Category Archives: Sipoo

Kesän ja talven tasapainottelua

Talma

Sipoon Talma on monelle tuttu laskettelurinteistään, mutta mitä tapahtuu, kun talvi on taittunut ja rinteet viheriöivät? On tietysti aika kesäriennoille, kuten minigolfille ja kiipeilylle.

Talven ja kesän tasapainottelu on ollut jo reilut 30 vuotta toimintaa pyörittäneen perheyrityksen elinehto. On oltava ajan hermolla, mikä käytännössä tarkoittaa asiakkaiden tarpeisiin vastaamista.

– Palvelu on tärkeintä. Asiakashan tuo leivän pöytäämme, eli kun yritystä kehittää, on oltava nöyrä ja kuunneltava asiakasta, tähdentää Talma Ski Oy:n toimitusjohtaja Esa Pihlajaniemi.

Talman rinteillä otettiin ensimmäiset hissit käyttöön tammikuussa 1984. Vuosikymmenen lopulla lumilautailu rantautui Suomeen ja Talma Skissä tehtiin päätös panostaa tämän lajin harrastajiin. Sen suosio on yhä vahva.

Kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monenlaisia vaiheita, mutta yksi on ja pysyy – rinteiden korkeus on rajallinen. Tämä tosiseikka on haastanut kehittämään muita kuin pitkään laskuun perustuvia täkyjä, mm. kumpareita, hyppyreitä ja erilaisia reilialueita. Talmassa on myös Etelä-Suomen ainoa half-pipe.

Koko ajan on myös pidetty huolta perinteisistä elämyksistä pulkkamäkineen, sillä lapsiperheet ovat Talman suurin kävijäryhmä.

– Jos miettii yksittäisiä käännekohtia, niin Werneri Park –lastenmaan rakentaminen kuuluu niihin. Se oli selkeä uusi avaus meiltä viisi vuotta sitten ja sen suosio yllätti, Esa Pihlajaniemi kertoo.

Talma Kiipeilyä

Kärkituotteen etsintää

Vaikka talvi on Talma Skin painopiste, on kesätoimintojen kehittäminen välttämätöntä. Perheet hakevat vapaa-ajan kohteita ympäri vuoden ja tähän tarpeeseen Talma haluaa vastata houkuttelemalla perheitä viettämään yhteistä aikaa ulkoillen ja liikkuen.

– Toimintaan pitää satsata koko ajan, etenkin kun meillä on työntekijöitä, joiden osaamisen haluamme pitää talossa. Kun perusinfrakin on olemassa, on ollut luontevaa hyödyntää kokonaisuutta myös kesällä, toteaa Esa Pihlajaniemi.

Vuosien varrella on toteutettu erilaisia vaihtoehtoja ja etsitty kesän kärkituotetta. Kesätarjottimella ovat olleet paintball, frisbee golf ja minigolf. Yksittäin ne eivät ole vielä riittäneet, mutta viime kesänä repertuaari täydentyi kiipeilypuistolla. Syntyi Talma Active Park -seikkailupuisto, jossa tänä kesänä päästään oikein kunnolla köysiratojen ja kiipeilyn vauhtiin.

– Viime kesä oli harjoittelua myös meille. Halusimme oppia ja nähdä, missä on kapasiteetin raja. Nyt lähdemme hakemaan enemmän kävijämääriä.

Uutta on myös talvella suositun Werneri Parkin avautuminen kesäisenä touhupuistona pomppulinnoineen, karuselleineen ja lasten kiipeilyratoineen. Alueella on lisäksi sählykenttä perheen pienimmille, frisbee golf -tarkkuusheittorata sekä erilaisia pihapelejä.

Perheyrityksen arkea

Talma Ski Oy:n pääomistajina ovat veljekset Esa ja Vesa Pihlajaniemi sekä ravintolatoiminnasta vastaava sisko Hannele Pihlajaniemi-Sirén. Esan pojalla Jani Pihlajaniemellä on 10 prosentin osuus. Perhe on tiiviisti mukana yrityksen päivittäisissä toiminnoissa.

– Siinä on hyvät ja huonot puolensa, kun perheenjäsenet tekevät päätöksiä. Käytännössähän tämä on yhtä hallituksen kokousta koko ajan, kun tehdään töitä yhdessä ja käsitellään siinä samalla monia asioita. Mutta kun on syntymästä asti kinattu saman pöydän ääressä, niin on oppinut tuntemaan toisen aika hyvin, Esa kiteyttää.

Sipoon elinkeinopolitiikassa hän on nähnyt selkeän myönteisen muutoksen viimeisen 5-10 vuoden aikana.

– Jos katsoo siitä kauemmas, kovinkaan paljon hyvää sanottavaa ei olisi. Kunnan rooli on keskeinen. Jos suhtautuminen yritystoimintaan on varauksellista ja päätöksenteko esimerkiksi tontti- ja tila-asioissa on hidasta, yritykset lähtevät pois, into laantuu. Sipoossa on menty isoin harppauksin parempaan, niin että yrittäjän kannalta Sipoota voi kehua kaikille.

Talma kiipeily

Trendien virrassa

Yrityksessä toimintaa suunnitellaan tulevaisuuteen katsoen, mutta kovin kauas on vaikea nähdä. Talma Skin kaltaiset yritykset ovat osin arvaamattoman sään armoilla ja trendit saattavat muuttua nopeastikin.

– Voi olla, että mikään ei muutu pitkään aikaan tai sitten kaikki menee päälaelleen nopeasti. Me suunnittelemme noin kolmen vuoden jaksoilla. Toimiala vertailee koko maailman tilannetta, mutta erityisesti Euroopassa seuraamme toistemme toimintaa nähdäksemme, mikä on suunta ja mikä kannattaa, Esa Pihlajaniemi toteaa.

Suomen kannalta hyvä merkki on se, että talvimatkailu on kasvussa.

– Yhä uusia asiakasryhmiä uusista maista tulee Suomeen. Vaikka Lappi onkin suosittu kohde, riittää tulijoita myös Helsinkiin. Sieltä on helppo tulla hakemaan talvifiilistä Talmasta ja nyt kesällä meillä on vielä uutta tarjottavaa matkailijoille.

Talma Skin haasteena on saada ihmiset ulos ja liikkeelle, kun kilpailevia ajanvietetapoja on pilvin pimein. Uuden tuotteen, kuten kiipeilyn osalta, on vielä vaikea sanoa, saako se harrastuksena paikkansa vai ovatko kävijät vain kertakokeilijoita. Viime kesän perusteella näyttää lupaavasti siltä, että käyntikertoja on useita. Se mahdollistaa palvelun kehittämisen vielä pidemmälle.

Talma Ski Oy

– Perustettu 1984
– Liikevaihto noin 2 milj. €
– Työntekijöitä
– talvikaudella noin 40, lisäksi hiihtokoulun opettajat
– kesäkaudella noin 18
– Sipoon Vuoden Yritys v. 2000 (Sipoon Yrittäjät ry)
– Paras hiihtokeskus v. 2000 (Suomen hiihtokeskusyhdistys)
– Vuoden lähikeskus v. 2011 ja 2016 (Suomen hiihtokeskusyhdistys)

Talma Active Park aukioloajat kesäkuussa Ma-Pe 12:00-20:00, La 10:00-19:00 ja Su 10:00-18:00, suljettu juhannuksena 23.-24.6.2017. Lue lisää: www.talmaski.fi.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Talma Ski Oy

Sipoossa uskotaan yrityksiin

Rauno Tiainen

Tulevaisuudessa kunnista parhaiten pärjäävät ne, jotka pystyvät houkuttelemaan uutta yritystoimintaa ja pitämään olemassa olevat yritykset alueellaan – mieluiten siten, että ne, joilla on halua ja kykyä kasvaa ja työllistää, pystyisivät suunnittelemaan toimintaansa pitkäjänteisesti.

Kaavoituksella ja käsittelyajoilla on yritystoiminnan dynamiikassa suuri merkitys – siksi Sipoossakin on panostettu viime vuosina vahvasti joustavaan elinkeinopolitiikkaan.

Kaavoitus vie väistämättä aina oman aikansa, mutta sen päälle tulee vielä toteutusvaihe, joka voi viedä useita vuosia. Myös kunnan byrokratia saattaa epäilyttää yrittäjiä, siksi hyvin toimiva elinkeinopolitiikka edellyttää, että kynnys pidetään matalana. On oltava taho, jonne on helppo mennä keskustelemaan ja josta saa apua. Sipoossa tätä tehtävää hoitaa elinkeinopäällikkö Rauno Tiainen.

Sipoo Saaristoretki

Panoksia matkailuun

Sipoota ei yleisesti mielletä matkailukohteeksi, mutta kunnassa on vahvat näkymät muutokseen tällä saralla.

  • Tavoitteena on, että 5-10 vuoden aikajänteellä Sipoo tunnetaan myös matkailusta. Matkailija tarvitsee persoonallisia palveluita ja pienilläkin toimenpiteillä voi saada suuria tuloksia. Tässäkin mielessä niin luottamushenkilöiden kuin viranomaisten on tärkeää tiedostaa kaikkien päätösten vaikutukset yritystoimintaan, Rauno Tiainen toteaa.

Saaristomatkailu on yksi osa-alue, jolta odotetaan tulevaisuudessa paljon. Kalkkirannan kehittäminen satamapalveluiden kera kuuluu tähän olennaisesti. Samalla jo nyt monet yritykset tarjoavat niin matkailijoille kuin yritysryhmille erilaisia majoitus- ja ohjelmapalveluita. Esimerkiksi Seasong Travelsin kokous- ja juhlatilat luonnonkauniilla Norrkullalandetin saarella houkuttelevat kansainvälisiäkin vieraita.

Muita Sipoon matkailun kesäisiä vetonauloja ovat mm. Gumbostrand Konst & Form, Talma Active Park, Golf Talma, Nevas Golf ja kansallispuisto Sipoon korpi, jonne voi varata myös oppaan mukaan. Lisätietoja www.visitsipoo.fi.

Saaristokuva: Suvi Suovaara

Kuva Rauno Tiaisesta: Tuula Lukić

Lue TID-artikkeli: Sipoo – Suomen nopein

Puhaltaen maailmalle

ERGObrass Sibbo

Keksinnöt syntyvät, kun joku huomaa ongelman ja alkaa etsiä sille ratkaisua. Alkuasetelma ei ole sen monimutkaisempi, mutta keksinnön saattaminen tuotteeksi ja vieläpä vientituotteeksi, vaatii resursseja ja sitkeyttä. Sipoolaisen Jouko Antereen alkuasetelmassa oli pasuuna ja kipeytynyt käsi. Nyt hänen kehittelemäänsä vaskisoitintukea myydään ympäri maailmaa ERGObrass-tuotemerkin alla.

ERGObrass Oy on Suomen pk-yritysten joukossa yksi harvinaisuuksista. Pienen perheyrityksen liikevaihdosta noin puolet tulee vientikaupasta. Se on erikoista maassa, jonka pk-yrityksistä vain noin 20 prosenttia ylipäänsä harjoittaa kansainvälistä toimintaa. Näistäkin suurimmalla osalla viennin osuus on alle 10 prosenttia. (Pk-yritysbarometri 2015 – Suomen Yrittäjät)

Freelance-muusikko ja media-alan moniosaaja Jouko Antere esittelee vientikauppansa hittituotetta kotikeittiössään Sipoossa. Kokoonpano tapahtuu omissa tiloissa. Pöydällä on koko setti soittotukia vaskisoittimille pasuunasta baritonitorveen, ja lisäksi sopraanosaksofoniin. Nimi ERGObrass antaa osviittaa siitä, että tuotekehittelyä on kannatellut ergonominen ajattelu. Sen ymmärtää, kun Antere kertoo, kuinka hänen muusikon tiellään alkoi ilmetä huolestuttavia merkkejä vuonna 1999.

  • Bassopasuuna on painava soitin, ja aloin huomata käsien ja olkapäiden kipeytymistä. Olin lopulta sillä rajalla, ettei soittaminen enää ollutkaan hauskaa. Jotain piti tehdä. Kokeilin autotallista löytämääni keppiä soittimen tukena ja huomasin, että se helpotti heti. Koko ylävartalo rentoutui.

Näin Jouko Antere oli keksinyt pasunistin apuvälineeksi yksinkertaisen tukikepin. Sellaista ei ollut vielä tuotteistettu missään päin maailmaa, kuten Keksintösäätiön haussa myöhemmin ilmeni.

Maailmanmarkkinoille Sydneyn oopperatalosta

Mahdollisuudet vientiin vaikuttivat lupaavilta ja Keksintösäätiö myönsi Jouko Antereelle rahoituksen prototyypin kehittämiseen. Puolentoista vuoden prosessin tuloksena syntyi ensimmäinen ERGObrass-tuote.

  • Pasuunan soittotuki oli kehittelyvaiheessa koekäytössä muun muassa Radion Sinfoniaorkesterissa. Pian alkoivat käyrätorvensoittajat kysellä vastaavaa, sitten baritonitorvensoittajat, sitten trumpetistit. Viimeisimpänä markkinoille on tullut soittotuki sopraanosaksofonille, Jouko Antere kertoo.

Tuotekehittelyssä on täytynyt tehdä kompromissia kompromissin perään, jotta hinta on pysynyt kohtuullisena.

  • Tuote on aika yksinkertainen, mutta sisältää useita eri alihankkijoiden tekemiä osia, joista kokoan varsinaisen lopputuotteen. Kaikki tehdään Suomessa, paitsi alumiiniputki, joka tulee suomalaisfirman kautta Tanskasta.

Antere ei ole epäröinyt käyttää ulkopuolista apua, jota yrittäjä väistämättä tarvitsee kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa. Keuke ja TE-keskus ovat tulleet hyvinkin tutuiksi.

  • Alkuvuosina kävin messuilla Pohjoismaissa, Sveitsissä ja Pohjois-Amerikassa ja ilmoittelin kansainvälisissä musiikkialan lehdissä. Muusikkopiireissä sana alkoi kulkea. Maailma on kuin tilkkutäkki, yksi kontakti on johtanut toiseen.

ERGObrassin maailman ensi-iltakin tapahtui Sydneyn oopperatalossa, kun soittajat olivat valmistautumassa konserttiin ja pyysivät Australiassa tuolloin käymässä ollutta Anteretta tuomaan soittotukia kokeiltavaksi. Kokemus oli ikimuistoinen.

  • Se oli hieno lähtö maailmanmarkkinoille, olkoonkin, että se tapahtui oopperatalon lämpiössä, Antere naurahtaa.

ERGObrass TIDmedia

Liikevaihto syntyy pienistä puroista

Australiassa ERGObrass-tuotteita myy tällä hetkellä useampikin jälleenmyyjä. Kaiken kaikkiaan ulkomaan myynnissä diilereiden määrä lähentelee nyt kahtakymmentä. Osa diilereistä levittää tuotteita Amzon.comin ja omien laajojen verkkopalveluidensa kautta.

Aluksi myynti tapahtui lähinnä yksittäiskappaleina suoraan kuluttajille omassa verkkokaupassa. Liikevaihtoa alkoi syntyä pienistä puroista eri puolilta maailmaa.

  • Suomen kaltaisessa viisimiljoonaisessa maassa tällä tuotteella ei ole potentiaalista asiakaskuntaa ihan siinä määrin kuin vaikkapa suklaapatukalla. Soitintuen tarve on onneksi riippumaton siitä, missä asuu, eikä verkkokaupalla ole rajoja, Jouko Antere muistuttaa.

Maksut hoituvat Paypalilla, jota Antere kuvailee luotettavaksi ja helppokäyttöiseksi. Tuotteet hän lähettää postin välityksellä vasta maksun jälkeen. Jonkin verran lisätyötä tulee vientiselvitysten tekemisestä ja Tullin kaavakkeista.

Lumipallo mäen harjalla

Kun Jouko Antere ensimmäisen kerran asetteli autotallista löytämäänsä puukeppiä bassopasuunan tueksi, eivät mielessä liikkuneet suuret kaupalliset tulokset. Tuotekehittelyssä häntä on vienyt eteenpäin missio vaskisoittajien ergonomian parantamiseksi ja rasitusvammojen ehkäisemiseksi. Tähän mennessä ERGObrass-soittotukia on myyty noin 5000 kappaletta 42 maahan.

  • Onhan se tällaiselle sipoolaiselle autotalliyrittäjälle hauska saavutus, vaikka odotin kyllä, että läpimurto olisi jo tapahtunut ja myyntiä olisi tässä vaiheessa enemmän. Lumipallo on yhä tukevasti mäen harjalla, enkä ehkä ole edes näkemässä ERGObrassin suurta maailmanvalloitusta, yrittäjä hymähtää ironisesti.

Hän on kuitenkin varma siitä, että lumipallo vielä lähtee liikkeelle, ja silloin ottavat isommat yritykset keksinnöstä hyödyn irti. Patenttia sillä ei ole, mutta tuotemerkkinä ERGObrass on rekisteröity Euroopan alueella.

ERGObrass Oy

Perustettu v. 2003

Liikevaihto 94 000 eur (v. 2015)

Omistaja Jouko Antere (1958)

Soitinvarusteiden myynnin lisäksi yritys harjoittaa videotuotantoa ja kopterikuvauksia aputoiminimillä Puutarhavideot ja Ilmakuvaus.org

 

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic

Suomen nuorin hevostalliyrittäjä

Arnella Nyman ja Thor

Komea, musta Islanninhevonen pyörähtää Arnella Nymanin ympäri ja asettuu kuvattavaksi. Poseeraaminen ei ole Thórin lempipuuhaa, mutta se suorittaa tämänkin tehtävän emäntänsä vakaissa ohjaksissa. Askellajiratsastuksen moninkertainen Suomen mestari, sipoolainen Arnella Nyman, pitää todennäköisesti hallussaan myös Suomen nuorimman hevostalliyrittäjän titteliä.

Arnella Nyman, 22, ja Thór, 13, ovat päässeet yhdessä pitkälle. Syyskuun alusta lähtien voittoisa kilpahevonen on saanut askeltaa omilla mailla, kun Arnella Nyman avasi ratsastustallin puolisonsa Tom Äikäksen kanssa ostamalleen maatilalle. Ennen omaa kotia Thór asui Nurmijärvellä vuokrapaikalla.

Arnella Nyman

Hevostallilla riittää tekemistä aamusta iltaan ja omat vanhemmat ovat arvokas apu nuorelle yrittäjälle. Arnella Nymanin kanssa kuvassa ovat äiti Kirsti Nyman sekä Arnellan ensimmäisen kilpahevosen varsa, 4-vuotias Sylvia. Taustalla katselee Djarfur.

Nymanin tallilla hevosia on nyt kaikkiaan 12, joista kolme on omia ja muut vuokrapaikoilla täysihoidossa.

  • Olin ajatellut, että jossain vaiheessa voisin perustaa yrityksen, mutta tämä tuli nopeammin kuin olisin ikinä uskonut. Kun viime helmikuussa sain tietää, että tämä paikka on myytävänä, en voinut ohittaa tilaisuutta. Se oli sellainen nyt-tai-ei-koskaan –valinta, Arnella Nyman selittää iloisesti.

Positiivisuus ja päämäärätietoisuus ovat nuoren yrittäjän tärkeimpiä voimavaroja. Yrityksen alkuvaiheessa näitä ominaisuuksia on tarvittu tilan mittavissa kunnostustöissä. Omat vanhemmat, Kirsti ja Robert Nyman, ovat olleet korvaamaton apu.

Myös rahoitusneuvottelut olivat haastavia. Pohjatyönä oli tehtävä tarkat liiketoimintasuunnitelmat. Arnella Nyman kiittää Sipoon elinkeinopäällikkö Rauno Tiaista arvokkaasta asiantuntija-avusta.

  • Pankille oli tietysti tärkeää saada uskottavat laskelmat ja minun tehtäväni oli todistaa, että saan asiakkaita ja pystyn maksamaan investoinnit takaisin. Monet pankkineuvottelut sain käydä läpi.

Uusyrityskeskuksen starttiraha olikin sitten iloinen yllätys.

  • Uusyrityskeskus edellytti vähän erilaisia hakemuksia. Uusien yrittäjien kannustaminen on tärkeää ja starttiraha on erinomainen väline, mutta voi olla niinkin, että jotkut kokevat monien erilaisten hakemusten tekemisen hankalaksi. Byrokratiaa voisi vähän helpottaa, Arnella Nyman miettii.

Uskotaanko kykyihini?

Tallin omistajan päivä alkaa joka aamu puoli seitsemän herätyksellä, sillä eläimet odottavat aamuruokintaa.

  • Tom käy palkkatöissä ja joskus hän heittää aamuheinät puolestani, ennen kuin lähtee. On luksusta, jos saan nukkua puoli kahdeksaan. Työpäivä menee silti kuin huomaamatta ja monesti joudun muistuttamaan itseäni paussien pitämisestä, Arnella naurahtaa.

Työ on hyvin fyysistä – on karsinoiden siivoamista, rehupaalien nostelua ja ratsastusta. Asiakkaat käyvät ratsastamassa omilla hevosillaan, mutta Arnella voi sopimuksesta läpiratsastaa myös asiakkaitten hevosia.

Kannattava yritystoiminta edellyttää hevostallilta myös muuta kuin vain vuokrapaikat.

  • Varsinainen palkka tulee ratsastustuntien pitämisestä ja valmentamisesta. Se olikin asia, jota eniten jännitin. Olen menestynyt kilparatsastaja, mutta en ollut varma, uskotaanko kykyihini valmentajana. On ollut ihana huomata, että minuun luotetaan.

Helsingin yliopistossa suoritetut kasvatustieteen kandidaatin opinnot ovat olleet hyödyksi. Maisterin opinnot ovat tekeillä.

  • Joskus, kun istuin luennolla, ihmettelin, mihin minä tätä kaikkea teoriaa tarvitsen. Sitten yllättäen tuolla ratsastuskentällä huomaan, että juuri tätä tuli opiskeltua ja nyt hyödynnän teorioita käytännössä.
Arnella Nyman

Kaunis kotitalo on samassa pihapiirissä tallin kanssa. Hevosten hoitamisen lisäksi Arnella Nyman pitää ratsastustunteja. Hän käy valmentamassa myös Sipoon ulkopuolella.

Voiko tämä olla totta?

Ratsastus oli Arnellan haave jo 6-vuotiaana.

  • Äiti lupasi, että saan aloittaa, kun täytän kymmenen. Hän ajatteli, että siihen mennessä olen unohtanut asian.

Toisin kävi. Kun maaginen päivä koitti, oli tytöllä suunnitelmat valmiina ja äitikin elvytti nuoruudenaikaisen ratsastusharrastuksensa. Arnella aloitti kilpailut 11-vuotiaana ja on saavuttanut jo 25 Suomen mestaruutta askellajiratsastuksessa. Maajoukkueessa hän on kilpaillut vuodesta 2008 ja voittanut kaksi MM-pronssia sekä yhden PM-pronssin. Tämän vuoden elokuussa PM-mitali oli hopeinen.

  • Jatkan kisaamista Thórin kanssa, se on intohimoni. Ensi vuonna ovat vuorossa MM-kisat Hollannissa.

Rakkaan harrastuksen muuttuminen työksi ja yrittäjyydeksi tuntuu Arnella Nymanista vielä vähän uskomattomalta.

  • Joskus ajattelen, että nipistäkää minua, voiko tämä olla totta. Kesä oli kiireistä kisakautta ja samalla teimme remonttia. Viimeiset sähköjohdot saatiin vedettyä juuri, kun ensimmäinen asiakas ajoi pihaan. Sanoisin, että ajoitus oli täydellinen.

Arnellalle luottamus intuitioon on tärkeää niin elämässä yleensä kuin työssä.

  • Kun ottaa täysihoitoon hevosia, on mietittävä jokaisen luonnetta ja tiedettävä, millaisissa laumoissa ne ovat aikaisemmin olleet. Hevosten hyvinvointi on minulle kaikkein tärkeintä, joten toivon, että omistajatkin antavat avoimesti palautetta, niin etteivät asiat jäisi käsittelemättä. Haluan olla helposti lähestyttävä. Tämä työ kyllä edellyttääkin sosiaalista luonnetta, kun omalla pihalla pyörii niin paljon ihmisiä.

Yrittäjyys sinänsä ei ole koskaan tuntunut Arnella Nymanista vieraalta, sillä suvussa on useita yrittäjiä. Isän täti, Margit Mechelin, tuli tunnetuksi Herttoniemessä sijaitsevan Mechelin Companyn omistajana.

  • Äidilläni oli 18 vuotta kenkäkauppa Helsingissä. Hän oli siinä oman äitinsä kanssa. Vaarillani oli suutarinliike. Ei itse itsensä työllistäminen niin ihmeellistä ole, Arnella Nyman tuumii.
Arnella Nyman

Vanhan, 100-vuotiaan talon rauhaisiin tunnelmiin on ollut Morris-kissankin helppo kotiutua.

Islanninhevonen

on yksi maailman vanhimmista hevosroduista. Islanninhevosta on jalostettu kotimaassaan täysin puhtaana miltei tuhat vuotta, koska hevosten vienti Islantiin kiellettiin varhain. Vielä nykyisinkään Islantiin ei saa viedä hevosia lainkaan. Islanninhevonen on pienikokoinen, vahva ja monikäyttöinen ratsuhevonen. Suomessa Islanninhevosia on alle 3000. Lähde: Suomen Islanninhevosyhdistys, www.islanninhevonen.net

Lue lisää: Nella radoilla -blogi

Teksti: Tuula Lukić  Kuvat: Sara Lukić

Säteritilasta ravintolaksi

Söderkullan kartano

Söderkullan kartanon mailla Sipoossa kuuli usein hevosen kavioiden kapsetta 1600 – 1700-luvuilla, sillä monet omistajista palvelivat ratsuväessä. Oli kornettia, ratsumestaria ja luutnanttia. Yksi heistä, Bertil Henrikinpoika, soti Kaarle-herttuan joukoissa vuonna 1600 Liivinmaalla kuningas Sigismundia vastaan.

1630-luvulla kartano kukoisti, kun Bertilin poika sotakollegion asessori Klas hoiti tilaa yhdeksän rengin ja viiden piian voimin.

Satakunta vuotta myöhemmin Söderkulla siirtyi tarmokkaalle ja kenties hiukan juonikkaalle Carl Fredrik Tigerstedtin leskelle Sofia Ehrenreuterille. Hän perusti 1754 yhdessä Eriksnäsin Carl Nordenskiöldin kanssa tiilitehtaan. Tiilet ostettiin Viaporin linnoitustyömaalle ja voitot olivat huikeat. Kun tuotanto Söderkullassa oli käynnistynyt kunnolla, Sofia puratti tiiliruukin ja siirsi tiilenvalmistuksen omaan polttimoonsa Söderkullalandetin saarelle.

Nordenskiöld pisti hanttiin, mutta Sofia-rouvan mukaan yhtiökumppanuutta ei ollut koskaan ollutkaan. Riita päätyi käräjille, jossa Nordenskiöld vaati vähintään 3 000 kuparitaalaria korvausta. Sofia kieltäytyi maksamasta. Asia lykättiin ja osapuolet sopivat erimielisyytensä myöhemmin.

Uudet omistajat toivat muassaan uusia toimintoja. Apteekkari Wikberg perusti Söderkullaan 1863 maanviljelyskoulun.

Vuonna 1905 tila siirtyi Söderkulla Gård & Verkstäder -yhtiölle. Kolme vuotta myöhemmin Söderkullassa aloitti metsänvartijakoulu.

Yhtiö rakensi mm. nykyaikaisen tiilenpolttimon, jossa valmistui vuosittain mm. kaksi miljoonaa muuritiiltä. Yhtiö oli kuitenkin investoinut liian innokkaasti ja teki konkurssin 1913.

Kartanon kohtaloksi koitui jälleen omistajanvaihdos. Wilhelm Sumelius lopetti kannattamattoman tiilenvalmistuksen ja irtisanoi koulujen sopimukset. Sumelius lohkoi ja myi melkein puolet kartanon pinta-alasta 1923. Loput myytiin pari vuotta myöhemmin amiraali Hjalmar von Bonsdorffille. Tiilenpolttimo vuokrattiin Sipoon kattotiilitehtaalle, joka jatkoi tuotantoa vuosia käyttämättä olleessa laitoksessa. Polttimo paloi vuosina 1943, 1948 ja 1954. Kolmannen palon jälkeen toiminta lopetettiin.

Amiraalin kuoltua 1945 kartano siirtyi hänen leskelleen Dagmar von Bonsdorffille, joka myi sen Sipoon kunnalle 1949. Se puolestaan kauppasi osan pelloista kylän talonpojille, myi eläimet ja koneet huutokaupalla ja kartanon Arthur Nikanderille seuraavana vuonna. Nikander, joka kuoli jo 1953, oli testamentannut Söderkullan vapaamuurariyhdistykselle. Sillä ei ollut käyttöä lahjoitukselle, joten se myi kartanon takaisin Sipoon kunnalle. 1950-60-luvuilla kartanossa toimi luontaishoitola. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen kartanon juhlasalia käyttivät kansalaisopiston kutojat vuoteen 1980.

Remontin jälkeen kartanoa vuokrattiin yksityisille ja yhdistyksille juhlakäyttöön. 1990-luvulta lähtien kartanoa on vuokrattu ulkopuolisille yrittäjille.

Nykyään kartanossa kuulee astioiden kilinää ja pullonkorkkien suhahtelua, sillä paikassa toimii ravintola. Sitä pyörittävät yrittäjäpariskunta Riitta Kuosmanen ja Kosti Miinalainen. Viime vuonna kartanossa aloittaneet ravintoloitsijat sanovat historiallisen miljöön olevan toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia ravintolaa ajatellen.

– Kartanoa saatetaan luulla liian juhlavaksi paikaksi. Sitä se ei ole. Tänne voi tulla päivällä lounaalle. Sen lisäksi tarjoilemme sunnuntaibrunssin. Tiloja voi myös vuokrata eri tilaisuuksiin kuten häihin ja kokouksiin. Kartanossa järjestetään myös bändi-iltoja. Sunnuntaina 11. joulukuuta täällä pidetään joulumyyjäiset, Kuosmanen kertoo.

Teksti: Leila Toffer-Kares   Kuva: Sara Lukic

Söderkulla

Söderkullan kartano muodostui alunperin kolmesta tilasta, jotka omisti Hans Erikinpoika. Yksi tiloista oli luultavasti Söderkulla (1494 nimellä Swndherkulle), joka annettiin uuden säteritilan nimeksi. Söderkullan kartano on perustettu vuonna 1557.

Hans Erikinpoika aateloitiin 1558 ja otti nimekseen Ekelöf. Ekelöfin suku omisti Söderkullan 1700-luvun alkuun saakka. Tämän jälkeen tila siirtyi Tigerstedtin suvulle ja pysyi sen hallussa 1820-luvulle saakka. Heidän jälkeensä omistajat vaihtuivat tiheästi. Kaikkiaan kartanolla on ollut kolmisenkymmentä omistajaa.

Söderkullan vanhin tunnettu päärakennus, kaksikerroksinen hirsitalo, tuhoutui tulipalossa 1800-luvun puolivälissä. Arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelema jugendtyylinen päärakennus valmistui vuonna 1908. Kartanon sisätilat uudistettiin 1980-luvulla.

Lisätietoja kartanon ravintolasta: soderkulla.fi

Sipoo – Suomen nopein

Sipoon kuntala

Kasvu kertautuu monella rintamalla

Sipoo tavoittelee määrätietoisesti Suomen halutuimmaksi kunnaksi. Muutamia vuosia sitten muotoiltu kunnan visio suuntaa katseet vuoteen 2025. Visio on houkutteleva, ja mikä parasta, se näkyy jo käytännössä. Väestökehitys ja elinkeinoelämän vilkastuminen ruokkivat toisiaan.

Sipoossa myönteinen kehitys kertautuu monella rintamalla, mutta kaikkein konkreettisimmin kasvusäpinän huomaa rakentamisessa. Kunnan strategiaan iskulauseeksi kirjattu Nostokurkia Sipooseen toteutui ensin Söderkullassa. Nyt nostokurjet kurkottelevat korkeuksiin myös Nikkilässä ja pian Talmassa.

Kekseliäs slogan ”Sipoo – Suomen halutuin” on hyvässä toteutumisvauhdissa. Tilastotkin sen kertovat: noin 20 000 asukkaan Sipoo on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Kunnanjohtaja Mikael Grannas on syystäkin tyytyväinen. Mitä on tapahtunut, mistä tämä elinvoima kumpuaa?

Sipoo

Sipoon kunnantalon läheisyyteen Nikkilässä rakennetaan ”Iloisen mielen puistoa”. Eutalalla liikenneympyrän pupunkorva-veistokset on suunnitellut sipoolainen kuvanveistäjä Pekka Paikkari.

  • Väestökehitys ja elinkeinoelämä ovat linkittyneet vahvasti toisiinsa. Väestömäärän kasvu on antanut edellytyksiä palveluiden kehittämiselle ja toisaalta olemme saaneet kaavoituksen siihen pisteeseen, että voimme todella toteuttaa asioita, Mikael Grannas kertoo.

Joitakin vuosia sitten tilanne oli toinen, kun kunnalla ei ollut toimivaa maankäytön suunnitelmaa. Ongelma tiedostettiin ja siihen tartuttiin määrätietoisesti. Nyt yleiskaava ja maakuntakaava ovat Grannaksen mukaan hyvässä sopusoinnussa ja lisäksi kunta on panostanut asemakaavoitukseen. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun aiemmin rakentaminen perustui pitkälti poikkeuslupiin, nyt pystytään toteuttamaan suunnitelmallisesti monipuolista kasvua.

  • Tällä hetkellä rakentaminen on painottunut asuntoihin ja tavoitteena on tarjota vaihtoehtoja erityyppisille asumismuodoille kerrostaloista omakotitaloihin, Grannas toteaa.

Vuokra-asuntotuotannon lisääminen sisältyy tavoitteena niin sanottuun MAL-sopimukseen*, jonka Sipoo on solminut yhdessä muiden Uudenmaan KUUMA-kuntien sekä Helsingin seudun ja valtion kanssa. Asukkaita Sipooseen houkuttelee erinomainen sijainti metropolialueen kyljessä. Lentokenttä on lähellä ja Helsingin keskustaan pääsee puolessa tunnissa. Sipoo kuuluu Helsingin seudun sisäisten liikennejärjestelyjen, HSL:n piiriin.

  • Nukkumalähiöksi emme tietenkään pyri, vaikka olemmekin pendelöintikunta. Asuntorakentaminen tukee teollisuusrakentamista ja karrikoidusti sanoen olemme tähän asti tehneet työpaikkoja myös vantaalaisille ja keravalaisille, Grannas mainitsee.

Tällä hän viittaa erityisesti Suomen suurimpaan yksittäiseen rakennuskompleksiin, S-ryhmän logistiikkakeskukseen Talman alueella Keravantien varrella. Logistiikkakeskuksen valtavat laajennustyöt ovat käynnissä.

  • Yhteistyö naapurikuntien kanssa on olennaista. Sipoon kasvun yksi merkittävä elementti on ollut kuuluminen KUUMA-seutuun. Esimerkiksi Keravan kanssa teimme vuosia yhteislobbausta tieparannusrahoituksen puolesta. Sekä Sipoolle että Keravalle liikenteen sujuvuus Talmassa ja Bastukärrissä on äärimmäisen tärkeää, Grannas huomauttaa.

Radikaalia muutosta

Sipoon Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo Virtanen vahvistaa kunnassa meneillään olevan kasvuilmiön. Hänen yrityksensä Bluenote Software Oy on tarjonnut tietotekniikan osaamista vuodesta 1992 eli näkökulmaa yrittäjyyteen Sipoossa on kertynyt jo 25 vuoden ajalta.

  • Totta on, että asiat ovat muuttuneet radikaalisti ja muuttuvat yhä. Olemme vasta alussa. Kasvu on huimaa ja kunnan kanssa asiat hoituvat nykyään kohtuuajassa. Ennen koettiin vaikeuksia esimerkiksi rakennuslupien kanssa. Rakennusjärjestystäkin uudistetaan eli asioita voidaan tulevaisuudessa tehdä vielä vähän kevyemmin, tietysti lakien mukaisesti, kertoo Virtanen, joka on myös Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan jäsen.

Sipoossa voimakas rakentaminen on aiheuttanut jonkin verran tilaongelmia, kun rakennuksia on purettu uusien tieltä. Näihin väliaikaisiin ongelmiin hyväksi ratkaisuksi on osoittautunut noin vuosi sitten avattu yritystalo Bubbis, josta kunta vuokraa toimitiloja lyhyille jaksoille.

  • Keskeisille alueille on onneksi tulossa liiketilaa myös kivijalkakaupoille. Se on yksi tekijä, jolla estetään se, ettei Sipoosta tule nukkumalähiötä, Kimmo Virtanen muistuttaa.

Kivijalkaliikkeissä toimii asukkaille tärkeitä palveluyrityksiä, joihin Virtasenkin erikoisalan yritys lukeutuu.

Sipoon yritysrakenne vastaa Suomen yleistä tilannetta, jossa pien- ja mikroyrityksiä on yli 90 prosenttia. Sipoon Yrittäjät ry toimii aktiivisesti juuri tällä kentällä. Se on paikallisyhdistyksenä osa alueellista Uudenmaan Yrittäjät ry:tä. Kattojärjestö on Suomen Yrittäjät, joka parantaa maassamme pk-yrittämisen edellytyksiä.

Viime keväänä Suomen Yrittäjät yllätti Sipoon, kun se julkisti Elinkeinopoliittinen mittaristo –kyselyn tulokset. Sipoo oli Suomen kovin nousija. Tunnustus perustui yrittäjien antamiin vastauksiin, mikä antaa aiheen uskoa, ettei kunnan kehuminen ole pelkkää sanahelinää.

  • Kyllä tässä tärkeä osansa on ollut myös elinkeinopäällikkö Rauno Tiaisella, että yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä toimii hyvin, kiittävät sekä Mikael Grannas että Kimmo Virtanen.

Sipoon Yrittäjät järjestää jäsenilleen koulutusta, ja kunnan kanssa on yhteiset aamukahvitapaamiset joka kuukausi ajankohtaisen aiheen parissa. Yrittäjät ovat myös keskenään hyvin verkostoituneita. Seuraava suuri näyttö on ensi kesänä 10.-11.6.2017, kun yrittäjät toteuttavat kunnan kanssa yhteistyössä suuret Sipoon messut.

Artikkelikuvassa ylhäällä: Sipoon kuntalaan on matala kynnys. Kunnanjohtaja Mikael Grannas (vas) ja Sipoon Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo Virtanen istuvat toisen kerroksen viihtyisässä aulassa, joka on osa kaikille avointa etätyöpistettä. Käytettävissä on myös ns. hiljainen huone, joka soveltuu vaikka puheluille tai skype-kokouksille.

*KUUMA-seutu: Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Hyvinkää, Vihti ja Kirkkonummi.

*MAL – maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimukset, joita valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.

Teksti: Tuula Lukic, Kuvat: Srba Lukic