Category Archives: Talous

Sijoittaja katsoo itään

Venäjän talous on kääntynyt jälleen kasvuun. Millaisia sijoitusmahdollisuuksia Venäjän markkinat tarjoavat sijoittajalle?

Venäjän taloudella menee vaihteeksi hyvin, kun öljyn ja raaka-aineiden hinnat ovat kehittyneet suotuisasti. Öljy ja kaasu muodostavat noin 70 prosenttia Venäjän vientituloista. Ei siis ihme, että Venäjän pörssi, ruplan kurssi ja liittovaltion budjetti sekä vaihtotase elävät kaikki öljymarkkinoiden mukaan.

– Tämä tekee Venäjän taloudesta haavoittuvaisen, sillä riippuvaisuus öljy-, kaasu- ja metallimarkkinoista ei ole pyrkimyksistä huolimatta juuri vähentynyt viime vuosina, Alexandrian päästrategi Tero Wesanko sanoo.

Wesanko muistuttaa, että Venäjän kasvu ei ole elpymisestä huolimatta edelleenkään päätähuimaavaa: tänä ja ensi vuonna Venäjän talouskasvun odotetaan asettuvan noin 1,5–2 prosenttiin. Wesanko pitää kuitenkin myönteisenä sitä, että Venäjän inflaatio on asettunut historiallisen matalalle tasolle, noin 2,5 prosenttiin.

– Se antaa tilaa Venäjän keskuspankin elvyttävälle rahapolitiikalle. Inflaatio ei liioin merkittävästi heikennä venäläiskuluttajien ostovoimaa, Wesanko sanoo.

Venäjän osakemarkkinat nousussa

Vaikka talouskasvu Venäjällä on vaatimatonta, länsimaiden alhaisiin korkotuottoihin kyllästyneitä sijoittajia Venäjä on alkanut jälleen kiinnostaa. Venäjän osakemarkkinoita kuvaava RTS-indeksi on noussut tänä vuonna reilussa kuukaudessa jo yli kymmenen prosenttia.

Venäjän pörssin markkina-arvosta lähes 70 prosenttia muodostavat yritykset, jotka toimivat energia-alalla tai raaka-ainetuotannossa – öljyn, kaasun ja metallien parissa. Peräti viidennes Venäjän pörssin markkina-arvosta on pankeilla. Sen sijaan teollisuus- ja palveluyrityksiä Venäjän pörssissä on niukasti.

Öljypumppu öljykentälläTero Wesangon mukaan Venäjän osakemarkkinat voivat tarjota sijoittajalle erinomaisia mahdollisuuksia, mikäli on pitkäjänteinen ja valmis sietämään riskiä. Sijoitussalkkuun ei kuitenkaan kannata lähteä ostamaan suoraan venäläisiä pörssiyhtiöitä, mikäli ei ole valmis perehtymään asiaan kunnolla.

Sen sijaan sijoittaja voi päästä kiinni itänaapurin markkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin ostamalla osuuksia Venäjän osakemarkkinoille sijoittavista sijoitusrahastoista tai ETF:stä (pörssinoteeratut rahastot). Helppo tapa sijoittaa Venäjälle on myös ostaa sijoitussalkkuunsa kotimaisia pörssiyhtiöitä, joiden liikevaihdosta iso osa syntyy Venäjällä.

Aspo ja Nokian Renkaat menestyneet Venäjällä

Merkittävää Venäjä-liiketoimintaa on muun muassa Aspolla, Fortumilla, Nokian Renkailla, Tikkurilalla, YIT:llä, Yleiselektroniikalla ja SRV Yhtiöillä.

– Erityisen hyvin Helsingin pörssin Venäjä-yhtiöistä on onnistunut mielestäni monialayhtiö Aspo, joka onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan Venäjällä myös Ukrainan sodan ja talouskriisin aikana, Wesanko sanoo.

Toinen Venäjän markkinoilla menestynyt yritys on Wesangon mukaan Nokian Renkaat, joka lähes ainoana rengasvalmistajana valmistaa renkaita Venäjällä.

– Se, että yhtiö tuottaa renkaat paikallisesti, antaa yhtiölle merkittävää kustannusetua. Nokian Renkaiden suoritus yhtiön kaikilla päämarkkinoilla oli viime vuonna vahva, ja Venäjällä yhtiö onnistui jopa ylittämään markkinakasvun.

Teksti: Outi Airaksinen

Venäjän kauppa on teemana TID Business Forum -seminaarissa torstaina 8.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla klo 9-15.

Alexandria Pankkiiriliike on paikalla omalla osastolla TID Business Forumissa 8.-10.3.2018:

to 8.3. klo 15-18, Tehdassali, vapaa pääsy

pe 9.3. klo 11-18, Tehdassali, vapaa pääsy

la 10.3. klo 10-16, Avanti-sali, vapaa pääsy

 

Kasvua ja kehittämishankkeita

pk-yritysbarometri

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometri julkaistiin 15.2.2018. Pk-sektorin suhdanneodotukset jatkuvat barometrin mukaan hyvinä, vaikkakin jonkin verran laskua on tapahtunut syksyllä julkistetun, edellisen barometrin vastaustuloksiin verrattuna. Syksyllä suhdanteiden paranemista odotti 47 prosenttia, nyt 43.

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin.

Kasvuhalukkuus ja kansainvälistyminen linkittyvät yhteen

Kasvuhaluisten yritysten määrä on muutaman viime vuoden aikana noussut viisi prosenttia. Kansantalouden ja työllisyyden kannalta kasvuhalukkuutta tarvittaisiin enemmän. Kansainvälistyminen nähdään Suomen Yrittäjissäkin jo merkittävänä väylänä kasvulle. Järjestö toteaa barometrin julkaisun yhteydessä, että  pk-yritykset ovat sisäistäneet kasvun ja kansainvälistymisen näkökulman yhä paremmin:

”Jo 22 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on noin 62 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla. Tämä määrä on ollut nousussa.

Pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälistyminen on merkittävä askel kohti uutta. Uusille markkina-alueille meneminen edellyttää halua ottaa riskejä sekä mahdollisuutta uusiin rahoitusjärjestelyihin.” Koko barometri luettavissa: Suomen Yrittäjät, Pk-yritysbarometri

Yrityksen kasvu- ja kehittämishankkeet ovat merkittäviä syitä hakea rahoitusta

Rahoitusta hakevien pk-yritysten osuus on kasvanut viime syksystä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 25 prosenttia aikoo hakea rahoitusta tulevan vuoden aikana. Finnvera näkee investointiaktiviteetin taustalla talouskasvun. Yritykset myös odottavat kasvun jatkuvan.

Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten osuus rahoituksesta jatkoi kasvuaan viime vuonna, Finnverasta kerrotaan. Myös näiden yritysten investointiaktiivisuus osoittaa myönteisiä merkkejä ja kehityshankkeita uskalletaan nyt viedä eteenpäin.

Noin viidenneksellä Suomen pk-yrityksistä on liiketoimintaa ulkomailla. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä 50 prosenttia hakee kasvua ulkomailta.

”Näkemykset rahoituksen saatavuudesta ovat normalisoituneet.Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä, ja Finnveran rooli pankkirahoituksen täydentäjänä on säilynyt lähes ennallaan. Reilu viidennes rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen, suurinta kiinnostus on teollisuudessa.” Finnvera Pk-yritysbarometri

****

Kansainvälinen kauppa ja vienti teemoina TID Business Forumissa 8.-10.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla. Tervetuloa verkostoitumaan ja kehittämään bisnestä!

Lue lisää: TID Business Forum

TID Business Forum 8.-10.3.2018 Porvoon Taidetehdas

Mistä rahoitus?

Connected

Yritykset tarvitsevat pääomaa ensin yrityksen perustamiseen, sitten hankintoihin, toiminnan laajentamiseen, tuotekehittelyyn… Yksityinen ihminen haluaa ehkä oman kodin, auton tai vaikkapa matkustaa ulkomaille. Jutussa tarkastellaan eri rahoitusmahdollisuuksia. Lista ei ole kaikenkattava.

Yritysten rahoitusmahdollisuuksia

Yritysten rahoitus jaotellaan omaan ja vieraaseen pääomaan. Pääomarahoitusta tarvitaan yrityksen perustamisvaiheessa ja yleensä suurissa investoinneissa. Kannattavuuden ja jatkuvuuden edellytyksenä on tulorahoitus.

Oma pääoma
Koostuu omistajien sijoituksista osakepääomaan sekä tulorahoituksesta kertyneestä yritykseen jätetystä pääomasta. Omistajat päättävät, kuinka paljon tilikauden mahdollisesta voitosta jätetään yritykseen. Uutta omaa pääomaa voi hankkia esimerkiksi järjestämällä osakeanti.

Vieras pääoma
On tavallisesti velkaa, johon liittyy takaisinmaksuvelvollisuus.

Tulorahoitus
Toiminnasta saatavat myynti- ym. tuotot, joilla yritys kattaa kulut. Jos kausivaihtelu on voimakasta tai maksuajat ovat erityisen pitkät, tarjolla on mm. seuraavia rahoituspalveluita:
– Laskujen myynti
Rahoitusyhtiö ostaa yrityksen myyntisaatavat.
– Factoring
Yrityksen laskut toimivat rahoituksen vakuutena.

Ulkoinen rahoitus

Pankkilainat
Pankit ovat selvästi tärkein ulkoinen rahoittaja kaiken kokoisissa yrityksissä.

Joukkovelkakirjalainat
Joukkovelkakirjalaina on joko valtion tai yrityksen liikkeelle laskema laina, jolla pyritään nostamaan yrityksen vierasta pääomaa. Joukkovelkakirjalainoja ovat esimerkiksi obligaatiot ja debentuurit. Joukkovelkakirjalaina on suosittu suuryritysten ja julkishallinnon keskuudessa.

Bisnesenkelit
Bisnesenkelit ovat yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat henkilökohtaista varallisuuttaan korkean kasvupotentiaalin startupeihin. Yleensä he saavat vastineeksi osuuden kohdeyrityksen osakekannasta.

Joukkorahoitus
Kerätään yleensä internetissä toimivien palvelualustojen kautta pieninä summina laajalta joukolta tavoitteena saada tietty rahoitusmäärä täyteen. Joukkorahoitus voi olla sijoitusmuotoista (oma pääoma) tai lainamuotoista (vieras pääoma).

Julkinen rahoitus
– ELY-keskukset (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) voivat olla mukana rahoittamassa pk-yritysten kehittämis- ja investointihankkeita. Ne voivat myöntää palkkatukea, starttirahaa aloittavalle yrittäjälle, valmistelurahoitusta pk-yrityksille, kansainvälistymistukea tai yrityksen kehittämisavustusta.
– Finnvera (valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency) voi olla mukana rahoittamassa aloittavia, kasvua tavoittelevia, ulkomaisille markkinoille pyrkiviä tai niillä jo toimivia yrityksiä, joilla on mahdollisuus kannattavaan liiketoimintaan.
– Tekes (teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, yhdistyy Finpron kanssa ensi vuonna) rahoittaa ja aktivoi yritysten ja tutkimusyksiköiden haastavia tutkimus- ja kehitysprojekteja.

EU-rahoitus
EU rahoittaa pk-yrityksiä avustuksina, lainoina ja takuina sekä erityisohjelmien kautta.

Mitä tarkoittaa pääomasijoitus?

Pääomasijoitus on rahoitusta, jossa pääomasijoittaja ostaa omistusosuuden rahoitettavasta yrityksestä. Vastineeksi hän saa sijoitukselleen tuottoa yrityksen arvonnousun myötä. Yksityiset pääomasijoitukset voidaan jakaa aikaisen vaiheen (venture) ja myöhemmän vaiheen (buyout) rahoitukseen. Varhaisen vaiheen pääomasijoittajat ovat tärkeitä startupeille, joiden voi olla vaikea saada pankkilainaa vakuuksien puuttuessa.

Suomalaisiin startup- ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna toiseksi eniten pääomasijoituksia Euroopassa vuonna 2016. Sijoitusten määrä oli miltei kaksinkertainen Euroopan keskimääräisiin sijoitusmääriin verrattuna. Pitkän aikavälin tilastoissa, vuosien 2012-2016 vuosittaisen keskiarvon mukaan, Suomi on ykkösenä.

Lähteitä: Suomen Pääomasijoitusyhdistys FVCA, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Venture Capital Suomessa 2016

Venture Capital Suomi 2016

Venture capital on aikaisen vaiheen rahoitusta. Yhteensä 195 kasvuyritystä sai vuonna 2016 venture capital -rahoitusta suomalaisilta pääomasijoitusyhtiöiltä. Suomalaiset ja ulkomaiset pääomasijoittajat sijoittivat yhteensä 111 miljoonaa euroa 169 suomalaiseen kasvuyrityksen.

 

Suomen yrityssektorin korollinen velka

Suomen yrityssektorin korollinen velka 2015

Lähde: Tilastotrendit, Tilastokeskus.

Korollinen velka sisältää lainat ja velkapaperit, lainat on kuviossa eritelty lainaajasektorin mukaisesti. Yritysten korollinen velka oli 107 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2015 lopussa. Velkaantuneisuutta ovat kasvattaneet erityisesti ulkomaiset sekä yritysten väliset lainat, joista suurin osa on ilmeisesti yrityskonsernien sisäisiä. Lähde: Tilastotrendit, Tilastokeskus.

Yksityishenkilön rahoitusmahdollisuuksia

Kuten yritykset voivat yksityiset henkilötkin rahoittaa kulutustaan omalla pääomalla. Jos se ei hankintoihin riitä tai ei halua kajota esimerkiksi säästöihin, on tavallisin tapa hankkia rahoitusta lainaamalla. Lainaa voi hakea rahoituslaitoksilta kuten liikepankeilta ja erilaisilta rahoitusyhtiöiltä.

Pankkilaina
Esimerkiksi asuntolaina haetaan usein pankista.

Osamaksukauppa
Auton, tv:n, huonekalut jne. voi ostaa osamaksulla. Kauppaliikkeet tarjoavat rahoituksen ostokselle yleensä jonkin rahoitusyhtiön kautta.

Vertaislainat
– Vertaislaina tarkoittaa yksityishenkilön myöntämää lainaa toiselle yksityishenkilölle.
– Kuka tahansa voi rekisteröityä lainanantajaksi ja saada lainaamalleen rahasummalle määrittelemänsä koron, tai vastaavasti jokainen, jolla on raha-asiat hyvin hoidettuna, voi hakea vertaislainaa näistä palveluista. Vertaislainapalvelujen suosio on kasvussa.

Pikavipit
Pikavippejä tarjoavia yrityksiä on lukuisia. Lainan saa helposti, mutta korot ovat korkeita.

Kotitalouksien rahoitusvarat ja velat

Suomalaisilla kotitalouksilla oli rahoitusvaroja kesäkuun 2017 lopussa 301,4 miljardia euroa ja velkaa 157,5 miljardia. Kun rahoitusvaroista vähennetään velat, saadaan nettorahoitusvaroiksi 143,9 miljardia. Nettorahoitusvarojen kasvu jatkui viidettä vuosineljännestä peräkkäin. Rahoitusvaroista suurin osa on talletuksia (noin 30 %), osakkeita ja rahasto-osuuksia on noin 20 % (Taulukko 2):

Kotitalouksien rahoitusvarat 2007-2017

Taulukko 2, Rahoitustilinpito, Tilastokeskus

Kotitalouksien lainavelat kasvoivat 1,7 miljardia euroa vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Lainavelkaa oli kesäkuun 2017 lopussa 145 miljardia. Taulukko 3 kuvaa suomalaisten kotitalouksien velkaantumisasteen kehitystä vuosina 1977-2016:

Kotitalouksien velkaantumisaste 1977-2016

Taulukko 3: Kotitalouksien velkaantumisaste 1977-2016. Rahoitustilinpito, Tilastokeskus.

Kotitalouksien nettovarallisuusasema on parantunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2016 nettovarallisuuden taso, 575 miljardia euroa, on 141 miljardia euroa korkeampi kuin vuonna 2008. Samaan aikaan myös kotitalouksien velkaantuminen on vuosi vuodelta lisääntynyt, mutta rahoitus- ja reaalivarallisuuden kasvu on ollut velkaantumista nopeampaa (Taulukko 4):

Kotitalouksien rahoitusvarat ja velat

Taulukko 4: Kotitalouksien rahoitusvarat ja velat, muut varat sekä nettovarat 2007–2016, mrd. euroa. Rahoitustilinpito, Tilastokeskus.

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Rahoitustilinpito. www.stat.fi/til/rtp/
Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää.

Artikkelin on koonnut: Tuula Lukic ja Leila Toffer-Kares

Mikä ihmeen kansantulo?

Kansantulon erittely 1975-2016 Tilastokeskus

Kansantuote. Kansantulo. Bruttokansantuote. Bruttokansantulo. Toisiaan lähellä olevat termit sekoittuvat usein. Mitä ihmettä kansantulolla tarkoitetaan? Lähdimme selvittämään asiaa.

– Jotta ymmärtäisi, mitä kansantulo tarkoittaa, kannattaa ensin katsoa bruttokansantuotteen käsitettä. Kansantuote ja kansantulo sekoitetaan käsitteinä usein. Kyse on näkökulmista ja tavoista katsoa asiaa, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomas Rothovius sanoo.

Otetaan siis ensin bruttokansantuote. Se kuvaa vuoden aikana tuotettujen tuotteiden ja palvelujen arvoa.

– Kyseessä on siis tavaroiden ja palveluiden arvo. Se on käytännössä yrityksen liikevaihto, josta on vähennetty välituotteiden käytön kulut, esimerkiksi raaka-aine- ja energiakulut. Myynti josta on vähennetty kustannukset, Rothovius sanoo.

Bruttokansantuote asukasta kohti 1975-2016 Tilastokeskus

Entä sitten kansantulo?

Siinä missä bruttokansantuote keskittyy kuvaamaan aikaansaatua tuotantoa, bruttokansantulo katsoo samaa asiaa tulon näkökulmasta.

Se kuvaa kansantuotteen tuottamista syntyneitä tuloja.

– Bruttokansantulossa lasketaan hyödykkeiden tuotannosta ja ulkomailta saadut  ensitulot, joita ovat esimerkiksi palkat ja osingot. Nettokansantulossa summasta vähennetään vielä kiinteän pääoman kuluminen eli poistot, Rothovius sanoo.

Siinä missä bruttokansantuotetta käytetään usein talouden kehityksen indikaattorina, kansantulon käsite antaa parempaa tietoa kansan maksukyvystä.

– Kansantuloa käytetäänkin usein maiden välisessä vertailussa, kun määritetään esimerkiksi valtiolle kansainvälisen järjestön jäsenmaksua. Kun kansantulosta poistetaan inflaation vaikutus, nähdään, paljonko pohjalla olevat reaalitalouden tulot kasvavat, Rothovius sanoo.

***

Rothovius korostaa, että tarkan tiedon kerääminen taloudesta on pitkä prosessi. Ensin saadaan alustava ennakkotieto kahden kuukauden viiveellä. Se tarkentuu pikku hiljaa lähdetilastojen kertymisen myötä. Varsinainen tarkka tilastotieto on valmis vasta kahden vuoden päästä.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Lisätietoja: Findikaattori.fi

Kesätyönä sijoittaminen

Rasmus Hägglund

Porvoolaisella Rasmus Hägglundilla, 19, on varmaankin yksi harvinaisimmista kesätöistä. Tämän vuoden ylioppilas työllistää itsensä osakesijoittajana. Haussa oli työpaikka ravintolaan, mutta kun se ei napannut, päätti Rasmus paneutua sijoittamiseen, johon hän on tuntenut kiinnostusta jo kauan.

Jo muutama vuosi sitten Rasmus Hägglund sijoitti ensimmäiset kesätyöstä tienatut rahansa osakkeisiin, mutta kiinnostus kumpuaa vieläkin kauempaa, tuttavaperheen tenniskentän laidalta.

  • Olin aika nuori, ehkä 10-vuotias, kun kävin vanhempieni kanssa perhetuttujen mökillä. Vaikken asiaa mitenkään suuremmin kysellyt, ihmettelin, miten oli mahdollista, että kesämökilläkin voi olla tenniskenttä.

Vähän vanhempana Rasmus alkoi jo kysellä ja pääsi jyvälle, mitä sijoittamisella voi saavuttaa. Omat isovanhemmat pistivät sijoituskohteissa ja rahastoissa hänelle säästöön varoja, joihin hän sai käyttöoikeudet 18-vuotiaana ja alkoi sijoittaa niitä isoisän kokemuksen myötävaikutuksella.

Nyt hän puhuu luontevasti sijoittamisesta työnä ja pohtii samalla nuorten työllistymistä.

  • Kesätyöpaikkoja on nuorille yksinkertaisesti niin vähän, ettei kaikille riitä. Eräs ystäväni perusti toiminimen, kun ei saanut töitä ja tekee nyt maalarin töitä itsenäisesti. Minusta oma yritys on ihan fiksu vaihtoehto, siinä voi oppia muutakin kuin vain tiskaamista. Se vaatii tietysti paljon rohkeutta, mutta ensisijaisesti tarvitaan omaa halua.

Rasmus Hägglund

Jatkuvaa oppimista

Omalla kohdallaan Rasmus Hägglund kuvailee epäonnista kesätyöpaikkahakuaan nyt vain myönteisesti. Jos hän kävisi päivittäin muualla töissä, olisi paljon jäänyt oppimatta, sillä sijoittaminen ja treidaaminen ottavat aikansa. Hän täsmentää näiden kahden eron.

  • Treidaaminen on aktiivista, päivittäistä ja nopeaa kaupankäyntiä arvopapereilla, kun taas sijoittaminen on analyyttisempaa ja sijoitusaika on yleensä pidempi.

Rasmus aloitti treidaamisen puoli vuotta sitten, mutta on jo höllentänyt sen osalta ja palannut takaisin sijoittamisen puolelle. Treidaamisen intensiteetti on kuitenkin ollut oppimisen kannalta hyödyllistä.

  • Treidaamisessa on riskejä, ja tärkeää on, ettei ole liian ahne. On ostettava oikeaan aikaan, mutta on osattava myös hypätä nopeasti ulos oikeaan aikaan. Jonkun halvan yhtiön äkillisesti nouseva kurssi houkuttaa ostamaan, mutta muutamassa minuutissa kurssi voikin mennä taas alas.

Taustalla voi olla hämäriä tarkoituksia ja vääriä huhuja. Treidaajan suurin haaste ovat kuitenkin tietokoneet, jotka tulkitsevat sekunnin murto-osissa osakkeiden hinnanmuutoksia ja tekevät ostoja ja myyntejä koodaajien syöttämien algoritmien mukaisesti. Voittoa tahkoavat algoritmit ovat kultaakin kalliimpia niiden omistajille.

  • Piensijoittajalla ei ole mitään saumaa pärjätä, kun kone alkaa käydä kauppaa. Siksi sijoittaminen on treidaamista parempi vaihtoehto. Se on pitkäjänteisempää, eivätkä koneet ainakaan vielä osaa ennustaa vuoden päähän.

Rasmus suosittelee sijoittamista myös, jos on todella kiinnostunut yritysmaailmasta ja niistä yrityksistä, joiden ympärillä kauppaa käydään.

  • En tiennyt siitä maailmasta juuri mitään ennen kuin aloitin sijoittamisen. Nyt on jo verissä, että luen uutiset joka päivä. Vanhempien ihmisten seurassa huomaan, että ymmärrän paremmin, mistä he puhuvat ja pystyn jopa osallistumaan ja sanomaan perustellun mielipiteeni. Se on konkreettisesti ollut tässä parasta. Tiedän maailmasta enemmän kuin ennen.

Rasmus Hägglund

Plussan puolelle

Kesätyönä sijoittaminen ei aiheuta Rasmus Hägglundille suuria paineita. Ei tarvitse edes herätä joka aamu aikaisin ja saa lukea lehdet rauhassa.

  • Aina kun luen jostain yrityksestä, mietin, onko se listautunut. Tai jokin uutinen saa pohtimaan, kuinka se vaikuttaa kauppaan, vaikken juuri silloin tekisikään omia sijoituksia.

Sijoittaja voi käyttää useampia alustoja, joista saa myös tietoa sijoittamisesta ja yrityksistä. Rasmuksen suosikkeja ovat Nordnet ja Interactive Brokers. Mutta mikä on hänen tavoitteensa?

  • Minulla ei ole tiettyä rahallista tavoitetta, ja kun nyt olen siirtynyt pitkän aikavälin sijoittamiseen, voi olla, etten juuri nyt tienaa mitään. Pyrin siihen, että jään plussan puolelle. Pidän matkustamisesta ja sijoittamisella olen pystynyt kustantamaan omat ulkomaanmatkat. Olisi tietysti viisaampaa sijoittaa voitot aina edelleen, mutta kerranhan tässä vain eletään.

Matkustamisen lisäksi tavoitteena on pääsy Hankenille opiskelemaan. Pääsykokeet ovat pian ylioppilasjuhlien jälkeen kesäkuun alussa.

  • Pidän tästä, mitä teen, mutta tiedän, että elääkseen pelkästään sijoittamalla, pitäisi olla todella paljon pääomaa. Jos nyt nimeäisin jonkin ammatin, johon tähdätä, se on hedge-rahaston* valtuutettu. Siihen tehtävään pääsevät yleensä vain ne, jotka ovat tunnettuja ja luotettuja sijoittajia, sillä valtuutettu sijoittaa asiakkaansa rahoja eteenpäin.

Sijoitusneuvojien suhteen Rasmus Hägglund kehottaa olemaan tarkkana, sillä aina ei voi tietää, missä paras osaaminen on ja mitkä ovat sijoitusneuvojan motiivit. Jos on säästöjä, kannattaa miettiä, onko syytä pitää varat pankkitilillä vai haluaako hakea niille parempaa tuottoa. Olennaisinta on oma kiinnostus sijoitustoimintaan.

 

*Hedge fund -sijoitusrahasto

”Yhteisnimitys varsin erilaisille erikoissijoitusrahastoille. Niiden tavoitteena on positiivinen tuotto kaikissa markkinaolosuhteissa. Hedge fund voi sijoittaa listattujen ja listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, erilaisiin korkokohteisiin ja -johdannaisiin. Hedge fund -sijoitusrahastot ovat suuririskisimpiä rahastotyyppejä.” www.porssisaatio.fi

Teksti: Tuula Lukic, kuvat : Srba Lukic

Matkailu kasvussa

Suomi Export

Suomen bruttokansantuotteesta matkailun osuus on eri arvioiden mukaan 2,5 – 3 prosenttia. Ala on itseään suurempi, sillä yksi matkailueuro tuo 56 senttiä muille aloille. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan matkailualat edustavat 3,8 prosenttia bruttokansantuotteestamme.

Ulkomailta suuntautuva matkailu ja sen myötä Suomeen jäävä raha rinnastuvat vientituloihin. Vientialoista matkailu on ainoa, joka maksaa myös arvonlisäveron Suomeen. Matkailutulo ulkomailta oli vuonna 2016 arvion mukaan 3,9 miljardia euroa (vrt. kotimainen matkailukysyntä, arvio noin 10 mrd. €).

Matkailutulo verrattuna joihinkin tavaraviennin arvoihin v. 2016.

Matkailutulo verrattuna muutamiin tavaraviennin toimialoihin Suomessa v. 2016, jolloin Suomen ulkomaankaupan tavaraviennin arvo oli noin 51,8 miljardia euroa. HUOM. Metalliteollisuuden luvussa on mukana Kone- ja kulkuneuvoteollisuus.

Viime vuonna Suomessa kirjattiin noin 5,8 miljoonaa ulkomaista yöpymistä. Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,7 prosenttia. Kaikista yöpyvistä matkailijoista ulkomaisten osuus on Suomessa noin 28 prosenttia.

Talvikausi (marras-huhtikuu) houkuttelee yhä enemmän matkailijoita Suomeen. Yöpymisistä 46 prosenttia kertyi talvikaudella ja tässä kasvua oli 5,8 prosenttia. Sekä talvi- että kesäkauden huomattavin nousija lähtömaista on Kiina & Hongkong.

Vaikka venäläismatkailijoiden määrä on laskenut viime vuosien aikana rajusti, ovat venäläiset yhä suurin ulkomaalaisryhmä. Talvimatkailussa britit ovat kirimässä kiinni venäläisten johtoasemaa. Kesämatkailijoista ruotsalaiset ovat ykkössijalla.

Kasvun veturina oli vuonna 2016 Lappi, jossa yöpymiset lisääntyivät niin kesällä kuin talvella ja ne kattavat kokonaisuudessaan noin 22 prosenttia koko Suomen ulkomaisten yöpymisistä.

Rannikko- ja saaristoalueella ulkomaisten yöpymisiä oli 1,1 miljoonaa, mikä tarkoittaa kokonaiskuvassa noin 19 prosenttia.

 

Lähteet: Tilastokeskus, tem.fi, ek.fi, mara.fi ja visitfinland.fi

Koonnut: Tuula Lukic

Menestyksen avaimia

ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen korostaa yhtenäisen EU:n tärkeyttä.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennakoi tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan maailmantalouden kasvavan tänä ja ensi vuonna yli 3 prosentin vauhdilla. Mitä tämä merkitsee Suomelle ja Suomen vientikaupalle?

Tämä on toki vientimaalle kuten Suomi positiivinen uutinen. Samalla meidän täytyy pitää huolta, että teemme kansallisesti ratkaisut, joiden avulla pääsemme kilpailukykyisesti kasvuun mukaan. Kilpailukykysopimus on yksi askel, mutta tarvitaan lisää: työmarkkinoidemme pitää kannustaa työn tekemiseen ja teettämiseen niin, että vientiyrityksemme löytävät työvoimaa ja että työn vastaanottaminen olisi myös mielekästä.

Venäjä-asiantuntijana ennen työskennelleenä teillä on varmasti näkemys siitä, kuinka edistämme kauppasuhteita naapurimaan kanssa, kun Euroopan Unionin talouspakotteet ovat voimassa? Kuinka kauan uskotte pakotteiden pysyvän nykyisellään?

Suomi on ollut mukana päättämässä EU:n talouspakotteista ja niiden poistaminen on sidottu Minskin sopimuksen toimeenpanoon. Valitettavasti sopimuksen toimeenpano ei ole edennyt, ja päinvastoin tällä hetkellä Itä-Ukrainan tilanne lähinnä pahenee.
Kuitenkin tulee muistaa, että Suomen viennistä noin 95 prosenttia on pakotteiden ulkopuolella. Suomi on muiden EU-maiden tavoin jatkanut Venäjän-kauppaa siltä osin kuin tavarat ja palvelut eivät ole pakotteiden piirissä. Ruplan kurssilla on myös huomattava merkitys Venäjän-kauppaamme.

Suomen perinteiset vahvat vientimaat ovat pääosin Euroopassa. Mikä on näkemyksenne suomalaisyritysten mahdollisuuksista laajentaa vientiä uusille alueille?

Olen ministerinä kiertänyt suomalaisyritysten kanssa esimerkiksi Egyptissä, Iranissa, Keniassa, Tansaniassa ja Arabiemiraateissa. Meillä on hyviä ja maailmalla kiinnostavia tuotteita ja palveluita. Monelle yritykselle totean jo ennen matkaa, että varsinainen haaste alkaa siinä vaiheessa, kun lentokone kääntyy kohti kotia: Euroopan ulkopuolelle ei kauppaa tehdä Suomesta sähköpostilla, vaan se vaatii tapaamisia ja mahdollisesti myös paikallisen edustajan palkkaamista.

Olette profiloituneet myös ympäristöasioiden asiantuntijaksi. Näettekö tässä Suomella kaupallisia mahdollisuuksia ja minkälaisia?

Ehdottomasti: esimerkiksi suomalainen vesialan osaaminen on erittäin tunnettua maailmalla. Samoin jätehuollossa meillä on momentumia: ei tule mieleen yhtään matkaa, jossa suomalaiset waste to energy -ratkaisut eivät olisi kiinnostaneet.

Kansallinen itsekkyys ja protektionistinen ajattelu nostavat päätään ei vain Yhdysvalloissa, vaan myös meillä Euroopassa. Miltä ulkomaankauppaministeristä näyttää tuleva kehitys?

Rehellisesti sanoen tämä ajattelu huolestuttaa. Vapaakauppa on tuonut Suomelle kasvua ja hyvinvointia. Sen näkee hyvin, jos miettii, mistä lähtökohdista itsenäinen Suomi lähti sata vuotta sitten liikkeelle. Käpertymällä sisäänpäin emme menesty. Samalla meidän tulee myös pohtia, miksi protektionismi nostaa päätään ja pitää jatkossakin huoli siitä, että jokaisella on mielekäs rooli yhteiskunnassa ja että tuloerot pysyvät kurissa.

Britannian Brexit vaikuttaa Euroopassa monella tavalla. Mitä Euroopan Unionin on tehtävä, että Eurooppa olisi vahva toimija sisämarkkinoilla ja maailman kaupassa? Mikä on suomalainen näkymä Brexitin jälkeisestä Euroopasta?

Britannia on ollut Suomelle tärkeä kumppani EU:ssa, koska meillä on ollut samansuuntainen näkemys esimerkiksi vapaakaupasta ja sisämarkkinoiden kehityksestä. Nyt meidän muiden samanmielisten, liberaalien maiden, on oltava entistäkin äänekkäämpiä. EU:n yhtenäisyys on tällä hetkellä erittäin tärkeää: hajanainen EU ei ole vahva toimija tai houkutteleva kauppakumppani.

Maailman talousfoorumi WEF pitää maailmantalouden suurena riskinä taloudellista eriarvoistumista. Miten pieni Suomi voi kantaa vastuutaan ja vastaa tähän haasteeseen?

Kannamme vastuuta kotimaassa pitämällä huolta siitä, että jokaisella on jatkossakin mielekäs rooli yhteiskunnassa. Kansainvälisesti Suomi auttaa itseään heikompia maita kehitysyhteistyön avulla esimerkiksi kehittämään yksityistä sektoria tai vaikkapa veronkantokykyä.

Ministeri Kai Mykkänen puhuu TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla 6.3.2017. Katso ohjelma: www.tid.fi/tapahtumat-tidmedia.

 

Keksijöiden pitäisi liittoutua

Patented TIDmedia

Vuonna 2016 professori, akateemikko, Sirpa Jalkaselle myönnettiin Euroopan naiskeksijä -kilpailun toinen palkinto. Jalkasella on 12 patenttia Yhdysvalloissa ja useita haussa.

Kaikki keksinnöt eivät ole isoja. Patentin on saanut myös sotkematon teepussi, pakokaasupesuri ja vähemmän kuluttava nastarengasnasta. Viime vuonna patentteja myönnettiin Suomessa 815.

Keksintö ei aina ole tekniikkaa. Patentti kuitenkin myönnetään vain tekniselle keksinnölle. Taideteoksia ja mm. tietokoneohjelmia suojaavat tekijänoikeudet.

Patentti antaa oikeuden kieltää keksinnön käytön muilta. Se on voimassa tietyllä alueella, tietyn ajan. Usein patentti myös vahvistaa yrityksen imagoa.

Kaikki keksijät eivät kuitenkaan patenttia hae. Keksintö voi olla liian pieni tai hankalasti määrittyvä. Patentti myös maksaa. Puhutaan jopa kymmenistä tuhansista euroista. Etukäteen on vaikea tietää, osoittautuuko keksintö kalliin patentin arvoiseksi. Siksi ennakkotutkimukset ja selvitykset kannattaa tehdä mahdollisuuksien mukaan.

Joukkovoimaa keksijöille

Miten pieni keksijä sitten voi suojata keksintönsä? Jollekin keksinnöstä täytyy puhua, sillä usein kehittäminen vaatii yhteistyökumppaneita. Moni kuitenkin pelkää, että idea varastetaan.

– Perusasia on, että tekee salassapitosopimuksen ennen kuin esittelee keksintöä kenellekään. Kannattaa myös miettiä, kenelle esittelee ja mitä. Parasta olisi tietenkin ensin hakea patenttia. Siinä palaa kuitenkin paljon rahaa, joka voidaan tarvita vaikkapa prototyypin tekemiseen, Keksintösäätiön hallituksen puheenjohtaja Urho Ilmonen sanoo.

Erityisen hankala tilanne on Ilmosen mukaan y-tunnuksettomilla keksijöillä. Starttirahan tai Tekes-rahan saaminen edellyttää yritystä.

– Niin kauan kuin ei perusta yritystä, ei saa tukia. Aiemmin säätiö rahoitti mm. keksintöön liittyviä patentoitavuustutkimuksia ja prototyyppien tekoa. Keksijä saattoi ensin tutkia asiaa ja päättää sitten, ryhtyykö yrittäjäksi. Nyt näin ei ole, vaan vaikkapa työttömän, joka on tehnyt mielestään hienon keksinnön, jota haluaa kehittää, täytyy ryhtyä heti yrittäjäksi. Ja kun on yrittäjä, ei saa enää Kelan tukia, Ilmonen pohtii.

Ilmonen kaipaakin kevyempiä pienyrittäjyyden muotoja ja myös keksijöiden joukkovoimaa.

– Keksijöiden pitäisi liittoutua keskenään. Esimerkiksi keksijöiden Facebook-ryhmä Keksintökeitaassa on jo yli 500 jäsentä ja keskustelu käy vilkkaana. Siellä esitellään ideoita, kysytään neuvoa ja verkostoidutaan, hän sanoo.

Patent

Keksintöpörssi

Varsinaista metakeksimistä lienee se, kun keksitään tapoja edistää keksimistä. Tällaisia ovat vaikkapa Keksintösäätiön katalyyttirahoitus, keksintöpörssi ja alan koulutus.

Katalyyttirahoitus on kertaluonteinen rahoitus, jota tänä vuonna on jaossa 100 000 euroa.

– Katalyyttirahoitusta voidaan myöntää hankkeille, jotka palvelevat laajempaa joukkoa ja joilla on jo resursseja, kuten tiimi tai omaa rahoitusta. Esimerkiksi koulutusohjelmat tai keksintömessut sopivat hyvin kohteeksi, Ilmonen sanoo.

Keksintöpörssi on vielä suunnitteluvaiheessa. Toteutuessaan siitä tulisi keksintöjen avoin kauppapaikka.

– Se olisi keksijöiden tori.fi, jossa voisi tehdä kauppoja kirpputorityyliin. Olemme keskustelleet Tekesin ja Keskuskauppakamarin kanssa. Jos idealle löytyy kaupallinen muoto, se voi toteutua, Ilmonen kertoo.

Keksintöjen parempaan hyödyntämiseen ja suojaamiseen tähdätään myös koulutussaralla. Rastorin vetämään keksintöpainotteiseen tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon opiskelee parhaillaan parikymmentä opiskelijaa. Koulutus on valtion rahoittama.

Lapin yliopistossa on pilottikäytössä yliopiston, korkeakoulujen yhteistyöelimen IPR University Centerin, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kehittämä IPR-verkko-oppimisympäristö. Se keskittyy aineettomiin oikeuksiin ja siihen, miten keksintöjä, luovan työn tuloksia ja muuta aineetonta omaisuutta voidaan suojata ja hyödyntää.

Tiesitkö

Eurooppalainen patenttijärjestelmä uudistui tänä vuonna. Eurooppapatentin ja kansallisen patentin lisäksi tuli uusi Euroopan patenttivirastolta haettava Yhteisöpatentti. Se antaa yhdellä hakemuksella suojan uudistukseen sitoutuneissa EU-maissa.

  • Viime vuonna Suomessa tehtiin 1368 patenttihakemusta. Eniten patentteja hakivat VTT, Kemira ja Aalto-korkeakoulusäätiö.
  • Patenttihakemuksen voi tehdä myös netissä

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

 

Pohjoismaissa luottamusta talouteen

Danske Bank Tutkimus

Danske Bank tutki pohjoismaalaisten käsityksiä heidän omasta taloudestaan ja maiden yleisestä taloustilanteesta. Yleisesti nuoli osoittaa ylöspäin – vain Suomi poikkeaa joukosta.

Suomalaiset ovat pohjoismaiden pessimistisimpiä arvioidessaan oman henkilökohtaisen sekä kotimaansa talouden nykytilaa, ilmenee TNS Sifo Prosperan Danske Bankin toimeksiannosta teettämästä kyselyssä. Kyselyyn vastasi 4 153 pohjoismaalaista, joista 1 000 suomalaisia.

Suomalaisista vain 56 prosenttia arvioi oman taloutensa olevan hyvässä kunnossa, kun taas niin ruotsalaisista, norjalaisista kuin tanskalaisistakin lähes 80 prosenttia kertoi oman taloutensa olevan hyvissä kantimissa.

Suomalaiset näkivät myös oman taloutensa tulevaisuuden synkempänä kuin pohjoismaiset verrokkinsa. Kun vastaajilta kysyttiin, miten he arvioivat oman taloustilanteensa kehittyvän seuraavan vuoden aikana, suomalaisista vain hieman reilu neljännes (27 %) uskoi tilanteensa parantuvan. Norjalaisissa oli vain jonkin verran enemmän optimisteja kuin suomalaisissa (31 %), mutta tanskalaisista 37 prosenttia ja ruotsalaisista peräti 39 prosenttia uskoi oman taloutensa vahvistumiseen.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan Pohjoismaissa saadaan juuri nyt nauttia ostovoiman noususta, ennätyksellisen alhaisista koroista ja työllisyyden parantumisesta.

  • Työllisyys on parantunut ja reaalipalkat nousevat voimakkaasti Pohjoismaissa. Yksityistalouksien tila on parantunut yleisesti, ja monet pohjoismaiset kotitaloudet ovat viime aikojen noususuhdanteen aikana säästäneet parantaakseen taloustilannettaan, Kuoppamäki selittää.
  • Suomi on kuitenkin joutunut kärsimään kaikkia neljää maata yhtä aikaa koskettaneen globaalin kriisin lisäksi Nokian ja paperiteollisuuden suurista ongelmista, Venäjän kriisistä ja kilpailukykyongelmista. Suomella on siis haasteita, joiden vuoksi täällä ei ole nähty finanssikriisin jälkeen samanlaista noususuhdannetta kuin muissa Pohjoismaissa, Kuoppamäki toteaa.

79 prosenttia pitää Suomen taloustilannetta heikkona

Kyselytutkimuksessa kysyttiin myös pohjoismaalaisten näkemyksiä kotimaidensa taloustilanteesta. Erityisesti norjalaiset (72 %) pitivät maansa talouden tilaa tällä hetkellä hyvänä. Tanskalaisista 64 prosenttia ja ruotsalaisista 60 prosenttia arvioi kotimaansa talouden hyväksi. Suomessa näkemys oli paljon pessimistisempi, kun vain 12 prosenttia arvioi Suomen talouden olevan hyvässä kunnossa, kun taas heikkona tilannetta piti peräti 79 prosenttia.

  • Tanskan, Ruotsin ja Norjan taloudet ovat yleensä ottaen vahvoja. Ne kuuluvat niiden harvojen maailman maiden joukkoon, joilla on yhä kaikkein korkein luottoluokitus. Niiden vaihtotaseiden ylijäämät ovat suuria, talous kasvaa ja työllisyys paranee. Lisäksi niissä on korkea elintaso. Se näkyy myös kyselyn vastauksista, Pasi Kuoppamäki toteaa.

Maailman talouden epävarmuus heijastuu kuitenkin pohjoismaalaisten tulevaisuuden odotuksiin. Kyselyn toteutuksen aikaan lokakuun lopussa Tanskaa lukuun ottamatta kaikissa maissa oli enemmän niitä, jotka arvioivat kotimaansa talouden ennemmin heikentyvän kuin vahvistuvan tulevan vuoden aikana.

Pasi Kuoppamäki muistuttaa, että täyteen synkkyyteen ei kuitenkaan kannata vaipua, sillä valonpilkahduksia on jo nähty kotimaisen kysynnän osalta ja jatkossa viennin edellytysten pitäisi parantua. Lisäksi myös Tilastokeskuksen julkaisemassa vuoden viimeisessä Kuluttajabarometrissa usko Suomen talouteen oli nousussa.

  • Suomella on suuria haasteita, jotka on ratkaistava, mutta siinä on kuitenkin päästy jo hyvään alkuun. Kilpailukykysopimus alkaa hiljalleen vaikuttaa, ja kun samaan aikaan palkkataso kilpailijamaissa nousee, Suomen suhteellinen asema paranee ja viennillä on viimein mahdollisuuksia piristyä, Kuoppamäki kiteyttää.

Lähde: Danske Bank, Tiedote 3.1.2017 / ePressi

Lue myös Danske Bankin ekonomistien Suhdannekatsaus 20.12.2016

Eläkepommin maksajat

Eläketurma jari Hanska ja Teemu Muhonen

Kun porvoolainen toimittaja ja kirjailija Jari Hanska puhuu eläketurmasta, hän tarkoittaa ainakin kahta asiaa. Sitä, että ilman isoja uudistuksia nykyinen eläkejärjestelmämme tulee joko kaatumaan tai syömään tieltään kaikki muut hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Ja sitä, että olemme jo nyt tilanteessa, jossa maksettavien eläkkeiden vuoksi kaikesta muusta leikataan. Eniten leikkurin alla ovat nuoret.

Jari Hanskan ja Teemu Muhosen lokakuun lopulla ilmestynyt Eläketurma – Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus (Vastapaino 2016) kritisoi eläkejärjestelmää ja -uudistusta vahvoin sanoin.

Kirjoittajat näkevät, että Suomessa tikittää eläkepommi. Että nykyjärjestelmästä on tullut kestävyysvaje. Ja että maksajina ovat ennen kaikkea nuoret.

Mutta miten porvoolaislähtöinen Hanska, kriittinen toimittaja ja dokumenttiteatterin tekijä, innostui kirjoittamaan juuri eläkeasioista?

– Olimme Teemu Muhosen kanssa aikanaan Voima-lehdessä töissä ja kiinnostuimme eläkejärjestelmän kiemuroista. Eläkkeet on aihe, josta kirjoittaessa jää aina jotain sanomatta tilanpuutteen vuoksi. Päätimme, että jossain vaiheessa kirjoitamme kirjan, jossa saamme purkaa kaiken eläkejärjestelmää koskevan analyysimme. Aluksi olimme lähinnä kiinnostuneita vain eläkerahastoista. Melko nopeasti kuitenkin huomasimme, että rahastoilla on vain sivurooli ja merkittävimmässä asemassa on eläkejärjestelmän kytkeytyminen osaksi muuta julkista taloutta, Hanska kertoo.

Kirja pui nykyistä eläkejärjestelmää tarkkaan aina eläkkeiden kertymisestä ja eläkerahastoista työmarkkinajärjestöjen valtaan sekä viimeisimpään eläkeuudistukseen.

Hanskan mielestä eläkkeet tulee nähdä osana julkista taloutta kuten muutkin sosiaalimenot. Ihan pienistä summista ei ole kyse. Lakisääteiset eläkemenot kasvoivat 2007–2014 kymmenellä miljardilla. Vuonna 2014 niihin käytettiin 28 miljardia.

– Eläkemenot ovat kasvaneet voimakkaasti ja niiden rahoittamiseksi oli perittävä entistä enemmän eläkemaksuja. Sen seurauksena verotusvara on huventunut. Mitä enemmän eläkemaksuja pitää nostaa, niin sitä enemmän joudumme kiristämään vyötä muiden yhteiskunnan menojen osalta, Hanska sanoo.

**

Kyse ei ole vain rahasta. Kyse on myös mielikuvista, vallasta. Sukupolvista.

Kun viimeisintä eläkeuudistusta markkinoitiin, puhuttiin paremmista eläkkeistä. Todellisuudessa tärkeintä oli hillitä eläkemaksujen nostopainetta.

– Uudistus noudatteli valtiovarainministeriön edellyttämää linjaa siitä, että kestävyysvajetta täytyy kaventaa reilulla prosentilla. Eläkemaksut lukittiin 24,4 prosenttiin ajasta ikuisuuteen. Kaikki muu oli sen rinnalla yhdentekevää, Hanska sanoo.

Suurien ikäluokkien jo maksussa oleviin eläkkeisiin uudistus ei vaikuta. He saavat omansa kolmin- tai nelinkertaisena takaisin. Nuorien kohdalla tilanne on toisin, ja se Hanskaa huolestuttaa.

– Nuorten rooli on olla järjestelmässä maksajana ja kaikissa tilanteissa joustavana osapuolena. Järjestelmän tasapainotus tehtiin nimenomaan tulevaisuudesta leikkaamalla, Hanska sanoo.

Silppu- ja pätkätöiden sekä korkean työttömyysasteen kanssa takkuilevat nuoret ovat ne, jotka maksavat eläkepommin. Ne, jotka joustavat, joilta leikataan.

– Ainoastaan tulevista eläkkeistä on voitu säästää, joten lasku on langettu nimenomaan nuorille. Nuorten eläkkeistä on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyissä uudistuksissa leikattu noin kolmannes. Lisäksi nuorten maksettavaksi tulevat myös kasvavat vanhuuden hoidon kustannukset ja alati heikkenevä huoltosuhde. Samaan aikaan nuorisotyöttömyys on korkealla, työurat katkonaisia ja nuorten eläkekertymät jääneet jälkeen, Hanska pohtii.

Koko järjestelmä perustuu talouskasvulle. Jos kasvua ei ole, muuttuu eläkkeiden rahoittaminen mahdottomaksi.

– Vaihtoehtoina on tällöin nuorten eläkkeiden leikkaaminen entisestään, eläkemaksujen nostaminen tai eläke-etujen laskeminen. Toivon, että jatkossa taakkaa heikosta kasvusta tullaan jakamaan sukupolvien välillä tasaisemmin. Nyt tilanne on muodostunut sellaiseksi, että työssäkäyvät sukupolvet maksavat kaiken – veroissa hyvinvointipalvelujen tuottamisen, nousevat eläkemaksut ja kärsivät eläkkeiden tason leikkauksista, Hanska sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Jari Hanska

Porvoossa syntynyt ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistossa opiskellut freelance-toimittaja. Toimittaja, käsikirjoittaja. Merkittävin työ dokumenttiteatterin keinoin Ryhmäteatteriin tehty Eduskunta-trilogia.

Teemu Muhonen

Taloussanomien toimittaja.