Category Archives: Uudenmaan Yrittäjät

Pk-yritykset rahoitushaasteissa

Mika Kuismanen Suomen Yrittäjät

Rahoitusmarkkinat pirstaloituvat. Mitä on tapahtumassa ja miksi, ja mitä pk-yrittäjän tulisi tästä ymmärtää? Pohdimme näitä kysymyksiä Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen kanssa. Hän korostaa, että rahoituksen perusasioihin perehtyminen on jokaiselle yrittäjälle investointi, joka ei mene hukkaan.

Jos vedämme mutkia suoriksi, voimme yleistäen sanoa, että mikro- ja pienyrityksissä rahoitusasiantuntemus on vähäistä. Yhden tai muutaman hengen yrityksessä tilanne on ymmärrettävä, koska rahoitus ei ole näillä yrittäjillä ykkösasiana ja toisaalta heillä ei ole resursseja palkata talousalan henkilökuntaa. Lisäksi monet pienet yritykset käyttävät vastaavasti pieniä tilitoimistoja, joiden vahvuus on usein verotusasioissa, ei niinkään rahoituksessa.

– Tilanne muuttuu, kun yritys kasvaa. Rahoitusasiantuntemus lisääntyy silloin monen tekijän seurauksena. Kuvioon tulee isompia kauppoja, isompia investointeja, vaativampia sopimuksia sekä enemmän osaamista kasvavan verkoston ja henkilöstön kautta, Mika Kuismanen kuvailee.

Yrityskoosta riippumatta rahoituksella on silti osansa toiminnassa jo perustamisvaiheesta alkaen, joten perusasiat olisi hyvä hallita. Siten voi ainakin välttää huijatuksi tulemisen.

– Tämä on tärkeää etenkin nyt, kun perinteisten pankkien rinnalle on syntynyt pikavippi- ja yrityslainayrityksiä, joiden toiminta ei aina ole kovin läpinäkyvää. Vähintään olisi osattava laskea lainan vuosikorkovaikutukset, sillä todelliset korot saattavat olla jotain aivan muuta kuin mitä vippifirmat ilmoittavat, Kuismanen tähdentää.

Rahoitusmarkkinoiden muutoksen myötä yritysten rahoitusrakenne on muuttunut

Mika Kuismanen Suomen YrittäjätPitkään vallinnut pankkikeskeinen lainarahoitus on ollut tuttua ja turvallista. Lainaa on saatu perusteellisilla selvityksillä ja vahvoilla vakuuksilla. Yritysten kannalta huonona puolena Mika Kuismanen pitää sitä, että Suomessa on liian vähän pankkikilpailua.

– Yrityksistä ei kilpailla, mikä näkyy ankarina luotonannon ehtoina. Tosin nämä ehdot liittyvät myös pankeille asetettuihin kiristyneisiin vakavaraisuusvaatimuksiin. Tämä on tuonut kuvioon muitakin instansseja, esimerkiksi Finnveran, joka voi toimia pankin myöntämän lainan takaajana, jos yrityksen tai yrittäjän vakuudet eivät riitä.

Yrittäjän näkökulmasta tilanne on muuttunut mutkikkaammaksi, kun on asioitava usean tahon kanssa. Varsinaista rahoitustakin haalitaan aiempaa useammalta taholta.

– Rahoitusta on alettu hakea suoraan markkinoilta, ilman pankin välitystoimintaa. Erilaiset rahoitusalustat verkossa ovat tästä esimerkkejä. Nämä järjestelmät itsessään eivät ole monimutkaisia, mutta niihin liittyvät sopimukset ja rahoituksen ehdot voivat olla mutkikkaampia kuin perinteisessä pankissa, Kuismanen toteaa.

Yrittäjä tarvitsee siis yhä enemmän tietoa ja ymmärrystä rahoitusratkaisuja tehdessään. Markkinoiden monimuotoisuus on kuitenkin hyvä asia, koska tarjolla on erilaisia rahoitusjärjestelmiä erilaisille yrityksille. Esimerkiksi bisnesenkelit voivat rahoittaa sellaisia yrityksiä, joihin pankit eivät suuren riskin takia lähde mukaan.

Ydinkysymys on, mistä tietoa haetaan. Tässä yrittäjä voi hyödyntää julkisiakin tahoja, esimerkiksi Uusyrityskeskuksen oppaita.

Digitalisaatio vaikuttaa vahvasti rahoitusmarkkinoilla – mielenkiintoisella tavalla myös vakuuksien osalta

Mika Kuismanen kertaa tiivistetysti kaupankäynnin historiaa ja muistuttaa, että agraari- ja teollisuusyhteiskunnissa kauppa perustui nimenomaan fyysisiin tuotteisiin. Palvelujen merkitys kasvoi jälkiteollisessa yhteiskunnassa, mutta nykyään sekä tuote että palvelu voivat olla digitaalisia.

– Tämä on bisnesalue, jossa toimii jo valtava määrä yrityksiä. Varastohalleihin ei synny fyysistä massaa, joten rahoittajan on mietittävä, miten tällaiseen yrittämiseen liittyvät riskit lasketaan ja mitä saadaan realisoitua, jos yritys kaatuu, Kuismanen kertoo.

Hän nostaa esiin paljon puhutut pelifirmat.

– Toisin kuin usein ajatellaan, pelifirmat eivät ponkaise tyhjästä, vaan tarvitaan panostusta inhimilliseen pääomaan ja pari-kolme vuotta koodausta, ennen kuin päästään markkinoille. Tämä aika pitäisi jollain rahoittaa.

Fyysisten vakuuksien puuttuminen on riskisijoittajien aluetta. Riskisijoittajien tulo rahoitusmarkkinoille on ollut iso muutos ja mahdollistanut menestystarinoita, joissa sijoittajatkin ovat päässeet erittäin korkeisiin tuottoihin.

Mika Kuismanen uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua elämme vielä monimuotoisemmassa rahoitusmaailmassa.

– Rahaa haetaan nopeisiin projekteihin ja yhä useamman on mahdollista lyöttäytyä mukaan. Uskon, että siinä mielessä olemme menossa mielenkiintoiseen ja yrittäjän kannalta koko ajan parempaan suuntaan.

Teksti: Tuula Lukic, Kuvat: Aalex Günsberg

Lue lisää: Uudenmaan Yrittäjät

Uudenmaan Yrittäjät toimii alueellaan olevien pk-yritysten sekä niiden muodostamien jäsenyhdistysten (29 paikallisyhdistystä) alueorganisaationa, yrittäjä-, elinkeino- ja työnantajapoliittisena etujärjestönä sekä kontaktifoorumina yrittäjien ja eri sidosryhmien välillä. Lisäksi aluejärjestö on alueellinen vaikuttaja ja keskustelija. Uudenmaan Yrittäjien kattojärjestö, Suomen Yrittäjät, on suomalaisen elinkeinoelämän ylivoimaisesti suurin järjestö edustaen yli 105 000:tä jäsenyritystä.

Uudenmaan Yrittäjät
Rantakatu 1, 2. kerros, 04400 JÄRVENPÄÄ
puh. 010 231 3050, faksi 010 231 3059
toimisto(at)uudenmaanyrittajat.fi

Uudenmaan Yrittäjät

Hankintaneuvontaa pk-yrityksille

Sanna Meronen-Vilenius Uudenmaan Yrittäjät

Uudenmaan Yrittäjät on aloittanut erityisesti pk-yrityksille tarkoitetun, yrityksille maksuttoman hankintaneuvonnan työ- ja elinkeinoministeriön tuella.

Hankintaneuvojana on aloittanut Sanna Meronen-Vilenius. Häneltä voi kysyä yleisneuvontaa ja ohjausta julkisiin hankintoihin osallistumisessa. Tarvittaessa hän ohjaa yrittäjiä eteenpäin.

– Yritysten kannattaa aktivoitua jättämään tarjouksia julkisiin hankintailmoituksiin. Siellä liikkuu merkittävät rahavirrat, valtakunnallisesti 35 miljardia euroa vuosittain, Sanna Meronen-Vilenius sanoo.

Hankinnoista ja hankintakäytännöistä pääsee keskustelemaan ja hakemaan oppia myös sarjassa hankintatilaisuuksia. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille ja tarkemmat tiedot niistä julkaistaan Uudenmaan Yrittäjien internet-sivuilla.

Hankintayksiköiden ja tarjoajien vuoropuhelu avain kehittämiseen

Neuvontatoiminnan ohella Meronen-Vilenius käy keskustelua hankintayksiköiden kanssa hankintakäytäntöjen parantamisesta. Toimijoiden verkottaminen kasvattaa ymmärrystä hankintojen paikallisesta merkittävyydestä.

– Hyvällä hankintapolitiikalla kunnat ja maakunnat voivat kasvattaa elinvoimaansa. Kun kilpailua ja vakautta on sopivassa suhteessa palvelujenostoissa, kuntalaiset saavat laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti. Kun alueen yritykset kehittyvät, ne tuottavat veroeuroja edelleen jaettavaksi, Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe sanoo.

Meronen-Vilenius toivoo myös kunnilta aktiivisuutta ja oma-aloitteellisuutta yhteydenpitämisessä. Kuntien kokemukset ja toiveet ovat tärkeää saada keskustelun ja kehittämisen avuksi.

Uudenmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius, sanna.meronen-vilenius@uudenmaanyrittajat.fi tai 050 567 9233.

Lue lisää: Uudenmaan Yrittäjät

Uudenmaan Yrittäjät

 

Top 10

Mies ja poika rannalla

Ei pelkkää työtä

Yrittäjän hyvinvoinnin top 10

  1. Uskalla jakaa vastuuta ja delegoida työtehtäviä.
  2. Varaa aikaa omalle vapaa-ajalle ja pidä myös lomaa.
  3. Työn ulkopuolinen harrastus auttaa työstä irtautumiseen.
  4. Huolehdi fyysisestä kunnostasi.
  5. Käy säännöllisesti terveystarkastuksissa.
  6. Hae vertaistukea ja keskustelukumppaneita muista yrittäjistä.
  7. Huolehdi osaamisesi ja ammattitaitosi ajan tasalla pitämisestä.
  8. Muista ystävät ja perhe. Älä uhraa ihmissuhteitasi työlle.
  9. Panosta rekrytointiin. Hyvät työntekijät ovat jaksamisen avaintekijä.
  10. Yrityksen kehittäminen ja uudet visiot virkistävät ja tuovat vaihtelua.

Vinkit antoi Etera

2+5+2+1=10

Lomalle, totta kai!

Jonkinlaista taukoa yrittäjän ruumis ja mieli aika ajoin kaipaa, ainakin jos on aivotutkijoita ja vakuutusyhtiöitä uskominen. Kesän lähestyessä laskelmien aiheena on loman kerryttäminen.

Taklaan ensin alta pois tavallisimmat syyt ja argumentit olla pitämättä lomaa:

  • Jokainen päivä on pois tuottavasta työstä.
  • Kuka ne työt ja ongelmatilanteet sitten hoitaa?
  • Kesä on kuumin sesonki.
  • Tämä on mulle elämäntapa.

Meri

Kesällä kannattaa olla töissä, jos bisnes niin sanelee. Elämäntapansa jokainen valitsee itse – ei suurella osalla maailman ihmisistä ole pitkiä kesälomia.

Jokainen päivä on pois tuottavasta työstä – nyt päästään asiaan.

Perinteinen pika-apu stressinpoistoon on kaikkivoipa alkoholi. Tuutti täyteen toimii takuuvarmasti, mutta on lopulta huomattavan aikaa vievä, suorituskykyä edelleen rapauttava ja pahimmillaan ympäristöä haittaava nollaamismuoto.

Vaihtoehtoiset tavat nollata vaativat enemmän valmistelua. Apua valmisteluun saa nykyteknologiasta.

Älykännykkä on oiva apparaatti asioiden aikataulutukseen ja muistutuksiin. Jos vuoden aikana saa nipistettyä sähläämisestä tai tehottomuudesta viisi minuuttia päivässä, kartuttaa reilut kaksi päivää lomaa vuodessa. Puhelimen kuvagalleria on muistilapuista paras, valokuva kertoo viestin monesti nopeammin kuin teksti ja sähköpostin aikataulutustoiminnot toimivat hyvin.

Paitsi työasioista, itseään voi muistuttaa myös levon ja latautumisen tarpeesta. Sovelluksia löytyy jos jonkinlaisia. Jos tekee töitä virkeämpänä niin, että säästää tehokkuudessa tunnin viikossa, saa vuodessa viikon lomaa.

Kun on ihan kuutamolla jostain uudesta asiasta, sitä voi ryhtyä itse selvittämään. Aikaa kuluu, usein liikaa. Jos kysyy yrittäjäjärjestökaverilta neuvoa, säästää helposti päivän vuodessa, kohentaa verkostoaan ja saa muutaman virkistävän juttutuokion.

Sitten vielä lomaltapaluusähläys. Kun listaa ennen lomalle lähtöä viisi asiaa, jotka hoitaa heti loman jälkeen, jää ihmettelyltä aikaa puoli päivää.

Korkoa korolle -laskutavalla ynnään, että vuoden aikaan on virkeämpänä tullut tehtyä muissakin asioissa parempia ratkaisuja. Lisään laskelmaan pari päivää.

Tällä matematiikalla saa kasaan pari viikkoa lomaa vuodessa.

Elisan blogissa Matti Lintulahti, itsekin yrittäjä, vinkkaa, miten yrittäjä saa pidettyä loman: ”Varaa lomamatka ja buukkaa lennot”.

Kati Liikanen
kehittämispäällikkö
Uudenmaan Yrittäjät

Kirjoittaja yrittää saada digikehityksestä tehot irti
ja nollaa halailemalla puita ja islanninhevosia

Uudenmaan Yrittäjät

Lue myös Magnus Lönnqvistin vinkit: Miten stressi taltutetaan.


Perhe metsässä

Lähde Yrittäjän tuetulle kuntolomalle!

Suomen Yrittäjät järjestää yrittäjien lomia Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa eri puolilla Suomea Lappia myöten. Valittavanasi on viiden vuorokauden mittaisia aikuisten Yrittäjälomia ja Perhelomia. Ota puoliso tai koko perhe mukaan!

  • Hakuaika lomille on 3 kuukautta ennen loma alkua.
  • Omavastuu aikuiselta on 20 €/vrk ja alle 17 vuotiaalla lapsella ei ole omavastuuosuutta.

Käy tutustumassa lomavalikoimaan internetissä www.yrittajat.fi/kuntolomat. Hakemuksen voit täyttää sähköisesti osoitteessa www.mtlh.fi . MTLH tekee päätökset lomatuen myöntämisestä ja vastaa lomatoiminnan käytännön järjestelyistä. MTLH:n yhteyshenkilö on Maarit Kainulainen, p. 040 536 6058. Soita ja kysy lisää!

Vuoden 2015 aikana RAY:n tuki mahdollisti noin 727 yrittäjän ja yrittäjäperheenjäsenen tuetun loman.

Kannattaa hyödyntää!


Neuvontapalvelu

Jos tarvitset oikeudellista neuvontaa, Suomen Yrittäjien asiantuntijat auttavat. Omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto sekä alueelliset neuvojat, jotka tavoitat aluejärjestösi kautta. Maksuton neuvontapalvelumme vastaa vuosittain lähes 55 000 neuvontapyyntöön.

www.liityjaseneksi.fi

 


Get together Hyvinkää 25.-26.8.2018

 

 

Miten stressi taltutetaan?

Stressi

Stressi on hyvä asia silloin, kun se saa meidät toimimaan ja tsemppaamaan, mutta jos yrittäjä ei anna itselleen aikaa palautua, on pitkän päälle tiedossa ongelmia. Uudenmaan Yrittäjät kantaa huolta jäsentensä ja kaikkien pk-yrittäjien jaksamisesta. Kattojärjestö ja siihen kuuluvat paikallisyhdistykset tarjoavat runsaasti välineitä yrittäjän arkeen.

Näin lomakauden alkaessa haastattelemme porvoolaista Magnus Lönnqvistiä stressinhallinnasta. Lönnqvist tunnetaan entisenä huippu-urheilijana.

  1. Mitä stressi on?

Tämä on laaja kysymys, sillä stressiä on monenlaista. Stressi kuulostaa negatiiviselta, mutta se voi olla myös positiivista. Lisäksi stressi voi olla joko henkistä tai fyysistä, ja nämä poikkeavat toisistaan tavasta, jolla stressi syntyy. Henkinen stressi syntyy mielemme kautta, kun fyysinen stressi syntyy kehomme ja varsinkin kuormittamisen kautta.

Stressiä voidaan pitää epätasapainotilana hermostossa. Hermostomme voidaan jakaa sympaattisen (taistele tai pakene) ja parasympaattiseen (palaudu ja rauhoitu) osaan. Kummallakin on tärkeä tehtävä hyvinvointimme kannalta.

Stressi on myönteinen asia, jos sitä on ”sopivasti” ja kun stressin kohde tai aiheuttaja vaihtuu säännöllisesti. Ilman stressiä olisi vaikea kokea onnistumisen riemua. Siksi stressi meille myönteinen asia niin pitkään, kun se ei kroonistu tai jää ikään kuin päälle. On helppoa yhdistää stressi työhön, mutta kannattaa muistaa, että itse työnteko ei välttämättä aiheuta stressiä. Sen sijaan tekemätön työ on usein stressin lähde.

  1. Mitkä ovat yrittäjän riskitekijät?

Yrittäjän riskit liittyvät itsenä unohtamiseen yrittäjäonnen toteuttamisessa. Yrittäjän työpäivä venyy helposti pitkäksi ja pitkän päivän hinta on silloin vähemmän aikaa itselle tai muulle kuin työnteolle. Kun tähän tehokkuusajatteluun lisätään epäsäännöllinen ruokailu, joka vielä ravintoarvoltaan voi olla mitä sattuu, niin puuttuu enää, että unen määrä ja/tai laatu on huono – noidankehä on valmis.

Mehän emme huomaa tätä, sillä kehomme tekee kaikkensa tasapainon ylläpitämiseksi, mutta vuodesta toiseen itsensä laiminlyöminen alkaa hiljalleen vaatia veronsa. Elintapasairauksien, kuten korkea verenpaine, sydän ja verisuoniongelmat, ylipaino ja diabetes, riski kasvaa olennaisesti. Eikä tämä ole yksinomaan yrittäjän haaste, vaan pelottavan suuri määrä suomalaisista kantaa näitä ongelmia.

  1. Mitkä ovat haitallisen stressin oireet?

Stressi koettelee meitä kaikkia eri tavalla. Toiset kestävät stressiä enemmän kuin toiset.

Jos keskitymme ainoastaan mielen kautta syntyvään henkiseen stressiin, niin oireet ovat usein muutoksia unen laadussa. Uni ei enää palauta samalla tavalla kuin ennen, sillä keho on jatkuvasti taistele tai pakene -tilassa.

Pitkittyessään tämä muuttaa mm. hormoniemme toimintaa ja kehomme alkaa osittain toimia epäedullisesti meitä vastaan. Kun unen palauttava kyky heikkenee, tämä saattaa ilmetä katkonaisena unena tai yöhikoiluna. Aktiivisuusrannekkeen omistaja saattaa myös huomata sykkeen nousua. Hormonimuutokset vaikuttavat helposti ruokatottumuksiin ja valintamme ohjautuu helpommin rasvan ja sokerin äärelle. Huono palautuminen öisin lyhentää myös pinnaa, jolloin kärsivällisyys saattaa olla koetuksella. Lisäksi innovatiivisuus ja mielen joustavuus vähenevät.

  1. Miten stressiä kannattaa hoitaa, kun se on jo päällä?

Tämä onkin tuhannen taalan kysymys, sillä stressi oikein säädeltynä parantaa suorituskykyämme. Missä on se raja, jossa stressi muuttuu haitalliseksi?

Jos puutteellisen palautumisen oireet alkavat tuntua, olisi syytä varmistaa, että unen määrä on riittävä ja että vuorokausirytmi on mahdollisimman säännöllinen. Nukkumaan kannattaa siis mennä joka ilta samaan aikaan ja tämä koskee myös viikonloppuja. Tämän jälkeen on varmasti syytä huolehtia siitä, että työn määrä ei ole liian suuri. Tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä yrittäjä on aina vastuussa omasta onnestaan. Tärkeiden ja kiireellisten asioiden tekeminen eivät saisi olla muiden asioiden armolla. Yhtä lailla delegoiminen on hyve, kunhan se on mahdollista.

Ravinnon saannin on niin ikään oltava säännöllistä. Tarvitsemme mahdollisimman tasaisen veren sokerin ja tämä onnistuu parhaiten, jos pääsemme laadukkaan ravinnon äärelle. Mitä luonnonläheisempää ravintoa saamme, sitä laadukkaampaa se on – kehomme ikään kuin tunnistaa, mitä kurkusta tulee. Mitä enemmän ravintoa prosessoidaan, sitä laaduttomaksi se muuttuu kehomme näkökulmasta. Lisäksi auttaa fyysinen aktiivisuus. Tavallinen arkiaktiivisuus riittää, mutta ei ole haitallista hieman hengästyä ja hikoillakin aika ajoin.

Tandemilla vanhassa Porvoossa

Pyöräily on arkiliikuntaa.

 

  1. Miten stressiä voi hallita?

Kuten edellä on mainittu, stressiä voi hallita elämällä säännöllistä elämää, jossa unelle ja palautumiselle on varmistettu riittävästi aikaa. Lisäksi laadukas, säännöllinen ruokailu varmistaa, että sinulla on virtaa olla aktiivinen.
Stressin hallinnassa merkittävää on myös kaikenlainen säännöllinen liikkuminen. Jo kevyt hengästyminen ja hikoilu puhdistavat mielemme ja helpottavat tällä tavalla stressin aiheuttamia haittoja hermostossamme.

Elämä kokonaisuudessaan on hyvin kokonaisvaltainen asia, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yksi parhaita stressinhallintatapoja on varmistaa, että ympärillä on ihmisiä, joihin voi luottaa ja joiden kanssa voi jakaa asioita. Usein puhuminen kuuntelevan ihmisen kanssa toimii erinomaisena stressinhallintakeinona.

Magnus Lönnqvist

Asiantuntijana Magnus Lönnqvist, Clover Bonum Oy – Porvoo

Lue myös Uudenmaan Yrittäjien lomavinkit ja Kati Liikasen kolumni Lomalle, totta kai!

Uudenmaan Yrittäjät

Liidit loppuun asti

Simfors TIDmedia

Askolan Monninkylässä toimivan SimFors Oy:n kansainvälistymisen askeleet näyttävät viimeisten vuosien aikana olleen huikeita. Vuonna 2012 käynnistyivät ensin toimitukset Malesiaan ja USA:han, vuonna 2013 Saksaan ja Kiinaan.

Yrityksen kivijalka on tuotannossa, joskaan yrityksellä ei ole omia tuotteita, vaan se toimii alihankintakonepajana panostaen huippulaatuun ja toimittaen osat ja laitekokonaisuudet valmiina pintakäsittelyineen, merkintöineen ja tarvittavien dokumenttien kera. SimFors tarjoaa yrityksille nimenomaan tuotantokykyä, ja kansainvälistyminen tapahtuu välillisesti asiakkaiden kautta. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa KaVo Kerr Group, Rosendahl Nextrom, Patria Oy, Valmet ja Finndent Oy.

Toimitusjohtaja Antti Koskelainen toteaa, että hyvät referenssit antavat uskottavuutta neuvottelupöydissä, mutta myyntityö on aina pitkä prosessi. Kun esimerkiksi messuilla luodaan kontakteja potentiaalisiin asiakkaisiin, on nämä niin sanotut ”liidit” vietävä loppuun asti.

  • Liidejä pitää seurata ja olla asiakkaaseen yhteydessä, jos näin on sovittu. On hyvä tiedostaa, että aikajänne etenkin kansainvälisillä markkinoilla on pitkä. Usein hedelmää kannetaan vasta parin vuoden tai vielä pidemmän ajan päästä. Tarvitaan kärsivällisyyttä ja näkymää tulevaisuuteen, Koskelainen sanoo.

Tässä kohtaa korostuu yritysjohdon rooli ja strategiatyö.

  • Yrityksellä on oltava toimintatapa, jolla edetään. Pidän erityisen tärkeänä johtoryhmätyöskentelyä, jossa yhdessä punnitsemme ideoita, joita sitten hallituksen päätöksillä voidaan viedä eteenpäin.

Varsinaista myyntityötä Antti Koskelainen kuvailee taitolajiksi. SimForsilla myynnistä vastaa hänen lisäkseen suunnittelupäällikkö Risto Ryytty. He käyvät alan messuilla ja kontaktoivat asiakkaita niin Suomessa kuin maailmalla. Antti Koskelainen tähdentää, ettei myy omaa osaamistaan.

  • Käytännössä voin saada tänne tehtaalle lähes kenet tahansa tutustumaan ja paljon täällä on käynytkin ihmisiä, mutta loppukädessä menestys on kiinni henkilökunnan suorituskyvystä. Myyn tuotannon osaamista, laatua ja toimitusvarmuutta.
SimFors Askola

Jouni Heikkonen (vas) ja Antti Koskelainen SimForsin tuotantotiloissa Askolassa, taustalla Robottisolu.

Maailmaa ei valloiteta yksin

SimFors valmistaa muun muassa mekaanisia komponentteja ja kokoonpanoja elektroniikkateollisuudelle, aseteknologian tuotteisiin, paperikoneisiin, venttiileihin, analysaattoreihin ja hammaslääkäreiden röntgenlaitteisiin. Tuotteet tehdään ja pakataan Askolassa ja lähetetään asiakkaan tarpeiden mukaan mihin päin maailmaa tahansa.

Uusin toimintakenttä on avautunut ilmailualalla, jossa SimForsin yhteistyökumppaneita ovat Patria ja Tammers Aviation. Patria on iso toimija. Viime kesänä se sai Airbusilta uuden sopimuksen A320-malllin hiilikuiturakenteista ja tilauskantaa on seitsemäksi vuodeksi eteenpäin (Ilta-Sanomat 17.1.2017). Suomen talouden kannalta tällaiset hyvät uutiset ovat enemmän kuin tervetulleita. Uusien kauppojen vaikutukset alihankintaketjun eri vaiheisiin näkyvät viiveellä, mutta ovat varmaankin merkittäviä.

Viime lokakuussa SimFors oli Patrian ja Tammers Aviationin kanssa yhteisosastolla Amsterdamissa ilmailualan MRO-messuilla. Nostetta kansainvälistymiseen SimFors on saanut ELY-keskuksen kansainvälistymishankkeessa.

  • Uusille markkinoille lähdettäessä on tiedostettava omat vahvuudet ja mietittävä, mihin haluaa yrityksen liiketoimintaa viedä. Tärkeää on myös määritellä asiakaskunta ja minkälaisella tarjonnalla heitä lähestyy ja keiden kanssa, Antti Koskelainen sanoo ja painottaa nimenomaan viimeksi mainittua.
  • Yksin on hankala valloittaa maailmaa eli yleensä kannattaa lähteä kumppanin tai useamman yrityksen kanssa. Asiat voivat joskus liikahtaa eteenpäin hyvin pienistä seikoista tai yhteensattumista, joten siinäkin mielessä kannattaa tarkkailla eri teollisuudenaloja ja miettiä, mitä kenellekin voisi tarjota, hän jatkaa.

Simfors TIDmedia

Investoinnit harkiten

Sertifikaatit ja aukoton dokumentointi ovat olennaisia yritykselle, jonka asiakaskunnan laatuvaatimukset ovat korkealla. SimFors täyttää alan vaaditut standardit ja lisäksi sillä on parhaillaan hyväksyntäprosessissa POA-lupa*.

Tuotanto on keskittynyt Askolaan, josta SimFors on ostanut jo lisää tonttimaatakin.

  • Ostimme laajennustontin tulevaisuuden varalle. Teollisuusrakentaminen on kallista ja moni yritys ajattelee, että investointeihin lähdetään vasta, kun asiakkuudet ovat olemassa. Näin mekin ajattelemme ja investoimme uuteen rakennukseen, kun toteamme nykyiset tilat riittämättömäksi tuotantoomme, Antti Koskelainen kertoo.

Nykyisissä tiloissa investointeja tehdään koko ajan. Muun muassa hitsaus- ja hiontaosastoa on laajennettu pari vuotta sitten ja uusi hammaslääkärituolien kokoonpano-osasto vihittiin käyttöön viime vuonna. Robotiikkaa kehitetään jatkuvasti ja tänä vuonna yhtiö modifioi jo olemassa olevaa Robottisolua vastaamaan kasvavaa kysyntää.

SIMFORS OY

Perustettu v. 2001, perustajina Tommi Simola ja Robert Forsman

Vuonna 2009 yhtiömuoto Ky:stä Oy:ksi

Liikevaihto 5,6 miljoonaa euroa (v. 2015)

Työntekijöitä noin 40

 

* Trafin myöntämä lupa

POA (Production Organisation Approval)

Hyväksyntä oikeuttaa organisaation valmistamaan tuotteita (lentokoneet, moottorit ja potkurit) ja osia sekä laitteita ilmailuvälineisiin.

DOA (Design Organisation Approval)

Hyväksynnän haltijalla on oikeus suunnitella ilma-aluksia ja niiden osia.

 

Teksti ja kuvat: Tuula Lukic

Milleniaaleilla on sosiaalista pääomaa

Milleniaalit

Suomalaisnuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat selvästi muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Nuorille on aitoa merkitystä sillä, että pystyy itse vaikuttamaan asioihin. Yrittäjyys on silloin houkutteleva vaihtoehto.

Joonas Mikkilä milleniaalitSuomen Yrittäjien järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä, 32, näkee omalla työkentällään nuorten parissa tällä hetkellä paljon hyvää ja mielenkiintoista kehitystä. Hän ei vähättele nuorten ongelmia ja korkeita työttömyyslukuja, mutta muistuttaa, että milleniaaleilla eli vuoden 1980 jälkeen syntyneillä, on sosiaalisia kykyjä ja asennetta, joilla on merkittävää arvoa yhteiskunnassamme.

Yleisellä tasolla kipukohdat liittyvät nykyiseen matalasuhdanteeseen.

  • Jos katsotaan laajalla perspektiivillä, ovat nuorisotyöttömyysluvut pysyneet korkealla jo vuodesta 2009 lähtien. Yhtenä syynä on tietysti kitulias talouskasvu, jolloin työtä ei ole ollut riittävästi tarjolla. Ongelmana on myös työmarkkinadynamiikka, joka iskee matalasuhdanteessa heihin, joilta puuttuu työkokemusta ja koulutusta. Tästä seuraa erilaisia lieveilmiöitä, sillä työ on reitti hyvinvointiin.

Mikkilän mukaan olisi tärkeä saada nuorille joustavampia väyliä työelämään.

  • Meidän pitäisi pystyä kehittämään niin koulutus- kuin työmarkkinajärjestelmää siten, että nuoret eivät jäisi sivuun.

Paljon on puhuttu siitä, että työpaikalla oppimista on lisättävä. Tähän tähtää ainakin uusi koulutussopimusmalli, joka luovutettiin viime huhtikuussa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Rehtori Maija Aaltolan ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen ehdottama malli yksinkertaistaisi ja uudistaisi työpaikalla tapahtuvaa ammatillista oppimista. Se tulisi oppisopimuksen rinnalle, erona kuitenkin, että koulutussopimus ei perustu työsuhteeseen, kun taas oppisopimuksella sovittaisiin jatkossakin työsuhteisesta työssä oppimisesta. Malli toivotaan käyttöön vuoden 2018 alkuun mennessä.

Asenteissa isoja muutoksia

Milleniaalit ovat sodanjälkeisen Suomen yrittäjämyönteisin ikäluokka. Asenteissa on tapahtunut selkeä muutos, mikä antaa toivoa myös tulevaisuuden talouskehitykselle.

Tutkimustulokset antavat merkkejä myös korkeakouluopiskelijoiden yhä suuremmasta kiinnostuksesta yrittäjyyteen. Toki taustalla vaikuttaa se, että palkkatyötä on ollut vähemmän tarjolla ja työelämän epävarmuus on lisääntynyt. Perinteisesti yrittäjyyttä on pidetty epävarmempana vaihtoehtona kuin palkkatyötä, mutta nyt asia näyttää kääntyvän toisin päin.

  • Tietysti matalasuhdanne vaikuttaa itsensä työllistäjien määrän kasvuun, mutta nuorten kohdalla on muitakin tekijöitä. He ajattelevat työelämästä eri tavalla kuin vanhemmat ikäluokat ja haluavat jotain ihan muuta. Näen, että nuorten arvomaailmassa on aitoa merkitystä sillä, että pääsee itse vaikuttamaan asioihin. Yrittäjyys on silloin houkutteleva vaihtoehto, Joonas Mikkilä toteaa.

Yrittäjyydestä puhutaan avoimemmin kuin vielä 20 vuotta sitten, jolloin yrittäjään usein liitettiin negatiivinen stigma. Nyt julkisessa keskustelussa yrittäjyyttä arvostetaan aivan eri tavalla ja sillä on myönteinen vaikutus nuorten asenteisiin.

  • Startup-ilmiö on motivoinut monia. Kansainväliset menestystarinat ja kasvuyritysten jopa miljarditason liikevaihdot toimivat inspiroivina esimerkkeinä. Vaikutusta alkaa myös olla yrittäjyyskasvatuksella, jota on tehty järjestelmällisesti 1990-luvun lopulta lähtien valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan jo perusasteella, Mikkilä muistuttaa.

USA:n dynaamiset yhteisöt

Yhdysvalloissa yritysmyönteisyys on kulttuuriin sisäänrakennettu. Tämän vuoden syyskuussa Joonas Mikkilä sai mahdollisuuden tutustua yhdysvaltalaisiin teknologia- ja kasvuyrityksiin kolmen viikon matkalla Yhdysvaltain ulkoministeriön kulttuurinvaihto-ohjelman kautta. Mukaan oli kutsuttu parikymmentä asiantuntijaa ja yrittäjää eri puolilta maailmaa. Mikkilä oli ainut suomalaisedustaja.

  • Yhdysvaltain koko yhteiskuntajärjestelmä rakentuu yksilön toimeliaisuudelle. Aavistelin, ettei se ole ihan koko kuva, mutta silti yllätyin, kuinka vahva yhteisöllisyys vallitsee kasvuyrityskeskuksissa. Niissä on ymmärretty, että sosiaalisella pääomalla on suuri merkitys yrityksen menestykselle, Mikkilä kertoo.

Yhteisöllisyys näkyy muun muassa startup-kentällä, jossa yhteistyöskentelyä tukevat erilaiset coworking-tilat ja yrityshubit. Ihmiset suuntautuvat ulos perinteisistä toimistolokeroista dynaamisiin yhteisöihin, joissa usein on tarjolla yritysten eri vaiheisiin soveltuvia hautomoita ja kiihdyttämöitä.

  • Yhteisöllisyys näkyy myös vahvassa mentoroinnissa. Kokeneet jakavat osaamistaan ja tähän kytkeytyy myös rahoitus. Talouden dynamiikka on Yhdysvalloissa aivan eri luokkaa kuin meillä, maa on pääomarikas ja rahaa on tarjolla.

Milleniaaleissa toivo

Joonas Mikkilä näkee, että Suomessakin milleniaaleilla on samankaltaista pyrkimystä yhteisöllisyyteen kuin Yhdysvalloissa.

Esimerkiksi korkeakoulujen opiskelijavetoisissa yrittäjyysyhteisöissä on Suomessa jo syntymässä kulttuuri, jossa painotetaan sosiaalista pääomaa.

Lakkautetun Helsingin Marian sairaalan muuttaminen startup-hubiksi on merkki samasta asiasta. Keskuksesta on tulossa Pohjoismaiden suurin ja tulijoita on jonoksi asti. Tällaisissa yhteisöissä on aidosti mahdollisuus kehittyä ja oppia toisilta. Joonas Mikkilä katsookin tulevaisuuteen toiveikkaasti.

  • Perinteisestä suo, kuokka ja Jussi -asenteesta ollaan jo hyvällä tavalla pääsemässä eroon. Sitkeyttä tarvitaan, mutta myös ulospäin suuntautumista ja kansainvälistymistä. Verrattuna aiempiin sukupolviin on nykynuorilla hyvät asemat, kun he lähtevät täältä vaikkapa Piilaaksoon. He ovat sosiaalisilta taidoiltaan paljon valmiimpia.

Teksti: Tuula Lukic, Kuva: Suomen Yrittäjien pressikuva

Vuoden Nuori Yrittäjä

Maan arvostetuin nuorten yrittäjien kilpailu on jälleen käynnissä. Kuka tahansa voi ilmiantaa alle 35-vuotiaan yrittäjän Vuoden nuori yrittäjä 2017 -kilpailuun. Ilmiannot on tehtävä 31.12.2016 mennessä.

Kilpailu jakautuu alueellisiin alkukilpailuihin, joissa ratkaistaan Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen Vuoden nuoret yrittäjät, sekä valtakunnalliseen loppukilpailuun, johon osallistuvat aluetason voittajat sekä Suomen Yrittäjien toimialajärjestöjen esittämät ehdokkaat. Loppukilpailun finalisteiksi valitaan viisi parasta ehdokasta.

Valtakunnan Vuoden nuori yrittäjä paljastetaan nuorten yrittäjien Get Together -tapahtumassa Tampereella 12.5.2017.

Tutustu kilpailun kriteereihin www.vuodennuoriyrittaja.fi -sivuilla.

Uudenmaan Yrittäjät

www.yrittajat.fi/uudenmaan-yrittajat

Kohti yhteisiä hankintaperiaatteita Itä-Uudellamaalla

ryhmätyö

Posintran, PointCollegen, Porvoon ja Loviisan kaupunkien sekä Porvoon ja Loviisan Yrittäjien kesken on syksyn aikana kokoontunut työryhmä, joka on keskustellut julkisten hankintojen kehittämisestä. Ryhmällä on halu edistää meille kaikille yhteistä tavoitetta – olisiko Itä-Uudellamaalla aika julkisten hankintojen yhteistyöohjelmalle?

Asiasta on keskusteltu valmisteluryhmässä, jossa tunnistettuja kehittämistavoitteita ovat mm:

• Kuntien hankintaperiaatteiden linjaaminen
• Julkisten hankintojen avoimen ja vuorovaikutteisen
valmistelutavan kehittäminen
• Uusien työvälineiden käyttöönottaminen
• Tiedon lisääminen hankintaprosessista ja sen vaiheista
• Hankinta- ja tarjoamisosaamisen lisääminen
• Yhteisten pienhankintaohjeiden laatiminen
• Hankintojen innovatiivisuuden edistäminen
• Työllisyys-, yritys- ja ympäristövaikutusten
arvioinnin kehittäminen

Kaikki yllämainitut tekijät edesauttaisivat yrittäjiä ja kuntien hankintavastaavia luomaan läpinäkyvää, sujuvaa ja vuorovaikutteista hankintakulttuuria, sekä toimivat prosessit osaavien henkilöiden kautta. Keskiöön olisi myös tarkoitus nostaa hyvä viestintäkulttuuri. Yrittäjien aktiivisuuden noston kautta voisimme saada kunnille uusia tarjoajia ja mahdollisia tarjouskonsortioita. Osana tätä kehitystyötä on tarve myös hyvälle ja ajan tasalla olevalle yritysrekisterille, josta toimittajavaihtoehdot löytyvät laajasti.

Valmisteluryhmän keskusteluissa on myös tullut esille kysymys alueellisesta hankintarenkaasta. Voisiko sen avulla saada aikaan kunnille lisäsäästöjä ja yrittäjille mahdollisuuden suurempaan myyntivolyymiin? Olen tästä jo kertonutkin esimerkin konepajojen osalta, jossa viiden jäsenen kanssa on jo sopimuksia tehty yhteistyössä.

Valmisteluryhmää vetää Topi Haapanen Posintrasta. Ryhmä kutsuu kunnat ja yritykset koolle Porvooseen 11.1.2017 illan keskustelutilaisuuteen. Kunnat päättävät itse hankintapolitiikastaan, jonka kehittämiseksi tammikuun tilaisuus halutaan koolle kutsua. Tilaisuuden tavoitteena on tuottaa lähtökohdat, miten ja missä järjestyksessä yllämainittuja yhteistyömuotoja voitaisiin edistää. Mikäli valmiutta asian tiimoilta löytyy, voidaan tilaisuudessa sopia tulevista tapaamista. Tammikuun tilaisuudessa käydään läpi myös uuden hankintalain keskeiset muutokset ja niiden vaikutukset julkiseen hankintaan yleensä. Tilaisuuden kutsu ja ohjelma löytyvät Posintran verkkosivuilta.

Me kaikki mukanaolijat uskomme, että yhteistyö hankintasektorilla on nyt entistä tärkeämpää ja kaikkien etu on rakentaa yhteisiä hankintaperiaatteita, -prosesseja, -työkaluja ja -osaamista Itä-Uudellamaalla. Askel kerrallaan, yhdessä samaan suuntaan!

Jouni MalmivaaraJouni Malmivaara
Loviisan yrittäjät

 

Kerrosviljelyllä kohti kansainvälisyyttä

Robbes Lilla Trädgård

Suomalainen tutkimus on maailmalla arvostettua ja tämän arvostuksen hedelmistä pääsevät osallisiksi muutkin kuin vain kasvukeskukset tai pääkaupunkiseutu. Erilaisten verkostojen kautta saattaa yllättäen syntyä paljon paikallista hyvää. Lapinjärvellä sijaitseva Pikku Puutarha Robbes on tästä mielenkiintoinen esimerkki. Yritys sai noin vuosi sitten Helsingin yliopistosta puhelinsoiton, joka on kantanut kauas.

Aivan viime kesän kynnyksellä saatiin kuulla ainutlaatuinen, Lapinjärveä koskeva uutinen. Pikku Puutarha Robbes oli juuri allekirjoittanut kahden miljoonan euron arvoisen yhteistyösopimuksen japanilaisen teknologiajätti Fujitsun kanssa. Fujitsu oli valinnut suomalaisen yrtti- ja salaattiviljelyyn erikoistuneen yrityksen partnerikseen kokeillakseen täysin automatisoitua kerrosviljelyä.

Robbesin omistajat Robert Jordas ja Maarit Strömberg perustivat yrityksen vuonna 2002, aluksi lähinnä harrastukseksi. Siitä on tultu pitkä matka Fujitsun kumppanuuteen, mutta punaisena lankana on koko ajan kulkenut määrätietoinen tuotekehitys.

robbes

Maarit Strömberg ja Robert Jordas esittelevät kerroviljelmien suljettua systeemiä, jossa kasvulle luodaan optimaalinen tila. Kaikilla yrteillä tehdään testejä.

  • Valikoima on laajentunut jatkuvasti. Osittain siksi, että asiakkaat haluavat uutuuksia. Yrtti- ja salaattimarkkinat ovat Suomessa muutenkin olleet kasvussa. Me olemme suhteessa aika pieni toimija, mutta kerrosviljely tarjoaa meille hyvät mahdollisuudet kansainvälistyä, Robert Jordas kertoo.

Monikerrosviljelmät ovat kiinnostaneet Robbesin omistajia jo kauan. Valmiita ratkaisuja ei ollut, joten he lähtivät rakentamaan omiin tarpeisiinsa soveltuvaa kokonaisuutta itse. Tähän mennessä se on tarkoittanut noin 200 000 euron investointia.

  • Tavoitteena oli yrttikasvatuksen tehostamien. Laskimme, että voisimme päästä 20 prosentin tuotannon kasvuun per kerros suljetussa viljelmässä. Parhaimmillaan nousua on kuitenkin ollut jopa 40 prosenttia ja kaiken lisäksi energiatehokkaammin, Robert Jordas iloitsee.

Eikä tässä kaikki. Kaupan päälle yrttien maku on parantunut.

  • Maun voimistuminen on mielenkiintoinen asia, jota emme osanneet odottaa. Olemme saaneet paljon arvokasta tietoa, jonka perusteella voimme tehdä jatkosuunnitelmia ja miettiä tulevia investointeja.
Pikku Puutarha Robbes Lapinjärvi

Viljelyalaa on kaikkiaan tällä hetkellä 7500 m². Noin puolet on yrttejä, puolet salaattia.

Lyömätöntä teknologiaa

Robert Jordas näkee yrityksensä kasvumahdollisuudet viennissä siten, että Robbesin yrttien ja salaattien kasvatus kokonaisuudessaan viedään paikalliselle tasolle eri paikkoihin.

  • Vertikaaliviljelytekniikkamme voisi olla erittäin käyttökelpoinen esimerkiksi kuivien alueiden haastavissa ilmasto-olosuhteissa, mutta tämä vaatii vielä tutkimusta. Tässä projektissa meillä on jo useita yhteistyökumppaneita eri maista.

Myös yhteistyö Fujitsun kanssa etenee tutkimuksen kautta. Se sai alkunsa eräästä Japanin maatalousprojektista, jossa japanilaiset halusivat kokeilla omaa tekniikkaansa Suomessa. Suomalainen viljelyteknologia paljastuikin tehokkaammaksi.

Fujitsu on mukana, koska se on kiinnostunut bisneksestä, jossa maatalous voi hyödyntää pilvipalveluita ja informaatioteknologiaa esimerkiksi tiedonkeruussa ja etäseurannassa.

  • Japanilaiset olivat yhteydessä Helsingin yliopistoon, josta soitettiin meille noin vuosi sitten. Alku on ollut erittäin antoisa ja olemme päässeet tutkimuksissa pitkälle. Paljon se on tietysti edellyttänyt työtä ja matkustamista puolin ja toisin, Jordas kertoo.

Testiviljelmiä on ollut Lapinjärvellä kesän ja syksyn ajan ja seuraavista askelista tehdään päätöksiä ensi vuoden puolella. Suomen päättäjille Robert Jordaksella on viesti.

  • Olisi erittäin tärkeää, että tutkimusvaroja ei Suomessa vähennetä. Meidän projektimme on yksi monista esimerkeistä, jotka todistavat, kuinka Suomea yhä arvostetaan korkean koulutuksen, tutkimuksen ja teknologian maana. Tätä meidän täytyy hyödyntää, jotta pärjäämme kilpailussa.

Sopimus Fujitsun kanssa tarkoittaa ensi vuodelle muun muassa noin puolen hehtaarin rakennettavaa lisätilaa kasvihuoneelle.

Robbes Lilla Trädgård Ab / Robben Pikku Puutarha Oy

  • Perustettu vuonna 2002
  • Viljelee yli 30 salaatti-, yrtti- ja itulajiketta
  • Noin 8000 neliömetriä viljelysmaata kotitilalla Lapinjärven Lindkoskella
  • Työllistää noin 20 henkilöä
  • Toimittaa 15 000 tuoretuotetta sekä ravintolakeittiöihin että ruokakauppoihin joka päivä
  • Liikevaihto noin 2,5 miljoonaa euroa

Yrittäjähenkeä

Robert Jordas (39) on maatilan kasvatti. Veljen kanssa hän alkoi jo pienenä poikana myydä mansikoita ja herneitä torilla.

  • Maatilalla oli luontevaa olla mukana kaikissa työvaiheissa, mutta erityisen opettavaista oli olla mukana 4H-kerhossa. Sillä tavalla tuli jo lapsena harrastettua yrittäjyyttä, kun teimme viljelysuunnitelmia, korjasimme satoa, tutustuimme myynti- ja tuotantotyöhön, Jordas miettii.

Robbes Lilla Trädgårdin kasvihuoneet sijaitsevat nyt omalla maatilalla. Yritys on Suomen Yrittäjien jäsen ja kuuluu alueellisesti Uudenmaan Yrittäjiin.

– Yrittäjäjärjestö antaa yhteisöllisyyden tunteen ja tiedon siitä, että ei täällä yksi yritetä. Verkostoituminen järjestön kautta on myös tärkeää, Robert Jordas pohtii.

Teksti: Tuula Lukic, Kuvat: Srba Lukic

Fimet-kaupat tehtiin pitkällä kaavalla

Fimet, Jan Tollet ja Turo Levänen

Itäisellä Uudellamaalla Askolassa tehtiin merkittävä yrityskauppa viime vuonna, kun hammaslääkäreiden hoitoyksiköitä valmistavan Fimet Oy:n omistajat myivät koko osakekannan sijoittajaryhmälle. Yhtiön vuonna 1981 perustanut Timo Janhunen jäi kaupan myötä eläkkeelle.

Samassa yhteydessä, kun Fimet Oy:n omistus vaihtui, yritys kasvatti omistajuuttaan 50 prosenttiin kiinalaisessa tytäryhtiössään Shangai Fimet Medical Instrument Co. Ltd:ssä lunastamalla Finnfundin ja Sitran osakkeet.

  • Prosessi oli pitkä niin myyjän kuin ostajan kannalta, enkä tarkoita nyt vain konkreettisia toimia, vaan myös henkistä valmistautumista. Näitä asioita ei kannata tehdä kiireellä, miettii Fimet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Turo Levänen.

Hän toimi käytännössä kaupan promoottorina ja on myös yksi uusista omistajista. Kymmenen miljoonan liikevaihtoa pyörittävä Fimet on Leväselle tuttu jo pitkältä ajalta ja hän oli muutamia vuosia yrityksen toimitusjohtajana 1990-luvulla.

  • Kun Timon eläkeikä lähestyi, kävimme mielenkiintoisia keskusteluja hänen elämäntyönsä jatkosta. Ehdotin, että hän myisi yhtiön toimivalle johdolle. Henkilökunta sekä joukko yrittäjiä, jotka olivat olleet hallituksessa, lähti ajatukseen mukaan.

Jatkuvuus

Rahoitusalalla ja yrityskehitystehtävissä työskennellyt Turo Levänen kuvailee yrityskauppoihin sisäänrakennettuja tulokulmia.

  • Ensinnäkin on ymmärrettävä koko substanssi, mitä on ostamassa, ettei tule yllätyksiä. Tämä on niin sanottu due diligence eli kartoitetaan yrityskauppaan liittyvät riskit ja vastuut. Toinen näkökulma on yhtiön arvo ja taloudellinen tuottokyky.

Fimet Oy:n kohdalla ostajat näkivät selkeitä kasvumahdollisuuksia eritoten Kiinan markkinoilla. Uusilla omistajilla on myös alan asiantuntemusta, joten heille sijoituskohde oli tässäkin suhteessa mielekäs.

  • Oikeanlainen sitoutuminen on tärkeää. Raha tietysti sitoo, mutta pk-yrityksessä on omistajan vaihtumisenkin jälkeen taattava jatkumo. Nyt se hoitui siten, että yritys oli uusille omistajille tuttu, Levänen toteaa.

Asiantuntemuksen jatkuvuus tulee yrityskaupan jälkeen taata kaikissa toiminnoissa. Fimetin kohdalla oleellista oli ylläpitää ja vahvistaa kansainvälistä bisnestä – suuntaa, johon kasvuodotuksetkin tähtäävät. Toimitusjohtaja, DI KBM Jan Tollet on toiminut kansainvälisissä tehtävissä monialaisesti jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Aasia on hänelle tuttu pelikenttä.

  • Yhtiön kasvun elementit ovat tiimihenkisyydessä ja systemaattisessa bisnesprosessissa. Näihin Fimetin vahva yrittäjätausta on luonut hyvän pohjan, Jan Tollet toteaa.

Luottamus

Yrityskauppojen yksityiskohdat ovat aina luottamuksellisia, eikä esimerkiksi Fimetin kauppasummaa ole tuotu julkisuuteen. Päärahoittajia ovat Itä-Uudenmaan Osuuspankki sekä Finnvera. Mukana on henkilökohtaista riskirahaa useita miljoonia euroja.

  • Jotta kauppa syntyy, tarvitaan koko prosessin aikana äärimmäistä luottamusta. Tämä myös siksi, että kauppa koskettaa monia kolmansia osapuolia, kuten työntekijöitä ja asiakkaita. Kilpailijat käyttävät markkinoilla erilaisia huhuja säälimättä hyödykseen.

Turo Levänen suosittelee, että niin ostaja kuin myyjä hyödyntävät prosessin aikana ulkopuolista osaamista. Sopimukset ovat pitkiä ja edellyttävät juristia. Henkinen valmistautuminen puolin ja toisin on tärkeää, mutta samalla on syytä hankkia myös luotettava, tunnetasosta riippumaton taloudellinen neuvonantaja.

Teksti ja kuva: Tuula Lukic

Lue lisää yrityskaupoista: Uudenmaan Yrittäjät

Uudenmaan Yrittäjät

Hyvin valmisteltu on puoliksi myyty

Asko Virén Suomen Yrityskaupat

Hintaa pidetään yhtenä yleisimpänä syynä yrityskauppojen kaatumiseen. Usein syyksi nostetaan myös rahoitusongelmat. Nämä syyt ovat todennäköisimmin kuitenkin seurauksia heikosta valmistelusta.

  • Usein esitetään, että kauppa jää tekemättä pankin tai rahoituslaitoksen nihkeän suhtautumisen takia, mutta sanoisin, että yleensä syy on siinä, miten kauppa on rakennettu ja hinnoiteltu, sanoo aluejohtaja Asko Virén Suomen Yrityskaupat Oy:stä.

Hyvin valmistellulle ja kannattavalle yrityskaupalle löytyy kyllä rahoitusta, mutta valmistelu edellyttää aikaa ja asiantuntemusta. Isoilla yrityksillä on tätä varten omat koneistonsa. Pk-sektorilla tilanne on toinen.

  • Jokainen pk-sektorin yrittäjävetoinen yritys tulee jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa yrittäjän on pakko miettiä, miten toiminta loppuu tai jatkuu. Siinä ei pitäisi olla mitään salailtavaa. Tiedämme, että yrittäjäkunta vanhenee ja on paljon sellaisia yrityksiä, jotka ansaitsevat toiminnan jatkuvuuden, Asko Virén painottaa.

Yrityskaupan valmistelu voi kestää muutamia vuosia. Kun aikaa on varattu riittävästi, pystyy myyjä tekemään mahdollisia korjaustoimia ja muutoksia, jotka lisäävät ostajien kiinnostusta.

Myös rahoitusratkaisuja tarjoava Finnvera korostaa hyvää, varhaisessa vaiheessa aloitettua valmistelua. Finnveran osuus muodostuu yrityskaupoissa yleensä takauksesta. Ratkaisut räätälöidään yhdessä yrittäjän ja pankin kanssa.

  • Ostajalle saattaa olla haasteellista saada pankkilainalle vakuudet, mutta Finnvera voi antaa osan pankin vakuusvaadetta. Siinä mielessä kannamme riskiä. Ennen päätöstä arvioidaan yrityksen edellytykset kannattavaan liiketoimintaan, kertoo Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi.

Kysynnän ja tarjonnan kohtauspaikalla

Pk-sektorilla myyjän ja ostajan tiet kohtaavat usein välittäjän toimesta. Talouden vaikeat vuodet ovat hidastaneet yrityskauppaa, mutta nyt alkaa tunnelin päässä näkyä valoa.

  • Olemme jo nousuväylällä. Monet ovat myös todenneet, että asiat eivät odottamalla muutu, Asko Virén kertoo.

Suomen Yrityskaupat Oy toimii pk-sektorilla, joka kattaa yli 90 prosenttia suomalaisista yrityksistä. Välitystoimeksiannoissa yritysten kauppahinnat liikkuvat noin 100 000 eurosta viiteen miljoonaan euroon. Yleisellä tasolla myynnissä on paljon pieniä palvelualan yrityksiä, ravintoloita ja kahviloita. Aliedustettuna on valmistusteollisuus ja erityisesti sellainen, joka ei ole alihankintaketjun häntäpäässä.

  • Ostajat kyselevät yrityksiä, joilla on alihankinnan lisäksi omia tuotteita. Lisäksi kysyntää on tarjontaa enemmän muun muassa maahantuontiyrityksistä. Myös tilitoimistoille riittää ostajia.

On paljon niitäkin yrityksiä, joita ei voi yrityskaupalla siirtää. Ne ovat yleensä joko huonosti kannattavia tai liiaksi omistajien henkilökohtaiseen osaamiseen tai suhteisiin perustuvia. Näissäkin tapauksissa konsultointiapu on usein paikallaan.

Teksti: Tuula Lukic

Kuvat: Srba Lukic

Artikkelikuvassa Suomen Yrityskaupat Oy:n aluejohtaja Asko Virén toimistollaan Myrskylässä.

Lue lisää omistajanvaihdoksista ja yrityskaupoista:
Uudenmaan Yrittäjät

Uudenmaan Yrittäjät