Category Archives: TIDforum

Tuotekehitystä yhteistyöllä

Nykyajan tuotekehitys on yhdessä tekemistä

Ekosysteemi. Yhdessä tekeminen. Verkostoituminen. Termit ovat tuttuja juhlapuheista ja powerpointeista. Mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat?

Jututin Enston tarjoaman kehityksestä vastaavaa johtajaa Matti Raetta siitä, miten yhdessä tekeminen Enstolla näkyy.

Ekosysteemit, joissa Ensto toimii, käsittävät urakoitsijoita, suunnittelijoita, rakennusliikkeitä, tekniikan myyjiä, valmistajia ja ratkaisujen toimittajia.

Fokus on siirtynyt yksittäisestä tuotteesta kokonaisratkaisuihin, ja tuotteesta on tullut palvelualusta.

– Ennen oli tuote. Se myytiin, toimitettiin ja asennettiin. Näin on usein vieläkin, mutta nyt mennään kokonaisuuksia kohti, ja meitä kiinnostaa entistä enemmän se, mitä tuotteen käytön aikana tapahtuu, Rae kertoo.

– Esimerkkinä voisi mainita sähköauton lataustolpan. Kun se on asennettu, tarvitaan laitteen tilan ja käytön seurantaa, etäyhteys käyttäjään ongelmatilanteiden varalta sekä käyttöön liittyvän datan keräämistä muun muassa laskutusta varten.

Kokonaisratkaisujen kehittäminen tarkoittaa, että tuotekehityksessä tarvitaan oman osaamisen lisäksi luotettavia kumppaneita.

– Ekosysteemiajattelu, yhdessä kehittäminen ja verkostoituminen on toiminnassamme nykyään ihan olennaista. Yksin emme kykene kokonaisuuksia tekemään, niitä kehitetään yhdessä muiden kanssa. Eri toimijoiden verkostossa sukkuloidaan, haetaan tietoa ja toimintamalleja, sekä tehdään yhteistyötä, Rae sanoo.

**

Enstolla yhteistyö ulottuu omasta tuotekehityksestä asiakkaan kanssa tehtävään myyntiin ja laajoihin monen toimijan tuotekehitysprojekteihin.

Rae kertoo, että yrityksestä löytyy tuotekehitykseen perinteisesti osaamista fyysisen tuotteen kehittämiseen. Kokonaisratkaisuajattelussa tarvitaan kuitenkin myös uudenlaista tietotaitoa, etenkin ohjelmistokehityksen alalta.

Käytännössä ohjelmistoalan yhteistyökumppanit löytyvät usein verkostojen kautta. On aiemmin tehty yhdessä projekteja tai tunnetaan edellisestä työpaikasta.

– Usein meihin myös otetaan yhteyttä, sitä kautta tulee paljon yhteistyökumppaneita. Tärkeintä yhteistyössä on kuitenkin luottamuspääoma. Se syntyy juuri yhdessä tekemällä, Rae sanoo.

**

Laajempaa yhteistyötä tehdään sekä asiakkaiden että eri yritysten kanssa. Asiakkaiden kanssa voidaan vaikka parantaa yksittäiseen tuotteeseen liittyviä ominaisuuksia käyttäjäkokemuksien pohjalta.

Yritysten kanssa tehdään sekä pienempiä että isomman luokan yhteistyöprojekteja.

Isoimmat yhteistyökuviot toteutetaan usein monesta eri yrityksestä muodostuvassa konsortiossa, jossa mukana rahoittajana voi olla Business Finland.

– Tällaisessa yhteistyössä käsitellään erilaisia teemoja ja töitä jaetaan eri yritysten kesken. Usein tehdään samaan aikaan sekä yleistä kehitystyötä että yrityskohtaisia hankkeita. Tämä on hyvä tapa kehittää asioita yhdessä, Rae kertoo.

Enstolla on lähdetty mukaan myös alan yleiseen kehitykseen liittyvään yhteistyöhön. Sitä tehdään muiden toimijoiden, liittojen tai vaikuttajien kanssa. Kehitettävät asiat liittyvät esimerkiksi standardisointiin, tuotetietojen käsittelyyn tai lainsäädännölliseen toimintaympäristöön.

**

Vaikka asiakkaat ovat yrityksiä, pyrkii Ensto kohtaamaan myös yksittäiset ihmiset. Suureen yleisöön luodaan yhteyksiä asuntomessuilla tai pienemmissä paikallisissa tapahtumissa.

Rae näkee tärkeänä myös kytköksen tulevaan sukupolveen.

– Sponsoroimme lasten ja nuorten hyvinvointitapahtumia, otamme kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita ja teemme yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Venäläistä arkea

East meets West -keskustelussa East Officen ja Nordic West Officen toimitusjohtajat Ilkka Salonen (vas) ja Risto EJ Penttilä.

Venäläiseen arkeen sopeutumisessa auttoivat vaimon työ ja lasten koulu

Ilkka Salonen

TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla 8.3.2018 puhunut East Officen toimitusjohtaja Ilkka Salonen on tehnyt pitkän uran pankkimaailmassa ja asunut Venäjällä parikymmentä vuotta.

Ensimmäisen kerran Salonen suuntasi itään vuonna 1985. KOP haki työntekijöitä Moskovaan ja Salosesta tuli yksi heistä. Moskova oli vielä Neuvostoliiton pääkaupunki.

– Silloin en oikein puhunut Venäjää, mutta kyllä minusta on aina ollut aika helppoa toimia siellä sekä työ- että yksityiselämässä. Vielä 80-luvulla ei ollut mahdollista integroitua yhteiskuntaan, mutta kyllä sitten myöhemmin monessa kohtaa näin kävi. Saimme esimerkiksi hyviä venäläisiä ystäviä, joiden kanssa pidämme yhtä edelleen, hän kertoo.

80-luvulla Salosen mukaan Moskovaan lähti myös perhe. Alku ei ollut ihan helppo, mutta pian kulmakiviksi perheen sopeutumisessa muodostuivat vaimon työpaikka ja lasten koulu.

– Suurin haaste liittyi alussa siihen, että vaimoni Anne löysi työtä, joka antoi hänelle ikään kuin oman elämän. Ensimmäisellä ”keikallamme” hänellä oli aluksi hankalaa. Kun Annen työ järjestyi, viihdyimme perheenä erinomaisesti ja asiat sujuivat hyvin. Myös lapset viihtyivät erinomaisesti. Moskovassa keskeinen asia oli suomalainen koulu, joka oli pieni ja erinomaisen mukavalla hengellä varustettu. Molemmilla, nyt jo aikuisilla, lapsillani on säilynyt ystävyyssuhteita, jotka rakennettiin Moskovassa 80- ja 90-luvulla, Salonen kertoo.

Haastetta tuoneiden pikkuasioiden kanssa Salosta auttoi aina työnantaja.

Kun perheen elämä pääsi Moskovassa vauhtiin, oli arki hyvää.

Leijonanosan Salosen ajasta vei työ, päivät venyivät helposti 14-16 -tuntisiksi. Juuri työkeskeisyys onkin hänestä suurin ero Suomeen verrattuna. Vapaa-ajalla perhe tapasi ystäviä, kävi konserteissa ja opetteli pelaamaan tennistä.

– Minulta tennis ei oikein onnistunut, mutta pojastani tuli ihan kelpo pelaaja. Kaikkiaan perheeni viihtyi Moskovassa jopa niin hyvin, että he suuttuivat minulle varsin syvästi, kun kerroin 1997, että muutamme takaisin Suomeen, hän kertoo.

Työelämässä välit paikallisiin olivat mutkattomat

– Yllättävän usein olin ihmisille vain Ilkka. Jostain syystä suurin osa ihmisistä kutsui minua etunimellä. Ollessani Sberbankissa kollegat lisäsivät kurillaan nimeeni patronyymin ja minusta tuli Ilkka Seppovitsh. Kaiken kaikkiaan sain kyllä aina sen kohtelun, minkä ansaitsinkin.

– Se täytyy kyllä myöntää, että kesti jonkin aikaa tottua siihen, että venäläiset tulevat sekä henkisesti että fyysisesti paljon lähemmäksi ihoa kuin suomalaiset.

Kaiken kaikkiaan Venäjällä vietetyt vuodet olivat kuin matka venäläisyyteen ja nyky-Venäjän syntymiseen.

– Siinä tuli lähietäisyydeltä seurattua uuden Venäjän muodostumista. Koen olevani etuoikeutettu siinä, että minulle tällainen mahdollisuus suotiin, Salonen sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Artikkelikuva (Sara Lukic) TID Business Forum -seminaarista 8.3.2018. East meets West -keskustelussa East Officen ja Nordic West Officen toimitusjohtajat Ilkka Salonen (vas) ja Risto EJ Penttilä.

KATSO keskustelu TID BusinessForum -kanavalta:

 

Hyvinvointia, autoja, rahaa…

Joensuun Sänkytehdas

TID-Yritysmessut Porvoon Taidetehtaalla 9.-10.3.2018 kokosi saman katon alle mahtavan kattauksen tuotteita ja palveluita. Yleisölle avoimilla messuilla tehtiin suoraa myyntiä ja luotiin asiakassuhteita.

Seuraavassa messutunnelmia kuvin:

Mukana Yritysmessuilla Avanti-salissa ja Lämpiössä:

  • Aktia
  • Alexandria Pankkiiriliike
  • AnnMar Optiikka
  • Antti Evävaara design
  • Autosalpa
  • Candyteam
  • Eccola
  • Elfin ja Porvoon Sähkötyö
  • Ensto
  • Finahem
  • Fitness24seven
  • HomCare – Bioswipe-tuotteet
  • Huoneistokeskus ja FH-Rakentajat
  • Itä-Uudenmaan Osuuspankki Ja OP-Kiinteistökeskus
  • Itä-Uudenmaan Sammutinhuolto
  • Joensuun Sänkytehdas
  • JS Turvapalvelut – Verisure
  • Järvileasing
  • Kauneushoitola Tiara
  • Kauneussalonki Lena Melkko
  • Kiinteistömaailma
  • Kymen Kattokeskus
  • Leipomo Henriksson
  • Linexpo
  • LKV Hemma Leena Lindroos
  • Lujatalo
  • Mary Kay -itsenäiset ihonhoitokonsultit
  • MaxBuild
  • Minta -korut
  • NCC
  • Noora Sport
  • Oriflame
  • Polygon
  • Porvoon Energia
  • Porvoon Vaihtokaluste
  • Ramirent
  • Sp-koti ja Myrskylän Säästöpankki
  • Specsavers
  • Studio Energia – Forever-tuotteet
  • Toimistotukku Talka

Muutosvirroissa

Megatrendit paneelikeskustelu TID Business Forum 2018

TID -paneelikeskustelut Porvoon Taidetehtaan Tehdassalissa striimattiin ja ne ovat nähtävissä Youtubessa: TID BusinessForum -kanava.

torstaina 8.3.2018

klo 15 Suomen ja Venäjän suhteet ja yhteistyö

Suomen ja Venäjän kauppasuhteet TID paneelikeskustelut 8.3.2018Keskustelua johti toimittaja Jari Hanska (vas.) Panelistit: Harri Kari (toimitusjohtaja, Mäntsälän Yrityskehitys, ) Ari Kurvi (datacenter manager, Yandex), Jaana Rekolainen (toimitusjohtaja, SVKK) ja Sergei Sinelnikov (Venäjän Federaation kaupallinen edustusto Suomessa).

Suomen ja Venäjän kauppasuhteet TID-paneeli 2018

klo 16:15 Virtuaalivaluutta

Toimittaja Outi Airaksinen haastattelee Finanssivalvonnan digitalisaationasiantuntija Hanna Heiskasta.Kuvassa oikealla Hanna Heiskanen (johtava digitalisaatioasiantuntija, Finanssivalvonta), haastattelijana taloustoimittaja Outi Airaksinen.

perjantaina 9.3.2018

klo 11 Kestävä rakentaminen, keskustelua johti Jani Kemppainen (asiamies, DI, Rakennusteollisuus).

kestävä rakentaminen Lujatalo-paneeli 9.3.2018Kuvassa vasemmalta: Tony Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo), Jussi Hirvelä (brändi- ja viestintäjohtaja, Lujatalo) sekä Jani Kemppainen (asiamies, DI, Rakennusteollisuus) .

#Porvoo2030 –paneelit

#Porvoo2030 –paneeleissa pohdittiin alueemme mahdollisuuksia mm. megatrendien valossa. Aikamme suuriin muutosvirtoihin kuuluvat niin kiertotalous kuin työn murros. Keskusteluja johti MTV-uutisankkuri, porvoolaistoimittaja Aaro Kajaste ja kommenttivirtaa seurasi taloustoimittaja Outi Airaksinen

klo 12:20 Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan alustus

Ilkka Halava TID Business Forum 9.3.2018

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava

klo 13 Kiertotalous

Kiertotalous -paneeli TIDforum 9.3.2018Kuvassa vasemmalta: Kari Herlevi (projektijohtaja, Sitra), Petri Lehmus (johtaja T&K, Neste), Vesa Heikkonen (toimitusjohtaja, Itä-Uudenmaan Jätehuolto) ja toimittaja Aaro Kajaste.

klo 14 Nuoret / Tulevaisuuden työ

Alustus: Unelmista totta! Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, TAT)

Nuoret ja tulevaisuuden työ -TID paneelikeskustelu 9.3.2018Kuvassa vasemmalta: Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, TAT), Jonna Jukkola (abiturientti, Linnankosken lukio), Paavali Kukkonen (asiantuntija – työn murros, Sitra), Niko Laurila (valokuvaaja, nuori yrittäjä), Jukka Erätuli (luova johtaja, Work Pilots) sekä toimittaja Aaro Kajaste.

klo 15:30 Megatrendit ja alueelliset mahdollisuudet elinkeinoelämälle

Megatrendit paneelikeskustelu TID Business Forum 2018

Vasemmalta: Kim Väisänen (bisnesenkeli, ”Väärää vientiä” kirja),  Roope Mokka (co-founder, Demos Helsinki), Matti Rae  (johtaja, Ensto – Offering Development) sekä toimittaja Aaro Kajaste.

Lue paneelikeskusteluiden teemoihin liittyvät TID-artikkelit ja blogit:

Venäjä-kauppa on taas pop

Tuomittuja laatikkoarkkitehtuuriin

Väärää vientiä

Megatrendeistä suuntaa tulevaisuuden bisnekselle

Kiertotaloudesta miljardibisnes

Nuori yrittäjyys – valokuvaaja Niko Laurila

 

 

Suorapuheisuus tehoaa

Pekka Viljakainen etäyhteydessä TID Business Forumissa 2018

”Venäläiset tykkäävät suorapuheisesta tyylistä”

Skypen välityksellä Tid Business Forumiin osallistunut liikemies Pekka Viljakainen kertoi kokemuksiaan bisneksen teosta Venäjällä ja patisti suomalaisia rakentamaan luottosuhteita itään.

TID Business Forumin aikaan liikemies Pekka Viljakainen oli Länsi-Siperiassa Tjumenissa, jossa hän oli parhaillaan startup-kierroksella. Skypen välityksellä tilaisuuteen osallistunut Viljakainen kertoi, miten hän on päätynyt tekemään bisnestä Venäjällä sen jälkeen, kun hän jäi Tieto Oyj:stä eläkkeelle 38-vuotiaana.

”Sain silloiselta presidentiltä Dmitri Medjedeviltä kutsun tulla auditoimaan projektia nimeltä Skolkovo. Venäläiset tykkäävät käyttää suorapuheisia asiantuntijoita. Kun menin Kremliin, sain määräyksen, että kaikki kivet pitää kääntää ja kaiken saa kyseenalaistaa. Tärkeintä oli vain, että Skolkovo onnistuu”, Viljakainen kertoi.

Skolkovo on Moskovan lähellä sijaitseva keskittymä, jota kutsutaan myös Venäjän Piilaaksoksi. Nyt Venäjän hallitus on päättänyt, että Skolkovo laajennetaan valtakunnalliseksi hankkeeksi, ja eri puolille Venäjää rakennetaan 5–10 pienempää Skolkovoa.

Hanke on edistynyt. Nyt Viljakaisen luotsaamassa verkostossa on jo 154 000 yrittäjää tai medianedustajaa, jotka ovat kiinnostuneita startup-maailmasta – ja määrä kasvaa parilla tuhannella joka viikko.

3 askelta idän markkinoille

Miten suomalaiset sitten pääsisivät tekemään kauppaa idän valtavilla markkinoilla? Viljakaisen mukaan yhtälössä kolmen asian pitää loksahtaa kohdilleen. Ensinnäkin tarvitaan suorapuheisuutta. Toiseksi tuotteen pitää olla absoluuttisen hyvä, sillä venäläiset ovat erittäin laatutietoisia. Kolmanneksi tarvitaan luottosuhteita, sillä ilman niitä venäläisten kanssa on erittäin vaikea tehdä kauppaa. Luottosuhteita voi rakentaa vaikkapa lähtemällä sienimetsään, kuten Viljakainen itse tekee.

”Suomalaiset ovat luottosuhteiden rakentamisessa yllättävän huonoja. Eikä luottosuhteilla ole mitään tekemistä ryyppäämisen kanssa. Se vaatii vain, että on kiinnostunut ihmisistä ja se vaatii työtä”, Viljainen sanoi.

Viljakainen on itse sijoittanut 18 startup-yritykseen, joista peräti 12 on Venäjällä tai liittyy Venäjään. Monet yrityksistä on yhteisyrityksiä venäläisten kanssa.

”Tottakai voisimme mennä Kiinaan tai Intiaan, mutta venäläisten kanssa on sata kertaa helpompaa rakentaa luottosuhde”, Viljakainen sanoo.

Viljakainen on muun muassa perustanut kirjolohen kasvattamon Varkauteen, jossa tavoitellaan Suomen lisäksi idän valtavia markkinoita. Toimintaa on tarkoitus skaalata Venäjälle. Bisnestä vauhdittavat suomalainen osaaminen lohen kasvattamisessa, asiantunteva LUKE (Luonnonvarakeskus), vahva Suomi-brändi, pääomat ja muun muassa suomalaisten elintarvikkeiden hyvä maine Venäjällä.

”Jos teitä kiinnostaa nähdä, mitä Venäjällä todella tapahtuu, tulkaa 31.5.–1.6.2018 startup-village-tapahtumaan Moskovaan Skolkovon kylään. Minä järjestän tapahtuman, jossa on 25 000 ihmistä ja parhaat venäläiset yritykset edustettuina eri aloilta. Takaan, että jos vietätte siellä kaksi päivää, teillä on hyvä käsitys siitä, mitä bisnestä Venäjällä voisi tehdä.”

Teksti: Outi Airaksinen

Kuvat: Sara Lukic

KATSO Pekka Viljakainen etäyhteydessä TID Business Forumissa 8.3.2018:

 

Avaria ajatuksia…

Katarina Enholm, Brunberg, Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö

Verkostoja ja avaria ajatuksia

Kauppakamarin jäsenyrityksille TID Business Forum tarjosi tilaisuuden verkostoitua sekä poimia uusia näkökulmia ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan arkeen.

Kauppakamarin jäsenyrityksissä puurretaan usein omassa arjessa, mutta välillä on hyvä laajentaa näkökulmaa. Helsingin seudun kappakamarin Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö näkyi vahvasti TID Business Forumissa.

Mitä tilaisuus tarjosi Kauppakamarin jäsenyrityksille?

”Halusimme olla mukana tukemassa korkealaatuista tapahtumaa Itä-Uudellamaalla. Yrityksillä on helppo osallistua tapahtumaan, koska se on lähellä”, Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön varapuheenjohtaja Katarina Enholm sanoo.

Enholmin mukaan yritykset näkevät asiat pääosin yksittäisen yrityksen näkökulmasta, mutta tilaisuuksien avulla perspektiiviä saadaan laajennettua.

”Monesti yrityksissä katsotaan asioita paikallisesta näkökulmasta. Tällaisten tilaisuuksien avulla näkökulmaa saadaan laajennettua ja ulotettua myös globaalille tasolle. Esimerkiksi Suomalaisvenäläisen Kauppakamarin toimitusjohtajan Jaana Rekolaisen esitys tarjosi laajemman näkökulman asioihin.”

Katarina Enholm (Brunberg), Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön varapuheenjohtaja.

Megatrendejä voi jatkojalostaa

TID Business Forumin aiheista Enholmin mielestä erityisen kiinnostava olivat megatrendit, joista hänen mielestään jokaisen yrityksen olisi hyvä olla perillä. ”Megatrendit ovat globaaleja, mutta yritykset voivat omalta osaltaan miettiä, mitä ne merkitsevät omalle yritykselle. Jokainen voi jatkojalostaa laajoja ajatuksia ja miettiä, mitä ne tarkoittavat omalla kohdalla”, Enholm sanoo.

Vaikka nopeita ratkaisuja yrityksille ei ole välttämättä luvassa, asioiden käsittely yleisemmällä tasolla avartaa ajatuksia ja voi kantaa pitemmällä aikavälillä. Enholm kannustaakin pysähtymään hetkeksi arjen keskellä miettimään asioita myös laajemmasta näkökulmasta.

Laajempien näkökulmien lisäksi TID Business Forum tarjosi kauppakamarin jäsenyrityksille tilaisuuksia verkostoitua.

”Tilaisuus kokosi yhteen ihmisiä ja yrityksiä lähialueelta, ja Kauppakamari pääsi samalla kertomaan omasta toiminnastaan”, Enholm sanoo.

Teksti: Outi Airaksinen, Kuva: Sara Lukic

Ylös sohvilta suomalaiset

TID Business Forum 2018 videotiivistelmä.

KATSO YOUTUBE VIDEOT:

TID Business Forum 2018 Youtube-videot

Kuvalinkistä TID BusinessForum -kanavan videosivulle, jossa on katsottavissa kaikki seminaaripuheet sekä paneelikeskustelut.

Seminaaripäivän puheenvuoroissa korostui yhdessä tekeminen, verkostoituminen. Yksin puurtamalla on vaikea edetä ja saada bisnestä menestymään. Kuulostaa kliseeltä, mutta totta se vain on. Liikemies Pekka Viljakainen totesi skype-yhteyden kautta suoraan Siperiasta, että jos venäläisten kanssa aikoo tehdä kauppaa, on oltava luottosuhteet. Suhteiden luominen vaatii aina aikaa ja vaivaa, ja tässä vaivannäössä suomalaisilla olisi petrattavaa niin Venäjän kuin muunkin maailman markkinoilla, ehkä myös kotimaassa.

Kuvakavalkadi torstai-päivältä:

TID Business Forum seminaari 8.3.2018

Juontajat Point Collegen rehtori Sari Gustafsson ja lehtori Bryan Roberts.

Juontajat Point Collegen rehtori Sari Gustafsson ja lehtori Bryan Roberts.

Porvoon kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz avasi seminaarin.

Enston toimitusjohtaja Ari Virtanen puhui megatrendeistä.

Clonet Oy:n yrittäjä-omistaja Sari Siitonen tuo clenatechin yrityksen arkeen.

Cleantech-toimialajohtaja Ilkka Homanen Business Finlandista: cleantech mahdollistaa uusia markkinoita.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen tietää käytännön Venäjän-kauppaan liityvät sudenkuopat ja neuvot.

Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov näkee Suomen ja Venäjän yhteistyön mahdollisuuksia erityisesti ns puhtaassa teknologiassa.

East meets West -keskustelussa East Officen ja Nordic West Officen toimitusjohtajat Ilkka Salonen (vas) ja Risto EJ Penttilä.

Suomen ja Venäjän kauppasuhteet puhuttivat panelisteja Tehdassalissa.

Virtuaalivaluutta – monipolvinen teema. Toimittaja Outi Airaksinen haastattelee Finanssivalvonnan digitalisaationasiantuntija Hanna Heiskasta.

Ennusmerkit kertovat

Halu nähdä tulevaisuuteen on inhimillistä. Monenlaisia ennustajia ja ennusmerkkien tulkitsijoita on ollut kautta ihmishistorian. Antiikin Kreikan tunnetuimman ennustuskultin pyhäkkö oli Delfoin Apollonin temppelissä, jossa Delfoin oraakkeli, ennuspapitar Pythia, vastasi hurmostilassa kolmijalalla istuen hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Kuuluisuuteen nousi aikanaan myös Nostradamus (1503-1566), jonka monitulkintaisista nelisäkeistä etsitään vieläkin vastauksia nykyisiin ja tuleviin tapahtumiin. Myös Krimin viimeaikaisia tapahtumia on tulkittu Nostradamuksen ennustuksista käsin.

Tähdet, kortit, kahvinpurut, tina, unet, mustat kissat ja kristallipallot. Ennustajan välineistö on kirjava ja konstit monet.

Suomen ensimmäinen futurologi

Ilmaklipperi, kuumailmavaunu, metsävilla. Kaukolämmitys, sähkövalo, biokaasu. Zachris Topeliuksen (1818-1898) tulevaisuuden ennusteet ovat hämmästyttävää luettavaa, osin totta tänä päivänä. Tänä vuonna vietämme Topeliuksen 200-vuotissyntymävuotta. Satusetä on aivan liian rajoittunut nimike kuvailemaan tätä tuotteliasta kirjoittajaa ja historian professoria.

Vuonna 1860 julkaisemassaan tarinassa Topelius siirtyy tieteiskirjailijan saappaisiin ja maalailee Suomen tulevaisuudenkuvia päähenkilönsä Simeon Levin silmin. Levi matkaa pitkin Suomea etsimässä investointikohteita pankkiiriliike Rothschildin agenttina. Ei ihme, että Topelius on nimetty Suomen ensimmäiseksi futurologiksi, tulevaisuudentutkijaksi (HS 9.1.2018).

Megatrendit

Nykyään erilaiset megatrendilistat ovat suosiossa, mutta tulevaisuudentutkimukselle megatrendi on työkalu, jolla voidaan mm. tarkastella erilaisia muutosvoimia ja hahmottaa kehityksen suuria linjoja. Megatrendi on ikään kuin erillisten trendien eli suuntausten muodostama kimppu, joka sisältää toisilleen vastakkaisiakin ilmiöitä. Termin otti ensimmäisenä käyttöön amerikkalainen John Naisbitt kirjassaan Megatrends (1982).

Puhetta tulevaisuudesta ja megatrendeistä TID Media Caféssa perjantaina 9.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla klo 11 alkaen. (Samaan aikaan Yritysmessut ja E4B-tapahtuma. Vapaa pääsy.)

Onko tulevaisuuteen tähyily pelkkää arvailua? Mitä megatrendit mahdollistavat ja mikä ratkaisee Porvoon kehityksen?

Tulevaisuustutkija Ilkka HalavaTulevaisuustutkija Ilkka Halava ottaa kysymyksistä kopin pe 9.3. klo 12:20 ja johdattaa kuulijat #Porvoo2030 -paneelikeskustelujen teemoihin.

Ilkka Halava on yksi Suomen suosituimpia puhujia. Hän innostaa kuulijansa keskusteluun yllättävillä näkökulmilla, uusajattelulla ja loistavalla huumorilla.

#Porvoo2030-paneeleissa pohditaan alueemme mahdollisuuksia mm. megatrendien valossa. Aikamme suuriin muutosvirtoihin kuuluvat niin kiertotalous kuin työn murros.

”Kaupunkien paremmuutta mitataan seuraavaksi niiden kyvyllä synnyttää ihmisten välistä vuorovaikutusta.” Ilkka Halava

Perjantai 9.3. paneelit:

klo 11 Kestävä rakentaminen, keskustelua johtaa DI Jani Kemppainen (Rakennusteollisuus RT ry)

Jussi Hirvelä (brändi- ja viestintäjohtaja Lujatalo), Toni Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo)

#Porvoo2030 –paneelit

Keskustelua johtaa MTV-uutisankkuri, porvoolaistoimittaja Aaro Kajaste, kommenttivirtaa seuraa taloustoimittaja Outi Airaksinen

klo 12:20 Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan alustus: Megatrendien mahdollisuudet / Mikä ratkaisee Porvoon kehityksen?

klo 13 Kiertotalous

Vesa Heikkonen (toimitusjohtaja, Itä-Uudenmaan Jätehuolto), Kari Herlevi (projektijohtaja, Sitra), Petri Lehmus (johtaja T&K, Neste)

klo 14 Nuoret / Tulevaisuuden työ

Alustus: Unelmista totta! Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, TAT)

Jukka Erätuli (luova johtaja, Work Pilots), Niko Laurila (valokuvaaja, nuori yrittäjä), Jonna Jukkola (abiturientti, Linnankosken lukio), Paavali Kukkonen (asiantuntija työn murros, Sitra)

klo 15.30 Megatrendit ja alueelliset mahdollisuudet elinkeinoelämälle

Kim Väisänen (bisnesenkeli, lue artikkeli: ”Väärää vientiä” ), Matti Rae (johtaja, Ensto – Offering Development), Roope Mokka (Co-Founder, Demos Helsinki)

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan paikan päälle tai seuraa ja kommentoi: #tidforum ja #porvoo2030.Vapaa sisäänpääsy. Ohjelmamuutokset mahdollisia. Lisätiedot www.tid.fi. Pöytävarauksella varmistat parhaan paikan ja sujuvan tarjoilun (maksullisia), lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15).

Järjestää: TIDmedia/TT-Tuulet Kustannus Oy

TIDforum puhujakaarti 8.3.2018

tulevaisuussilmä

Ajatukset ja bisnekset vauhtiin!

TID Business Forum -seminaari torstaina 8.3.2018 klo 9-14 Porvoon Taidetehdas

Huippupuhujia, katseita tulevaisuuteen, mahdollisuuksiin, muutoksiin. Teemoina Venäjä ja Cleantech.

Puheenvuorot:

klo 9:15 Pekka Sutela

Pekka Sutela

Pekka Sutela on arvostettu kansantaloustieteilijä, jonka erikoisalana on ollut Neuvostoliiton ja Venäjän taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka. Usean vuosikymmenen ansiokas ura mm. Helsingin yliopistossa ja Suomen Pankissa on antanut hänelle vahvan perustan asiantuntijatehtäviin. Hän on toiminut neuvonantajana niin kotimaisille ja kuin kansainvälisille päätöksentekijöille ja on kysytty luennoitsija. Hän on myös julkaissut useita tieteenalansa artikkeleita ja kirjoja. Sutela on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori sekä Aalto-yliopiston dosentti.

klo 9:45 Ari Virtanen

Ari VirtanenAri Virtanen on toiminut Ensto-konsernin toimitusjohtajana huhtikuusta 2016 lähtien. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus erilaisista johtotehtävistä kansainvälisissä yrityksissä, mm. Koneella, Elektrobitissa ja Nokialla. Virtasen vahvaa osaamisaluetta ovat nopeasti kehittyvän liiketoiminnan sekä kansainvälistyvien yritysten strateginen ja operatiivinen johtaminen.

”Avainasia maailmalla menestymiseen on markkinatrendien ja asiakastarpeiden ymmärtäminen. Lisäksi innovatiivisten ratkaisuiden ketterä toteuttaminen on erittäin tärkeää kansainvälisillä markkinoilla.”

klo 10:15 Sari Siitonen

Sari Siitonen

Sari Siitonen on konsulttitoimisto Clonetin perustaja ja toimitusjohtaja. Clonetin tavoitteena on kääntää yritysten kohtaamat ilmastovaatimukset mahdollisuuksiksi. Palveluvalikoimaan kuuluu hiilijalanjäljen mittaaminen, päästövähennyspotentiaalin kartoitus ja ilmastomyönteisen liiketoiminnan kehittäminen. Aiemmissa tehtävissään Siitonen on vastannut energia- ja ilmastoasioista ja Cleantech Finland -brändistä EK:ssa, kestävästä kehityksestä ja innovaatioista Gasumilla sekä ilmastopalveluista Pöyryllä. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori ja eMBA.

klo 12:15 Ilkka Homanen

Ilkka Homanen

Ilkka Homanen on toiminut 2013 alkaen Finpro Oy:n ja 2018 alkaen Business Finland Oy:n cleantech toimialajohtajana. Yli 20 vuoden kokemus johtotehtävissä kansainvälisissä yrityksissä (mm. ABB, Rautaruukki ja Stemcor) on tuonut hänelle vahvaa osaamista kansainvälisen liiketoiminnan johtamisessa sekä isoissa konserneissa että P&K sektorin yrityksissä.

”Tunne asiakkaasi tarpeet muuttuvissa markkinaolosuhteissa ja pysy asiakkaiden iholla, se palkitsee. Pyri haistamaan tulevaisuuden markkinat ja asiakastarpeet ja kehitä tuotteesi ja ratkaisusi mahdollisimman hyvin näihin vastaaviksi.”

klo 12:45 Pavel Kuznetsov

Pavel Kuznetsov

Pavel Kuznetsov nimitettiin Venäjän Suomen-suurlähettilääksi elokuussa 2017. Hän on kokenut ammattidiplomaatti, joka siirtyi Helsinkiin Venäjän ulkoministeriön pääsihteeristön päällikön paikalta. Kuznetsov on valmistunut Moskovan MGIMO-yliopistosta ja hän osaa suomea ja englantia. Hän on toiminut erilaisissa Neuvostoliiton ja Venäjän ulkoministeriön tehtävissä 1980-luvun alusta lähtien ja on työskennellyt muun muassa Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystössä ja Venäjän Viron-suurlähetystössä. Vuosina 2010-2014 Kuznetsov toimi suurlähettiläänä Slovakiassa.

Pekka Viljakainenetäyhteydessä Pekka Viljakainen

Liikemies Pekka Viljakainen tunnetaan bisnesosaamisestaan kansainvälisessä toiminnassa, erityisesti Venäjällä, jossa hän toimii pääministeri Dmitri Medvedevin innovaationeuvonantajana. Hän on mm. Venäjän postin hallituksen jäsen ja pääomasijoitusyhtiö Skolkovo Venturesin hallituksen puheenjohtaja. Hän perusti 14-vuotiaana IT-alan yrityksen, Visual Systemsin, jonka myi vuonna 1998 TietoEnatorille.

Viljakainen sijoittaa bisnesenkelinä startup-yrityksiin Suomessa ja Venäjällä. Skolkovon Startup Village –tapahtuma on yksi hänen monista konsultointihankkeistaan.

klo 13:15 East meets West:

Ilkka Salonen / Risto E.J. Penttilä

Ilkka Salonen

Ilkka Salonen on suomalaisen teollisuuden Venäjä-suhteita edistävän yhtiön, East Office of Finnish Industries, toimitusjohtaja. Hänen ainutlaatuinen Venäjä-asiantuntemuksensa sai alkunsa 1985 KOP:n edustajana Moskovassa ja on täydentynyt monissa johtotehtävissä pankkisektorilla mm. International Moskow Bankissa ja Sperbankissa.

East Officen johtoon Salonen astui vuonna 2017. Vuonna 2008 perustettu yhtiö mm. kokoaa omistajiensa käyttöön tietoja Venäjän taloudesta ja poliittisesta kehityksestä.

Risto EJ PenttiläRisto E.J. Penttilä on vuonna 2017 perustetun Nordic West Officen toimitusjohtaja ja yksi sen perustajajäsenistä. Tämä think tank – ajatushautomo – on erikoistunut läntistä maailmaa mullistavien muutosten analysointiin ja hallintaan. Risto E.J. Penttilä siirtyi Nordic West Officeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan tehtävistä. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori ja väitellyt Oxfordin yliopistossa vuonna 1989. Hän on toiminut myös muun muassa tutkijana, kansanedustajana sekä erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä ja julkaissut useita kirjoja.

Tapahtuman juontavat Point College Oy:n rehtori/toimitusjohtaja Sari Gustafsson ja lehtori Bryan Roberts.

Torstaina 8.3.2018, ilmoittautumiset alkaen klo 8:30 Porvoon Taidetehdas. Lue lisää: TID tapahtumat