Category Archives: Venäjä

Venäläistä arkea

East meets West -keskustelussa East Officen ja Nordic West Officen toimitusjohtajat Ilkka Salonen (vas) ja Risto EJ Penttilä.

Venäläiseen arkeen sopeutumisessa auttoivat vaimon työ ja lasten koulu

Ilkka Salonen

TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla 8.3.2018 puhunut East Officen toimitusjohtaja Ilkka Salonen on tehnyt pitkän uran pankkimaailmassa ja asunut Venäjällä parikymmentä vuotta.

Ensimmäisen kerran Salonen suuntasi itään vuonna 1985. KOP haki työntekijöitä Moskovaan ja Salosesta tuli yksi heistä. Moskova oli vielä Neuvostoliiton pääkaupunki.

– Silloin en oikein puhunut Venäjää, mutta kyllä minusta on aina ollut aika helppoa toimia siellä sekä työ- että yksityiselämässä. Vielä 80-luvulla ei ollut mahdollista integroitua yhteiskuntaan, mutta kyllä sitten myöhemmin monessa kohtaa näin kävi. Saimme esimerkiksi hyviä venäläisiä ystäviä, joiden kanssa pidämme yhtä edelleen, hän kertoo.

80-luvulla Salosen mukaan Moskovaan lähti myös perhe. Alku ei ollut ihan helppo, mutta pian kulmakiviksi perheen sopeutumisessa muodostuivat vaimon työpaikka ja lasten koulu.

– Suurin haaste liittyi alussa siihen, että vaimoni Anne löysi työtä, joka antoi hänelle ikään kuin oman elämän. Ensimmäisellä ”keikallamme” hänellä oli aluksi hankalaa. Kun Annen työ järjestyi, viihdyimme perheenä erinomaisesti ja asiat sujuivat hyvin. Myös lapset viihtyivät erinomaisesti. Moskovassa keskeinen asia oli suomalainen koulu, joka oli pieni ja erinomaisen mukavalla hengellä varustettu. Molemmilla, nyt jo aikuisilla, lapsillani on säilynyt ystävyyssuhteita, jotka rakennettiin Moskovassa 80- ja 90-luvulla, Salonen kertoo.

Haastetta tuoneiden pikkuasioiden kanssa Salosta auttoi aina työnantaja.

Kun perheen elämä pääsi Moskovassa vauhtiin, oli arki hyvää.

Leijonanosan Salosen ajasta vei työ, päivät venyivät helposti 14-16 -tuntisiksi. Juuri työkeskeisyys onkin hänestä suurin ero Suomeen verrattuna. Vapaa-ajalla perhe tapasi ystäviä, kävi konserteissa ja opetteli pelaamaan tennistä.

– Minulta tennis ei oikein onnistunut, mutta pojastani tuli ihan kelpo pelaaja. Kaikkiaan perheeni viihtyi Moskovassa jopa niin hyvin, että he suuttuivat minulle varsin syvästi, kun kerroin 1997, että muutamme takaisin Suomeen, hän kertoo.

Työelämässä välit paikallisiin olivat mutkattomat

– Yllättävän usein olin ihmisille vain Ilkka. Jostain syystä suurin osa ihmisistä kutsui minua etunimellä. Ollessani Sberbankissa kollegat lisäsivät kurillaan nimeeni patronyymin ja minusta tuli Ilkka Seppovitsh. Kaiken kaikkiaan sain kyllä aina sen kohtelun, minkä ansaitsinkin.

– Se täytyy kyllä myöntää, että kesti jonkin aikaa tottua siihen, että venäläiset tulevat sekä henkisesti että fyysisesti paljon lähemmäksi ihoa kuin suomalaiset.

Kaiken kaikkiaan Venäjällä vietetyt vuodet olivat kuin matka venäläisyyteen ja nyky-Venäjän syntymiseen.

– Siinä tuli lähietäisyydeltä seurattua uuden Venäjän muodostumista. Koen olevani etuoikeutettu siinä, että minulle tällainen mahdollisuus suotiin, Salonen sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Artikkelikuva (Sara Lukic) TID Business Forum -seminaarista 8.3.2018. East meets West -keskustelussa East Officen ja Nordic West Officen toimitusjohtajat Ilkka Salonen (vas) ja Risto EJ Penttilä.

KATSO keskustelu TID BusinessForum -kanavalta:

 

Suorapuheisuus tehoaa

Pekka Viljakainen etäyhteydessä TID Business Forumissa 2018

”Venäläiset tykkäävät suorapuheisesta tyylistä”

Skypen välityksellä Tid Business Forumiin osallistunut liikemies Pekka Viljakainen kertoi kokemuksiaan bisneksen teosta Venäjällä ja patisti suomalaisia rakentamaan luottosuhteita itään.

TID Business Forumin aikaan liikemies Pekka Viljakainen oli Länsi-Siperiassa Tjumenissa, jossa hän oli parhaillaan startup-kierroksella. Skypen välityksellä tilaisuuteen osallistunut Viljakainen kertoi, miten hän on päätynyt tekemään bisnestä Venäjällä sen jälkeen, kun hän jäi Tieto Oyj:stä eläkkeelle 38-vuotiaana.

”Sain silloiselta presidentiltä Dmitri Medjedeviltä kutsun tulla auditoimaan projektia nimeltä Skolkovo. Venäläiset tykkäävät käyttää suorapuheisia asiantuntijoita. Kun menin Kremliin, sain määräyksen, että kaikki kivet pitää kääntää ja kaiken saa kyseenalaistaa. Tärkeintä oli vain, että Skolkovo onnistuu”, Viljakainen kertoi.

Skolkovo on Moskovan lähellä sijaitseva keskittymä, jota kutsutaan myös Venäjän Piilaaksoksi. Nyt Venäjän hallitus on päättänyt, että Skolkovo laajennetaan valtakunnalliseksi hankkeeksi, ja eri puolille Venäjää rakennetaan 5–10 pienempää Skolkovoa.

Hanke on edistynyt. Nyt Viljakaisen luotsaamassa verkostossa on jo 154 000 yrittäjää tai medianedustajaa, jotka ovat kiinnostuneita startup-maailmasta – ja määrä kasvaa parilla tuhannella joka viikko.

3 askelta idän markkinoille

Miten suomalaiset sitten pääsisivät tekemään kauppaa idän valtavilla markkinoilla? Viljakaisen mukaan yhtälössä kolmen asian pitää loksahtaa kohdilleen. Ensinnäkin tarvitaan suorapuheisuutta. Toiseksi tuotteen pitää olla absoluuttisen hyvä, sillä venäläiset ovat erittäin laatutietoisia. Kolmanneksi tarvitaan luottosuhteita, sillä ilman niitä venäläisten kanssa on erittäin vaikea tehdä kauppaa. Luottosuhteita voi rakentaa vaikkapa lähtemällä sienimetsään, kuten Viljakainen itse tekee.

”Suomalaiset ovat luottosuhteiden rakentamisessa yllättävän huonoja. Eikä luottosuhteilla ole mitään tekemistä ryyppäämisen kanssa. Se vaatii vain, että on kiinnostunut ihmisistä ja se vaatii työtä”, Viljainen sanoi.

Viljakainen on itse sijoittanut 18 startup-yritykseen, joista peräti 12 on Venäjällä tai liittyy Venäjään. Monet yrityksistä on yhteisyrityksiä venäläisten kanssa.

”Tottakai voisimme mennä Kiinaan tai Intiaan, mutta venäläisten kanssa on sata kertaa helpompaa rakentaa luottosuhde”, Viljakainen sanoo.

Viljakainen on muun muassa perustanut kirjolohen kasvattamon Varkauteen, jossa tavoitellaan Suomen lisäksi idän valtavia markkinoita. Toimintaa on tarkoitus skaalata Venäjälle. Bisnestä vauhdittavat suomalainen osaaminen lohen kasvattamisessa, asiantunteva LUKE (Luonnonvarakeskus), vahva Suomi-brändi, pääomat ja muun muassa suomalaisten elintarvikkeiden hyvä maine Venäjällä.

”Jos teitä kiinnostaa nähdä, mitä Venäjällä todella tapahtuu, tulkaa 31.5.–1.6.2018 startup-village-tapahtumaan Moskovaan Skolkovon kylään. Minä järjestän tapahtuman, jossa on 25 000 ihmistä ja parhaat venäläiset yritykset edustettuina eri aloilta. Takaan, että jos vietätte siellä kaksi päivää, teillä on hyvä käsitys siitä, mitä bisnestä Venäjällä voisi tehdä.”

Teksti: Outi Airaksinen

Kuvat: Sara Lukic

KATSO Pekka Viljakainen etäyhteydessä TID Business Forumissa 8.3.2018:

 

Sijoittaja katsoo itään

Venäjän talous on kääntynyt jälleen kasvuun. Millaisia sijoitusmahdollisuuksia Venäjän markkinat tarjoavat sijoittajalle?

Venäjän taloudella menee vaihteeksi hyvin, kun öljyn ja raaka-aineiden hinnat ovat kehittyneet suotuisasti. Öljy ja kaasu muodostavat noin 70 prosenttia Venäjän vientituloista. Ei siis ihme, että Venäjän pörssi, ruplan kurssi ja liittovaltion budjetti sekä vaihtotase elävät kaikki öljymarkkinoiden mukaan.

– Tämä tekee Venäjän taloudesta haavoittuvaisen, sillä riippuvaisuus öljy-, kaasu- ja metallimarkkinoista ei ole pyrkimyksistä huolimatta juuri vähentynyt viime vuosina, Alexandrian päästrategi Tero Wesanko sanoo.

Wesanko muistuttaa, että Venäjän kasvu ei ole elpymisestä huolimatta edelleenkään päätähuimaavaa: tänä ja ensi vuonna Venäjän talouskasvun odotetaan asettuvan noin 1,5–2 prosenttiin. Wesanko pitää kuitenkin myönteisenä sitä, että Venäjän inflaatio on asettunut historiallisen matalalle tasolle, noin 2,5 prosenttiin.

– Se antaa tilaa Venäjän keskuspankin elvyttävälle rahapolitiikalle. Inflaatio ei liioin merkittävästi heikennä venäläiskuluttajien ostovoimaa, Wesanko sanoo.

Venäjän osakemarkkinat nousussa

Vaikka talouskasvu Venäjällä on vaatimatonta, länsimaiden alhaisiin korkotuottoihin kyllästyneitä sijoittajia Venäjä on alkanut jälleen kiinnostaa. Venäjän osakemarkkinoita kuvaava RTS-indeksi on noussut tänä vuonna reilussa kuukaudessa jo yli kymmenen prosenttia.

Venäjän pörssin markkina-arvosta lähes 70 prosenttia muodostavat yritykset, jotka toimivat energia-alalla tai raaka-ainetuotannossa – öljyn, kaasun ja metallien parissa. Peräti viidennes Venäjän pörssin markkina-arvosta on pankeilla. Sen sijaan teollisuus- ja palveluyrityksiä Venäjän pörssissä on niukasti.

Öljypumppu öljykentälläTero Wesangon mukaan Venäjän osakemarkkinat voivat tarjota sijoittajalle erinomaisia mahdollisuuksia, mikäli on pitkäjänteinen ja valmis sietämään riskiä. Sijoitussalkkuun ei kuitenkaan kannata lähteä ostamaan suoraan venäläisiä pörssiyhtiöitä, mikäli ei ole valmis perehtymään asiaan kunnolla.

Sen sijaan sijoittaja voi päästä kiinni itänaapurin markkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin ostamalla osuuksia Venäjän osakemarkkinoille sijoittavista sijoitusrahastoista tai ETF:stä (pörssinoteeratut rahastot). Helppo tapa sijoittaa Venäjälle on myös ostaa sijoitussalkkuunsa kotimaisia pörssiyhtiöitä, joiden liikevaihdosta iso osa syntyy Venäjällä.

Aspo ja Nokian Renkaat menestyneet Venäjällä

Merkittävää Venäjä-liiketoimintaa on muun muassa Aspolla, Fortumilla, Nokian Renkailla, Tikkurilalla, YIT:llä, Yleiselektroniikalla ja SRV Yhtiöillä.

– Erityisen hyvin Helsingin pörssin Venäjä-yhtiöistä on onnistunut mielestäni monialayhtiö Aspo, joka onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan Venäjällä myös Ukrainan sodan ja talouskriisin aikana, Wesanko sanoo.

Toinen Venäjän markkinoilla menestynyt yritys on Wesangon mukaan Nokian Renkaat, joka lähes ainoana rengasvalmistajana valmistaa renkaita Venäjällä.

– Se, että yhtiö tuottaa renkaat paikallisesti, antaa yhtiölle merkittävää kustannusetua. Nokian Renkaiden suoritus yhtiön kaikilla päämarkkinoilla oli viime vuonna vahva, ja Venäjällä yhtiö onnistui jopa ylittämään markkinakasvun.

Teksti: Outi Airaksinen

Venäjän kauppa on teemana TID Business Forum -seminaarissa torstaina 8.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla klo 9-15.

Alexandria Pankkiiriliike on paikalla omalla osastolla TID Business Forumissa 8.-10.3.2018:

to 8.3. klo 15-18, Tehdassali, vapaa pääsy

pe 9.3. klo 11-18, Tehdassali, vapaa pääsy

la 10.3. klo 10-16, Avanti-sali, vapaa pääsy

 

Yrittäjänäkökulmia idänkauppaan

Pietari nostosilta

Jututimme kahta itäuusmaalaista yritystä ja kysyimme, onko Venäjän-kaupassa jotain erityistä ja mikä Venäjällä myy.

”Kontakteja ei luoda hetkessä”

Loviisalainen Prima Partner Russia auttaa sekä suomalaisia että venäläisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä viennissä. Kun suomalaisyritys suuntaa Venäjälle, apua kaivataan yleensä kieleen, bisneskulttuuriin ja markkinatuntemukseen.

Maarit Hämäläinen Prima Partner RussiaKonsultti Maarit Hämäläinen on toiminut alalla parikymmentä vuotta. Se, mikä hänestä vaatii Venäjän-kaupassa erityistä huomiota, on erilaisten bisneskulttuurien huomioiminen kauppaa tehtäessä.

– Kontaktit ovat Venäjällä tärkeitä, eikä niitä luoda hetkessä. Myös toimintapa on erilainen. Suomessa on yleensä matala organisaatio, pomo keskustelee alaisten kanssa ja toimitaan tiimeissä. Venäjällä organisaatiorakenne on hierarkkinen, pomolla suurempi valta ja asiat pitää aloittaa ylhäältä alaspäin, muuten mikään ei etene, hän sanoo.

Se, mikä Venäjällä myy, vaihtelee. Viime vuosina on ollut maan sisäisen tilanteen takia hiljaisempaa. Edelleen esimerkiksi lähimatkailu, mökkeily, Suomen puhdas luonto ja kalastaminen kiinnostavat venäläisiä.

  • Olen kuullut viestiä, että venäläisellä kuluttajalla on tällä hetkellä vähemmän rahaa ylimääräiseen kulutukseen. Viennissä vetää nyt parhaiten teknologiapuolella cleantech ja energiansäästöön liittyvät asiat, ne ovat nousseet pinnalle Venäjällä.

”Merkit ovat hyvät”

Juhani ja Anne Korhonen Konekor

Juhani ja Anne Korhonen ovat Konekor Oy:n yrittäjäpariskunta.

Porvoolainen Konekor Oy myy Venäjälle rakennuskoneita ja -tarvikkeita.

– Asiakkaamme ovat pääosin Pietarin alueen yrityksiä, jotka myyvät tuotteet eteenpäin, jonkin verran myydään myös suoraan urakoitsijoille. Olemme tehneet monen kanssa kauppaa jo toistakymmentä vuotta. Yleensä hoidamme kaupat etänä, mitään kauppamatkoja Venäjälle emme tee. 99 prosenttia asiakkaista noutaa koneet meiltä ja vie ne itse rajan yli, toimitusjohtaja Juhani Korhonen sanoo.

Parhaimmillaan Venäjän-kauppa kattoi 30 prosenttia yrityksen liikevaihdosta, viime vuosina on ollut hiljaista. Viime vuosi toi kuitenkin pientä kasvua.

Korhonen ei näe Venäjän-kaupassa mitään erityistä. Konekor tekee Suomen tulliin vientipaperit, Venäjän tullin asiakkaat hoitavat itse.

– Suurin osa suomalaisyrityksistä myy Venäjälle ilman vientitullauksia. Meillä asiakkaat ovat yrityksiä, ja se vaatii vientitullauksen.

Mitään yksittäistä hittituotetta yrityksen Venäjän-myynnissä ei ole. Se, mikä menee kaupaksi, vaihtelee. Korhonen uskoo, että kysyntää olisi enemmänkin.

– Tarvetta laitteille siellä on, mutta tällä hetkellä ongelmana on maan sisäinen rahan liikkuminen. Toivon, että viime vuonna alkanut nousu jatkuu. Merkit ovat ainakin hyviä, Korhonen sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Uusi vaihde päälle

Vienti Venäjälle tavararyhmittäin, Tullin tilasto

Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa kirjattiin viime vuodelta kovaa kasvua. USA:n Venäjä-pakotteiden kiristykset voivat kuitenkin vaikeuttaa suomalaisyritystenkin idänkauppaa.

Vaikka Suomen Venäjän vienti kasvoi viime vuonna noin 15 prosenttia, vielä ollaan kaukana tasolta, jossa Venäjän ja Suomen välinen kauppa oli vuonna 2013. Venäjän kaupan hiipuminen ei johdu pelkästään pakotteista, joita Ukrainan sodan alkamisen jälkeen puolin ja toisin asetettiin.

Pakotteiden ja vastapakotteiden seuraukset ovat olleet elintarvikeviennissä dramaattiset, mutta valtaosa Venäjän viennin pudotuksesta selittyy Venäjän talouden, öljyn hinnan ja ruplan romahtamisella, joiden seurauksena venäläisten ostovoima on laskenut rajusti. EK:n Venäjä-johtajan Petri Vuorion arvion mukaan vain kymmenen prosenttia Venäjän viennin alamäestä johtuu pakotteista.

Vuorion mukaan suomalaisyritykset ovat oppineet elämään EU-pakotteiden kanssa, mutta ongelmaksi voivat koitua USA:n Venäjä-pakotteet. Pakotteet nousevat jälleen tapetille helmikuussa, kun USA:ssa on määrä valmistua uusi oligarkkiraportti.

– USA:n energiapakotteet ovat huolenaihe suomalaisyrityksille, vaikka niiden käyttöönotossa onkin vielä epäselvää. Joka tapauksessa USA:n pakotteita pitää noudattaa myös Suomessa, jos yrityksellä on liiketoimintaa Yhdysvalloissa. Pankkitoiminnan kautta pakotteet voivat vaikuttaa muun muassa yritysten väliseen maksuliikenteeseen, Vuorio kertoo.

Kaivosteollisuus ja terveysteknologia vetävät

Vaikka Venäjän vienti on hiipunut Suomessa noin puoleen siitä, mitä se oli viisi vuotta sitten, Venäjä on Suomelle yhä kuudenneksi suurin vientimarkkina.

Viime aikoina onnistumisia on nähty etenkin kaivosteollisuudessa, jossa sekä Outotech että Metso ovat kertoneet kaupoistaan itänaapurissa. Hyvässä nosteessa on ollut myös terveysteknologia. Venäjällä ovat päättäneet investoida viime aikoina muun muassa Fortum ja UPM Kymmene.

Tullitilasto Venäjä, Tullin taulukossa tuonti-vienti

Petri Vuorion mukaan Venäjän viennin saaminen vuoden 2013 tasoille edellyttäisi kuitenkin Venäjän taloudelta nykyistä suurempaa kasvua.

– Nyt Venäjän kasvu on vain kahden prosentin luokkaa, kun maailmantalous kasvaa 3,5 prosentin tuntumassa. Venäjän talouskasvun vauhdittumiseen on kaksi keinoa. Joko öljyn hinnan pitäisi nousta jälleen korkealle, tai sitten Venäjän pitäisi kyetä toteuttamaan talousuudistuksiaan, Vuorio sanoo.

Vuorion mukaan Vladimir Putinille on toimitettu kolme vaihtoehtoista talousreformiohjelmaa. Hallituksen esittämässä ohjelmassa kyse on enemmän tai vähemmän hienosäädöstä. Venäjän entinen finanssiministeri Alexei Kudrin on puolestaan esitellyt kunnianhimoisen ohjelman, jossa panostettaisiin muun muassa tuomioistuinten läpinäkyvyyteen. Kolmannessa ohjelmassa lähdettäisiin protektionistisesti rajoittamaan tuontia ja kasvattamaan investointeja valtiovetoisesti.

– Kaikissa näissä ohjelmissa korostuu kaksi asiaa: Niissä mainitaan investointien kasvattaminen ja toisaalta digitalisaatio, jolla pyritään lisäämään tuottavuutta, Vuorio sanoo.

Onnistuuko Venäjä tekemään taloutensa kipeästi tarvitsemia rakenteellisia uudistuksia, jää nähtäväksi. Kevään presidentinvaaleilta ei odoteta muutosta, mutta toisaalta vaalien jälkeen on kiinnostava nähdä, valitaanko Venäjän hallitukseen tällä kertaa uudistusmielisiä talousliberaaleja.

Suomella etulyöntiasema Venäjän kaupassa

Mutta onko meillä suomalaisilla etulyöntiasema, mitä tulee Venäjän kauppaan? Petri Vuorion mielestä on. Meillä on paitsi läheinen sijainti, myös kovan luokan osaamista Venäjän kaupasta.

– Venäjällä on laajempikin merkitys Suomen talouteen. Luoteis-Venäjä on suurin suomalaisyritysten keskittymä Suomen ulkopuolella. Meillä on Venäjällä rekisteröityneenä reilut 400 yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä. Lisäksi meillä on noin kymmenen miljardin euron investoinnit Venäjällä, Vuorio kertoo.

Vuorio näkee, että valtavia mahdollisuuksia Suomelle tarjoaa muun muassa arktisten alueiden yhteistyö.

– Pohjois-Venäjällä on satoja lämpövoimaloita, jotka vaatisivat modernisointia, jotta haitallisia päästöjä pystytään ehkäisemään. Suomalaiset voisivat hyvin toimittaa tällaista teknologiaa ja laitosten modernisointia, Vuorio sanoo.

Myös terveysteknologian vientiin Vuorion mielestä kannattaisi laittaa paukkuja jatkossakin. Lisäksi hän satsaisi ympäristöteknologiaan.

– Venäläiset ovat uudistamassa kaatopaikkalainsäädäntöään, ja tarvetta on erilaisille ”jätteestä energiaa” -ratkaisuille, Vuorio kertoo.

Myös matkailu todennäköisesti edelleen kasvaa. Kysyntää voi olla tulevaisuudessa etenkin terveysmatkailulle, jahka venäläisten ostovoima kasvaa.

Huolestuttavaksi Venäjän kaupassa Vuorio näkee sen, että protektionismin kasvusta on ilmassa merkkejä. Venäjän lisäksi myös USA:ssa sekä esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa protektionismi on alkanut heräillä.

Teksti: Outi Airaksinen, Kuvat: Tulli, Uljas-tilastot

Venäjän-kauppa on teemana TID Business Forum -seminaarissa 8.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla. Mukana mm. Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov ja etäyhteydessä liikemies Pekka Viljakainen. East meet West -keskustelussa kohtaavat Ilkka Salonen (CEO, East Office) ja Risto EJ Penttilä (toimitusjohtaja Nordic West Office). Lisäksi monia muita huippupuheenvuoroja!

 

ТИД Бизнес ФОРУМ семинар

ТИД Бизнес ФОРУМ семинар, Порвоо Тайдэтехдас

Программа

ТИД Бизнес ФОРУМ семинар

Porvoon Taidetehdas  (Порвоо Тайдэтехдас ), Läntinen Aleksanterinkatu 1, Porvoo, FINLAND

Четверг 8.3.2018

Выступления высокопоставленных представителей и ведущих бизнесменов, а так же, дискуссиии на тему экспорта и международной торговли между Россией и финскими компаниями Сleantech (Клинтэк).

Добро пожаловать для расширения и развития связей

Билеты:  lippu.fi  цена 145 e включает в себя программу, обед, кофе и сервисный сбор lippu.fi.

Link to lippu.fi

Возможны изменения в программе .

8 : 30  Регистрация участников

9 : 00  Открытие семинара . Вступительная речь  мэра города Юкка – Пекки Уюла (Jukka-Pekka Ujula )

9 : 15  Пекка Сутела  ( Pekka Sutela , профессор,  технический университет г. Лаппеенранта )

9 : 45  Сари Сиитонен ( Sari Siitonen , генеральный директор компании ” Clonet” )

10 : 15  Ари Виртанен  ( Ari Virtanen, генеральный директор компании ”Ensto” )

10 : 45  Дискуссии

11 : 15  Обед

12 : 15  Илкка Хоманен  ( Ilkka Homanen, head of industry  ” Cleantech Finland ” )

12 : 45  Посол России в Финляндии Павел Кузнецов

Удаленно  на связи бизнесмен Пекка Вильякайнен ( Pekka Viljakainen )

13 : 15  Восток встречает Запад

  • Илкка Салонен ( Ilkka Salonen , ген.директор East Office )
  • Ристо Пенттиля ( Risto E.J. Penttilä , ген.директор Nordic West Office )

13 : 45    Дискуссии

14 : 00   Кофейный перерыв.  E4B –Experts for Business ,  Бизнес  – эксперты к услугам предпринимателей

Торгово-экономическое сотрудничество России и Финляндии

Торгово-экономическое сотрудничество России и Финляндии

15 : 00   Торгово-экономическое сотрудничество России и Финляндии

Яна Реколайнен ( Jaana Rekolainen , ген.дир. ”SVKK” ),  Сергей Синельников (торгпред России в Финляндии),   Ари Курви ( Ari Kurvi,   менеджер  ”Yandex” ) ,  Харри Кари ( Harri Kari ,  ген.дир  Mäntsälän Yrityskehitys ) . Ведущий Яри Ханска ( Jari Hanska )

16 : 15   Виртуальная валюта

Главными партнерами ТИДмедиа мероприятия являются : Хельсинская торговая палата,  г. Хельсинки,  Мерия города Порвоо,  компании : ”Lujatalo” ” Ensto”, ” Point College” .

Экспертами финскороссийского торгово-экономического партнерства являются: Торговое представительство Российской Федерации в Финляндии,  Финско-Российская Торговая Палата (SVKK) , а так же East Office .

Ведущие мероприятия : ректор Point College Oy  Сари Густафссон (Sari Gustafsson ) и лектор Point College Oy  Брайан Робертс ( Bryan Roberts )

Mы оставляем за собой право вносить изменения в программу.

Подробнее: tidforum(at)tuulet.fi (по будням 10 – 15 )

General information of TID Business Forum in the Russian language (pdf):
Программа семинара / E4B

Link to lippu.fi