon olevan tasan 12. Tavasta luovuttiin 1900-luvun alussa, kun tykin sijaintipaikkana toiminut kallio räjäytettiin rakennustöiden tieltä.

Teollistumisen päästyä vauhtiin otettiin käyttöön tapa soittaa tehtaan pilliä työn alkamisen ja loppumisen sekä lounastauon merkiksi. Höyrypillin ääni rytmitti seutukunnan elämään jopa niin, että lähiseudun maataloissakin noudatettiin tehtaan työaikoja. Esimerkiksi Varkauden A. Ahlströmin paperitehtaan pilli huusi aina vuoteen 1985 saakka, jolloin todettiin äänimerkki tarpeettomaksi, sillä ”jokaisellahan on kello”.

Nykyisin aikamerkkejä lähetetään paljolti radion välityksellä. Yleisradio on lähettänyt aikamerkin toimintansa alusta, 1926, asti. Aluksi aikamerkki annettiin triangelilla, sitten kongilla. Nyt kuulemme tasatunnein sekä joidenkin uutisten edellä viisi lyhyttä ja yhden pitkän piippauksen. Täsmällisiä aikamerkkejä saadaan suureen osaan maailmaa myös GPS-navigaatiojärjestelmän radiosignaaleista.

Teksti: Leila Toffer-Kares

*Artikkelia on korjattu 15.10.2017: aikapallo korvattu sanalla aikapussi.