Category Archives: Loviisa

LPOnetin isot investoinnit

LPOnet Gustaf Forsberg

Itäuusmaalainen tietoliikenneyhtiö LPOnet on määrätietoisesti suuntinut tietään valokuitumarkkinoille ja investoinut suuria summia samaan aikaan, kun Suomi on kärvistellyt matalasuhdanteessa. Rahoitus on hoitunut omasta kassasta.

Loviisassa päämajaansa pitävässä LPOnetissä tehtiin kymmenisen vuotta sitten päätös oman kupariverkon korvaamisesta valokuidulla. Katseet suunnattiin pitkälle tulevaisuuteen juuri laman alla, ja vuonna 2008 aloitettiin mittavat investoinnit.

– Käsittääkseni olimme Suomessa ja ehkä läntisessä maailmassakin ensimmäinen, joka lähti kannibalismiin eli päätimme syödä oman aikaisemman ADSL- ja lankapuhelinliiketoiminnan ja investoida valokuituun, kertoo LPOnetin toimitusjohtaja Gustaf Forsberg.

Kuulostaa yltiöpäiseltä, mutta kilpailuun piti vastata ja mieluiten etukenossa.

– Uusi teknologia teki tuloaan ja ymmärsimme, että kupariverkolla emme kiinteän verkon operaattorina pärjää mobiiliverkkoja vastaan. Jonkin aikaa voi tehdä hyvää bisnestä lypsämällä vanhaa, mutta jos me emme olisi lähteneet kannibalisoinnin tielle, joku muu olisi tullut ja vienyt markkinat.

Nyt Loviisa on yksi Suomen kuidutetuimmista kaupungeista. LPOnet panostaa valokuituun myös Lapinjärvellä, Myrskylässä ja Porvoossa.

Investoinnit perustuvat kysyntään

Laman aikana yritykset ovat yleisesti ottaen olleet varovaisia investoinneissaan. Eri yhteyksissä on julkisuudessakin kuultu investointien patoumasta, jonka purkautumista on odotettu. Gustaf Forsberg huomauttaa, että yritykset eivät lähde investoimaan vain sen tähden, ettei ole vähään aikaan investoitu.

– Investoinnit perustuvat sille, että tulee uutta kysyntää. Korjausinvestoinnit ovat eri asia, mutta matalasuhdanteessa niitäkin on saatettu jättää tekemättä, kun ei ole ollut varmuutta, että koko kapasiteetti on tuottava.

Investointien tarve on myös toimialakohtaista. LPOnetin kaltaisessa yrityksessä matalasuhdanne ei välttämättä hidasta investointeja, kun infran on toimittava koko ajan.

– Toisaalta, kun muut ovat matalasuhdanteessa varovaisia, on investointien toteuttaminen edullisempaa. Näin totesimme vuonna 2008, kun lähdimme valokuitua rakentamaan. Yleinen taloustilanne näytti huonolta, mutta se toi meille yhden kustannustekijän. Maankaivuukapasiteettia löytyi aivan eri tavalla ja edullisemmin kuin korkeasuhdanteen aikana.

Kuten Gustaf Forsberg toteaa, raha tulee rahan luo eli hyvät investointikohteet saavat myös rahaa paremmin ehdoin silloin, kun muut eivät sitä laita likoon.

Iso kassa

LPOnetin investointirahoitus hoitui omasta kassasta. LPOnet Oy Ab on Puhelinosuuskunta LPO:n tytäryhtiö. Se hoitaa liiketoiminnan, josta osuuskunnan jäsenet hyötyvät toimivilla palveluilla ja erilaisilla eduilla. Osuuskunnassa on noin 4000 jäsentä.

– Jäsenistä suurin osa on heitä, jotka ovat aikanaan hankkineet lankapuhelinliittymän. Uudet jäsenet ovat jo puhtaasti valokuituliittymän hankkineita, Gustaf Forsberg kertoo.

Aina 1990-luvulle asti oli tyypillistä, että puhelinliittymä hankittiin joko osuusliittymänä tai vuokraliittymänä. Kun laittoi omaa rahaa palvelun tuottamiseen, sai palvelutkin edullisemmin. Sama pätee yhä.

– Meillä on iso kassa, mutta alaan liittyen myös isot poistot, noin miljoona euroa vuodessa. Silti teemme kohtuullisen hyvää liikevoittoa eli kassaan kertyy poistojen verran rahaa. Se on meidän jäsenten rahaa, jolla laajennamme verkkoa.

Investointiaikaa katsotaan todella pitkällä aikajänteellä, ja poistoaika esimerkiksi kaapeloinnin osalta on 20 vuotta.

– Uusimme infraa Itä-Uudellamaalla nyt sellaiseksi, että se kelpaisi seuraavat sata vuotta, aivan kuten kupariverkkokin oli hyvä sata vuotta aina siitä lähtien, kun sitä 1883 alettiin rakentaa. Missiomme on olla olemassa jäsenten ja käyttäjien takia. Jos olisimme pörssiyhtiö, tällaiset investoinnit eivät välttämättä olisi houkuttelevia, koska tuotto ei ole kvartaali eikä edes vuosi, Forsberg miettii.

Valokuitu – kilpailuvaltti

Investointien taustalla ei ole kyse pelkästään varautumisesta tulevaan. Valokuitu on tätä päivää ja osa digitalisaatiota. Yritysten sijoittumiselle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti tai etätyötä tekeville valokuitu alkaa olla jo merkittävä kriteeri.

– Lähtökohta investoinneille on, että pystymme tarjoamaan asiakkaille ylivoimaisen toimintavarmuuden ja nopeimmat vasteet. Valokuidussa kulkee enemmän dataa kuin perinteisessä televerkossa, eikä yhteys ole riippuvainen siitä, sattuuko siellä samanaikaisesti olemaan kymmenen muuta lataamassa materiaalia, Forsberg esittää.

Valokuituverkon kattavuudessa Suomi on jäänyt jälkeen kärkimaista. Kärjessä ovat ne maat, jotka eivät koskaan edes ryhtyneet tekemään kupariverkkoa tai vanha puhelinverkko on ollut surkea.

– Kun verkkoa on lähdetty kehittämään, on menty suoraan valokuituun esimerkiksi Itä-Euroopan maissa. Suomessa on pitkään oltu siinä uskossa, että mobiiliverkko voittaa eikä kiinteää tarvita. Tässä muu maailma on rynninyt Suomen ohi aika lahjakkaasti.

Kuitukehitys maailmassa LPOnet

Monopoli

Valokuituverkon rakentaminen on Gustaf Forsbergin mukaan luonnollista monopolitoimintaa.

– Suomessa on ehkä viisi kaupunkia, joihin useampi operaattori voi kannattavasti rakentaa kiinteän verkon infraa. Pienessä kaupungissa se olisi kuin rakentaisi kaksi viemäriverkkoa vierekkäin.

Monopoli on riski kuluttajalle, mutta yhtiömuodolla on merkitystä.

– Jos omistaja on kolmas taho tai ehkä ulkomailta, se voi alkaa ulosmitata monopoliasemaa hinnoissa, kun asiakkaalla ei ole vaihtoehtoa. Mutta kun omistaja ja asiakas ovat sama, kuten osuuskunnassa, ei monopolista ole haittaa, Forsberg sanoo.

Osuuskunta luodaan yleensä juuri sitä varten, että tuotetaan jotain, jota markkinoilla ei ole, tai koetaan, että saatava palvelu ei ole hyvä tai se on liian kallis.

– Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että meidän puhelinyhtiöt perustettiin alun alkaen paikallisina, koska silloinen tsaarin lennätinlaitos ei alkanut rakentaa Suomeen puhelinverkkoa, Forsberg kertaa.

Parhaimmillaan 1930-luvulla Suomessa oli yli 900 puhelinyhtiötä. Se oli sentraalisantrojen aikaa. Kun modernisointi aloitettiin, ei isoja investointeja kannattanut tehdä 100 hengen kylää varten, vaan pienet yhtiöt alkoivat fuusioitua. Loviisan Puhelinyhtiö on osa tätä kehitystä ja nykyään se on yksi Suomen 23 paikallisesta puhelinyhtiöstä.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic

Rönnäsin rannoilla

Timo Salmia

Vanhan Pernajan alueella noin kilometrin päässä golf-kentästä Pernajanlahden rannalla sijaitsee viehättävä mökkikylä. Männikön seasta pilkottavien hirsitalojen liepeillä voi nähdä ihmisiä kalastusvälineineen. He ovat matkalla merelle nostamaan elämänsä saalista tai muutoin nauttimaan merellisestä luonnosta. Takana on kenties strategiapalaveri tai jokin muu yrityksen toimintaan liittyvä kokous ja on aika rentoutua.

– Asiakkainamme on pääosin yritysten henkilökunta ja venäläiset perheet suhteessa noin puolet ja puolet, kertoo Rönnäs Seaside Resorts -nimellä markkinoidun yrityksen toimitusjohtaja ja kalastusopas Timo Salmia.

– Venäläisiä tänne houkuttaa puhdas luonto, kalastusmahdollisuus ja turvallisuuden tunne, Salmia mainitsee.

Muina asiakkaina ovat kalastusporukat ja satunnaisesti suomalaiset perheet.

Rönnäs kalastus

Tähtäimessä venäläiset

Salmian omistama Tsacon Oy/South Coast Fishing Adventures osti Rönnäsin mökit ja kokoustilat liiketoiminnan Tessamar Oy:ltä maaliskuussa 2013. Kauppaan kuului mm. 16 hyvin varusteltua loma-asuntoa. Lisäksi Salmian yritys hoitaa kahden saaristossa sijaitsevan tilan Reimarvikin ja Östra Katön varaukset. Niiden vuokraajat ovat pääosin varsin varakasta väkeä Venäjältä.

– Yrityksen liikevaihto on kasvanut vuositasolla keskimäärin 15-20 %. Vuonna 2015 kasvua oli peräti 50 %. Pari viimeistä tilikautta ovat olleet voitollisia Salmia kertoo tyytyväisenä.
– Sesonkiaika meillä on aina, kun meri on sula. Yritysasiakkaita riittää lähes koko vuoden heinäkuuta lukuunottamatta. Uudenvuoden seutu tuo paikalle venäläisiä uudenvuoden viettäjiä. Käyttöaste on ympäri vuoden hyvä.

Kasvanut tulos on on tarkoin mietityn liikekonseptin aikaansaama. Se pitää sisällään erinomaisen palvelun, korkealuokkaisen tuotteen ja omat catering- ja ohjelmapalvelut yrityksille.

– Kaikkea ei tarvitse ostaa alihankintana. Näin varmistamme, että palvelut toimivat moitteettomasti. Meillä on muun muassa oma pesula. Kesäaikaan kuivatamme pyykin ulkona ja näin saamme vaikkapa lakanoihin raikkaan merellisen tuoksun, Salmia mainitsee esimerkiksi.

Alihankintana hankitaan vain lisäveneet ja oppaat. Muutaman hengen kalastusporukoita Salmia opastaa itse. Hänellä on omistuksessaan avomerikelpoinen, amerikkalaisvalmisteinen kalastusvene kaikkine nykyaikaisine herkkuineen eli viistokaikuluotaimineen ja karttaplottereineen.

– Näin varmistetaan asiakkaalle kalastuselämys eikä saaliitta useinkaan jäädä, Salmia kertoo.

Yritystä markkinoidaan Venäjällä venäläisen Googlen Yantexin kautta, mutta myös vanha kunnon puskaradio toimii hyvin. Lisäksi osallistutaan kalastusmessuille Pietarissa lähes vuosittain.

– Kiikarissa on nyt Moskovassa järjestettävät maailman suurimmat kalastusmessut ja sitä kautta Moskovan äveriäät, Salmia paljastaa.

Meri rentouttaa

Henkilökuntaa yrityksen palveluksessa on toimistossa, mökkiemäntänä, siivouksessa ja liinavaatehuollossa yhteensä viisi henkilöä. Lisäksi tarvitaan muutama ruuhka-apulainen.

– Vaimoni on erittäin tärkeässä roolissa, sillä hän vastaa yrityksen hallinnosta, paperitöistä ja reskontrasta.

Konepuolen DI, atk-alalla tietohallintopäällikkönä ja liikkeenjohdon konsulttina pörssiyrityksissä aiemmin toiminut Salmia ei ole katunut hetkeäkään alanvaihdosta.

– Hyppy oravanpyörästä ja kouluttautuminen kalastusoppaaksi on jatkoa harrastukselleni kalastukselle, kertoo ennen yrityskauppaakin Pernajan vesillä kalastellut mies.

Lomaa hän ei matkailubisnekseen siirtymisen jälkeen ole pitänyt päivääkään.

– Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt, aika usein merellä oppaana ollessani unohdan, että olen töissä. Meri ja luonto ovat niin rentouttava ympäristö.

Rönnäs Loma-asunto

Kestävän kehityksen kalastusta

Rönnäsin kalastusretket noudattavat kestävän kehityksen periaatetta. Saaliskalat päästetään useimmiten takaisin mereen punnituksen ja valokuvauksen jälkeen. Kaikki tietyn mittaiset suuret kalat, kuten esimerkiksi hauet, lasketaan aina vapauteen kalakannan säilymisen turvaamiseksi ja rehevöitymisen estämiseksi. Kalat nostaa veneeseen aina kalastusopas. Näin taataan mahdollisimman pienet vauriot kaloille. Saalista otetaan mukaan vain sen verran mitä jaksetaan kerralla syödä.

Teksti: Leila Toffer-Kares

Puoli miljoonaa euroa palstatilaa

Loviisan Wanhat Talot

Joka vuosi elokuun viimeisenä viikonloppuna Loviisan kadut ja kujat kuhisevat väkeä Loviisan Wanhat Talot –tapahtumassa. LWT on koko kaupungille monella tavalla merkittävä tapahtuma, myös taloudellisesti.

Kesällä 2010 toteutettiin asiakaskysely, jonka tuloksena arvioitiin LWT-kävijöiden jättäneen paikkakunnalle ja tapahtumaan yhteensä lähes 700 000 euroa. Asiakaskysely liittyi Kehitysyhtiö Posintran hallinnoimaan hankkeeseen, jossa selvitettiin Itä-Uudellamaalla Porvoon Avanti-suvisoiton, Sipoon Kalkkiranta Jazzin ja Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman taloudellisia aluevaikutuksia.

LWT:n kävijämäärä oli tuolloin noin 14 000. Noin 80 prosenttia oli ulkopaikkakuntalaisia ja näistä noin 34 prosenttia ilmoitti käyvänsä paikkakunnalla ostoksilla. Lähes kaikki asiakaskyselyyn vastanneet ilmoittivat, että tapahtumalla oli suuri merkitys paikkakunnalle matkustamiseen.

Yhtenä taloudellisten vaikutusten arvioinnin mittarina käytettiin matkailijoiden tuomaa matkailutuloa (= uutta rahaa alueelle). Matkailijat vastasivatkin kyselyyn innokkaammin kuin paikalliset. Kyselyn perusteella ulkopaikkakuntalaiset jättivät alueelle keskimäärin 51,70 euroa ja paikkakuntalaiset 42,20 euroa.

Alueen saamaa taloudellista hyötyä vähentää jossain määrin se, että osa rahasta siirtyy ulos Loviisasta ulkopaikkakuntalaisten näytteilleasettajien mukana, mutta kokonaisuutena kaikki näytteilleasettajat lisäävät tapahtuman mielenkiintoa ja kävijämääriä.

Näkyvyyttä ja yritysyhteistyötä

Asia, joka harvoin nostetaan esiin rahanarvoisena, on medianäkyvyys. LWT on onnistunut saamaan runsaasti huomiota niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Näkyvyys voidaan mitata palstamillimetreinä ja laskea euroina. Kymmenen vuotta tapahtuman järjestelyissä mukana ollut ja LWT:n nykyinen projektipäällikkö Ann-Britt Felin-Aalto teki tällaisen laskelman vuonna 2009 aikakauslehtinäkyvyydestä.

  • Saimme näkyvyyden arvoksi yli puoli miljoonaa euroa, mikäli sama palstamäärä olisi ostettu ilmoituksina, hän kertoo.

Taloudelliset hyödyt Loviisalle ovat sitä suuremmat, mitä useampi kävijä yöpyy alueella. Vaikka pääjärjestäjänä on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhdistys, on yritysyhteistyöllä suuri merkitys tapahtuman onnistumiselle.

  • Majoittajat, ravintoloitsijat, kauppiaat – kaikki höytyvät. Siksi pyrimme myös luomaan tapahtuman yhdessä, Felin-Aalto toteaa.

Yleisömenestystä odotetaan taas tänä vuonna. Tuttuun tapaan mukana on kymmenittäin kohteita niin Loviisan keskustassa kuin ympäristössä, mm. Ruukissa, Rönnäsissä ja Isnäsissä. Laajaan ohjelmatarjontaan kuuluvat mm. Herkkujen puisto sekä Wanhassa Wara Parempi-seminaari.

Suomen juhlavuoden ja Loviisan nimipäivän kunniaksi muutamaan LWT-kohteeseen pääsee kurkistamaan jo perjantaina 25.8. Lisäksi Loviisan Wanhat Talot-yhdistys tarjoaa lauantaina ja sunnuntaina kävijöille Loviisan oppaiden suunnitteleman opastetun ”Suomi 100 – Loviisa 100” kävelykierroksen LWT- talojen varrella kertoen rakennuskulttuurista ja kaupunkiympäristöstä eritoten itsenäisyyden ajalta (lue TID-kolumni: Opas pistää persoonansa peliin / guidernas betydelse).

Lisätietoa:  loviisanwanhattalot.fi  ja visitloviisa.fi

Teksti: Tuula Lukic, kuva: Srba Lukic

Lue TID-artikkeli: Loviisan Wanhan Ajan joulukodit

Opas pistää persoonansa peliin

Britt-Lis Henriksson-Sederholm

Olen toiminut matkailuoppaana Itä-Uudellamaalla yli 20 vuotta. Monet asiat ovat tänä aikana muuttuneet – niin asiakkaiden vaatimukset ja odotukset kuin myös tuotteet ja niiden markkinointi.

Oppaiden on kyettävä huomaamaan uudet tarpeet ja vastattava niihin. Uudistuminen on haaste. On ennustettava tulevaisuutta, jotta tuotteemme pysyvät houkuttelevina. Siksi olemme ryhtyneet toteuttamaan erityyppisiä opastuksia vastaamaan kysyntään – perinteisten opastusten rinnalla on teemaopastuksia ja draamaopastuksia.

Messut ja esitteet olivat ennen tärkeimmät väylät tavoittaa asiakkaat. Käytettiin puhelinta ja telefaksia. Konkreettinen esite on yhä tärkeä, mutta nykyään on myös monia erilaisia digitaalisia markkinointikeinoja. Olemme näkyvillä digitaalisissa kanavissa omien kotisivujen kautta sekä Facebookissa. Ryhmät ovat muuttuneet. Yhdistysten, koululaisten ja yritysten lisäksi on myös täysin yksityisiä ryhmiä, jotka haluavat opastetun kierroksen. Toisinaan jopa vain yksi henkilö haluaa opastuksen.

Lasten Opastus TID7

Draamaopas koululaisryhmän kanssa Vanhassa Porvoossa.

Muutos on tapahtunut siinäkin, että aiemmin opastustehtävät saatiin välittäjän kautta. Nyt asiakas ottaa yhä useammin myös suoraan yhteyttä oppaaseen. Yksittäiset matkailijat ottavat ehkä ryhmiä mieluummin yhteyttä suoraan kuin välittäjän kautta, mutta tärkeintä on, että kynnys on riittävän matala.

Onnistuminen opastuksessa edellyttää, että ryhmästä saa tarpeeksi tietoa etukäteen. Mistä ryhmä tulee, minkä ikäisiä he ovat, mistä he ovat kiinnostuneita? Tieto auttaa opasta valmistautumisessa. Aina kaikki ei mene ihan suunnitelmien mukaan ja silloin tarvitaan nopeaa improvisaatiota. Tavoite on aina, että asiakas on tyytyväinen, mutta onnistumisen tunne on oppaallekin hieno.

Matkailijat ovat alueelle tärkeitä. Jokainen jättää pienen lantin jälkeensä, joten matkailusektorilla on tärkeää tehdä yritysyhteistyötä. Vain mielikuvitus on rajana uusille yhteistyökumppaneille ja -muodoille.

Matkailuoppaat ovat alueen käyntikortteja. Me olemme usein niitä harvoja paikallisia, joita turistit kohtaavat kasvotusten ja joiden kanssa he keskustelevat. Vaikka internet tarjoaa runsaasti tietoa paikoista, antaa opas persoonallisen leiman kohteelle. Pelkkä vanhan Porvoon ihasteleminen ei riitä, vaan kävijät haluavat tietää, mitä julkisivujen takana piilee tai mitä löytöjä on katujen kätköistä tehty. Me teemme opastuskierroksesta mahdollisimman kiinnostavan elämyksen jokaiselle.

Ota opas, kuulet mitä näet

Britt-Lis Henriksson-Sederholm

Porvoon ja Loviisan matkailuopas

Kaupunkiopastus / Stadsguidning

6.7., 13.7., 20.7. ja 27.7.2017 klo 16

Lähtö Laivasillalta / Start från Skeppsbron

6 € aikuinen/vuxen, 3 € lapset/barn 7-12 v/år

Hautausmaaopastus / Guidning på begravningsplatsen

7.6. ja 9.8.2017 klo 18

Perämiehenkujan portilta/ Start från porten på Styrmansgrän

6 € aikuinen/vuxen, 3 € lapset/barn 7-12 v/år

Pyöräilyopastus suomeksi, kesto noin 2 tuntia

27.6., 4.7, 11.7., 18.7. ja 25.7. klo 17 Hotel Degerbystä.

Reitti pääosin keskustan alueella. Oma pyörä tai vuokraa Jopo

Hotel Degerbystä. Kierroksen hinta 15 € sis. eväspaketin.

Kävelykierros Suomi 100- Loviisa 100 ja Loviisan Wanhat Talot
Promenaden Finland 100 – Lovisa 100 och Lovisa gamla hus
  1. ja 27.8.2017 klo 12 ja klo 14

Lähtö Kappelinpuisto / start från Kapellparken

LWT-rannekkeella ilmaiseksi / gratis med LGH.

Itsenäisyyden polku Loviisassa / Självstädighetern stig i Lovisa

16.9.2017, maksullinen / avgiftsbelagd. Lähtö klo 10 turistipysäkiltä / Start kl 10 från turisthållplatsen. Ilmoittautumiset viim. 1.9. p. 0400860492, maija.hansson@gmail.com. Anmälningar senast 1.9. tel. 0405218066, britt-lis.sederholm@pp.inet.fi.

Lue lisää: www.loviisanoppaat.fi ja visitloviisa.fi

Porvoon hautausmaa opastus TID7

Porvoon matkailuopas Näsinmäen tarinoita -kierroksella.

Porvoon matkaipuoppaiden teemakävelyt 2017

Hinta: 8 €/aikuinen, lapset alle 12v ilmaiseksi

 

Vanhan Porvoon kävelykierros, kielet suomi, ruotsi, englanti

Kesälauantaisin 17.6. – 26.8. (ei juhannuksena) klo 14

Lähtö: Vanha Raatihuoneentori

Itsenäisyyden polulla

su 18.6., 16.7. ja 13.8. klo 14 / ti 25.7., 1.8. ja 22.8. klo 18

Lähtö: Kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 9

Näsinmäen tarinoita

ti 20.6., 11.7. ja 8.8. klo 18 / su 2.7. ja 30.7. klo 14

Lähtö: Näsinmäen hautausmaan pääportti

Naiskohtaloita

ti 4.7., 18.7. ja 29.8. klo 18 / su 23.7. ja 20.8. klo 14

Lähtö: Vanha Raatihuoneentori

Valtiopäiväopastus

ke 19.07. klo 18, lähtö: Vanha Raatihuoneentori

Kiertoajelut uusille porvoolaisille, ilmainen

la 10.06. ja 26.8. klo 11 ja 14

Lähtö Turistipysäkki, Raatihuoneenkatu 20

Lue lisää: www.porvoonmatkailuoppaat.fi ja visitporvoo.fi

Porvoon opastus TID7

Boosting your brand

Teampac Liljendal

Tahto, joukkue ja oikeat asiat. Näihin sanoihin kiteytyy Loviisan Liljendalissa lähes 50 vuotta toimineen Teampac Oy:n menestyksen avaimet. Yritys on kansainvälistynyt määrätietoisesti.

Loviisalaisen Teampac Oy:n tarina on esimerkki yrityksen sisällä tehdyistä oikeista päätöksistä, jotka ovat tuottaneet hyvää hedelmää kauaskantoisesti. Vuonna 1969 perustetun yrityksen rooli on vuosikymmenien aikana muuttunut elintarvikepakkaajasta kosmetiikan, hygienia- ja lääkinnällisten tuotteiden sopimusvalmistajaksi.

Viennin osuus lähentelee seitsemääkymmentä prosenttia. Pääosa viennistä suuntautuu Pohjoismaihin, mutta tavoitteena on laajentaa kansainvälistä toiminta-aluetta.

  • Tietyille tuotteille ja tuoteryhmille Pohjoismaat alkavat olla markkina-alueena jo liian pienet. Tavoittelemme laajentumista erityisesti Keski-Eurooppaan ja saksankielisille alueille, kertoo toimitusjohtaja Hannu Vakkari.
TeamPac Liljendal

Paras viisaus on jokaisella omassa työpisteessään. Toimitusjohtaja Hannu Vakkari (vas) pysähtyy tehdaskierroksella hetkeksi operaattori Robin Malmbergin valvomalle tuotantolinjalle, jossa valmistuu kosteuspyyhkeitä.

Vientiä ei kasvateta omilla tuotteilla, koska sellaisia ei Teampacilla ole. Yrityksen slogan ”Boosting your brand” kertoo olennaisen eli Teampac tarjoaa ratkaisuja muille brändeille. Periaate on tietoisesti valittu jo vuosia sitten. Nykyinen pääomistaja Perttu Valaja painottaakin yrityksessä aiemmin tehtyjen valintojen merkitystä.

  • Vientikaupan merkitys on kasvanut vahvasti viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta sen ovat mahdollistaneet hyvissä ajoin aloitetut kehitystoimet.

Myös Hannu Vakkari muistuttaa, että kansainvälinen kasvu on pitkän tähtäimen toimintaa. Uusille markkinoille ei lähdetä kylmiltään.

  • Ensimmäinen askel on markkinaselvitys, jolla saamme paremman ymmärryksen siitä, onko meillä oikeasti kilpailukykyä kohdealueella ja millä aiomme kilpailla. Laajentuminen on iso hanke, ja selvitys voi johtaa siihenkin, että jatkamme toistaiseksi nykyisellä alueella.

Teampacin kilpailukyky nykyisillä markkinoilla perustuu pitkälti siihen, miten asiakkuudet hoidetaan. Hinnallakin on merkitystä, mutta se ei ole aina tärkein tekijä. Olennaista on ylläpitää tuotannon tehokkuutta ja laatua.

  • Jos laatu ei toimi tai jos toimituksissa on ongelmia eikä mahdollisia reklamaatioita hoida kunnolla, asiakassuhde on pian menetetty. Tehottomuus puolestaan johtaa siihen, että hinnoilla ei pärjää. Mutta pahinta on, jos laatu ei ole riittävä, Vakkari toteaa.

Kasvumahdollisuuksia

Kosteuspyyhkeet ovat Teampacin sopimustuotteista tunnetuimmat, mutta tuotantolinjoilla Liljendalissa syntyy monipuolisesti erilaisia kosmetiikka- ja hygieniatuotteita. Kosmetiikassa kasvusuunta on linjattu erityisesti luonnonkosmetiikkaan.

  • Yleisesti ottaen luonnonkosmetiikan kasvuluvut ovat Euroopan markkinoilla tällä hetkellä jopa yli kymmenen prosentin luokkaa. Meidän kokoiselle yritykselle pienikin siivu tästä on jo todella merkittävä, Hannu Vakkari sanoo.
Teampac Hannu Vakkari

Teampac tarjoaa asiakkaille tuotteistamista aina ideasta valmiiseen tuotteeseen, mutta yrityksellä on myös monia omia valmiita konsepteja kosmetiikka- ja hygeniatuotteille, Hannu Vakkari kertoo.

Kasvumahdollisuuksia nähdään myös terveydenhuollon tuotteissa, ja tuotantoa kehitetään yhä vaativampia prosesseja varten.

  • Terveydenhuollon puoli on tällaiselle Euroopan mittakaavassa pienehkölle yritykselle haasteellinen markkina. Kynnys on korkealla, mutta kun sen yli kerran pääsee ja hoitaa työn hyvin, edessä on yleensä pitkäaikainen asiakasyhteistyö.

Vakkari mainitsee uskottavuuden olevan yksi menestystekijöistä, etenkin kun kumppaneina on maailmanluokan yrityksiä brändeineen. Toimiala- ja tuoteosaamisen pitää olla riittävällä tasolla.

  • Tosin ihmisethän lopulta tekevät päätökset. Tämä voi kuulostaa fraasilta, mutta uskon, että meidänkin tapauksessamme on jonkin verran auttanut se, että suomalaisia pidetään luotettavina ja pitkäjänteisinä. Emme ehkä ole kovin spontaaneja, mutta sitä ei tällä alalla juuri kaivatakaan, vaan meillä korostuu se, että asiat hoidetaan, niin kuin on sovittu.

Kansainvälistymisessä osaamista tulee olla sellaisissakin perusasioissa kuin käytöstavat ja toisen kulttuurin ymmärtäminen. Pohjoismaisilla markkinoilla ruotsin kielen osaamisella on myös suuri merkitys.

  • Ruotsissa on helppoa käydä kauppaa nimenomaan ruotsin kielellä, ei niinkään englanniksi. Näen, että kieli on ollut kivijalka, jonka varaan pohjoismainen kauppa on meillä Suomessa rakentunut, Vakkari pohtii.
TeamPac laborantti Riitta Timonen

Laborantti Riitta Timonen (kuvassa) huolehtii yhdessä tuotekehityksestä vastaavan Marjut Kamppisen kanssa muun muassa siitä, että tuotteet vastaavat kulloinkin vaadittavien sertifikaattien vaatimuksia.

Sitoutunutta joukkuetyötä

Teampacin valmistus on keskittynyt Liljendaliin. Sillä on ollut tytäryhtiöt Puolassa ja Virossa, mutta niistä on luovuttu jo useita vuosia sitten.

  • Uskomme, että Suomi on meille hyvä paikka. Niin on myös Liljendal – keskellä ei mitään, mutta tunnin ajomatkan sisään mahtuvat pääkaupunkiseutu, Lahti, Kouvolan seutu ja Kotka. Lisäksi lähiseudulla on erittäin sitoutunutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Teampacin työsuhteet ovat tyypillisesti hyvin pitkiä ja vaihtuvuus olematonta. Henkilöstö suhtautuu ennakkoluulottomasti muutoksiin ja esittää myös rakentavalla tavalla muutoksia toimintatapoihin, Hannu Vakkari kertoo.

Henkilöstö on sitoutunut yritykseen myös omistusosuuksilla. Omistuspohjassa toteutettiin merkittävä muutos vuosi sitten ja nyt Teampacin omistajia ovat Perttu Valajan lisäksi noin puolet lähes kuudestakymmenestä työntekijästä. Se on Suomessa harvinaislaatuista. Myös Hannu Vakkari on yksi omistajista.

Yrittäjänä koko ikänsä ollut Perttu Valaja osti Teampacin 12 vuotta sitten. Yrityksen menestystekijät ovat hänen mukaansa tahto, joukkue ja oikeat asiat.

  • Ihmisille pitää luoda sellainen ympäristö, jossa syntyy tahto tehdä työ mahdollisimman hyvin. Samalla nähdään oma tekeminen osana joukkuetta, jossa jokaisella on oma rooli ja jossa ymmärretään, että roolin täyttäminen on tärkeää. Töitä tehdään yhdessä ja autamme toisiamme. Lisäksi yrityksen johdolla on oltava selkeä näkemys tulevaisuuteen ja vastuu siitä, että yrityksessä tehdään oikeita päätöksiä, Perttu Valaja summaa.

Teampac Oy

  • Perustettu 1969 nimellä Oy Inpac Ab, perustajana Ulf Lempinen
  • Nimi Teampac vuodesta 1990
  • Liikevaihto noin 9 miljoonaa euroa (v. 2016)
  • Viennin osuus noin 70 %
  • Työntekijöitä noin 55
  • Toimitusjohtaja Hannu Vakkari
  • Omistus: Perttu Valaja 60 %, henkilöstö 40 %.

Teksti: Tuula Lukic, Kuvat: Srba Lukic

Artikkelikuva: Teampacin tehtaalla Liljendalissa on panostettu tuotantolinjojen monipuolisuuteen. Kuvassa osa tuotantolinjaa, jolla valmistetaan kosteuspyyhkeitä kosmetiikka-, hygienia- ja terveydenhuollon tarpeisiin.

 

 

Kauneuden keskellä

Nala Deli

NalaDeli, ihastuttava herkku- ja lahjatavaraliike Loviisan keskustassa, on tulvillaan lämmintä joulutunnelmaa. Putiikinpitäjä Tarja Niemi juttelee iloisesti asiakkaiden kanssa, ja kauniisiin kääröihin sujahtaa niin pientä kuin isoa sisustuksen iloa, kuten hemmottelusaippuoita, laadukkaita keittiötarvikkeita ja kynttilälyhtyjä.

Suklaan tuoksut ja koristeelliset konvehdit, herkullinen juustovalikoima, hillot ja keksit hivelevät aisteja. Eihän tästä putiikista malta edes lähteä, kun on niin paljon hypisteltävää ja lahjaa, joista valita pukinkonttiin. Kaikesta huomaa, että omistaja antautuu yritykselleen täydellä sydämellä ja vaalii kauneutta.

  • Nautin kauneudesta ja toivon, että asiakkaatkin saavat täältä hyvää mieltä ja löytäisivät ehkä palasen sitä, mikä minullekin on tärkeää. En koe olevani raudanluja bisnesnainen, vaikka tietysti yrityksen on oltava kannattava, Tarja Niemi pohtii.

NalaDelissä vietettiin avajaisia vain muutama kuukausi sitten, 15.10.2016 Samoissa tiloissa toimi siihen asti AC Gourmet, jonka liiketoiminnan Tarja Niemi osti.

  • Meillä on ollut mieheni kanssa aina ajatuksissa oma lahjatavara- ja herkkupuoti, mutta tämä tuli vähän kuin puolivahingossa. En ehtinyt suunnitella asiaa pitkään, sillä liiketoiminta tuli myyntiin ja tartuin tilaisuuteen. Tiesin myös, että olin yt-neuvotteluiden seurauksena jäämässä työpaikastani työttömäksi, Tarja Niemi kertoo.

Yritystoiminta ja kaupanpito eivät kuitenkaan olleet ihan uusia asioita.

  • Nuorempana olen ollut käsityöyrittäjänä ja koko ikäni olen ollut kaupan alalla.

Niin uudet kuin vanhat asiakkaat ovat löytäneet tiensä viihtyisään kauppaan. Tarja Niemi kertoo, että perusvalikoima on yhä sama kuin ennenkin, mutta muuntuu pikku hiljaa myös uuden omistajansa näköiseksi, asiakkaita kuunnellen.

Kotimaisuus ja laatu näkyvät NalaDelin valikoimissa, kun myynnissä on muun muassa Metkatuotteen nostalgisia kahvi-, tee ja karamellirasioita, Petris Chocolat Roomin suussa sulavaa suklaata, MinDecon hauskasti tekstitettyjä pyyhkeitä ja liinoja sekä Kulkurin Kartanon Kaunis-tuotteita, kuten keittiö- ja hemmottelusaippuoita. Ihania joululahjoja tai omaan kotiin.

NalaDeli, Aleksanterinkatu 5 A 4, Loviisa

Avoinna ma-pe 10-17, la 10-14

puh. 040 8681013

www.naladeli.fi

Teksti: Teksti: Tuula Lukić   Kuvat Srba Lukić

 

 

Ovet avoinna jouluun

Wanhan Ajan Joulukodit Vackerbacka

Suomessa vanhat puutalokaupungit ovat kuin luotuja elämykselliseen joulumatkailuun. Itäisellä Uudellamaalla joulusesonki onkin erityisen merkittävä niin Loviisan kuin Porvoon elinkeinoelämälle. Kummallakin kaupungilla on omat vahvuutensa, jotka laajalla perspektiivillä tukevat toisiaan, kun kuluttajien joululiikehdinnästä Suomen mitassa tai vaikkapa Tallinnan kanssa käydään kilpaa.

Loviisan joulu

Loviisan kaupungintalolla on kaunis jouluinen ilme.

Loviisassa matkailuvirtoja houkuttelee pikkukaupungin aito, uniikki tunnelma. Asukkaat ovat lähteneet yhteisöllisesti luomaan omannäköistä Loviisan joulua. Loviisan kaupungin rooli koordinoijana on tässä keskeinen.

Joulukaupunki-Loviisan erikoisuutena ovat Wanhan Ajan Joulukodit. Yksityiset kodit avaavat ovensa ja toivottavat vieraat tervetulleiksi tunnelmoimaan talon asukkaiden kanssa. Tämä on luontevaa jatkoa jo paikkansa vakiinnuttaneelle Loviisan Wanhat Talot -kesätapahtumalle. Joka vuosi elokuun viimeisenä viikonloppuna Loviisa on tulvillaan väkeä ja samaa suuntaa näyttää joulu.

  • Kohteet jouluna ovat osittain samat kuin kesällä, mutta LWT on yhdistyksen organisoima, kun taas Wanhan Ajan Joulukodeissa koordinointivastuu on kaupungilla, kertoo matkailusihteeri Lilian Järvinen.

Joulukodit ovat avoinna nyt jo kymmenettä kertaa. Tapahtuma sai alkunsa Porvoon kanssa toteutetusta 3-vuotisesta yhteisprojektista.

  • Tämä on hyvä esimerkki onnistuneesta projektista, joka jäi elämään ja joka onnistuttiin tuotteistamaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Yleensä projektit elävät aikansa ja sen jälkeen ne sammuvat, mutta Loviisassa joulutapahtuma on kasvanut. Se näkyy joka joulu katukuvassa suurempina matkailuvirtoina, Lilian Järvinen iloitsee.

Loviisan kaupunki on budjetoinut jouluun 35 000 euroa, johon sisältyy kaikki jouluvaloista markkinointitoimenpiteisiin ja tiettyihin ohjelmakustannuksiin. Tulopuolta on vaikeampi määritellä. Kassa kilisee kivijalkakaupoissa, markkinoilla, kahviloissa jne. Näin joulu tuottaa elinvoimaa koko Loviisalle.

Wanhan Ajan Joulukodit Ajurintalo

Ajurintalo, Puutarhakatu 32.

Herkkuja ja lämminhenkisiä lahjoja

Loviisan kohdalla voisi puhua ilmiöstä, jota monet muut kaupungit voivat vain ihastella. Joulutapahtumaa ei oikeastaan voi kopioida, koska arvokkain ydin ovat itse loviisalaiset – ja tietysti miljöö vanhoine taloineen, joita asukkaat historiaa vaalien pitävät kunnossa.

Vuosi vuodelta tapahtuma laajenee. Yhteisöllisyys, toinen toistensa tuki ja tarttuva innostus houkuttelevat yhä uusi toimijoita ja tekijöitä mukaan. Esimerkiksi Roon perheen koti ”Huset vid ån” on yksi tämän joulun seitsemästä uudesta joulukotikohteesta.

Loviisan Wanhan Ajan Joulukodit Roberta Roo

Roberta Roo harrastaa munankuorivärjäystä. Värikkäät munat ovat kauniita myös joulukoristeina.

  • Olin miettinyt pitkään, että voisimme pitää ovet avoinna joulutapahtumassa, mutta puolisokin piti saada houkuteltua mukaan. Tämä on koko perheen juttu ja edellyttää sitoutumista kahteen viikonloppuun, kertoo Roberta Roo.

Nahkurinkuja 12:ssa joulutunnelma syntyy kynttilöistä, musiikista ja glögin tuoksusta. Paikalla on myös Lucia valontuojana. Roberta Roon bravuuri ovat piparkakkutalot, joita hän valmistaa myyntiin. Kauneimmat talot syntyvät, kun taikinasta tulee paistaessa ohut ja rapea.

  • Pienestä pitäen olen tehnyt piparkakkutaloja. Isän kanssa leivoimme aina yhdessä. Tykkään myös askarrella ja sehän on melkein sama asia. Piparkakkutaloissa saa käyttää luovuutta.

Kaikissa Loviisan Wanhan Ajan Joulukodeissa on puuhattu ahkerasti monenlaista herkkua ja lahjaa. Pukinkonttiin voi ostaa lämminhenkisiä yllätyksiä, käsitöitä, joulukoristeita, kortteja, keramiikkaa tai vaikkapa kotona tehtyjä marsipaanikarkkeja.

  • Emme kilpaile muiden Loviisan kauppojen kanssa. Joulu on monelle yrittäjälle paras ja tärkein sesonki ja on yhteinen etu, että kaupunkiin tulee väkeä, Roberta Roo miettii.

Tänä vuonna joulukodit historiallisissa taloissa ovat avoinna kävijöille kahtena viikonloppuna 3.-4.12. ja 10.-11.12.2016 klo 10-17. Lisäksi Loviisan joulua värittävät muun muassa Katu Galleria ja Piparkakkupaja. Tapahtumia on pitkin joulukuuta, ja koko perheelle loviisalaiset ovat ideoineet Elävän Joulukalenterin, johon kannattaa käydä tutustumassa Facebookissa Loviisan Joulu ja Vanhan Ajan Joulukodit ja Instagramissa #loviisanjoulu. Uudet jouluntäyteiset kotisivut on vastikään avattu: www.loviisanjoulu.fi.

Lisätietoja saa myös Loviisan matkailutoimistosta puh. 040 555 3387.

Loviisan joulu Bistro Cantor

Bistro Cantorissa joulukuun ensimmäinen viikonloppu alkoi lupaavasti ja kävijöitä riitti. Lauantai-päivän päätteeksi ennätti tiskin toisellakin puolella kilistellä jouluoluen parissa.

Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić

Yritysystävällinen Loviisa

Boomeranger Oy Miika Tammi

TID-verkkolehden artikkelikuvassa loviisalaisen Boomeranger Oy:n toimitusjohtaja Miika Tammi. Artikkelin lopussa useita mielenkiintoisia yritystarinoita Loviisasta, artikkelit julkaissut www.tid.fi.

Loviisa on avannut yrityksille suunnatut verkkosivut

Loviisan kaupunki julkaisee verkkosivuillaan uuden Yrityspalvelut-osion, joka on suunnattu Loviisaan sijoittumista suunnitteleville ja täällä jo toimiville yrityksille. Tavoitteena on vastata yritysten yhteydenottoihin entistä paremmin ja nopeammin. Verkkosivut on avattu tänään 4.11.2016.

Loviisan kaupunki on hionut yrityspalveluiden toimintaprosessia viime keväästä lähtien.
”Olemme käyneet läpi asiakaspalveluprosessia kaupungin sisällä niiden henkilöiden kanssa, joihin yritykset ottavat yhteyttä suunnitellessaan sijoittumista Loviisaan. Kyse voi olla kaavoituksesta, tonteista, olemassa olevista kiinteistöistä tai yleisistä yrittämisen edellytyksistä”, toteaa Loviisan kaupungin kehittämisjohtaja Sten Frondén.

Uusilla verkkosivuilla kerrotaan, miksi Loviisa on hyvä toimintaympäristö yrityksille. Verkkosivuilta löytyvät tiedot vapaista toimitiloista ja liiketonteista sekä erilaiset tärkeät yhteystiedot.

Yritysten palveluprosessia on käyty läpi osana Särmä-hanketta (Loviisan Särmä – Loviisan seudun äkillisen rakennemuutoksen kasvuhanke), jota hallinnoi Loviisan kaupunki. Yksi hankkeen tavoitteista oli tuottaa tietopaketti Loviisaan mahdollisesti sijoittuville yrityksille, Loviisassa jo toimiville yrityksille ja yhteistyökumppaneita etsiville yrityksille.

Verkkosivut on toteuttanut Mainostoimisto KMG Turku. Palveluprosessin läpikäynnissä asiantuntijana on käytetty Kissconsulting Oy:tä. Henkilökunnan koulutus ja toteutuksen seuranta jatkuvat edelleen.

Yrityksille suunnatut verkkosivut löytyvät Loviisan kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.loviisa.fi/elinkeinotjayrittaminen sekä Yrittäjät-osiosta.

Lue mielenkiintoisista loviisalaisyrityksistä TID-verkkolehden artikkeleista:

Boomeranger Oy: Kansainvälinen menestystarina

M-Yachts: Veneiden viemä

M-Yachts Martin Rosenstedt

M-Yachts Oy:n toimitusjohtaja Martin Rosensted.

Söderby Lax: Mikael Lindholmin haastattelu

Strömforsin Ruukkialue

Ruotsinpyhtään ruukki, Strömfors bruk

Ruotsinpyhtään ruukki tarjoaa elämysmatkailua.

Malmgårdin kartano

Villitarha: Green care -yrittäjyys

DeMill: Kerro se kartongilla

De Mill Jouni Mykkänen

DeMill on Eltete TMP:n graafinen osasto. Kuvassa myyntipäällikkö Jouni Mykkänen.

He-Wi Oy: Vesiranketamisessa kova kilpailu

Loviisan hankinnat: haastattelussa Loviisan kaupungin hankinta-asiantuntija Johanne Heikel

Maita, metsää, kiinteistöjä…

Loviisan talousjohtaja Kirsi Kettunen

Tiedämmekö edes, mitä kuntalaisina omistamme?

Maita, metsää, kiinteistöjä, koneita ja infraa. Kunnilla on valtavia omistuksia. Ne ovat osakkaina yhtiöissä tai omistavat kokonaan yhtiöitä. Kunnat harjoittavat myös sijoitustoimintaa. Kaikkeen omistajuuteen pätee sama sääntö eli kunnan omistusten on oltava taloudellisesti tarkoituksenmukaisia tai niiden on mahdollistettava kuntalaisten tarvitsemia palveluita.

Omistukset käyvät selkeimmin ilmi tilinpäätöksistä, jotka ovat julkisia ja löytyvät myös kuntien kotisivuilta. Yhtiöomistukset sisältyvät erilliseen konsernitilinpäätökseen, jossa ovat mukana kunnan tytäryhteisöt, osakkuusyhtiöt ja kuntayhtymät.

Loviisan kaupungin talousjohtaja Kirsi Kettunen kertoo, että kaikki ei käy ilmi tilinpäätöksistäkään.

  • Taseessa näkyvät vain ne omaisuuserät, joilla on kirjanpitoarvoa. Kunnilla on sellaistakin omaisuutta, joka on jo poistettu kirjanpidosta, mutta jolla on yhä käyttöarvoa.

Loviisassa rakennuksia ja kaikkia yli 10 000 euron investointihankkeita koskee samanlainen poistomenetelmä eli jossain vaiheessa ne jäävät pois taseesta. Tilinpäätöksissä ne näkyvät senkin jälkeen esimerkiksi kulupuolella, jos niihin kohdistuu vaikkapa kunnossapitoa.

Loviisan kaupungin omistuksissa haastetta riittää kiinteistöjen suuressa määrässä ja niihin liittyvässä korjausvelassa. Perusteellinen kiinteistökartoitus olisi Kirsi Kettusen mielestä paikallaan.

  • Kouluverkkoselvitys tehtiin jo vuonna 2012 ja sen jälkeen on myöhemmin tehty erillinen keittiöverkkoselvitys. Selvityksen tuloksena listattiin 35 keittiötä, joista vain kaksi sai niin sanotusti puhtaat paperit. Muut on saneerattava, esimerkiksi sähköjärjestelmiä on uusittava. Tämä erityisesti nyt, kun Loviisa päätti säilyttää kaikki kyläkoulut.

Säilytettävien ja saneerattavien koulujen lisäksi Loviisaan rakennetaan kaksi uutta koulua, jolloin kaupungin omistukset kasvavat.

Loviisan lähihistorian merkittävimpiin omistusmuutoksiin lukeutuu Sataman yhtiöittäminen ja satamatoimintaan liittyvien maa- ja vesialueiden siirtäminen yhtiön omistukseen vuonna 2014.

Arvonmääritystä

Taseessa omaisuuserät on jaoteltu aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä sijoituksiin. Kirjanpitoarvo ei ole yksiselitteisesti sama kuin markkina-arvo.

  • Arvonmäärityksistä keskusteltiin Loviisassa vilkkaasti viimeksi kaupungin omistuksessa olevien rantatonttien osalta. Vuokratonttien lunastaminen on haluttu mahdollistaa, mutta hinnan määrittäminen ei ole ollut helppoa, Kirsi Kettunen miettii.
Loviisan kaupungintalo

Loviisan kaupungintalo.

Kaavoitetuilla tonteilla on arvoa, jota asukkaat eivät ehkä tule ajatelleeksi. Näille tonteille kunnat rakentavat infran.

  • Loviisalla on paljon erilaista infraa, kuten puistoja, katuja, tieverkostoja, siltoja, vesijohto- ja viemäriverkostoja. Näiden merkitys on elintärkeä ja ne lisäävät jokaisen viihtyvyyttä ja asumismukavuutta, Kirsi Kettunen muistuttaa.

Sijoituksia Loviisalla ei juurikaan ole. Kuntien osakesalkuissa on yleensä helposti rahaksi muutettavia, suomalaisten vakavaraisten yritysten osakkeita.

  • Kunta voi kyllä sijoittaa, mutta ei lainarahalla. Tämä on ainakin minun linjani, Kirsi Kettunen toteaa.

Aineettomat hyödykkeet voivat olla esimerkiksi käyttöoikeuksia ja suunnitelmia. Loviisassa hyvänä esimerkkinä on tietohallintajärjestelmä. Loviisan kaupunki oli Suomen kuntasektorilla ensimmäinen, joka otti käyttöön pilvipalvelut. KuntaPron tarjoama järjestelmä lisää hallinnon tehokkuutta.

Tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa omaisuusjärjestelyt ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Kunnissa ei ainakaan haluta tilannetta, jossa maakunnat saisivat parhaat palat ja huonokuntoiset kiinteistöt jäisivät rasittamaan kuntien taloutta. Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, mikä vaikutus uudistuksella tulee olemaan yksittäisten kuntien omistuksiin.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic

Green care

Villitarhan alpakat

Anna luonnon olla läsnä

Luontoon tukeutuvien menetelmien hyödyntäminen sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluissa, niin sanottu green care, on kansainvälinen ilmiö, jonka asemaa on viime vuosien aikana tietoisesti pyritty vahvistamaan myös Suomessa.

Luonnon merkitys hyvinvoinnille ei ole suomalaisille uusi asia, mutta green care on jotain muuta kuin yleinen luontoelämyksellisyys. Green care on toimintaa, jolla ammattimaisesti edistetään terveyttä ja hyvinvointia.

Alan yrittäjyys kehittyy Suomessa nyt laajalla rintamalla. Kesällä 2016 käynnistynyt Luo hyvää –yritysryhmähanke on tästä hieno esimerkki itäisellä Uudellamaalla. Euroopan unionin maaseuturahaston tukemassa hankkeessa on mukana kuusi yrittäjää, jotka tarjoavat luonto- ja eläinavusteisia palveluita. Yksi heistä on Katriina Mähönen. Hänen tilallaan Villitarhassa, Loviisan Paavalinkylässä, luodaan hyvää muun muassa alpakoiden ja kanojen seurassa.

Villitarha Katriina Mähönen ja alpakat

Katriina Mähönen tarjoaa vihreää herkkua alpakoille.

Uteliaat alpakat

Alpakkalauma hölköttelee aitauksessa vierailijoiden ympärillä kiinnittämättä ihmisiin juurikaan huomiota. Alpakat eivät lähesty ihmistä rapsuttelun toivossa eivätkä ne liioin ole millään tavalla hyökkääviä. Alpakat ovat kyllä uteliaita, mutta kiinnostuvat ihmisistä lähinnä ruoka-aikana – ja ne syövät mieluiten heinää, jota Katriina Mähönen asettelee eri puolille aitausta. Toisinaan ne saavat herkutellakseen pihlajanlehdillä.

  • Carlos antaa silittää itseään. Ulpukkakin on rohkea – se on syntynyt täällä. Kotiympäristössä eläimet ovat rauhallisia ja tuo rauhallisuus tarttuu myös ihmisiin.

Alpakka on etelä-amerikkalainen, villantuotantoon jalostettu kamelieläin. Se pärjää hyvin Suomessa. Katriina Mähöselle eläimet ovat ensisijaisesti osa kotipiiriä. Alpakoista hän kiinnostui, koska on perehtynyt vuosien mittaan eläinten käyttäytymiseen ja uuteen eläinlajiin tutustuminen kiehtoi häntä.

– Eläinavusteisessa toiminnassa eläimet ovat aina omasta tahdostaan. Pyrin välttämään kaikkea, mikä ei kuulu eläinten luontaiseen käyttäytymiseen, hän kertoo.

Kiehtova kanaparvi

Villitarha sijaitsee keskellä maaseutua, pienen metsikön suojissa. Tilalla on alpakoiden lisäksi kanoja, kyyhkyjä, viiriäisiä ja koiria. Vanha navetta on kunnostettu asiakaskäyttöön tapahtumille ja tapaamisille. Tontin laidalla, puutarhan perällä, on herttainen, puulämmitteinen hirsisauna.

  • Eläinavusteinen toiminta perustuu vuorovaikutukselle, mutta sen enempää eläimiä kuin ihmisiäkään ei täällä pakoteta mihinkään. Kohtaamisissa on tärkeää rauhallisuus, mikä pätee kaikkiin kohtaamisiin ympäröivässä luonnossa, Mähönen kuvailee.

Kanojen seuraaminen on yllättävän hauskaa. Yksi toisensa jälkeen ne pyrähtävät ulos kopista ja alkavat puuhata omiaan. Yksi kuopii maata matojen toivossa, toinen pörhistelee, kolmas nokittelee neljättä ja viides näyttää vain huviksensa tepastelevan ympäriinsä. Kuudes ei oikein uskalla edetä kopin suulta mihinkään ja jumittaa tien muilta. Parin kuukauden ikäisenä siitä ei voi vielä olla aivan varma, onko se kukko vai kana.

  • Lapsiryhmien kanssa voimme leikkiä aarteen piilotusta ja kanat saavat etsiä ruokakätköt. Kanojen toimet herättävät ajatuksia ja keskusteluavauksia myös aikuisten tyky- ja tyhy-ryhmissä, kun kanaparven sisäisiä suhteita aikansa tarkkailee, Katriina Mähönen vinkkaa.

Villitarha kanala

Green care luo hyvää

Luo hyvää –yritysryhmän jäsenet tarjoavat palveluitaan yksin tai toistensa kanssa yhteistyössä. Terapiatoiminnassa alan ammattilaiset voivat käyttää Villitarhan tiloja pienille erityisryhmille, kuten mielenterveyskuntoutujille.

  • En itse ole terapeutti. Olen käynyt eläinavusteisen valmentajan koulutuksen ja erityisen kiinnostunut olen aistien vaikutuksesta hyvinvointiin, mutta päätoimeni on kielenkääntäjä. Monin tavoin olen kuitenkin mukana kursseilla, joita Villitarhassa järjestetään, vaikka vetäjä olisi joku toinen, Mähönen kertoo.

Villtarha Rukki ja villa

Syksyn aikana on järjestetty muun muassa kehräys- ja värjäyskursseja sekä antigymnastic-kursseja. Loka-marraskuussa Katriina Mähönen toteuttaa psykoterapeutti Päivi Puroveden kanssa Mielipaikka-kurssin, jossa herätellään aisteja, kehoa ja mieltä tilan lähipiirissä.

  • Monet ovat kadottaneet yhteyden omaan kehoonsa eivätkä tunnista kropan viestejä, eivät ehkä sitäkään, että on nälkä. Luonnon ja eläinten läheisyys antaa mahdollisuuden irtautua kiireestä, rauhoittua. Tarkoituksellisesti täällä ei näy missään kelloja eikä kursseilla ole minuuttiaikatauluja, Mähönen kertoo.

Eläinavusteiset palvelut ovat hänen mukaansa Suomessa vielä lapsenkengissä. Green care vahvistaa kuitenkin asemiaan. Luo hyvää –yritysryhmän jäsenet tapasivat toisensa Työtehoseuran organisoimassa GreenCareLab-hankkeessa keväällä 2016 ja päättivät yhdistää voimansa Itä-Uudellamaalla. Yrittäjät ovat jo saaneet koulutusta tuotteistamisessa ja hinnoittelussa ja he ovat kehittäneet palvelukonseptejaan. Luo hyvää –yritysryhmähankkeen tavoitteena on kartuttaa ammattiosaamista ja tehdä toimintaa laajemminkin tunnetuksi.

Teksti: Tuula Lukic

Kuvat: Sara Lukic

Lue lisää: Villitarha (Facebookissa)