Category Archives: Rakennusmessut

Omistusasuminen ennätyksellisen kannattavaa

Omistusasumisesta kertyvä asuntotulo on tällä hetkellä historiallisen korkealla Suomessa. Oman kodin hankinta on kannattavampaa kuin koskaan. Se näkyy asuntomarkkinoilla omaa ensiasuntoaan tosi tarkoituksella etsivien määrän kasvuna ja toteutuneina asuntokauppoina. Myös kuluttajien asunnonostoaikeet ovat helmikuisen kuluttajabarometrin mukaan nousseet merkittävästi.

– Asuntotulo on kasvanut Suomessa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Omistusasuja tienaa asuntotuloa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, erityisesti muuttovoittoalueilla. Tämä johtuu siitä, että asuntojen hinnat ovat kehittyneet ansiotuloja hitaammin ja asuntojen vuokrat taas nousseet selvästi palkkoja enemmän, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Myös kuluttajien asunnonostoaikeet ovat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan nousseet alkuvuoden aikana korkeammalle kuin vuosiin. Edellisen kerran asunnonostoaikeita kuvaava indeksipisteluku on ollut lähes yhtä korkealla kuin nyt vuosina 2011–2012, Rantanen jatkaa.

– Kuluttajabarometri ja asunnonostoaikeet kuvaavat ihmisen tunnetilaa. Yleensä kestää aikansa ennen kuin aikomuksesta aktivoidutaan toimimaan eli esimerkiksi ostamaan tai vaihtamaan kotia.

– Talouden tämänhetkisistä useista epävarmuustekijöistä johtuen en usko, että asuntokaupassa tapahtuu kuluvan vuoden aikana sen suurempia muutoksia suuntaan tai toiseen. Tällä hetkellä jännitämme Brexitin kohtaloa ja kevään eduskuntavaalien tuloksia. Ne voivat ravistella asuntomarkkinoitamme hetken aikaa rajumminkin.

Ensiasunnon ostajia on nyt aiempaa enemmän liikkeellä asuntonäytöillä

– Nuoriimme on juurrutettu omistusasumiseen liittyvä turvallisuuden tunne vahvasti jo äidinmaidossa, Rantanen toteaa. – Olen iloinen siitä, että sijoittajien kiinnostuksen laskemisen myötä ensiasunnon ostajat ovat jälleen saamassa jalansijaa asuntomarkkinoilla.

– Ensiasunnon ostajien keski-ikä alkaa lähennellä 30 vuotta. Nuoret perustavat myös perheitä aiempaa myöhemmin. Nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Oman kodin osto kuuluu elämän isoimpiin päätöksiin, johon ymmärrettävästi monet nuoret haluavat sitoutua vasta kun oma työtilanne ja lainanmaksukyky ovat vakiintuneet, pohtii Jukka Rantanen.

– Tosin onhan niitäkin nuoria koko ajan yhä enemmän, jotka asuvat itse vuokralla, mutta ostavat sijoitusasunnon tai -asuntoja. He kerryttävät omaa pääomaansa sijoitusasunnoilla, joista saavat hyvää vuokratuottoa, myös omien vuokrakulujensa maksamiseen. Oman kodin osto on ajankohtaista vasta, kun sinkkuelämä ja maailmalla reissaaminen vaihtuvat vakiintuneeksi parisuhdearjeksi tai on perheen perustamisen aika.

– Viime aikoina on puhuttu paljon uusien asuntojen taloyhtiölainojen korkeista kustannuksista lyhennysvapaavuosien jälkeen. Ensiasunnon ostajalle voi olla hyvä ja järkevä vaihtoehto ostaa asunto uudesta kohteesta. Uuteen kotiin voi päästä kiinni varsin pienellä omalla henkilökohtaisella lainalla. Uudessa kodissa ei todennäköisesti myöskään ole tulossa oman asumisen ja omistamisen aikana lisäkustannuksia aiheuttavia korjaus- ja remonttiurakoita. Ensiasunnossa asutaan yleensä vain muutamia vuosia, se ei ole loppuelämän asunto, kertoo Rantanen.

– Toisin kuin vielä silloin, kun olin itse nuori, tänä päivänä vuokralla asuminen on varteenotettava vaihtoehto kaikille, myös koulutetulle ja vakituisessa palkkatyössä käyvälle nuorelle. Vuokralla asuminen ei myöskään tule enää välttämättä halvemmaksi, vaan päin vastoin. Se on monesti paljon kalliimpaa kuin omistusasuminen, kaikkialla Suomessa, sanoo Rantanen.

Lähde: Mynewsdesk / Sp-koti 27.3.2019

Kuvat: Shutterstock

Rakennusmessut Porvoo 30.-31.3.2019 Uusimaa AreenaKeskustelua asumisesta ja asuntojen hinnoista Rakennusmessuilla Porvoossa 30.-31.3.2019 Uusimaa Areenalla. Tervetuloa, vapaa sisäänpääsy la klo 10-17 ja su klo 12-17.

Paneelikeskustelu la 30.3.2019 klo 11: ”Miten valitset kotisi myyjän”

Raisa Harju, VT, lakimies, Keskuskauppakamari
Ulla-Maija Honkanen, DV, LKV, INS, Kiinteistömaailma/Asuntoporvoo Oy
Anna-Maija Kuosmanen, toimitusjohtaja, LKV, Sp-Koti Oy
Karri Ollila, LKV, MMM, AKA, Asuntoverkko/ISitOk Oy

Keskustelua johtaa porvoolainen viestinnän moniosaaja Aaro Kajaste.

Lisätietoja messuista:

Rakennusmessut Porvoo
www.facebook.com/raksaporvoo

 

Kotielämää lemmikin kanssa

Sateenkaariboa "brassi" Eden

Lemmikkieläimen ja ihmisen vuorovaikutus lisää monenlaista myönteistä hyvinvoinnin kannalta. Mutta mitä kotieläin merkitsee asumisen arjessa? Tutustuimme muutamaan erilaiseen lemmikkien asuttamaan kotiin Porvoossa ja kysyimme omistajilta:

  1. Miten olet edistänyt lemmikkisi viihtymistä kotioloissa?
  2. Minkälaisia haastavia tilanteita lemmikkisi kanssa tulee asumisarjessa?
  3. Mitä tulisi huomioida asumisessa jo siinä vaiheessa, kun miettii lemmikkieläimen hankkimista?

Niilo 11v ja Lyyli 10v

Näiden valppaiden mäyräkoirien koti on kerrostalossa Porvoon keskustassa Riikka ja Kim Liljan luona. Rodun ominaisuuksiin kuuluu rohkeus ja avoimuus, yksilöllisillä piirteillä höystettynä. Riikka kuvailee Niiloa runomieheksi, kiltiksi Havukka-ahon ajattelijaksi. Lyyli on mukavuudenhaluinen primadonna, joka osaa käyttää naisellisia avuja saadakseen haluamansa. Jos Niilo intoutuu leikkisäksi, Lyyli seuraa sen temmellystä tyynesti sohvalta.

Riikka Lilja, Niilo ja Lyyli

Valppaat mäyräkoirat Niilo ja Lyyli ovat Riikan silmäteriä.

1. Kun kerrostalossa ei ole hissiä ja mäyräkoirilla on rodulle ominainen halvaantumisriski, pääsevät Niilo ja Lyyli sylikyydissä raput ylös ja alas. Asunto on kolmannessa kerroksessa, se on ylin kerros, ja yksi koirien mielipuuhista on istuskella lasitetulla parvekkeella maisemia katsellen. Niille on varta vasten tehty omat korotetut katselutuolit. Sisällä Niilo ja Lyyli liikkuvat missä mielivät, mutta kummallakin on oma lempipaikkansa. Lyylin ykköspaikka on pehmeiden peittojen alla lämpimässä sängyssä, Niilo tykkää sohvan nurkasta. Koirat eivät ole päivisinkään yksin, vaan ukin hoidossa.
2. Haasteellisimmat hetket asumisessa liittyvät postilaatikkoon ja ovisummeriin. Niilo ja Lyyli ovat valppaita vahteja, joten postilaatikon kalahdus ja summerin soitto saavat haukkudueton virittymään.
3. Riikka toteaa, että koiran hankinnassa on tiedostettava eri rotujen ominaisuudet. Jos koiran kokoa ajatellaan, pienet koirat sopivat kerrostaloon, mutta toisaalta usein pienillä on tapana räksyttää eli naapurisopukin olisi hyvä ottaa huomioon. Kerrostalossa keskellä kaupunkia koiran ulkoiluttaminen asettaa omat haasteet. Koira kaipaa myös luonnonympäristöä, joten jos lähistöltä ei sellaista löydy, on oltava valmis lähtemään koiran kanssa kauemmas ja antamaan siihenkin aikaa.


Klara 7v ja Tobias 4v

Leppoisat brittikissat asuvat pientaloalueella paritalossa Sanna Hännisen kanssa. Pyöreä ja lihaksikas brittiläinen lyhytkarva on luonteeltaan ystävällinen. Sanna kertoo Klaran ja Tobiaksen viihtyvän rodulle luontaisesti lattiatasolla ja ihmisten seurassa, ne eivät niinkään kiipeile. Tobias on rohkea ja isäntä talossa, kun taas sen emo Klara tekee tuttavuutta uusiin ihmisiin varovaisemmin.

Brittikissat

Klaaraa kiinnostaa Ellenin tarjoama herkkupala. Tobias letkottaa tyynesti Sannan sylissä.

1. Vaikka Klara ja Tobias eivät suuremmin innostu kiipeilystä, niille on pystytetty olohuoneeseen kiipeilyteline, jonka tasanteilla ne nauttivat köllöttelystä. Kissojen mieluisin paikka on kuitenkin ikkunan ääressä, joten Sanna on järjestänyt eri puolille asuntoa sopivia tarkkailupaikkoja, joista ne voivat katsella ulos. Olohuoneen ikkunan edessä olevasta pienestä punaisesta pallista kissat käyvät välillä taistoakin ja häätävät toisen vuorollaan tältä ykköspaikalta nähdäkseen, mitä kadun puolella tapahtuu. Lelulaatikoista löytyy muuta puuhaa, kun tarkkailuhommilta joutaa. Klara ja Tobias ovat sisäkissoja. Ne ulkoilevat valjaissa, ja pihalla on ulkohäkki, jossa ne viihtyvät erityisesti kesällä.

brittikissa Tobias

Tobias miettii, mihin leikkiin ryhtyisi turkoosin hiiren kanssa.

2. Haasteita Sannan kissa-arkeen ovat aiheuttaneet ainakin kukat. Kokemusta on särkyneistä maljakoista ja lattialla silppuna olevista leikkokukista. Kodissa voi olla vain sellaisia kasveja, joita Klara ja Tobias eivät syö. Ikkunalaudan kaktukset näyttävät kuuluvan tähän joukkoon. Kissojen omistajille tuttu haaste ovat myös raapimisjäljet huonekaluissa ja tapeteissa. Tuolit joutuvat koville. Raapimismatto on ollut oivallinen hankinta.
3. Usein ajatellaan, että kissa on niin itsenäinen, ettei se kaipaa ketään, mutta brittiä kotiinsa harkitsevan olisi Sannan mielestä ainakin hyvä muistaa, että tämä rotu tarvitsee ihmisseuraa, kuten monet muutkin jalostetut kissarodut. Lisäksi sisäkissalla on oltava kotona virikkeitä ja liikkumismahdollisuuksia, ja omistajan on tiedostettava, että kissa saattaa hyppiä hyllyille ja pöydille. Karvan ja kissanhiekan kanssa täytyy myös osata elää.


Viljakäärmeet: Elli 9v, Myrsky 8v ja Syksy (arvio 10-12v). Kuningasboat Viima 1v ja Iiris 3½v. Brasilian sateenkaariboa Eden 6v. Kuningaspyton Pumpkin 4½v.

Sami Ranta ja sateenkaariboa Eden

Sami Ranta, sateenkaariboa Eden ja kitarat.

Sami Ranta isännöi seitsemän käärmeen kotia rivitalo-asunnossa. Kauniin kellertävä kuningasboa Iiris on tullut taloon joululahjaksi avovaimolle, Janni Kirpulle. Eläkepäiviään viettävä viljakäärme Syksy tuli puolestaan ns. rescuekäärmeenä eli pelastettiin toisesta kodista eikä sen ikää tiedetä tarkkaan. Kaikki seitsemän ovat luonteeltaan kilttejä, rauhallisia ja helppoja käsitellä.

1. Näillä käärmeillä on oma huone ja jokaisella oma terraario. Iiris asuttaa isointa terraariota. Se on jo lähes 4-vuoden ikäisenä vaikuttavan kokoinen sulatellessaan sykkyrällä viidettä päivää rottalounastaan, mutta saattaa kasvaa vielä 2,5-metriseksi. Elinympäristössä on otettava huomioon paitsi käärmeen koko myös lajien erilaiset lämpö- ja kosteusvaatimukset. Toinen boalaji, Samin kaunokainen Eden, on ”brassi”, ja se vaatii sademetsämäistä kosteutta. Sami on rakentanut sen terraarion katolle ajastimella toimivan sumuttimen. Pituudeltaan 168-senttimetrinen Eden voi myös halutessaan kiertyä vesialtaaseen, jossa se saattaa loikoa päiväkausia vain sieraimet pinnan yllä. Käärmeet ovat vaihtolämpöisiä, joten terraarioiden toisessa päässä on lämpömatto, jolla ne lämmittelevät esimerkiksi ruokaa sulatellessaan. Toisessa päädyssä on viileämpää. Sisustuksessa on koloja ja onkaloita piileskelyyn sekä kiipeilyoksia. Samin suunnitelmissa on rakentaa ensi kesänä viljakäärmeille kalliotaustat kiipeilyyn.

Kuningasboa Iiris

Kuningasboa Iiris on jo lähes 4-vuotias ja saattaa kasvaa vielä 2½-metriseksi.

2. Käärmeet ovat hiljaisia, mutta keväisin omistajan yöuniin saattaa tunkeutua koiraspuolisten kolistelua, kun ne etsivät naarasta ja paukuttavat terraarion etulasia. Pientä logistista haastetta Samille aiheuttaa aika ajoin akvaarioiden ja sisustustavaroiden pesu ja desinfiointi.
3. Jos miettii käärmettä kotiinsa, on muistettava, että nämä eläimet ovat pelkkää lihasta ja siis voimakkaita. Sami muistuttaa, että pelkkä lisko- tai jyrsijäterraario ei välttämättä riitä, vaan käärmeillä on oltava juuri niille soveltuva terraario. Jos käärme pääsee karkuun, se voi jäädä jumiin pyrkiessään pieniin koloihin tai satuttaa itseään asettumalla kuumalle hellalle lämpöä etsiessään. Kylmä aiheuttaa käärmeille hengitystieinfektioita, joten asunnossa olisi hyvä olla terraariolle erillinen lämmin huone ja sielläkin valmiudet lisätilalle, jos käärme kasvaa. Lemmikkikäärmeiden ruokavalio koostuu pääosin jyrsijöistä eli pakastetilakin on syytä huomioida.

Kuningasputon Pumpkin

Komea kuningaspyton Pumpkin.

  • Teksti: Tuula Lukić, kuvat: Srba Lukić
  • www.Facebook.com/raksaporvoo
  • Rakennusmessut Porvoo 30.-31.3.2019 Uusimaa Areena
  • Keskustelua kotieläimistä Rakennusmessuilla Porvoossa sunnuntai 31.3.2019

    klo 12:15 Paneelikeskustelu: Valitse lemmikki kodin mukaan

    Keskustelua johtaa porvoolainen viestinnän moniosaaja Aaro Kajaste

    Anu Koivisto, kotieläintilan yrittäjä / Hutkon laama- ja eläintila

    Sami Ranta, anestesiahoitaja, käärmeharrastaja

    Gisle Sjöberg, eläinlääkäri (linnut ja eksoottiset eläimet) / Eläinklinikka Linnunmäki

    Kia Sundström, eläintenhoitaja, myyjä / Faunatar

    Tervetuloa Uusimaa Areenalle, vapaa pääsy! Lue lisää: Rakennusmessut Porvoo

Ilmastoystävällisiä ratkaisuja

Talon lämmitys

Kotitalouksien energiatavan valinnat ovat merkittäviä ilmastonmuutoksen torjunnassa, ilmenee Enni Ruokamon väitötutkimuksessa. Valtaosa globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu energiantuotannosta. Myös kotitalouksien energiankulutuksella, kuten lämmityksellä, on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hillinnässä. Valitsemalla energiatehokkaan lämmitysjärjestelmän kotitalous voi vähentää päästöjään merkittävästi.

Lisäksi kotitaloudet voivat sähkön kysyntäjoustolla eli joustavalla sähkönkulutuksella yhä enemmän osallistua energiajärjestelmän resurssitehokkuuden parantamiseen sekä päästöjen ja kustannusten vähentämiseen. Kysyntäjousto on ollut tähän asti vähäistä.

Väitöstutkimuksessa selvitetään kotitalouksien suhtautumista energiatehokkaisiin lämmitysjärjestelmiin ja kysyntäjoustoon. Kotitalouksien mieltymyksien kartoittamisella edistetään ilmastoystävällisten ratkaisujen leviämistä. Tutkimusaineistot perustuvat laajoihin satunnaistettuihin kyselytutkimuksiin.

Tutkimuksessa havaitaan, että kotitalouksien suhtautumisessa eri lämmitysjärjestelmiin on runsaasti eroja. Tutkimuksessa tarkastellaan maalämpöä, poistoilmalämpöpumppuja, sähkö-, kauko- sekä puu- ja pellettilämmitystä. Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat investointi- ja käyttökustannukset, käyttömukavuus sekä lämmitysjärjestelmän ympäristöystävällisyys. Kotitaloudet suhtautuvat myönteisesti hybridilämmitykseen, jossa päälämmitysjärjestelmää on täydennetty tukilämmitysjärjestelmällä (esimerkiksi ilmalämpöpumpulla).

LämmönsäätöTutkimuksen mukaan valtaosalla kotitalouksista on kiinteähintainen sähkösopimus ja vain harvalla kotitaloudella on käytössään pörssisähkösopimus, jossa sähkön hinta vaihtelee tunneittain. Kiinteähintaisen sähkösopimuksen valintaa perustellaan etenkin hinnoittelun ymmärrettävyydellä ja halulla välttää pörssisähkösopimukselle tyypillistä hintavaihtelua. Pörssisähkösopimukset tarvitsevat rinnalleen hyvän ja vaivattoman palvelukokonaisuuden.

Tuloksista selviää, että kotitaloudet ovat valmiimpia lämmityksen älykkääseen etäohjaukseen kuin käyttösähkön älykkääseen etäohjaukseen. Lisäksi kotitaloudet arvostavat kysyntäjouston mahdollistamia hiilidioksidipäästövähennyksiä, eli rahallisen korvauksen ohella myös muut arvot voivat lisätä kotitalouksien osallistumista kysyntäjoustoon.

Älykoti

KTM Enni Ruokamo väitteli Oulun yliopistossa 22.3.2019. Taloustieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Household preferences for energy goods and services: A choice experiment application (Kotitalouksien preferenssit energiahyödykkeisiin ja -palveluihin: Valintakoesovellus).

Lähde: STT/Oulun yliopiston tiedote 19.3.2019


Asumisen ja rakentamisen messut Porvoossa 30.-31.3.2019 Uusimaa Areena, Kokonniemi.

Paneelikeskusteluissa muun muassa:

La 30.3. klo 14 Älykäs koti

Su 31.3. klo 13:15 Asuminen trendit

 Vapaa pääsy, lue lisää: Rakennusmessut Porvoo

Kellarista kattoon

Simo ja gunvor Venninen

Vanha puutalo komean mansardikaton alla Porvoon Tarkkisissa on seissyt vakaasti kalliopaikallaan noin 90 vuotta, mutta ei sentään muuttumattomana. Viimeiset parikymmentä vuotta sen muodonmuutoksista on vastannut Simo Venninen, joka on kunnostanut kotitaloaan omin käsin kellarista lähtien. Korkeat paikat hän jättää mielellään väliin, joten katto on ollut puolison, Gunvor Vennisen, reviiriä.

Vanha omakotitalo oli Gunvor ja Simo Veniselle aikanaan varsinainen löytö, josta he kiittävät pientä kohtalokasta ajokierrosta parikymmentä vuotta sitten. Pariskunta suuntasi kotoaan Porvoon Kevätkummusta Epooseen hoitamaan serkun lapsia. Tarkkisten ohi ajaessaan he päättivät poiketa katsomaan Gunvorin lapsuudenmaisemia, ja siellä se heitä odotti, talo, jonka edessä oli kyltti ”Myytävänä”. Kaupat 230.000 markan talosta (nykyeuroina 53.900,-) tehtiin vuonna 1996. Perheen poika, Riku, oli tuolloin 3-vuotias.

  • Tiesimme heti, että kyseessä on homeeton talo, kun vesi ei tullut sisään. Kylän kaivo oli sopivasti tontin kulmalla ja edellinen asukas oli ollut vanhan ajan sinnikäs eläjä, joka kantoi vedet. Sisävessaa ei ollut.

Hirsirakenteinen talo on todennäköisesti rakennettu vuosina 1928-32. Hirret on tuotu muualta, ehkä Helsingistä, jossa tehtiin kaupungin kasvaessa tilaa kivikerrostaloille ja vanhoja hirsitaloja purettiin. Tarkkisissa hirsikehikosta muotoutui kaunis punamultahuvila valkoisine ikkunanpuitteineen. Sotien jälkeen taloon tehtiin tilaa hyyryläisille ja se jaettiin kolmeen asuntoon erikoisin rappu- ja seinäratkaisuin. Valokuva 1960-luvulta näyttää seuraavaa vaihetta, kun vanha on revitty ja ulkoseinät peitetty silloin niin muodikkailla minareettilevyillä. Sellainen talo tarjosi Vennisille mahdollisuuden remontoida oma koti alusta loppuun mieleiseksi, ja he käärivät hihansa.

Tarkkinen talo minareettilevyt

Kalliomäellä räjähtää

Paikan nimi on Bergbacka. Se kertoo paljon. Rakennus on kallioisella mäellä ja siksi Vennisten kotoa löytyy myös Porvoon tukevin kukkahylly, anopin hylly, kuten Gunvor sutkauttaa. Se on alakerrassa kallion sisällä.

  • Tontti on niin pieni, että teholukuja ei voi saada rakentamalla ulospäin, vaan alaspäin. Täällä on ollut sisällä Bobcat-kaivinkone ja louhosta ajettiin ulos 27 kuormaa, Simo kertoo.

Kallion jysäytys on ollut rakennusprojektin hurjin etappi. Se on myös kuulunut kauas.

  • Jännitti, kun viimeiset paukut pamahtivat. Mietin, onkohan talosta mitään jäljellä, kun palaan. Päätyseinää lensi, vaikka olihan tämä pultattu ja liinoja oli ristiin rastiin.

Nyt alakerrassa on sauna ja pieni makuuhuone sekä räjäytyksistä selvinnyt kallionkieleke hyllytasanteeksi muurattuna.

Lattiasta kattoon

Kellarimontusta katsoen taivas näkyi korkealla ullakon ikkunasta, kun Simo oli purkanut välistä lattian. Vanhoista lattialankuista on alkuperäisiä enää kammarissa.

  • Lattiat oli peitetty kovalevyllä ja tasoitettu, alla oli kolme erilaista mattoa ja miljoona naulaa, jotka vedin irti, Simo muistelee.

Uusia lautoja ja listoja höylättiin Epoossa, josta Venniset vuokrasivat talon remontin alkuvuosiksi. Koko keittiö tehtiin uudestaan ja huonetiloja avarrettiin seiniä purkamalla.

  • Ruokailutilasta vanhan seinälevyn alta paljastui neljää eri tapettia, jotka jätin uuden pinnan alle, jos joku niitä vielä haluaa tutkia.

Veranta rakennettiin sisäänkäyntiä ja alakertaan kulkua varten. Rappuset alakertaan Simo teki siinä vaiheessa, kun kyllästyi kipuamaan montusta ylös tikapuita. Mutta katolle hän ei kipua.

  • Minulla on korkeanpaikankammo. Käytännössä olen ylhäällä yksikätinen, kun toisella kädellä on koko ajan pidettävä kiinni jostain. Siksi Gunvoria on nähty katolla ja maalaustelineillä aika paljon.

tor Ekstam maalaus

Taiteilijan parveke

Sisäovet ovat hauskasti erilaisia. Niitä on haalittu sieltä täältä ja kunnostettu. Karmit Simo on tehnyt itse.

  • Mies on pedantti. Ja se mitä hän ei tiedä, hän selvittää. Talon piirustuksetkin ovat Simon käsialaa, Gunvor kertoo.

Verannan yläpuolisen parvekkeen ensiluonnos syntyi kuitenkin vähän erikoisemmalla tavalla. Sen nimittäin teki Tarkkisissa asunut, jo edesmennyt taiteilija Tor Ekstam.

  • Tor teki maalauksen talostamme silloin, kun parveketta ei vielä ollut. Ennen kuin lähden taivaaseen, haluan taulun valmiiksi, hän sanoi ja teki taloon myös parvekkeen. Sellainen siellä nyt on, merinäköalalla, Simo kertoo.

Parvekkeelle mennään makuuhuoneesta, joka on juuri tapetoitu ja listat ovat tekeillä. Yläkerta on vielä työn alla, vain pojan huone on ollut valmiina.

Hullunrohkeutta

Venniset muuttivat taloon syyskuussa 2001.

  • Sitä vuotta ei voi unohtaa. Pari päivää ennen muuttoa olin täällä pesemässä ikkunoita. Keittiön pöydällä oli radio ja uutisissa kerrottiin WTC-terrori-iskusta, Gunvor muistelee.

Parikymmentä vuotta on pitkä aika remontille, mutta Vennisillä ei ole ollut kiire. Välissä on ollut vuosia, jolloin on pidetty paussia ja keskitytty muuhun elämään, erityisesti pojan jääkiekkoharrastukseen. Se aika on poikinut kammarin lasikaappiin monta nuorten SM-mitalia HIFK:n pelaajalle. Avioliittokaan ei ole joutunut remontin takia koville, päinvastoin. Gunvor huomauttaa, että he tekevät hyvin töitä yhdessä.

Simolle kynnys remontointiin ei ole ollut korkea. Viimeisin iso ponnistus on ollut autokatos ja liiteri, jotka valmistuivat vuonna 2015.

  • Isänikin nikkaroi kaikenlaista ja opin häneltä paljon. Ehkä tarvitaan vähän myös hullunrohkeutta, ja onhan sellainen sanontakin, että köyhyys tekee taitavaksi, Simo naurahtaa.

Nopeampi vaihtoehto olisi tietysti ollut timpureiden ja apumiesten palkkaaminen tai muuttovalmiin talon ostaminen. Omin käsin rakentaminen on kuitenkin tuottanut Simolle enemmän tyydytystä – nikkarin geeneillä remontointi on hauskaa itsensä toteuttamista.

Teksti: Tuula Lukić, kuvat: Vennisten kotialbumi ja Srba Lukić

Vakaa kiinteistömarkkina

Kerrostaloja Helsingissä

Suomessa toimivien kiinteistönvälitysyritysten kokonaisliikevaihto vuonna 2018 oli 560 miljoonaa euroa. Liikevaihto pysyi lähes ennallaan (-0,6 %) vuoteen 2017 verrattuna. Samalla välitysalan henkilöstömäärä laski hieman, 1,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Liikevaihtoa yli 15 % kasvattaneiden yritysten osuus oli 39 prosenttia kaikista kiinteistönvälitysalan yrityksistä. Saman verran oli yrityksiä, joiden liikevaihto supistui 15 % tai enemmän. Alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on kiinteistönvälityksen toimialan yrityksistä eniten, 46 %.

-Juoksua on parannettu, tuottavuus on alalla hiukan kohentunut. Voidaan sanoa, että nyt markkina on palannut normaalitilaan ja kaupankäynti on vakaata, toimitusjohtaja Pasi Aalto RE/MAXista sanoo.

Käytettyjen kerros- ja rivitaloasuntojen sekä omakotitalojen kauppoja välitettiin kiinteistönvälittäjien toimesta 2018 tammi-joulukuussa noin 10,5 miljardin euron arvosta velattomina kauppahintoina noin 0,5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.

75 prosenttia toimialan yrityksistä on vakiintuneita eli toimineet alalla vähintään 5 vuotta. Noin neljännes kiinteistönvälitysyrityksistä on perustettu alle viisi vuotta sitten. Välitysliikkeet rekisteröidään Aluehallintoviraston välitysliikerekisteriin. Aluehallintoviraston ylitarkastaja Vesa Härmälän mukaan uusia yrityksiä rekisteröidään jatkuvasti lisää, esimerkiksi vuoden 2016 jälkeen uusia yrityksiä on tullut 200. Tällä hetkellä välitysliikkeitä on Suomessa 1840. Härmälän mukaan ei ole viitteitä yritysten määrän vähenemisestä.

-Olemme yrittäjävetoinen ketju, joten Aluehallintoviraston näkemykseen on helppo yhtyä. Tilastoissa trendinä näkyy yksittäisten yrittäjien osuuden kasvu, Pasi Aalto summaa.

-Toiminnan vakiinnuttaminen vie kuitenkin aikaa ja vaatii entistä kovempaa osaamista.

Laki edellyttää, että vähintään puolella kiinteistönvälitysliikkeessä työskentelevistä on LKV-tutkinto. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tavoitteena on kiristää kiinteistönvälittäjien osaamisvaatimuksia pohjoismaisen mallin mukaisesti ja taata siten turvallinen asuntokauppa kuluttajille kaikissa tilanteissa.

Lähteet: Mynewsdesk/Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tiedote 20.3.2019

Tiedotteen luvut perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin

Lue aiheeseen liittyvää myös TID-verkkolehdestä: ”Tinkivaraa vai ei”


Keskustelua kiinteistönvälityksestä myös Rakennusmessuilla Porvoossa 30.-31.3.2019 Uusimaa Areenalla

Lauantai 30.3.2019 klo 11 Paneelikeskustelu: Miten valitset kotisi myyjän

Raisa Harju, VT, lakimies/Keskuskauppakamari

Ulla-Maija Honkanen, DV, LKV, INS/Kiinteistömaailma/Asuntoporvoo Oy

Anna-Maija Kuosmanen, LKV, toimitusjohtaja/Sp-Koti Oy

Karri Ollila, LKV, MMM, AKA/Asuntoverkko/ISitOk Oy

Keskustelua johtaa porvoolainen viestinnän moniosaaja Aaro Kajaste.

Yleisöllä vapaa pääsy, tervetuloa! Tutustu ohjelmaan ja näytteilleasettajiin: Rakennusmessut tai Facebook.com/raksaporvoo

Rakennusmessut Porvoo 30.-31.3.2019 Uusimaa Areena

Rakentajat ja puutarhapeukalot huom!

Puutarhavarasto

Rakennusmessut Porvoo 30.-31.3.2019 Uusimaa AreenaRakentamisen ja asumisen suurtapahtuma Porvoossa avaa tietä kohti kevättä ja kesää. Tarjolla on runsaasti ratkaisuja uuden kodin etsijöille, rakentajille, remontoijille, sisustajille ja puutarhapeukaloille.

Lähes sata asumisen ja rakentamisen ammattilaista ja asiantuntijaa tarjoavat osaamistaan ja palveluitaan messukävijöille Porvoossa ensimmäistä kertaa järjestettävässä alan suurtapahtumassa maaliskuun viimeisenä viikonloppuna. Kyseessä on yleisötapahtuma, jonne on vapaa sisäänpääsy. Uusimaa Areenalle Kokonniemeen odotetaankin tuhansia kävijöitä, kuten viime syyskuussa TIDmedian järjestämään Jump In! -urheilu- ja liikuntatapahtumaan. Tutustu näytteilleasettajiin: rakennusmessut.

Messut ovat avoinna lauantaina klo 10-17 ja sunnuntaina klo 12-17. Messuravintola ja kahvila palvelevat kävijöitä.

Molempina päivinä ohjelmassa on myös tiukkaa keskustelua teemoina muun muassa asuntojen hinnat, älykodit ja kotieläimet. Paneelikeskusteluja johtaa porvoolainen viestinnän moniosaaja Aaro Kajaste.

Eduskuntavaalien lähestyessä on paikan päällä myös vaaliehdokkaita puolueteltoilla.

Messuohjelma on julkistettu tänään. Muhkea teemalehti ilmestyy ilmaisjakeluna itäisen Uudenmaan kotitalouksiin ensi viikon keskiviikkona 20.3.2019. TID 10 kansi 2019

Lue näköislehti (pdf): TID10

OHJELMA

Lauantai 30.3.2019

klo 10:30 Avajaispuhe kansanedustaja Mikaela Nylander

klo 11 Paneelikeskustelu: Miten valitset kotisi myyjän

Raisa Harju, VT, lakimies/Keskuskauppakamari

Ulla-Maija Honkanen, DV, LKV, INS/Kiinteistömaailma/Asuntoporvoo Oy

Anna-Maija Kuosmanen, LKV, toimitusjohtaja/Sp-Koti Oy

Karri Ollila, LKV, MMM, AKA/Asuntoverkko/ISitOk Oy

klo 12:15 Puheenvuoro: LPOnet

klo 12:30 Keskustelua sisustuksesta

Päivi Mikola, sisustusarkkitehti/Colmio Oy

Frida Sund, sisustusasiantuntija/Simolin Oy Ab

klo 13:30 Puheenvuoro: NCC

klo 14 Paneelikeskustelu: Älykäs koti

Gustaf Forsberg, toimitusjohtaja/LPOnet Osk Anl

Jussi Hirvelä, brändi- ja viestintäjohtaja/Lujatalo Oy

Santeri Santavirta, toimitusjohtaja/Finlandia Automation Oy

Sunnuntai 31.3.2019

klo 12:15 Paneelikeskustelu: Valitse lemmikki kodin mukaan

Anu Koivisto, kotieläintilan yrittäjä/Hutkon laama- ja eläintila

Sami Ranta, anestesiahoitaja, käärmeharrastaja

Gisle Sjöberg, eläinlääkäri (linnut ja eksoottiset eläimet)/Eläinklinikka Linnunmäki

Kia Sundström, eläintenhoitaja, myyjä/Faunatar

klo 13:00 Puheenvuoro: NCC

klo 13:15 Paneelikeskustelu: Asumisen trendit

Kimmo Rautiainen, johtaja/Pientaloteollisuus PTT ry

Pekka Söyrilä, tonttipäällikkö/Porvoon kaupunki

klo 14:00 Puheenvuoro: LPOnet

klo 14:15 Paneelikeskustelu: Oma puutarha

Bernt Olin, puutarhuri/Berntin ja Märthan puutarha, chiliharrastajan puutarha

Pilvi Saarenpää, puheenjohtaja/Porvoon perinteinen siirtolapuutarhayhdistys POPS ry

Tarja Salo, puutarhuri/Image Design Oy

Tarja Tupamäki, Loviisan Puutarhayhdistys ry, puutarhuri, puutarhasuunnittelija/Greatroom

Ohjelmamuutokset mahdollisia.

Itä-Uudenmaan Rakennusmessut Porvoo

30.-31.3.2019 Uusimaa Areena, Jääkiekkotie 4, Kokonniemi, Porvoo.

Lauantaina klo 10-17, sunnuntaina klo 12-17. Yleisöllä vapaa pääsy.

Järjestäjä: TT-Tuulet Kustannus Oy/TIDmedia

www.tid.fi, www.tuulet.fi

Facebook @raksaporvoo

Hyvää oloa puutarhasta

Kukkaistutukset pyörän päällä

Tiesitkö, että kotiportailtasi aukeaa hyvinvoinnin lähde niin mielelle kuin kropallekin? Eikä siihen välttämättä omaa puutarhaakaan tarvita, sillä parvekekasvit, kodin kukat, kaupungin puisto tai lähimetsä toimivat myös!

Luonnon vaikutukset hyvinvointiimme on tiedostettu kauan. Tehtyjen tutkimusten kautta on myös saatu tietää, mitkä asiat tarkemmin ottaen saavat nämä vaikutukset aikaan. Tiedämme, että vaikutukset syntyvät pitkälti hormoniemme kautta. Esim. pelkkä oleskelu puutarhassa laskee stressihormoni kortisolin tuotantoa, minkä ansiosta verenpaine laskee, lihasjännitys vähenee ja syke laskee. Myös serotoniinin tuotanto lisääntyy, millä puolestaan on vaikutusta mielialan kohenemiseen. Vastustuskykymmekin on todettu erilaisten kasvien erittämien ainesosien ansiosta vahvistuvan luonnossa ja nopeuttavan sairauksista toipumista. Lisäksi puutarhassa puuhaileminen pitää yllä fyysistä kuntoamme.

Puutarhapuuhaa

Voimakkain vaikutus syntyy luonnollisesti puutarhassa tai muualla luonnossa oleskellessa, mutta vastaavia vaikutuksia on todettu saavutettavan myös parveke- tai huonekasvien avulla. Jopa virtuaaliset, eli luontokuvien ja -äänien avulla rakennetut tilat aikaansaavat meissä samoja vaikutuksia.

Riipputuoli parvekkeella

Puutarha tarjoaa virikettä kaikille aisteillemme, paikan harrastuksille ja luoville ratkaisuille, lasten leikeille, perheen ja ystävien yhdessäololle, haastetta kropalle ja lepopaikan uupuneelle. Jos omaa pihaa ei ole tai haluaa tehostetusti nauttia puutarhan vaikutuksista, on mahdollista osallistua ohjattuihin luonto- ja puutarhaperustaisiin hyvinvointipalveluihin. Näitä järjestävät mm. Green Care yrittäjät.

Sosiaalista kanssakäymistä, ja sitä kautta hyvinvointiamme lisää muiden samanhenkisten ihmisten kanssa toimiminen. Tähän tarjoavat mahdollisuuden mm. puutarhayhdistykset ja erilaiset kerhot. Esimerkkinä Loviisan puutarhayhdistys ja sen organisoima Loviisan Avoimet puutarhat, joka tuo mahdollisuuden puutarhasta nauttimiseen myös heille, joilla omaa puutarhaa ei ole.

Teksti: Tarja Tupamäki / puutarhuri, puutarhasuunnittelija ja Green Coach puutarhaterapeutti, Greatroom

Kuvat: Shutterstock

www.greatroom.fi/vihervoima/

www.facebook.com/Vihervoima/

www.avoimetpuutarhatloviisa.com

www.facebook.com/avoimetpuutarhatloviisa/

Itä-Uudenmaan Rakennusmessut PorvooUusimaa Areena Porvoo 30.-31.3.2019 la klo 10-17, su klo 12-17
Tervetuloa, vapaa pääsy!

Puhetta puutarhasta Rakennusmessuilla sunnuntaina 31.3.2019 klo 14:15.
Keskustelua johtaa toimitaja Aaro Kajaste. Keskustelemassa:
Bernt Olin, puutarhuri/Berntin ja Märthan puutarha, chiliharrastajan puutarha
Pilvi Saarenpää, puheenjohtaja/Porvoon perinteinen siirtolapuutarhayhdistys POPS ry
Tarja Salo, puutarhuri/Image Design Oy
Tarja Tupamäki, Loviisan Puutarhayhdistys ry, puutarhuri, puutarhasuunnittelija/Greatroom

Asumisen ja rakentamisen suurtapahtuma avaa tietä kohti kevättä ja kesää. Lisätietoa:

Facebook: @raksaporvoo

Rakennusmessut Porvoo, www.tuulet.fi

Tinkivaraa vai ei?

Linnunpöntöt oksalla

Maaliskuun alussa julkistetun Hypon Asuntomarkkinakatsauksen keskiössä on kaupungistuminen ja sen vaikutukset hintakehitykseen koko Suomessa. Hypo julistaa suurkaupunkien aikakauden alkavan. Ennusteissa se tarkoittaa mm. sitä, että pääkaupunkiseudun hinnat jatkavat nousua, samalla kun koko maan hintakehitys kääntyy laskuun. Pk-seudun lisäksi Tampereen ja Turun vetovoima kasvaa.

Väestöennusteissa syntyvyys laskee, mikä vaikuttaa asuntokaupan takkuamiseen kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla. Hypon katsauksesta käy ilmi, että vuonna 2018 joka toinen asunto menetti arvoaan. Hypon ennuste asuntomarkkinoiden kääntymisestä ostajan markkinoiksi on näkynyt otsikoissa hehkutuksena tinkivarasta.

Kylämaisema veden äärellä

Ei yhtä yhtenäistä asuntomarkkinaa

Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen kommentoi viime päivien vilkasta keskustelua asuntomarkkinan suunnasta todeten, että ”Näissä oloissa aluekohtainen ymmärrys ja näkemys on yhä tärkeämpää, asuntotyypeittäin. Ei ole yhtä yhtenäistä asuntomarkkina-Suomea, jossa olisi joko ostajan tai myyjän markkina”.

Kiinteistömaailma on julkaissut verkkopalvelussaan www.kiinteistomaailma.fi/asuntojen-hinnat vuoden 2018 tilastotietoja asuntokauppamääristä, -hinnoista ja -ajoista postinumeroittain. Tarkastelua voi tehdä postinumeroaluetta tarkemmalla tasolla ja ottaa erikseen katseluun esimerkiksi halutun postinumeroalueen yksiöt, kaksiot tai kolmiot.

Kerrostaloja Helsingissä

”Jo useiden vuosien ajan Suomen asuntomarkkina on ollut aikaisempaa selvästi pirstaleisempi. Missään nimessä ei voi puhua koko Suomea kattavasti ostajan markkinasta tai myyjän markkinasta, vaan hyvinkin erilaisista tilanteista eri paikoissa. Meillä on edelleen paikkoja, joissa jokainen myyntiin tullut asunto käy kuumasti kaupaksi, eikä takuulla ole ostajan markkinaa. Ja sitten on alueita, joissa ostajan asema on erinomaisen hyvä”, kuvaa Heikkinen.

Itseä kiinnostavia postinumeroalueita ja asuntotyyppejä voi tarkastella Kiinteistömaailman verkkopalvelussa. Palvelussa on mukana asunto-osakkeista tehdyt kaupat koko maassa vuosina 2007-2018.

Lähteet: Hypon Asuntomarkkinakatsaus maaliskuu 2019 ja STT 4.3.2019/Kiinteistömaailma

Tekstin koonnut: Tuula Lukić

Itä-Uudenmaan Rakennusmessut Porvoo

Keskustelua asuntojen hinnoista Rakennusmessuilla Porvoossa 30.-31.3.2019 Uusimaa Areenalla. Tervetuloa, vapaa sisäänpääsy la klo 10-17 ja su klo 12-17.

Paneelikeskustelu la 30.3.2019 klo 11: ”Miten valitset kotisi myyjän”

Raisa Harju, VT, lakimies, Keskuskauppakamari
Karri Ollila, LKV, MMM, AKA, Asuntoverkko/ISitOk Oy
Ulla-Maija Honkanen, DV, LKV, INS, Kiinteistömaailma/Asuntoporvoo Oy
Anna-Maija Kuosmanen, toimitusjohtaja, LKV, Sp-Koti Oy

Lisätietoja messuista:
Rakennusmessut Porvoo
Facebook @raksaporvoo

 

Rautakaupan kasvuluvut

Rautakaupassa

Rautakaupan alalla maltillisen kasvun vuosi

Vuoden 2018 toimialan kuukausittaiset kehitysluvut kertoivat säiden vaikuttavan myyntiin jopa suhdanteita enemmän. Helmikuun ennätyshanget ja paukkupakkaset myös Etelä-Suomessa ja toisaalta kesän ennätyshelteet hidastivat ihmisten remontointi- ja rakennusintoa ja näkyivät suoraan poikkeamina rautakaupan myynnissä. Rautakaupan kumulatiivinen myynnin kasvu vuonna 2018 oli 1,4 %. 

Rakentaja mittaa

Rautakaupan ammattikauppa on jo useamman vuoden kasvanut kuluttajakauppaa enemmän.

–Yhtäältä tämä kertoo ihmisten haluttomuudesta tehdä itse remontointia ja rakentamista. Toisaalta tätä kehitystä on tukenut rakentamisen kasvanut regulaatio, sanoo toimitusjohtaja Minna Liuksiala RASI ry:stä.

Rautakauppa luo nahkojaan

Alan merkittävät toimijat ovat rakentaneet uusia palveluita tukemaan liiketoimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.

–Ne toimijat, joilla on vahvasti tukijalka ammattiasiakasmyynnissä, ovat erityisesti hioneet työmaatoimitusten logistiikkaan liittyviä palveluita. Pääkaupunkiseudulla voidaankin tarjota toimituksia työmaille jo neljän tunnin sisällä tilauksesta, kertoo Liuksiala.

Rautakauppa on myös lähtenyt mukaan rakennusliikeasiakkaidensa työmaasuunnitteluun ja sitä kautta on tukemassa rakentamisen toimialan tehostamishankkeita.

Kuluttajakaupassa kehitetyt palvelut tukevat pitkälti neuvontaa ja opastusta.

–Asiakas voi soittaa rautakaupan ammattilaisille remontoinnin ja rakentamisen haasteissa ja saada henkilökohtaista neuvontaa. Lisäksi useat toimijat ovat lisänneet verkkoon tuotteiden lisäksi merkittävän määrän opastavia videoita ja muuta materiaalia, Liuksiala kuvailee palvelun muutosta.

Rautakaupan listavalikoimaa

Uudisrakentamisen kasvu taittunut

Vuosikymmenen alun heikkojen vuosien jälkeen rautakauppa on kasvanut syksystä 2016 alkaen rakentamisen kasvun myötä. Vuonna 2018 toimiala kasvoi 1,4 %, mutta Liuksialan mukaan rakentamisen kokonaiskasvuun ei päästy täysimääräisesti kiinni.

–Rakentamisen suuri volyymi keskittyi 2018 kerrostalorakentamiseen. Rautakauppa painottuu kuitenkin rakentamisen jälkimarkkinaan. Sen tähden toimiala pääsi viiveellä mukaan rakentamisen kasvuun ja viime vuoden lopulla alkanut uudisrakentamisen hidastuminen tulee näkymään myös viiveellä rautakaupassa.

Rautakauppa ajaa osaltaan alan työllisyyden ylläpitämiseksi maankäytön ja rakentamisen kokonaislainsäädäntöuudistukseen muutosta. Tavoitteena on helpottaa pienten rakennusten rakennuslupakäytäntöjen helpottamista Ruotsin mallin mukaan.

–Ruotsissa alle 25 neliömetrin kokoisen, asuttavan piharakennuksen voi rakentaa omaan pihapiiriin pelkällä ilmoituksella kunnan rakennusviranomaisille. Malli on virkistänyt piharakentamista ja vastaavan uskotaan tapahtuvan myös Suomessa, Liuksiala summaa.

Lähde: STT 1.3.2019/RASI ry (rakennus- ja sisustustarvikekaupan alalla toimivien yhteisöjen ja elinkeinonharjoittajien yhdistys)

Kuvat: Shutterstock

Itä-Uudenmaan Rakennusmessut Porvoo

Rakentamista ja rautakauppaa myös  Rakennusmessuilla 30.-31.3.2019 Uusimaa Areenalla Porvoossa. Itäisen Uudenmaan suurtapahtuma avaa tietä kohti kevättä ja kesää, tarjolla runsaasti ratkaisuja uuden kodin etsijöille, rakentajille, remontoijille, sisustajille ja puutarhapeukaloille. Yleisöllä vapaa pääsy lauantaina klo 10-12 ja sunnuntaina klo 12-17. Lue lisää: Rakennusmessut.

Kahvinkeitin tulessa

liekit

Alkusammutusvälineissä suuria eroja

Itä-Uudenmaan Rakennusmessuilla 30.-31.3.2019 Uusimaa Areenalla Porvoossa voit tutustua myös alkusammutusvälineisiin

Tulipalo syttyy keskimäärin kahdeksassa suomalaiskodissa joka päivä. Yleisin syttymissyy liittyy ruuanlaittoon, mutta myös sähkölaitteista johtuvia tulipaloja syttyy vuosittain lähes tuhat. Toimiva palovaroitin ja alkusammutustaidot ovat kodin paloturvallisuudessa oleellisia tekijöitä.

Alkusammutusvälineissä on isoja eroja. Vaahtosammutin osoittautui parhaimmaksi, kun Tukes vertaili seitsemän alkusammutusvälineen sammutustehoa sammuttamalla niillä kolmea eri testipaloa.

Testipaloiksi Tukes oli valinnut kolme eri palotyyppiä edustaen tyypillisiä pieniä kotitalouksien paloja: sähkölaitepalo (kahvinkeitin), rasvapalo (1 litra ruokaöljyä) sekä puukasa.

vaahtosammutin

Vaahtosammutin PaloSafe 2 l

Vaahtosammutin sammutti helposti kaikki kolme testipaloa, vaikka vaahtosammuttimen sammutustehosta käytettiin vain hyvin pieni osa.

Jauhesammutin DunWore 2 kg

Jauhesammutin sammutti kahvinkeittimen ja puutapulin palot helposti. Rasvapaloon sitä ei käytetty. Jauhesammutin ei heikon jäähdytysominaisuutensa vuoksi sovellu ruokaöljypalojen sammuttamiseen. Lisäksi hankaluutena kotitalouksissa on, että jauhe aiheuttaa jälkisiivouskulut. Jauhe leviää ympäristöön ja voi johtaa erityisesti sähkölaitteiden vikaantumiseen.

Spray-sammuttimet

NordSafe (500ml) -spraysammuttimen teho ei riittänyt sammuttamaan puukalikkakasaa. Sen sijaan toinen pienistä sammuttimista, Jalo Phoenix -spray, sammutti myös puukasan, mutta koko sammutusaine piti tehokkaasti levittää palaville pinnoille.

Sammutuspeite

Sammutuspeite kykeni rajoittamaan tehokkaasti kaikkia paloja. Sammutuspeite tukahduttaa palon, joten peite tulisi saada sammutettavan kohteen ympärille mahdollisimman tiiviisti. Sammutuspeitteen tulee olla riittävän iso, mielellään 120 x 180 cm.

Vesi

Vesikattila, jossa oli noin litra vettä, oli tehokas alkusammutusväline kahvinkeittimen ja puutapulin paloihin. Pientä määrää vettä ei pidä käyttää rasvapalon sammuttamiseen, joten niin ei tehty myöskään tässä testissä. Vesi saa palavan ruokaöljyn roiskumaan.

MAUS Xtin Klein -sammutin

MAUS oli kokeilluista sammutusvälineistä heikoin. Avoimessa tilassa aine leviää tilaan eikä sammuteaineella tuntunut olevan vaikutusta sammuttamiseen.

”Vertailun perusteella suosittelisin lämpimiin sisätiloihin ja koteihin vaahtosammutinta. Niitä löytyy nykyään markkinoilta useita merkkejä eikä hintakaan ole enää este” toteaa Tukesin ylitarkastaja Karoliina Meurman.

Jauhesammutin soveltuu tiloihin, joissa on riski jäätymiselle tai joissa palotila on sokkeloinen.

Koonnut: toimittaja Tuula Lukić

Lähteet: STT, Tukes – Turvallisuus- ja kemikaalivirasto www.tukes.fi sekä Suomen Pelastusalan keskusjärjestö www.spek.fi.

Itä-Uudenmaan Rakennusmessuilla 30.-31.3.2019 voit tutustua myös alkusammutusvälineisiin. Rakentamisen ja asumisen suurtapahtuma Porvoon Uusimaa Areenalla avaa tietä kohti kevättä ja kesää. Yleisölle avoin tapahtuma, ei sisäänpääsymaksua. La 30.3. klo 10-17, su 31.3. klo 12-17. Lue lisää: Rakennusmessut