Category Archives: Rahoitus

Magnus von Knorring

Magnus von Knorring i Lovisa Smedsgränden

Kapea Sepänkuja Loviisan vanhassa kaupungissa tuo lapsuudenmuistot elävästi Magnus von Knorringin, 60, mieleen. Rahastoyhtiö Fonditan perustajajäsen ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja asui lähes koko kouluikänsä Loviisassa. Tuttu tie vie ravintola Degerby Gilleen, jossa perhe kävi 1960-luvulla sunnuntaisin lounaalla monien muiden loviisalaisperheiden tapaan. Tämä yksi Loviisan vanhimmista rakennuksista on vuodelta 1695, samalta vuosisadalta, jolloin Knorring-suku saapui Suomeen. Kuninkaallinen kammari antaa upeat puitteet lounaskeskustelulle.

Kun Magnus von Knorring valmistui kauppakorkeakoulusta vuonna 1985, oli pankkimaailma muutoksessa. Synkät pankkisalit eivät häntä juurikaan vetäneet puoleensa, mutta ilmassa oli paljon uutta, muun muassa ulkomaisia pankkeja alkoi tulla Suomeen.

Vastavalmistuneena von Knorring aloitti Turun ja Ahvenanmaan säästöpankkien yhteisenä markkinointipäällikkönä, mutta siirtyi pian Helsinkiin, perusti Carnegie Suomen sivuliikkeen ja oli sen toimitusjohtaja. Vuonna 1997 syntyi Fondita Rahastoyhtiö.

Magnus von Knorring Loviisan Mariankadulla

Magnus von Knorring Loviisan Mariankadulla, jossa perheellä oli asunto kivitalon toisessa kerroksessa.

– Viime keväänä vietimme yhtiön 20-vuotisjuhlia. Loviisassa en ole näinä vuosina kovinkaan usein ehtinyt käydä, kun vapaa-ajan asuntokin on läntisellä Uudellamaalla. Jonkin aikaa meillä oli täällä saari ihan soutumatkan päässä rannasta, hän kertoo.

Loviisa on piirtynyt miehen mieleen pienimuotoisena turvallisena kaupunkina, jossa lapsen elämä oli hyvin fyysistä, täynnä leikkiä ja liikkumista ulkona. Isä oli laivanrakennusinsinööri, ja Rauma-Repolan telakka oli syy, miksi perhe oli Helsingistä Loviisaan muuttanut. Isoisä puolestaan vaikutti Porvoossa lääkärinä.

– Pikkukoululaisena en varmasti vakuuttanut ketään kyvyilläni ja vietin enemmän aikaa luokan ulko- kuin sisäpuolella. Olin lukioikäinen, kun muutimme Turkuun ja menin poikalyseoon, jossa pärjääminen vaati ihan erilaisia taitoja ja dynamiikkaa. Viihdyin lyseossa äärettömän hyvin ja pidin opiskelusta, Magnus von Knorring muistelee.

Ammantinvalinta ei ollut itsestäänselvyys, upseerinurakin kävi mielessä. Hän kuitenkin tunnisti jo nuorena itsessään yrittäjähenkisyyden, joka johti lopulta Fonditaan.

Hyvä tuote tuottaa

Suomessa on kolmisenkymmentä rahastoyhtiötä, joiden toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Markkinoita hallitsee kolme suurta pankkiryhmää yhteensä 70 prosentin osuudella. Näillä markkinoilla Fondita Rahastoyhtiö Oy on menestynyt pitkän aikavälin tuottovertailussa erinomaisesti – rahastojen tuotto on 20 vuoden aikajänteellä mitattuna ollut noin 10-15 prosenttia vuodessa.

– Kilpailu on suuri haaste, me kilpailemme sijoitettavasta rahasta. Pankkeja on mahdotonta lyödä volyymillä, koska niillä on niin iso verkosto. Pankissahan pystytään myös tarkistamaan, onko henkilön tilillä rahaa ja sen mukaan suosittelemaan tuotteita, huonojakin, Magnus von Knorring toteaa.

Pienten yhtiöiden kilpailuvalttina onkin juuri tuote ja erikoistuminen. Keskinkertaisuus ei riitä.

– Tärkeintä on motivoitunut henkilökunta. Hienot konttorit tai pehmeät tuolit eivät auta, jos emme hoida työtämme hyvin niin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Asiakastyytyväisyys perustuu luonnollisesti sijoitusten tuottoon. Rahastojen sijoituskohteet valitaan huolella. Fondita tunnetaankin pienyhtiöihin ja osakepoimintaan erikoistuneena rahastoyhtiönä.

– Keräämme paljon tietoa yritysten toiminnasta ja arvioimme niiden menestysmahdollisuuksia. Tällä tavoin poimimme yrityksiä, joihin uskomme, että asiakkaiden on hyvä sijoittaa, von Knorring selittää.

Fonditalla on seitsemän eri osakerahastoa, joista vanhin on vuonna 1997 käynnistetty Fondita Equity Spice. Se sijoittaa suomalaisiin, maailmalla johtavan aseman saavuttaneisiin pörssiyhtiöihin, ja sen tuottoluvut ovat korkeat.

– Meitä pidettiin pitkään vain pohjoismaisena talona, mutta nyt meillä on myös kolme rahastoa, joissa on yrityksiä esimerkiksi Saksasta, Hollannista ja Belgiasta, sekä yksi globaali rahasto, jossa siinäkin on pääosin edustettuna Pohjois-Eurooppa. Maa sinänsä ei vaikuta, mutta Euroopan alueella yritysten toimintaa, kirjanpitoa ja tilinpäätöksiä on helppo seurata ja korruptiotakin on vähemmän kuin jossain muualla.

Salkunhoitajien rooli tiedonhaussa on merkittävä.

– Kierrämme maailmaa ja tapaamme yritysjohtoa. Salkunhoitajalla on tietysti oltava vahva koulutus, jotta hän pystyy tulkitsemaan lukuja, ja myös hyvä yleissivistys, sillä maailmantapahtumat vaikuttavat yrityksiin ja sijoittamiseen. On ymmärrettävä trendejä.

Miksi salkunhoitajiin sitten liittyy julkisuudessa niin paljon negatiivisia mielikuvia?

– Aina on niitä, jotka toimivat sääntöjen vastaisesti ja haluavat saada mahdollisimman paljon voittoa vain itselle ja nopeasti. Jos taas haluaa pysyä mukana kilpailussa ja rakentaa hyvää mainetta, on oltava pitkäjänteisyyttä ja korkea moraali, von Knorring painottaa.

Riskinhallintaa

Fonditan seitsemässä rahastossa on hoidossa 850 miljoonaa euroa asiakkaiden rahaa. Suurin osa tulee eläkeyhtiöistä. Keskimääräinen sijoitus on melko korkea, yli 100 000 euroa, mutta joukossa on myös pieniä sijoittajia, jotka saattavat sijoittaa esimerkiksi parisataa euroa kuukaudessa. Alarajaa sijoituksille ei ole, ei myöskään merkintäpalkkioita.

– Meillä on aika kevyet salkut eli pyrimme siihen, että yhdessä salkussa on korkeintaan 30 yritystä. Ei ole hyvä, jos käärme on liian pitkä eli salkussa on vähän kaikkea. Riskiä pyritään pitämään alhaalla siten, että salkun sisällä yhdessä yrityksessä ei koskaan saa olla kiinni yli 10 prosenttia, Magnus von Knorring kertoo.

Rahastot noteerataan päivittäin, joten sijoittaja pystyy vertaamaan jatkuvasti tuottoa muihin nähden. Luvut, jotka lehdissäkin näkyvät, ovat nettoa, eli Fonditan kahden prosentin hallinnointipalkkio vähennetään jokaisen päivän arvosta.

– Vaurastuminen ei ole koskaan helppoa, mutta toisaalta on erikoista, että Suomessa ihmisen koko elämän sijoitus menee yleensä yhteen kohteeseen eli asuntoon. Siihenkin liittyy riskejä. Kun on kerran ostanut asunnon vaikkapa alueelta, josta työpaikat katoavat, asunnon arvo laskee. Kun asuntoa on vaikea myydä, on muutto työn perässäkin vaikeaa. Tai asunnon hinta voi laskea, kun ympäristö muuttuu, esimerkiksi eteen rakennetaan toinen talo, Magnus von Knorring vertailee.

Hän nostaa esiin myös suomalaisten eläkerahat.

– Emme pysty itse vaikuttamaan, mihin palkastamme otetut eläkerahat sijoitetaan, mutta Ruotsissa jokainen voi ainakin pieneltä osalta. Myös Fonditalle tulee päivittäin pieniä summia tämän kautta. Me emme tiedä, keitä nuo henkilöt ovat, koska raha siirtyy ruotsalaisen järjestelmän välityksellä.

Suomessakin yritettiin jotain samankaltaista 1990-luvulla, mutta hanke päätyi pankkien ja vakuutuslaitosten käsiin. Tuloksena olivat niiden markkinoimat vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja paljon väärinymmärryksiä verotuksesta.

Taaksepäin on helppo nähdä, mutta millaiselta rahoitusalan tulevaisuus näyttää?

– Meidän kannaltamme tulevaisuus näyttää hyvältä johtuen osittain siitä, että finanssialan tiukentuneet vaatimukset ovat tehneet uusien rahastoyhtiöiden perustamisen erittäin vaikeaksi. Samalla uskon, että niin sanottua löysää rahaa – en pidä sanasta lainkaan – on koko ajan enemmän, kun suhteellisen hyvin toimeentulleen sukupolven omaisuutta siirtyy perintöinä lapsille ja lastenlapsille. En ole mikään Einstein, kun sanon näin. Sijoitettavaa on valtavasti, se näkyy siinäkin, että pankit keksivät koko ajan uusia tuotteita – eivät ne enää tienaa tavallisella luotonannolla. Tietysti toivon, että ihmiset luottaisivat pörssisijoittamiseen ja löytäisivät myös Fonditan rahastot.

Magnus von Knorring tietää, että monet sijoittavat jo vanhuuden turvaksi, sillä mehän emme pysty ennustamaan, missä kunnossa tulemme itse olemaan tai miten vanhuksia tulevaisuudessa hoidetaan. Toiset taas haluavat sijoittaa varmuuden varaksi lastensa tulevaisuutta varten.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic

Von Knorring

on Saksasta lähtöisin oleva aatelissuku, joka saapui Suomeen Baltian ja Ruotsin kautta. Vuonna 1641 Georg Johan Knorring sai Vihdin Tervalammin kartanon lahjaksi kuningatar Kristiinalta kiitokseksi sotilaallisista ansioistaan. Suomessa Knorring-suku on hallinnut myös muun muassa Kokemäenkartanoa sekä Halikon Joensuun kartanoa. Suvun tittelistöstä löytyvät vuosisatojen saatossa ainakin kamariherra, senaattori, matkakirjailija, kuvernööri, suurlähettiläs, kuoronjohtaja ja taiteilija.

Artikkeliin on tehty tarkennuksia 18.10.2017 (painetun lehden julkaisu 14.10.).

Magnus von Knorring on Fonditan perustajajäsen. Vuonna 1997 yhtiö aloitti rahastoyhtiönä.

Degerby Gille on ns. Vanhan Loviisan vanhin rakennus. Kuntaliitoksen jälkeen Loviisan vanhin rakennus on entisen Pernajan kunnan alueella Suur-Sarvilahden kartano, joka valmistui vuonna 1683.

Pk-yritykset rahoitushaasteissa

Mika Kuismanen Suomen Yrittäjät

Rahoitusmarkkinat pirstaloituvat. Mitä on tapahtumassa ja miksi, ja mitä pk-yrittäjän tulisi tästä ymmärtää? Pohdimme näitä kysymyksiä Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen kanssa. Hän korostaa, että rahoituksen perusasioihin perehtyminen on jokaiselle yrittäjälle investointi, joka ei mene hukkaan.

Jos vedämme mutkia suoriksi, voimme yleistäen sanoa, että mikro- ja pienyrityksissä rahoitusasiantuntemus on vähäistä. Yhden tai muutaman hengen yrityksessä tilanne on ymmärrettävä, koska rahoitus ei ole näillä yrittäjillä ykkösasiana ja toisaalta heillä ei ole resursseja palkata talousalan henkilökuntaa. Lisäksi monet pienet yritykset käyttävät vastaavasti pieniä tilitoimistoja, joiden vahvuus on usein verotusasioissa, ei niinkään rahoituksessa.

– Tilanne muuttuu, kun yritys kasvaa. Rahoitusasiantuntemus lisääntyy silloin monen tekijän seurauksena. Kuvioon tulee isompia kauppoja, isompia investointeja, vaativampia sopimuksia sekä enemmän osaamista kasvavan verkoston ja henkilöstön kautta, Mika Kuismanen kuvailee.

Yrityskoosta riippumatta rahoituksella on silti osansa toiminnassa jo perustamisvaiheesta alkaen, joten perusasiat olisi hyvä hallita. Siten voi ainakin välttää huijatuksi tulemisen.

– Tämä on tärkeää etenkin nyt, kun perinteisten pankkien rinnalle on syntynyt pikavippi- ja yrityslainayrityksiä, joiden toiminta ei aina ole kovin läpinäkyvää. Vähintään olisi osattava laskea lainan vuosikorkovaikutukset, sillä todelliset korot saattavat olla jotain aivan muuta kuin mitä vippifirmat ilmoittavat, Kuismanen tähdentää.

Rahoitusmarkkinoiden muutoksen myötä yritysten rahoitusrakenne on muuttunut

Mika Kuismanen Suomen YrittäjätPitkään vallinnut pankkikeskeinen lainarahoitus on ollut tuttua ja turvallista. Lainaa on saatu perusteellisilla selvityksillä ja vahvoilla vakuuksilla. Yritysten kannalta huonona puolena Mika Kuismanen pitää sitä, että Suomessa on liian vähän pankkikilpailua.

– Yrityksistä ei kilpailla, mikä näkyy ankarina luotonannon ehtoina. Tosin nämä ehdot liittyvät myös pankeille asetettuihin kiristyneisiin vakavaraisuusvaatimuksiin. Tämä on tuonut kuvioon muitakin instansseja, esimerkiksi Finnveran, joka voi toimia pankin myöntämän lainan takaajana, jos yrityksen tai yrittäjän vakuudet eivät riitä.

Yrittäjän näkökulmasta tilanne on muuttunut mutkikkaammaksi, kun on asioitava usean tahon kanssa. Varsinaista rahoitustakin haalitaan aiempaa useammalta taholta.

– Rahoitusta on alettu hakea suoraan markkinoilta, ilman pankin välitystoimintaa. Erilaiset rahoitusalustat verkossa ovat tästä esimerkkejä. Nämä järjestelmät itsessään eivät ole monimutkaisia, mutta niihin liittyvät sopimukset ja rahoituksen ehdot voivat olla mutkikkaampia kuin perinteisessä pankissa, Kuismanen toteaa.

Yrittäjä tarvitsee siis yhä enemmän tietoa ja ymmärrystä rahoitusratkaisuja tehdessään. Markkinoiden monimuotoisuus on kuitenkin hyvä asia, koska tarjolla on erilaisia rahoitusjärjestelmiä erilaisille yrityksille. Esimerkiksi bisnesenkelit voivat rahoittaa sellaisia yrityksiä, joihin pankit eivät suuren riskin takia lähde mukaan.

Ydinkysymys on, mistä tietoa haetaan. Tässä yrittäjä voi hyödyntää julkisiakin tahoja, esimerkiksi Uusyrityskeskuksen oppaita.

Digitalisaatio vaikuttaa vahvasti rahoitusmarkkinoilla – mielenkiintoisella tavalla myös vakuuksien osalta

Mika Kuismanen kertaa tiivistetysti kaupankäynnin historiaa ja muistuttaa, että agraari- ja teollisuusyhteiskunnissa kauppa perustui nimenomaan fyysisiin tuotteisiin. Palvelujen merkitys kasvoi jälkiteollisessa yhteiskunnassa, mutta nykyään sekä tuote että palvelu voivat olla digitaalisia.

– Tämä on bisnesalue, jossa toimii jo valtava määrä yrityksiä. Varastohalleihin ei synny fyysistä massaa, joten rahoittajan on mietittävä, miten tällaiseen yrittämiseen liittyvät riskit lasketaan ja mitä saadaan realisoitua, jos yritys kaatuu, Kuismanen kertoo.

Hän nostaa esiin paljon puhutut pelifirmat.

– Toisin kuin usein ajatellaan, pelifirmat eivät ponkaise tyhjästä, vaan tarvitaan panostusta inhimilliseen pääomaan ja pari-kolme vuotta koodausta, ennen kuin päästään markkinoille. Tämä aika pitäisi jollain rahoittaa.

Fyysisten vakuuksien puuttuminen on riskisijoittajien aluetta. Riskisijoittajien tulo rahoitusmarkkinoille on ollut iso muutos ja mahdollistanut menestystarinoita, joissa sijoittajatkin ovat päässeet erittäin korkeisiin tuottoihin.

Mika Kuismanen uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua elämme vielä monimuotoisemmassa rahoitusmaailmassa.

– Rahaa haetaan nopeisiin projekteihin ja yhä useamman on mahdollista lyöttäytyä mukaan. Uskon, että siinä mielessä olemme menossa mielenkiintoiseen ja yrittäjän kannalta koko ajan parempaan suuntaan.

Teksti: Tuula Lukic, Kuvat: Aalex Günsberg

Lue lisää: Uudenmaan Yrittäjät

Uudenmaan Yrittäjät toimii alueellaan olevien pk-yritysten sekä niiden muodostamien jäsenyhdistysten (29 paikallisyhdistystä) alueorganisaationa, yrittäjä-, elinkeino- ja työnantajapoliittisena etujärjestönä sekä kontaktifoorumina yrittäjien ja eri sidosryhmien välillä. Lisäksi aluejärjestö on alueellinen vaikuttaja ja keskustelija. Uudenmaan Yrittäjien kattojärjestö, Suomen Yrittäjät, on suomalaisen elinkeinoelämän ylivoimaisesti suurin järjestö edustaen yli 105 000:tä jäsenyritystä.

Uudenmaan Yrittäjät
Rantakatu 1, 2. kerros, 04400 JÄRVENPÄÄ
puh. 010 231 3050, faksi 010 231 3059
toimisto(at)uudenmaanyrittajat.fi

Uudenmaan Yrittäjät

Rahoitusmarkkinat muutoksessa

Mauri Molander Östnylands Andelsbank

Suomen talous on paremmassa tilanteessa kuin vuosikausiin. Viimeiset kymmenen vuotta ovatkin olleet monin tavoin haasteellisia myös rahan kehdossa.

Itä-Uudenmaan Osuuspankin toimitusjohtaja Mauri Molander toteaa, että isossa kuvassa yksi suurimmista viime vuosien haasteista on ollut kyky katsoa eteenpäin ja nähdä, minkälaiseksi pankkimaailma muuttuu. Kehitys on väistämätöntä, mutta ennustaminen vaikeaa.

  • Digitalisaatio etenee ja moni on sitä mieltä, että se on jo voimakkaasti läsnä. Silti tuntuu, ettemme vielä tiedä, mitä digitalisaatio oikeasti on ja mitä se tulee olemaan kymmenen vuoden kuluttua. Molander sanoo.

OP-ryhmä investoi 400 miljoonaa euroa vuodessa digitalisaatioon seuraavien vuosien aikana. Toiset ehkä muistelevat menneitä aikoja kaiholla ja näkevät digitalisaation uhkana henkilökohtaiselle palvelulle. Molander uskoo, että henkilökohtainen palvelu säilyy, mutta se tulee olemaan spesiaalia, erikoistunutta. Rutiini sen sijaan on todennäköisesti 10 vuoden kuluttua hyvin erilaista kuin nyt.

  • Lähes kaikki voidaan digitalisoida ja iso muutos on vielä näkemättä, mutta olemmeko osanneet lukea digitalisaatiota oikein? Yritys voi olla vaikka kuinka vahva, kuten Kodak aikoinaan kameroissa, mutta jos lukee tulevaisuuden väärin, ei tulevaisuutta enää ole, Molander miettii.

Rahoituskohteita kaivataan

Lyhyellä aikajänteellä suurin haaste on ollut lama ja taloudellinen tilanne. Tämä pätee koko suomalaiseen yhteiskuntaan, pankit mukaan lukien.

  • Bruttokansantuotteemme on edelleen alle vuoden 2008 tason, ja olemme jäljessä USA:ta ja valtaosaa Euroopan maista. Verrokkimaat ovat nauttineet talouskasvusta jo monta vuotta, me vasta ensimmäistä vuotta, Mauri Molander muistuttaa.

Kasvu on siis vielä haurasta. Talouden piristyminen näkyy kuitenkin rahoitusmarkkinoilla yritysluottojen määrän kasvuna. Enää ei pelätä pahinta, vaan yritykset hakevat rahoitusta investointeihin. Pankit ovat jo kaivanneetkin hyviä rahoitettavia kohteita.

  • Rahoitusta haetaan niin koneisiin ja laitteisiin kuin kiinteistöihin. Kyse on positiivisesta rahoituksesta, koska se kohdistuu yritysten edellytysten parantamiseen. Yritykset näkevät kasvumahdollisuuksia ja kysyntää, Molander mainitsee.

Matalasuhdanteessa yritykset ovat olleet varovaisia investointipäätöksissään ja tuloskuntoa on haettu enemmänkin trimmaamisella kuin voimakkaalla kasvulla.

  • Kaikissa suhdannetilanteissa on yrityksiä, jotka eivät menesty ja toisia, jotka menestyvät aina. Yleinen tuntuma on, että koko laman ajan on ollut menestyjiä, joilla talous on ollut kunnossa, mutta nyt sitä lähdetään kasvattamaan. Valtaosalla yrityspäättäjistä on jonkinlainen kokemus pitkältä ajalta, myös huonoista ajoista, ja he tietävät, että taloutta ei kannata päästää huonoon kuntoon koskaan.

Varallisuus kasvaa

Talouden piristyminen näkyy myös varallisuuden hoidossa. Molander toteaa, että Itä-Uudenmaalla ihmisten varallisuusasema on yleisesti ottaen noussut. Varallisuudesta kertoo muun muassa se, että Itä-Uudenmaan Osuuspankissa rahastokanta kasvaa 20 prosenttia vuodessa ollen nyt noin 220 miljoonaa euroa ja talletuskanta kasvaa 10 prosenttia ollen nyt noin 700 miljoonaa.

Monet pankkitalletukset ovat pitkäaikaisia, mikä antaisi aihetta myös rahastosäästämiseen. Suomalaiset tuntuvat kuitenkin olevan verrattain varovaisia rahastoja kohtaan. Osittain syynä on se, että meillä on melko lyhyt kokemus rahastoista, vasta parikymmentä vuotta. Molanderin mukaan varovaisuus on myös välttämätöntä. On ymmärrettävä, mihin sijoittaa.

  • Sijoittamisessa lähtökohta on aina asiakkaan oma halu ja kiinnostus. Toisaalta monet haluavat sijoittaa vasta, kun kaikki on huipussa. Toivoisin, että ihmisillä olisi oikealla tavalla rohkeutta sijoittamiseen – etenkin, jos tietää, ettei tarvitse säästöjään vaikkapa viiteen vuoteen. Kurssit voivat välillä laskea, mutta pitkällä aikavälillä ne myös nousevat.

Rahoituskilpailua

Lainanannossa perinteisten pankkien asema on Suomessa yhä vahva, vaikka ne ovat saaneet kilpailijoita uusista rahoitusmuodoista kuten vertaislainat ja joukkorahoitus. Myös pikavippifirmat kuuluvat aikamme ilmiöihin. Suomeen pikavippitoiminta eli vakuudeton lyhytaikainen kulutusluototus rantautui vuonna 2005. Pikavippejä otetaan kuitenkin erittäin vähän suhteessa muihin rahoitusmuotoihin. Molanderkin toteaa, että suurin osa ihmisistä ei korkeakorkoisiin pikavippeihin turvaudu.

  • Tämäntyyppiset maailmat ovat pankkitoiminnan ulkopuolella, emmekä me kilpaile samoilla markkinoilla. Usein pikavippien taustalla on toisiinsa kietoutuvia ongelmia, kuten pelaaminen, työttömyys ja alkoholi. Pankilla ei ole mitään sitä vastaan, että lainsäädäntö niiden suhteen vielä merkittävästi tiukkenisi, koska lainsäädäntö velvoittaa meitäkin todella tarkasti laskemaan ja miettimään, pystyykö asiakas maksamaan lainan takaisin.

Joukkorahoitusta Molander sen sijaan pitää hyvänä täydentävänä vaihtoehtona kokonaisuudessa, kun yritys hakee rahoitusta. Sijoittajalle joukkorahoitus on kuitenkin todellista riskisijoittamista. Sijoittaminen tapahtuu verkkoalustoilla, joissa ei ole tarjolla sijoitusneuvontaa.

  • On hyvä muistaa, että joukkorahoitukseen on syytä sijoittaa vain sellaista rahaa, jota on vara hävitä. Tai jos tietää hyvin kohteen tai sillä on jokin yhteiskunnallinen aspekti, josta on kiinnostunut.

OP Ryhmä on avannut oman joukkorahoitusalustan syksyllä. Molanderin mukaan asiakkaiden täytyy kuitenkin ymmärtää, että kysymyksessä on riskisijoitus. Kansainvälisen kokemuksen perusteella ainoastaan noin kolmasosa tämän tyyppisistä projekteista onnistuu.

  • Pankin kannalta kynnyskysymys on vastuu. Meidän toimintamme perustuu siihen, että meihin luotetaan.

Teksti ja kuvat: Tuula Lukić

Kuvateksti: Talouskasvusta tulee kaikkien hyötyä, mutta vielä hauraassa kasvussa jakovara on pieni. Kaikkien kannalta olisi hyvä, jos malttaisimme vaurastua ensin vähän. Jos katsoo nuoria alle 30-vuotiaita, pitää muistaa, että heidän uskonsa tulevaisuuteen on ollut koetuksella koko heidän aikuisikänsä, ja toivoisin, että näiden ihmisten luottamus yhteiskuntaan vahvistuisi, pohtii Itä-Uudenmaan Osuuspankin toimitusjohtaja Mauri Molander.

Mistä rahoitus?

Connected

Yritykset tarvitsevat pääomaa ensin yrityksen perustamiseen, sitten hankintoihin, toiminnan laajentamiseen, tuotekehittelyyn… Yksityinen ihminen haluaa ehkä oman kodin, auton tai vaikkapa matkustaa ulkomaille. Jutussa tarkastellaan eri rahoitusmahdollisuuksia. Lista ei ole kaikenkattava.

Yritysten rahoitusmahdollisuuksia

Yritysten rahoitus jaotellaan omaan ja vieraaseen pääomaan. Pääomarahoitusta tarvitaan yrityksen perustamisvaiheessa ja yleensä suurissa investoinneissa. Kannattavuuden ja jatkuvuuden edellytyksenä on tulorahoitus.

Oma pääoma
Koostuu omistajien sijoituksista osakepääomaan sekä tulorahoituksesta kertyneestä yritykseen jätetystä pääomasta. Omistajat päättävät, kuinka paljon tilikauden mahdollisesta voitosta jätetään yritykseen. Uutta omaa pääomaa voi hankkia esimerkiksi järjestämällä osakeanti.

Vieras pääoma
On tavallisesti velkaa, johon liittyy takaisinmaksuvelvollisuus.

Tulorahoitus
Toiminnasta saatavat myynti- ym. tuotot, joilla yritys kattaa kulut. Jos kausivaihtelu on voimakasta tai maksuajat ovat erityisen pitkät, tarjolla on mm. seuraavia rahoituspalveluita:
– Laskujen myynti
Rahoitusyhtiö ostaa yrityksen myyntisaatavat.
– Factoring
Yrityksen laskut toimivat rahoituksen vakuutena.

Ulkoinen rahoitus

Pankkilainat
Pankit ovat selvästi tärkein ulkoinen rahoittaja kaiken kokoisissa yrityksissä.

Joukkovelkakirjalainat
Joukkovelkakirjalaina on joko valtion tai yrityksen liikkeelle laskema laina, jolla pyritään nostamaan yrityksen vierasta pääomaa. Joukkovelkakirjalainoja ovat esimerkiksi obligaatiot ja debentuurit. Joukkovelkakirjalaina on suosittu suuryritysten ja julkishallinnon keskuudessa.

Bisnesenkelit
Bisnesenkelit ovat yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat henkilökohtaista varallisuuttaan korkean kasvupotentiaalin startupeihin. Yleensä he saavat vastineeksi osuuden kohdeyrityksen osakekannasta.

Joukkorahoitus
Kerätään yleensä internetissä toimivien palvelualustojen kautta pieninä summina laajalta joukolta tavoitteena saada tietty rahoitusmäärä täyteen. Joukkorahoitus voi olla sijoitusmuotoista (oma pääoma) tai lainamuotoista (vieras pääoma).

Julkinen rahoitus
– ELY-keskukset (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) voivat olla mukana rahoittamassa pk-yritysten kehittämis- ja investointihankkeita. Ne voivat myöntää palkkatukea, starttirahaa aloittavalle yrittäjälle, valmistelurahoitusta pk-yrityksille, kansainvälistymistukea tai yrityksen kehittämisavustusta.
– Finnvera (valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency) voi olla mukana rahoittamassa aloittavia, kasvua tavoittelevia, ulkomaisille markkinoille pyrkiviä tai niillä jo toimivia yrityksiä, joilla on mahdollisuus kannattavaan liiketoimintaan.
– Tekes (teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, yhdistyy Finpron kanssa ensi vuonna) rahoittaa ja aktivoi yritysten ja tutkimusyksiköiden haastavia tutkimus- ja kehitysprojekteja.

EU-rahoitus
EU rahoittaa pk-yrityksiä avustuksina, lainoina ja takuina sekä erityisohjelmien kautta.

Mitä tarkoittaa pääomasijoitus?

Pääomasijoitus on rahoitusta, jossa pääomasijoittaja ostaa omistusosuuden rahoitettavasta yrityksestä. Vastineeksi hän saa sijoitukselleen tuottoa yrityksen arvonnousun myötä. Yksityiset pääomasijoitukset voidaan jakaa aikaisen vaiheen (venture) ja myöhemmän vaiheen (buyout) rahoitukseen. Varhaisen vaiheen pääomasijoittajat ovat tärkeitä startupeille, joiden voi olla vaikea saada pankkilainaa vakuuksien puuttuessa.

Suomalaisiin startup- ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna toiseksi eniten pääomasijoituksia Euroopassa vuonna 2016. Sijoitusten määrä oli miltei kaksinkertainen Euroopan keskimääräisiin sijoitusmääriin verrattuna. Pitkän aikavälin tilastoissa, vuosien 2012-2016 vuosittaisen keskiarvon mukaan, Suomi on ykkösenä.

Lähteitä: Suomen Pääomasijoitusyhdistys FVCA, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Venture Capital Suomessa 2016

Venture Capital Suomi 2016

Venture capital on aikaisen vaiheen rahoitusta. Yhteensä 195 kasvuyritystä sai vuonna 2016 venture capital -rahoitusta suomalaisilta pääomasijoitusyhtiöiltä. Suomalaiset ja ulkomaiset pääomasijoittajat sijoittivat yhteensä 111 miljoonaa euroa 169 suomalaiseen kasvuyrityksen.

 

Suomen yrityssektorin korollinen velka

Suomen yrityssektorin korollinen velka 2015

Lähde: Tilastotrendit, Tilastokeskus.

Korollinen velka sisältää lainat ja velkapaperit, lainat on kuviossa eritelty lainaajasektorin mukaisesti. Yritysten korollinen velka oli 107 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2015 lopussa. Velkaantuneisuutta ovat kasvattaneet erityisesti ulkomaiset sekä yritysten väliset lainat, joista suurin osa on ilmeisesti yrityskonsernien sisäisiä. Lähde: Tilastotrendit, Tilastokeskus.

Yksityishenkilön rahoitusmahdollisuuksia

Kuten yritykset voivat yksityiset henkilötkin rahoittaa kulutustaan omalla pääomalla. Jos se ei hankintoihin riitä tai ei halua kajota esimerkiksi säästöihin, on tavallisin tapa hankkia rahoitusta lainaamalla. Lainaa voi hakea rahoituslaitoksilta kuten liikepankeilta ja erilaisilta rahoitusyhtiöiltä.

Pankkilaina
Esimerkiksi asuntolaina haetaan usein pankista.

Osamaksukauppa
Auton, tv:n, huonekalut jne. voi ostaa osamaksulla. Kauppaliikkeet tarjoavat rahoituksen ostokselle yleensä jonkin rahoitusyhtiön kautta.

Vertaislainat
– Vertaislaina tarkoittaa yksityishenkilön myöntämää lainaa toiselle yksityishenkilölle.
– Kuka tahansa voi rekisteröityä lainanantajaksi ja saada lainaamalleen rahasummalle määrittelemänsä koron, tai vastaavasti jokainen, jolla on raha-asiat hyvin hoidettuna, voi hakea vertaislainaa näistä palveluista. Vertaislainapalvelujen suosio on kasvussa.

Pikavipit
Pikavippejä tarjoavia yrityksiä on lukuisia. Lainan saa helposti, mutta korot ovat korkeita.

Kotitalouksien rahoitusvarat ja velat

Suomalaisilla kotitalouksilla oli rahoitusvaroja kesäkuun 2017 lopussa 301,4 miljardia euroa ja velkaa 157,5 miljardia. Kun rahoitusvaroista vähennetään velat, saadaan nettorahoitusvaroiksi 143,9 miljardia. Nettorahoitusvarojen kasvu jatkui viidettä vuosineljännestä peräkkäin. Rahoitusvaroista suurin osa on talletuksia (noin 30 %), osakkeita ja rahasto-osuuksia on noin 20 % (Taulukko 2):

Kotitalouksien rahoitusvarat 2007-2017

Taulukko 2, Rahoitustilinpito, Tilastokeskus

Kotitalouksien lainavelat kasvoivat 1,7 miljardia euroa vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Lainavelkaa oli kesäkuun 2017 lopussa 145 miljardia. Taulukko 3 kuvaa suomalaisten kotitalouksien velkaantumisasteen kehitystä vuosina 1977-2016:

Kotitalouksien velkaantumisaste 1977-2016

Taulukko 3: Kotitalouksien velkaantumisaste 1977-2016. Rahoitustilinpito, Tilastokeskus.

Kotitalouksien nettovarallisuusasema on parantunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2016 nettovarallisuuden taso, 575 miljardia euroa, on 141 miljardia euroa korkeampi kuin vuonna 2008. Samaan aikaan myös kotitalouksien velkaantuminen on vuosi vuodelta lisääntynyt, mutta rahoitus- ja reaalivarallisuuden kasvu on ollut velkaantumista nopeampaa (Taulukko 4):

Kotitalouksien rahoitusvarat ja velat

Taulukko 4: Kotitalouksien rahoitusvarat ja velat, muut varat sekä nettovarat 2007–2016, mrd. euroa. Rahoitustilinpito, Tilastokeskus.

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Rahoitustilinpito. www.stat.fi/til/rtp/
Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää.

Artikkelin on koonnut: Tuula Lukic ja Leila Toffer-Kares

Virtaa maaseutuyrittäjyyteen

maaseuturahoitus

Usein maaseutuohjelman tuista puhuttaessa syntyy mielikuva siitä, että tuet on tarkoitettu vain maatalouteen. Monella saattaa kuitenkin tulla yllätyksensä se, että maaseutuohjelman tuilla tuetaan hyvinkin monipuolisesti erilaista yrittäjyyttä ja yritystoimintaa, oli kyseessä liiketoiminnan aloittaminen, monipuolistaminen tai kasvattaminen.

Maaseutuohjelman tukien tarkoitus on edistää maaseutualueiden kehittymistä, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Maaseutuohjelman tuilla on tarkoitus nimenomaisesti tukea maaseudun yrittäjyyttä. Kaupunkien keskusta-alueille tukea ei voi saada.

Itä-Uudellamaalla on tuettu monipuolisesti erilaista yritystoimintaa, kuten panimonalan yrityksiä, huonekaluvalmistajia ja rakennusalan toimijoita.

Maaseutuyrittäjyys

Maaseutuohjelman yritystuet on jaettu kahteen ryhmään, investointitukeen ja perustamistukeen. Rahoituksen myöntää Uudenmaan ELY-keskus tai Leader-ryhmä. Tämä saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta maksajasta riippumatta tukea voi hakea helposti samasta Hyrrä-järjestelmästä.

Investointituki voidaan myöntää aloittavalle tai jo toimivalle yritykselle. Investointituella voidaan tukea aineellista tai aineetonta investointia. Investoinnin toteutettavuustutkimuksella on mahdollista selvittää mm. investoinnin toteuttamisen taloudellisia ja teknillisiä edellytyksiä.

Perustamistukea myönnetään ensisijaisesti aloittavalle yritykselle. Tukea voidaan kuitenkin myöntää jo toimivalle yritykselle täysin uuden liiketoiminta-alan käynnistämiseen. Perustamistuella voidaan tukea mm. liiketoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä tarvittavia asiantuntija- tai neuvontapalveluita. Perustamistuella ei tueta yrityksen juoksevien kulujen kattamista tai yrittäjän palkkaa.

Maaseutuohjelman tukiaika jatkuu vuoteen 2020. Lisätietoja maaseutuohjelmasta saa osoitteesta Uusimaaseutu.fi