Category Archives: TIDforum

Tietoa ja tukea yrittäjille

E4B Experts for Business Porvoossa 8.-9.3.2018

E4B-tapahtuma on osa TID Business Forumia – itäisen Uudenmaan suurinta talous- ja yrittäjyystapahtumaa Porvoon Taidetehtaalla.

Yrittäjillä, yritysten avainhenkilöillä ja yrityksen perustamista suunnittelevilla on mahdollisuus tavata kasvokkain eri asiantuntijatahoja ja saada helposti tietoa mm. rahoituksesta, liiketoiminnan kehittämisestä, yrityskaupoista, koulutuksesta, oppilaitosyhteistyöstä, markkinoinnista ja vientikaupasta. Katso palveluntarjoajien lista sivun lopusta.

VAPAA PÄÄSY

Tietoa ja tukea saman katon alla

  • torstaina 8.3.2018 klo 15-18
  • perjantaina 9.3.2018 klo 11-18

Väärää vientiä ja virtuaalivaluuttaa

Tapahtumapaikalla Tehdassalissa on samaan aikaan myös paneelikeskusteluja ajankohtaisista aiheista. Mukana mm. tulevaisuustutkija Ilkka Halava, bisnesenkeli suoraan Leijonan luolasta Kim Väisänen (lue TID artikkeli ”Väärää vientiä”), ex-lumilautailija, luova johtaja Jukka Erätuli sekä monet monet muut. Koko ohjelma: TID tapahtumat.

Kim Väisänen, bisnesenkeli

Kim Väisänen, bisnesenkeli, sarjayrittäjä

torstaina 8.3.

klo 15 Suomen ja Venäjän kauppasuhteet (kuvagalleriasta puuttuu Sergei Sinelnikov, Venäjän Federaation kaupallinen edustusto):

klo 16:15 Virtuaalivaluutta

perjantaina 9.3.

klo 11 Kestävä rakentaminen

klo 12:20 Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan alustus #porvoo2030 -paneelisarjalle: ”Megatrendien mahdollisuudet”

klo 13 Kiertotalous

klo 14 Nuoret ja tulevaisuuden työ

klo 15:30 Megatrendien mahdollisuudet elinkeinoelämälle

Järjestäjä: TIDmedia pääyhteistyökumppaneina Kauppakamari, Ensto, Lujatalo, Porvoon kaupunki ja Point College. Lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15).

Logolinkeistä pääset asiantuntijoiden kotisivuille (Tehdassalin osastojärjestyksessä):

Point College mukana TID Business Forumissa 8.-10.3.2018

Alexandria

Autosalpa

Borgå Energi PBE

Kauppakamari - Helsinki Chamber

Suomen Yrityskaupat

 

Haaga-Helia

Venäjän Federaation kaupallinen edustusto Suomessa #tidforum

Suomalais-Venäläinen Kauppakamari mukana TID Business Forumissa 8.-10.3.2018

Finnvera mukana TID Business Forum 8.-10.3.2018

JärviLeasing

Markkinointipalvelut Meks

Kehitysyhtiö Posintra

Yrityskummit

 

 

Megatrendeistä suuntaa

Toimitusjohtaja Ari Virtanen Ensto

Aktiivisille toimijoille megatrendit ovat mahdollisuus, passiivisille uhka, toteaa Enston toimitusjohtaja Ari Virtanen. Megatrendeistä puhutaan nyt paljon ja monella tasolla. Analysoidaan, katsotaan tulevaisuuteen. Yrityksissä tulevan arviointi on elinehto, niin myös Enstossa, jonka menestystarina on jatkunut jo 60 vuotta.

Ensto juhlistaa tänä vuonna 60-vuotista menestystarinaansa 60 hyvällä teolla paremman elämän ja tulevaisuuden puolesta. Juhlavuoden käytännön tekoja voi hyvinkin kutsua lahjaksi tuleville sukupolville. Tulevaisuutta ajatellen kestävä kehitys on yksi niistä megatrendeistä, jonka mahdollisuudet älykkäitä sähköistysratkaisuja tarjoava Enstokin tunnistaa toiminnassaan.

– Pyrimme rakentamaan kaikki tuotteemme siten, että niiden materiaalivalinnoissa, valmistustavoissa ja kierrätettävyydessä otetaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset, toimitusjohtaja Ari Virtanen kertoo.

Ekologisten tuotteiden lisäksi tärkeä on myös ihmisnäkökulma; minkälaisissa olosuhteissa töitä tehdään ja miten Enston työntekijät viihtyvät työssään. Enstolla on tuhansia alihankkijoita ja toimittajia eri puolilla maailmaa, ja näiden toimintatapoihin yhtiö pyrkii vaikuttamaan myönteisesti.

– Emme tietenkään pysty takaamaan, että koko maailma paranee, mutta näemme, että kumppaniyrityksillä on mahdollisuus yhteistyössä kanssamme kehittää toimintaansa.

Älyä liikenteeseen ja sähkönjakeluun

Kestävän kehityksen kokonaiskuvaan lukeutuu Enstolla myös usko sähköön. Yhtiön sähköautojen latauspalvelut ovat olleet tuotekehityksen kärkeä. Sähköautot ovat osa kestävää kehitystä, joka vie kohti päästötöntä liikennettä.

– Polttomoottoriautot poistuvat vähitellen käytöstä. Suunta on selvä, kysymys on pelkästään aikataulusta. Sähköauto on käytettäessä päästötön, ja kun sähkö yhä enemmän myös tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, alkaa tuotantoketjun alkupää olla kestävän kehityksen mukaista, Virtanen arvioi.

Välissä on toki autoteollisuus, mutta myös teollisuuden käyttämät energiamuodot ovat muutoksessa. Ari Virtanen ei epäröi sanoessaan, että energiantuotannosta yhä suurempi osa on tulevaisuudessa aurinkovoimaa.

Elämä kaupungeissakin rakentuu tulevaisuudessa yhä enemmän sähkön varaan. Kaupungistuminen on megatrendi, jossa Ensto näkee mahdollisuutensa älykkään sähkönjakelun edelläkävijänä. Tähän linkittyy toinen aikamme merkittävimmistä megatrendeistä eli digitalisaatio. Uuden teknologian avulla voidaan merkittävästi parantaa sähkönjakelun laatua ja luotettavuutta.

Käyttäjän tarpeet edelle

Älykäs liikenne ja älykäs sähkönjakelu ovat Enston valitsemia painopistealueita, joilla se pyrkii erottautumaan joukosta tiukassa globaalissa kilpailussa. Entäpä älykäs asuminen?

– Minun väittämäni on, ettei maailmassa ole vielä yhtäkään älykästä rakennusta. On vain rakennuksia, joissa on paljon tekniikkaa, Ari Virtanen sanoo.

Näinhän se on, jos mietimme koteja, joissa asukas elää keskellä erilaisia järjestelmiä ja joutuu oppimaan monia ohjaussysteemejä aina lämmityksestä ja valaistuksesta kulunvalvontaan.

– Älykäs rakennus tarkoittaa sitä, että järjestelmät suunnitellaan käyttäjätarpeiden mukaan. On siirryttävä teknologiakeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Digitalisaatio mahdollistaa tällaisen kehityssuunnan, kun eri järjestelmät voidaan integroida. Tässä Ensto haluaa olla mukana kehittämällä älykkäitä sähköistys- ja valaistusratkaisuja. Haluamme samalla avoimesti luoda rajapintoja muihin rakennusalan toimijoihin.

Purjeet oikeisiin asemiin

Enston markkinoista suurin osa on tällä hetkellä Euroopassa. Kasvuhaluisen yrityksen on kuitenkin mietittävä, missä markkinat kasvavat. Virtanen toteaakin, että monen yrityksen huomio kiinnittyy tässä kohdin yhteen suureen megatrendiin, taloudellisen vallan siirtymiseen Aasiaan.

– Tämä ei tarkoita, että kaikki toiminnot tulisi siirtää Aasiaan, vaan täytyy miettiä, mitä muita tapoja on osallistua Aasian kasvuun siten, että se vauhdittaisi myös oman yrityksen kasvua.

Ari Virtanen painottaa tuotekehityksen merkitystä.

– Kilpailussa ei pärjää, jos aina vain tekee samaa tuotetta samalle markkinalle. Enstolle on keskeistä, että jatkuvasti kehitämme uutta ja pysymme arvoketjussa oikealla paikalla. Kuten megatrendien suhteen, tässäkin aktiiviset toimijat pärjäävät, passiivisille voi tulla ongelmia.

Megatrendeistä kaupungistuminen ja sosiaaliset muutokset, kuten väestön ikääntyminen, tarjoavat innovatiivisen lähtökohdan tuotekehitykseen liittyen juuri asumiseen, liikenteeseen ja sähkönjakeluun, Enston painopistealueisiin.

– Megatrendejä vastaan ei kannata niinkään taistella, vaan on pohdittava, miten asemoida oma tekeminen siten, että niistä saa hyötyä. Me Enstolla ajattelemme, että megatrendit ovat ikään kuin tuuli, ja me käännämme omat purjeemme siten, että tuuli vie meidän laivaamme oikeaan suuntaan.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic

Ari Virtanen puhuu TID Business Forum -seminaarissa torstaina 8.3.2018 klo 9:45. Porvoon Taidetehtaalla luvassa huippupuheenvuoroja. Varaa liput itsellesi tai yrityksellesi, tuo asiakkaasi mukaan verkostoitumaan itäisen Uudenmaan suurimpaan talous- ja yrittäjyystapahtumaan.

Katso video kuvalinkistä:

Ensto toimitusjohtaja Ari Virtanen

Ensto

  • Vuonna 1958 Ensio Miettisen perustama perheyritys.
  • Suunnittelee ja tarjoaa älykkäitä sähköistysratkaisuja

kansainvälisille markkinoille.

  • Pääkonttori Porvoossa.
  • Liikevaihto noin 260 miljoonaa euroa.
  • Työllistää kansainvälisesti noin 1600 henkeä.

Väärää vientiä

Kim Väisänen, bisnesenkeli

”Oikea vienti on suunnittelua ja analysointia peukalo herkeämättä vientivaltimolla.”

Vientikaupan piristymistä odotettiin laskukauden syvinä hetkinä kuin kuuta nousevaa pelastamaan Suomi talousahdingosta. Viennin merkityksestä puhuttiin paljon. Niin paljon, että jotkut yrittäjät ottivat siitä jopa itseensä. Yrityskentällä liikkui uskomuksia, että arvostusta ei riitä niille, jotka toimivat ainoastaan kotimaan markkinoilla.

Onko kaikkien ihan pakko viedä? No ei tosiaan, mutta vientikaupan kiemuroita voi silti jokainen yrittäjä hahmottaa. Se ei vielä tarkoita, että saa vientihypetyksestä tartunnan tai jos ei vie, kuuluisi yrittäjien kuvitteelliseen kakkoskastiin.

Tammikuussa ilmestynyt Kim Väisäsen kirja Väärää vientiä on tiedontarpeeseen juuri paikallaan, jouhevasti ja lukijaa virkistävästi provosoiden kirjoitettu.

Epäselvät käsitteet Väisänen tyrmää heti kättelyssä. Kirja käsittelee vientiä, ei kansainvälistymistä, jonka kirjoittaja määrittelee konsulttikieleksi. Kansainvälistyminen on Väisäsen sanoin söpöä pikkupuuhastelua, jota rahan sijasta mitataan enemmänkin Finnairin lentopisteillä.

Sekin tulee kirjassa mainittua, että suomalaisten yritysten helmasynti on kasvuhaluttomuus. Mutta sitten kun kasvuhaluja löytyy, tulevatkin pian jo kotimarkkinoiden rajat vastaan. Valtaosa näistä yrityksistä suuntaa ulkomaille. Kasvuhalu ja vientimotivaatio linkittyvät yhteen.

Kotimarkkinoiden kiistaton etu on kulujen ja erityisesti henkilökulujen ennakoitavuus. Kirja saattaakin vahvistaa ajatuksia pysytellä kotimarkkinoilla. Ainakin se kehottaa lopettamaan ajoissa väärän viennin, sillä väärä vienti johtaa tyhjentyvään kassaan.

Viedäkö vai eikö viedä – go or no-go. Ainakaan viennin perusteena ei pitäisi olla yrityksen omistajan matkailun rahoittaminen. Päätös viennin aloittamisesta tulisi perustua ajatusprosessiin ja omiin laskuharjoituksiin.

Kirjassa esitellään mm. erilaiset vientiin sovellettavat liiketoimintamallit. Mukana on myös kiinnostavia yrityshaastatteluja.

Yksi haastatelluista on ravintolayrittäjä Matti Wikberg, joka kertoo ravintola Farangin konseptin viennistä Tukholmaan. Vientiä harkitseville yrityksille Wikberg vinkkaa, että menestyäkseen kilpailluilla markkinoilla on hullun lailla uskottava itseensä ja omaan asiaansa. Lisäksi yrityksen rahoituksen ja kassan on oltava kunnossa, koska vienti on aina kalliimpaa kuin alun perin arvioidaan.

Vienti ei ole itseisarvo eikä siihen kannata ryhtyä kevein perustein. Nimenomaan ei kannata, sillä kuten Kim Väisänen painottaa, viennin onnistumista mitataan ainoastaan rahalla.

Teksti: Tuula Lukic

Kim Väisänen on start-up sijoittaja, Vuoden 2017 bisnesenkeli ja tuttu myös Leijonan luola -sarjasta. Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon hän on saanut kahdesti, vuosina 2013 ja 2017. Väisänen myi tiedonhävitysohjelmia kehittäneen yrityksensä Blanccon brittiläiselle Regenersikselle 60 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Noin 97 prosenttia Blanccon liikevaihdosta tuli Suomen rajojen ulkopuolelta.

Kim Väisänen on mukana TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla perjantaina 9.3.2018 klo 15:30 paneelikeskustelussa ”Megatrendit ja mahdollisuudet elinkeinoelämälle”. Vapaa pääsy. Striimataan ja nähtävillä YouTube TID BusinessForum -kanavalla. Seuraa ja kommentoi #tidforum.

Kim Väisänen: Väärää vientiäKim Väisänen: Väärää vientiä. Mene itään tai länteen, mutta tee kotiläksysi. 230 s. Alma Talent 2018.

Yhteisiä intressejä

Mauri Molander Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö

Itä-Uudellamaalla kauppakamariin kuuluu merkittävä osa alueen keskisuurista ja suurista yrityksistä.

– Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön tehtävänä on varmistaa, että kauppakamariin kuuluvilla yrityksillä on mahdollisimman hyvät menestymisen mahdollisuudet ja että yritysten toivomukset tulevat tiedoksi julkiselle vallalle asti, kertoo kauppakamariyksikön hallituksen puheenjohtaja Mauri Molander (kuvassa).

Kauppakamariyksikön hallituksessa on edustettuna laaja kirjo yrityksiä, joilla on toimintaa Itä-Uudellamaalla. Mukana ovat myös Porvoon, Sipoon ja Loviisan kaupunginjohtajat.

– Kaikilla on yhteinen intressi. Mitä paremmin onnistumme luomaan menestyksellistä yritystoimintaa, sitä enemmän meillä on verotuloja ja työpaikkoja. Yritysten menestyksen ja työpaikkojen kautta tulee alueen menestyminen, Molander sanoo.

Verkostoitumista hallituksen riveissä

Kauppakamari tarjoaa jäsenyrityksilleen näkyvyyttä ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Kauppakamariyksikön hallituksen puoleen käännytään esimerkiksi silloin, kun kuntapäättäjät haluavat kuulla, mitä yritykset ajattelevat vaikkapa jostain kaavaratkaisusta.

– Mitä aikaisemmin kauppakamarilta kysytään, sitä mieluummin olemme asioissa mukana. Esimerkiksi silloin, kun mietittiin Porvoon ja Sipoon välisen alueen kehittämistä, olimme mukana kuuntelemassa ja kertomassa miten kauppakamari näkee asia, Molander sanoo.

Kauppakamariyksikkö on toiminut aktiivisesti myös varmistaakseen, että Itä-Uudellamaalla toisen asteen koulutuksen sisältö palvelisi mahdollisimman hyvin paikallisia yrityksiä.

– On tärkeää, että koulutuksen päässä tiedetään, millaisia odotuksia on yrityspuolella. Saimme tuotua julki, millaisia odotuksia yrityksillä on eri työvoiman osaamisesta, mitä asioita odotetaan uusilta työntekijöiltä ja millaisia toivomuksia meillä on koulutuksen suhteen, Molander sanoo.

Koulutusta jäsenyritysten henkilöstölle

Iso osa Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön toimintaa on tarjota koulutusta jäsenyrityksille edulliseen hintaan. Koulutuksia järjestetään yleensä ajankohtaisista aiheista, kuten verotuksen kiemuroista, EU:n tietoturvasäännösten muuttumisesta, tietoturvasta tai vaikkapa digitalisaatiosta.

Kauppakamarilla on Uudenmaan alueella myös yhdeksän vakituista valiokuntaa, jotka ovat erikoistuneet valittuihin teemoihin. Omia valiokuntia on esimerkiksi liikenteelle, kaupalle, it-alalle ja esimerkiksi koulutus- ja työvoima-asialle.

– Valiokunnat antavat spesiaalinäkemyksiä tietyistä toimialoista. Esimerkiksi koulutus- ja työvoima-asiaan keskittyvässä valiokunnassa mietitään Uudenmaan aluetta puhtaasti tästä näkökulmasta. Miten asioita voisi tehdä paremmin, ja mitkä muutokset parantaisivat elinkeinon toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Näissä toimikunnissa meillä on mukana Itä-Uudenmaan edustajia, Molander kertoo.

Osana toimintaansa Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö valitsee joka vuosi vuoden yrityksen. Tänä vuonna valinnassa teemana on viennin merkitys yrityksen kasvulle. Osallistu kilpailuun, lue ohjeet: www.helsinki.chamber.fi/yrityspalkinto,

sekä tämän verkkolehden artikkeli: Vienti kasvun lähteenä 2010-luvulla.

Kauppakamariyksikkö järjestää vuosittain myös talouspäivän, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita muun muassa verotukseen liittyen.

Teksti: Outi Airaksinen

Lisätietoja:

  • hallituksen puheenjohtaja Mauri Molander

Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö
puh. 040 552 0714
mauri.molander@op.fi

  • Gustaf Forsberg

asiamies, Helsingin seudun kauppakamari
gustaf.forsberg@lponet.fi
puh. 044 505 8250

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

  • Pohjoismaiden suurin kauppakamari: yli 7000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa jäsenyritystä.
  • Perustettu 1917.
  • Elinkeinoelämän yhteinen edunvalvoja​. Missiona vahvistaa yritysten menestystä Helsingin seudulla​.
  • Osa kansainvälistä yritysverkostoa​.
  • Toiminta-alueena 21 kuntaa.
  • Monipuolinen yritysten kehittämispalvelujen tuottaja (mm. lakimiesten ja asiantuntijoiden Neuvontapalvelu sekä KauppakamarinKoulutus)
  • Vaikuttamistyössä korostuvat maankäytön suunnittelu, asuntopolitiikka, logistisen infrastruktuurin kehittäminen, koulutuspolitiikka ja yritysvastuu.

Kauppakamari on TID Business Forum 2018 -pääyhteistyökumppani. Tule tutustumaan kauppakamariyksikön toimintaan, kyselemään, verkostoitumaan ja kuulemaan, mitä elinkeinoelämässä on meneillään ja mitä tuloillaan. TID Business Forum Porvoon Taidetehtaalla 8.-10.3.2018.

 

 

Uusi vaihde päälle

Vienti Venäjälle tavararyhmittäin, Tullin tilasto

Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa kirjattiin viime vuodelta kovaa kasvua. USA:n Venäjä-pakotteiden kiristykset voivat kuitenkin vaikeuttaa suomalaisyritystenkin idänkauppaa.

Vaikka Suomen Venäjän vienti kasvoi viime vuonna noin 15 prosenttia, vielä ollaan kaukana tasolta, jossa Venäjän ja Suomen välinen kauppa oli vuonna 2013. Venäjän kaupan hiipuminen ei johdu pelkästään pakotteista, joita Ukrainan sodan alkamisen jälkeen puolin ja toisin asetettiin.

Pakotteiden ja vastapakotteiden seuraukset ovat olleet elintarvikeviennissä dramaattiset, mutta valtaosa Venäjän viennin pudotuksesta selittyy Venäjän talouden, öljyn hinnan ja ruplan romahtamisella, joiden seurauksena venäläisten ostovoima on laskenut rajusti. EK:n Venäjä-johtajan Petri Vuorion arvion mukaan vain kymmenen prosenttia Venäjän viennin alamäestä johtuu pakotteista.

Vuorion mukaan suomalaisyritykset ovat oppineet elämään EU-pakotteiden kanssa, mutta ongelmaksi voivat koitua USA:n Venäjä-pakotteet. Pakotteet nousevat jälleen tapetille helmikuussa, kun USA:ssa on määrä valmistua uusi oligarkkiraportti.

– USA:n energiapakotteet ovat huolenaihe suomalaisyrityksille, vaikka niiden käyttöönotossa onkin vielä epäselvää. Joka tapauksessa USA:n pakotteita pitää noudattaa myös Suomessa, jos yrityksellä on liiketoimintaa Yhdysvalloissa. Pankkitoiminnan kautta pakotteet voivat vaikuttaa muun muassa yritysten väliseen maksuliikenteeseen, Vuorio kertoo.

Kaivosteollisuus ja terveysteknologia vetävät

Vaikka Venäjän vienti on hiipunut Suomessa noin puoleen siitä, mitä se oli viisi vuotta sitten, Venäjä on Suomelle yhä kuudenneksi suurin vientimarkkina.

Viime aikoina onnistumisia on nähty etenkin kaivosteollisuudessa, jossa sekä Outotech että Metso ovat kertoneet kaupoistaan itänaapurissa. Hyvässä nosteessa on ollut myös terveysteknologia. Venäjällä ovat päättäneet investoida viime aikoina muun muassa Fortum ja UPM Kymmene.

Tullitilasto Venäjä, Tullin taulukossa tuonti-vienti

Petri Vuorion mukaan Venäjän viennin saaminen vuoden 2013 tasoille edellyttäisi kuitenkin Venäjän taloudelta nykyistä suurempaa kasvua.

– Nyt Venäjän kasvu on vain kahden prosentin luokkaa, kun maailmantalous kasvaa 3,5 prosentin tuntumassa. Venäjän talouskasvun vauhdittumiseen on kaksi keinoa. Joko öljyn hinnan pitäisi nousta jälleen korkealle, tai sitten Venäjän pitäisi kyetä toteuttamaan talousuudistuksiaan, Vuorio sanoo.

Vuorion mukaan Vladimir Putinille on toimitettu kolme vaihtoehtoista talousreformiohjelmaa. Hallituksen esittämässä ohjelmassa kyse on enemmän tai vähemmän hienosäädöstä. Venäjän entinen finanssiministeri Alexei Kudrin on puolestaan esitellyt kunnianhimoisen ohjelman, jossa panostettaisiin muun muassa tuomioistuinten läpinäkyvyyteen. Kolmannessa ohjelmassa lähdettäisiin protektionistisesti rajoittamaan tuontia ja kasvattamaan investointeja valtiovetoisesti.

– Kaikissa näissä ohjelmissa korostuu kaksi asiaa: Niissä mainitaan investointien kasvattaminen ja toisaalta digitalisaatio, jolla pyritään lisäämään tuottavuutta, Vuorio sanoo.

Onnistuuko Venäjä tekemään taloutensa kipeästi tarvitsemia rakenteellisia uudistuksia, jää nähtäväksi. Kevään presidentinvaaleilta ei odoteta muutosta, mutta toisaalta vaalien jälkeen on kiinnostava nähdä, valitaanko Venäjän hallitukseen tällä kertaa uudistusmielisiä talousliberaaleja.

Suomella etulyöntiasema Venäjän kaupassa

Mutta onko meillä suomalaisilla etulyöntiasema, mitä tulee Venäjän kauppaan? Petri Vuorion mielestä on. Meillä on paitsi läheinen sijainti, myös kovan luokan osaamista Venäjän kaupasta.

– Venäjällä on laajempikin merkitys Suomen talouteen. Luoteis-Venäjä on suurin suomalaisyritysten keskittymä Suomen ulkopuolella. Meillä on Venäjällä rekisteröityneenä reilut 400 yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä. Lisäksi meillä on noin kymmenen miljardin euron investoinnit Venäjällä, Vuorio kertoo.

Vuorio näkee, että valtavia mahdollisuuksia Suomelle tarjoaa muun muassa arktisten alueiden yhteistyö.

– Pohjois-Venäjällä on satoja lämpövoimaloita, jotka vaatisivat modernisointia, jotta haitallisia päästöjä pystytään ehkäisemään. Suomalaiset voisivat hyvin toimittaa tällaista teknologiaa ja laitosten modernisointia, Vuorio sanoo.

Myös terveysteknologian vientiin Vuorion mielestä kannattaisi laittaa paukkuja jatkossakin. Lisäksi hän satsaisi ympäristöteknologiaan.

– Venäläiset ovat uudistamassa kaatopaikkalainsäädäntöään, ja tarvetta on erilaisille ”jätteestä energiaa” -ratkaisuille, Vuorio kertoo.

Myös matkailu todennäköisesti edelleen kasvaa. Kysyntää voi olla tulevaisuudessa etenkin terveysmatkailulle, jahka venäläisten ostovoima kasvaa.

Huolestuttavaksi Venäjän kaupassa Vuorio näkee sen, että protektionismin kasvusta on ilmassa merkkejä. Venäjän lisäksi myös USA:ssa sekä esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa protektionismi on alkanut heräillä.

Teksti: Outi Airaksinen, Kuvat: Tulli, Uljas-tilastot

Venäjän-kauppa on teemana TID Business Forum -seminaarissa 8.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla. Mukana mm. Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov ja etäyhteydessä liikemies Pekka Viljakainen. East meet West -keskustelussa kohtaavat Ilkka Salonen (CEO, East Office) ja Risto EJ Penttilä (toimitusjohtaja Nordic West Office). Lisäksi monia muita huippupuheenvuoroja!

 

ТИД Бизнес ФОРУМ семинар

ТИД Бизнес ФОРУМ семинар, Порвоо Тайдэтехдас

Программа

ТИД Бизнес ФОРУМ семинар

Porvoon Taidetehdas  (Порвоо Тайдэтехдас ), Läntinen Aleksanterinkatu 1, Porvoo, FINLAND

Четверг 8.3.2018

Выступления высокопоставленных представителей и ведущих бизнесменов, а так же, дискуссиии на тему экспорта и международной торговли между Россией и финскими компаниями Сleantech (Клинтэк).

Добро пожаловать для расширения и развития связей

Билеты:  lippu.fi  цена 145 e включает в себя программу, обед, кофе и сервисный сбор lippu.fi.

Link to lippu.fi

Возможны изменения в программе .

8 : 30  Регистрация участников

9 : 00  Открытие семинара . Вступительная речь  мэра города Юкка – Пекки Уюла (Jukka-Pekka Ujula )

9 : 15  Пекка Сутела  ( Pekka Sutela , профессор,  технический университет г. Лаппеенранта )

9 : 45  Сари Сиитонен ( Sari Siitonen , генеральный директор компании ” Clonet” )

10 : 15  Ари Виртанен  ( Ari Virtanen, генеральный директор компании ”Ensto” )

10 : 45  Дискуссии

11 : 15  Обед

12 : 15  Илкка Хоманен  ( Ilkka Homanen, head of industry  ” Cleantech Finland ” )

12 : 45  Посол России в Финляндии Павел Кузнецов

Удаленно  на связи бизнесмен Пекка Вильякайнен ( Pekka Viljakainen )

13 : 15  Восток встречает Запад

  • Илкка Салонен ( Ilkka Salonen , ген.директор East Office )
  • Ристо Пенттиля ( Risto E.J. Penttilä , ген.директор Nordic West Office )

13 : 45    Дискуссии

14 : 00   Кофейный перерыв.  E4B –Experts for Business ,  Бизнес  – эксперты к услугам предпринимателей

Торгово-экономическое сотрудничество России и Финляндии

Торгово-экономическое сотрудничество России и Финляндии

15 : 00   Торгово-экономическое сотрудничество России и Финляндии

Яна Реколайнен ( Jaana Rekolainen , ген.дир. ”SVKK” ),  Сергей Синельников (торгпред России в Финляндии),   Ари Курви ( Ari Kurvi,   менеджер  ”Yandex” ) ,  Харри Кари ( Harri Kari ,  ген.дир  Mäntsälän Yrityskehitys ) . Ведущий Яри Ханска ( Jari Hanska )

16 : 15   Виртуальная валюта

Главными партнерами ТИДмедиа мероприятия являются : Хельсинская торговая палата,  г. Хельсинки,  Мерия города Порвоо,  компании : ”Lujatalo” ” Ensto”, ” Point College” .

Экспертами финскороссийского торгово-экономического партнерства являются: Торговое представительство Российской Федерации в Финляндии,  Финско-Российская Торговая Палата (SVKK) , а так же East Office .

Ведущие мероприятия : ректор Point College Oy  Сари Густафссон (Sari Gustafsson ) и лектор Point College Oy  Брайан Робертс ( Bryan Roberts )

Mы оставляем за собой право вносить изменения в программу.

Подробнее: tidforum(at)tuulet.fi (по будням 10 – 15 )

General information of TID Business Forum in the Russian language (pdf):
Программа семинара / E4B

Link to lippu.fi

Uutta voitonjakoa

Kiertotalous tuo mahdollisuuksia ja vaatii ajattelutavan muutosta, nyt luodaan tavaroiden sijaan palveluita ja yhdessä muiden kanssa

 

– Näkisin, että kiertotaloudessa on mahdollisuuksia kaikenkokoisille yrityksille, kiertotalouden asiantuntija, Clonet Oy:n toimitusjohtaja Sari Siitonen sanoo.

Parhaimmillaan kiertotalous tarjoaa huikeita mahdollisuuksia ja uusia tapoja toimia.

Kiertotaloutta ovat niin yhdestä toiminnasta syntyneiden sivuvirtojen hyödyntäminen toisessa toiminnassa kuin esimerkiksi jakamistalouskin.

– Jos samalla alueella on useita toimijoita, yksi voi tuottaa jotain, vaikka hukkalämpöä, mitä toinen sitten hyödyntää, Siitonen sanoo.

Tämä säästää raaka-aineita ja resursseja ja kytkee yhteen alueen toimijat. Samalla saasteita syntyy vähemmän, kun tuotettu tavara jää suljettuun kiertoon.

”Kiertotalouteen ei sovi ajatus yksin tekemisestä”

Kiertotalous vaatii uudenlaista ajattelua. Se pohjaa ajatukseen taloudesta ekosysteeminä, jossa eri toimijat ja osa-alueet toimivat yhdessä ja osin toisistaan riippuvaisina.

– Kiertotalouteen ei sovi ajatus yksin tekemisestä. Se muokkaakin perinteistä ajatusta yritysyhteistyöstä. Yksittäisen yrityksen voitontavoittelun lisäksi kannattaa miettiä isoa kuvaa ja yhteistyön mukanaan tuomia hyötyjä, Siitonen sanoo.

Viime kädessä on kyse innovaatiokyvykkyydestä. Kiertotalouden ytimessä ovat tuotteiden sijaan palvelut. Haasteena on luoda niitä, tehdä niitä tunnetuksi ja saavutettaviksi.

– Tarvitaan erilaisia alustoja, joilla tavaroita ja palveluita tarjotaan, sekä asennemuutosta, Siitonen sanoo.

Liiketoiminnan haasteet tulevat siitä, että voittoa on jakamassa moni. Rahaa ei enää tehdä yksin massatuotannolla vaan yhteisissä verkostoissa. Tarvitaankin uudenlaisia tapoja tehdä bisnestä: yhdessä tekemistä, uusien mahdollisuuksien näkemistä ja eri alojen yhdessä toimimista.

Siitonen oli reilu vuosi sitten EK:ssa toimiessaan mukana tekemässä Syty kiertotaloudesta -raporttia. Siinä tärkeiksi kiertotalouden edistäjiksi nousivat muun muassa hyvä osaamispohja, joustavat säädökset, julkiset hankinnat, kohtaamiset yli toimialojen sekä alustatalouden yhteiset pelisäännöt.

Maas – liikkuminen palveluna

Maas, Mobility as a Service, on uusi tapa katsoa liikkumista. Suomi on julkisen liikenteen puolella sen kärkimaita. Palveluliikkuminen tarkoittaa, että haluttu matka hoituu yhdellä lipulla ja yhdellä maksulla, vaikka kulkuvälineitä olisi useampia. Matkan eri vaiheet nivoutuvat hyvin yhteen ja matkasuunnitelmia voi muuttaa joustavasti.

Siitonen uskoo, että esimerkiksi autojen yhteiskäytön voisi hyvinkin kytkeä osaksi MaaS-ajattelua.

Tiesitkö

Tällä hetkellä Suomen käytetyin kiertotalouden alusta on tori.fi

Cleantech ja kiertotalous ovat puheenaiheita TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla:

to 8.3. klo 9-14, Sari Siitosen puheenvuoro klo 10:45 Avanti-salissa, ks. alla

pe 9.3. klo 13, paneelikeskustelussa mukana Kari Herlevi (Sitra), Petri Lehmus (Neste), Vesa Heikkonen (Itä-Uudenmaan Jätehuolto) ja Antti Lippo (Demos), Tehdassalissa, vapaa pääsy.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

**

Sari Siitonen puhuu TID Business Forum seminaarissa 8.3.2018.

Clonet Oy:n toimitusjohtaja Sari Siitonen, kuva Marjo Koivumäki.

Sari Siitonen puhuu kiertotaloudesta Tid Business Forum -seminaarissa Porvoon Taidetehtaalla torstaina 8.3.2018 klo 9-14. Seminaariliput à 145 euroa sis. ohjelman, lounaan, kahvit ja lippu.fi -palvelumaksut. Ryhmäliput on mahdollista saada myös laskutuksella, lisätiedot puh. 040-7078197.

 

Teknologia tuo töitä

Teknologia työllistää  tulevaisuudessa yhä enemmän, porvoolaisella Enstolla harjoittelijat pääsevät mukaan tuotekehitykseen

Luulen, että tulevaisuuden työ tulee hyödyntämään teknologiaa todella paljon. Tulossa on isoja teknologisia mullistuksia, ja kaikki tapahtuu aina vain nopeammin, Haaga-Heliassa matkailualaa opiskeleva Jan Oivanen sanoo.

Oivanen veikkaa, että teknologia tulee työllistämään ja että etenkin matkailuala tulee muuttumaan. Lähimatkat ja normikohteet eivät enää riitä.

Tulevaisuudessa suunnataan avaruuteen, hän sanoo.

Töitä tarjolla mekaniikka- ja sähkövoimatekniikan osaajille

Eikä pelkästään tulevaisuudessa.

Teknologia työllistää jo nyt, ja nuorille taitajille on tarjolla töitä ihan lähialueillakin.

Porvoolaisella Enstolla toivotetaan nuorten osaaminen tervetulleeksi jo nyt.

Haemme mekaniikka-alan osaajia, ja meillä on harjoittelupaikkoja myös sähkövoimatekniikan labrassa, Enston Riikka Flod vinkkaa.

Harjoitteijat pääsevät Enstolla mukaan tuotekehitykseen.

TIDmedia rekrytoimassa Duunitehtaalla 6.2.2018Duunitehtaalla Porvoossa 6.2.2018 oli tarjolla runsaasti työpaikkoja, ja kävijöitä virtasi päivän mittaan työnhaussa edellisvuosien tapaan useita tuhansia. TIDmedia rekrytoi henkilöä verkkoviestintään TID Business Forum -tapahtuman markkinointiin. Olemme myös avoimia alle 18-vuotiaan koululaisen tai opiskelijan työllistämiseen avustaviin tehtäviin. Lahjakkaita hakijoita oli Duunitehtaalla paljon!

Teksti: Leena-Kaisa Laakso Kuvat: Sara Lukic

 

Tulevaisuuden työstä keskustellaan  Tid Business Forumin nuorisopaneelissa Taidetehtaan Tehdassalissa perjantaina 9.3. klo 14. Osallistu samalla arvontaan. Voit voittaa BioRexin leffaliput tai Powerin polkupyörän!

Paneelikeskustelun alustuksen Unelmista totta! pitää Taloudellisen tiedotustoimiston johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Mukana keskustelemassa ovat Jukka Erätuli (luova johtaja, Work Pilots), Niko Laurila (valokuvaaja, nuori yrittäjä), Jonna Jukkola (abiturientti, Linnankosken lukio) ja Paavali Kukkonen (asiantuntija työn murros, Sitra).

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Pöytävarauksella varmistat parhaan paikan ja sujuvan tarjoilun (maksullisia), lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15) tai tidforum(at)tuulet.fi

TID Business Forum TID Media Café 8.-10.3.2018

 

Monipuolisuus valttia

Askolan lukion opiskelija Kyösti Romppanen

Tulevaisuuden työ voi olla jotain ihan uudenlaista. Askolan lukion opiskelija Kyösti Romppanen uskoo, että tärkeintä on olla yritteliäs ja hankkia monipuolista kokemusta

Kyösti Romppanen TID-haastattelussa

Kuvalinkistä YouTube-haastatteluun!

Minulle tulevaisuuden työ voisi olla jollain kehittyvällä alalla, vaikka videota tai sosiaalista mediaa, Askolan lukiossa opiskeleva Kyösti Romppanen sanoo.

Romppanen uskoo, että yritteliäisyys, aktiivisuus ja monipuolinen työkokemus auttavat parhaiten tulevaisuuden työelämässä eteenpäin.

Taidetehtaalla 6.2. pidetyssä nuorten rekrytapahtuma Duunitehtaasssa mukana ollut Romppanen tietää, mistä puhuu. Hän tekee lukion ohella kahta osa-aikaista työtä myynnin parissa ja on kokonaisuuteen tyytyväinen.

Saan koulun ohella työkokemusta ja uskon, että sitä kautta löytää oman jutun, hän sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso Kuvat: Sara Lukic

TIDmedia rekrytoimassa Duunitehtaalla 6.2.2018

Yllä olevasta kuvalinkistä siirtyy Porvoon Ohjaamon videohaastatteluun.

Duunitehtaalla Porvoossa 6.2.2018 oli tarjolla runsaasti työpaikkoja, ja kävijöitä virtasi päivän mittaan työnhaussa edellisvuosien tapaan useita tuhansia. TIDmedia rekrytoi henkilöä verkkoviestintään TID Business Forum -tapahtuman markkinointiin. Olemme myös avoimia alle 18-vuotiaan koululaisen tai opiskelijan työllistämiseen avustaviin tehtäviin. Lahjakkaita hakijoita oli Duunitehtaalla paljon!

 

 

 

Tulevaisuuden työstä keskustellaan myös Tid Business Forumin nuorisopaneelissa Taidetehtaan Tehdassalissa perjantaina 9.3. klo 14. Osallistu samalla arvontaan. Voit voittaa BioRexin leffaliput tai Powerin polkupyörän!

Paneelikeskustelun alustuksen Unelmista totta! pitää Taloudellisen tiedotustoimiston johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Mukana keskustelemassa ovat Jukka Erätuli (luova johtaja, Work Pilots), Niko Laurila (valokuvaaja, nuori yrittäjä), Jonna Jukkola (abiturientti, Linnankosken lukio) ja Paavali Kukkonen (asiantuntija työn murros, Sitra).

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Pöytävarauksella varmistat parhaan paikan ja sujuvan tarjoilun (maksullisia), lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15) tai tidforum(at)tuulet.fi

TID Business Forum TID Media Café 8.-10.3.2018

 

Tuomittuja laatikkoarkkitehtuuriin?

Kestävä rakentaminen Porvoon Taidetehdas

Estetiikka on tärkeää, mutta kestävä arkkitehtuuri ei synny pelkästä kauneudesta

 

Pelkistettyjä muotoja. Jugendlinnoja. Suojeltuja puutaloja. Yksi pitää minimalismista, toinen vanhojen talojen yksityiskohdista. Mutta miten estetiikka suhteutuu kestävään rakentamiseen? Olemmeko tuomittuja laatikkoarkkitehtuuriin?

– Estetiikalla on kytkös kestävään rakentamiseen, mutta pelkästä kauneudesta ei kestävä arkkitehtuuri voi lähteä, Porvoon kaupunginarkkitehti Markku Partanen sanoo.

Markku Partanen Porvoo kaupunginarkkitehti Hyvä rakennus on kestävä, toimiva ja kaunis. Puhutaan harmoniasta, mittasuhteista, materiaaleista. Suunnittelusta, joka kestää aikaa ja sopii rakennuksen käyttötarkoitukseen.

– Tyylit vaihtelevat, mutta ajattomuus ja harmonia on hyvä lähtökohta. Toisaalta laatikkokin voi olla hyvännäköinen, jos siinä on hyvät mittasuhteet, Partanen pohtii.

Harmonia syntyy hyvällä suunnittelulla. Visuaalisen kauneuden lisäksi se tarkoittaa myös teknisiä ratkaisuja ja toiminnallisuutta.

Partasen mielestä arkkitehdin tehtävä onkin ratkaista tekniset ja toiminnalliset kysymykset esteettisesti kestävällä tavalla. Sellainen luo rakennuksia, jotka eivät vanhene hetkessä. Rakennuksia, jotka koetaan merkityksellisiksi, omiksi ja joissa viihdytään.

Hyvä rakennus vanhenee kauniisti

Toinen tärkeä on aika. Kestävän suunnittelun rakennus vanhenee kauniisti. Tämä liittyy myös käytettyihin materiaaleihin.

– Esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä tehdyt julkisivut ovat nyt näyttäviä, mutta kun menee 15 vuotta ja sade on piiskannut siitä, voi näky olla toinen.

Partasen luottaakin perinteisiin materiaaleihin, kuten puu, tiili ja betoni.

– Ne tunnetaan pitkältä ajalta, tiedetään niiden ominaisuudet ja mihin ne sopivat. Ongelma uusissa materiaaleissa on, että niistä on kokemuksia vasta aika lyhyeltä ajalta, hän sanoo.

Täydennysrakentaminen asettaa toisenlaiset vaatimukset kuin tyhjä tontti

Rakennusta ei myöskään suunnitella tyhjiöön. Sitä, mikä on kaunista, määrittää myös miljöö. Täydennysrakentaminen keskelle kaupunkia asettaa suunnittelulle tiukemmat raamit kuin tyhjä tontti keskellä metsää.

– Kun rakennus tehdään valmiiseen miljööseen, täytyy suunnitella suhteessa olemassa oleviin rakennuksiin. Uuden täytyy tehdä ympäristöstä aiempaa parempi.

Jos kyseessä on julkinen rakennus, odotetaan myös tiettyä arvokkuutta. Se syntyy hyvästä suunnittelusta ja siitä, että rakennus on käyttötarkoituksensa näköinen.

– Koulu ei saa näyttää asunnolta tai supermarketilta. Julkisen rakentamisen ei pitäisi kuitenkaan olla wau-rakentamista, yliampuvaa. Tärkeintä olisi saada kohtuullista ja hyvää.

**

Kestävä rakentaminen jugendEntä ne jugendtalojen julkisivut? Onko niiden aika kokonaan ohi? Tuntuisivatko ne nykyrakennuksessa päälleliimatuilta?

– Ne ovat ajalta, jolloin rakentaminen on paljolti käsityötä. Nykyään sellaisten toteuttaminen olisi kallista. Toisaalta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on tullut uudenlaista, graafista koristeellisuutta sekä uusin tekniikoin toteutettuja yksityiskohtia, kuten silkkipainettu lasi, Partanen sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso, Kuvat: TIDmedian arkisto

Lujatalo Oy mukana TID Business Forumissa 8.-10.3.2018.Kestävästä rakentamisesta keskustellaan Tid Business Forumin paneelikeskustelussa perjantaina 9.3.2018 kello 11 Porvoon Taidetehtaan Tehdassalissa. Vapaa pääsy, keskustelu striimataan, osallistu #tidforum.

Keskustelua johtaa Jani Kemppainen (asiamies DI, Rakennusteollisuus).
Keskustelemassa Lauri Porokka (aluejohtaja, Lujatalo), Toni Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo).

Pöytävarauksella varmistat parhaan paikan ja sujuvan tarjoilun (maksullisia), lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15) tai tidforum(at)tuulet.fi

TID Business Forum TID Media Café 8.-10.3.2018