Category Archives: Yrittäjyys

Yhteisiä intressejä

Mauri Molander Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö

Itä-Uudellamaalla kauppakamariin kuuluu merkittävä osa alueen keskisuurista ja suurista yrityksistä.

– Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön tehtävänä on varmistaa, että kauppakamariin kuuluvilla yrityksillä on mahdollisimman hyvät menestymisen mahdollisuudet ja että yritysten toivomukset tulevat tiedoksi julkiselle vallalle asti, kertoo kauppakamariyksikön hallituksen puheenjohtaja Mauri Molander (kuvassa).

Kauppakamariyksikön hallituksessa on edustettuna laaja kirjo yrityksiä, joilla on toimintaa Itä-Uudellamaalla. Mukana ovat myös Porvoon, Sipoon ja Loviisan kaupunginjohtajat.

– Kaikilla on yhteinen intressi. Mitä paremmin onnistumme luomaan menestyksellistä yritystoimintaa, sitä enemmän meillä on verotuloja ja työpaikkoja. Yritysten menestyksen ja työpaikkojen kautta tulee alueen menestyminen, Molander sanoo.

Verkostoitumista hallituksen riveissä

Kauppakamari tarjoaa jäsenyrityksilleen näkyvyyttä ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Kauppakamariyksikön hallituksen puoleen käännytään esimerkiksi silloin, kun kuntapäättäjät haluavat kuulla, mitä yritykset ajattelevat vaikkapa jostain kaavaratkaisusta.

– Mitä aikaisemmin kauppakamarilta kysytään, sitä mieluummin olemme asioissa mukana. Esimerkiksi silloin, kun mietittiin Porvoon ja Sipoon välisen alueen kehittämistä, olimme mukana kuuntelemassa ja kertomassa miten kauppakamari näkee asia, Molander sanoo.

Kauppakamariyksikkö on toiminut aktiivisesti myös varmistaakseen, että Itä-Uudellamaalla toisen asteen koulutuksen sisältö palvelisi mahdollisimman hyvin paikallisia yrityksiä.

– On tärkeää, että koulutuksen päässä tiedetään, millaisia odotuksia on yrityspuolella. Saimme tuotua julki, millaisia odotuksia yrityksillä on eri työvoiman osaamisesta, mitä asioita odotetaan uusilta työntekijöiltä ja millaisia toivomuksia meillä on koulutuksen suhteen, Molander sanoo.

Koulutusta jäsenyritysten henkilöstölle

Iso osa Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön toimintaa on tarjota koulutusta jäsenyrityksille edulliseen hintaan. Koulutuksia järjestetään yleensä ajankohtaisista aiheista, kuten verotuksen kiemuroista, EU:n tietoturvasäännösten muuttumisesta, tietoturvasta tai vaikkapa digitalisaatiosta.

Kauppakamarilla on Uudenmaan alueella myös yhdeksän vakituista valiokuntaa, jotka ovat erikoistuneet valittuihin teemoihin. Omia valiokuntia on esimerkiksi liikenteelle, kaupalle, it-alalle ja esimerkiksi koulutus- ja työvoima-asialle.

– Valiokunnat antavat spesiaalinäkemyksiä tietyistä toimialoista. Esimerkiksi koulutus- ja työvoima-asiaan keskittyvässä valiokunnassa mietitään Uudenmaan aluetta puhtaasti tästä näkökulmasta. Miten asioita voisi tehdä paremmin, ja mitkä muutokset parantaisivat elinkeinon toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Näissä toimikunnissa meillä on mukana Itä-Uudenmaan edustajia, Molander kertoo.

Osana toimintaansa Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö valitsee joka vuosi vuoden yrityksen. Tänä vuonna valinnassa teemana on viennin merkitys yrityksen kasvulle. Osallistu kilpailuun, lue ohjeet: www.helsinki.chamber.fi/yrityspalkinto,

sekä tämän verkkolehden artikkeli: Vienti kasvun lähteenä 2010-luvulla.

Kauppakamariyksikkö järjestää vuosittain myös talouspäivän, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita muun muassa verotukseen liittyen.

Teksti: Outi Airaksinen

Lisätietoja:

  • hallituksen puheenjohtaja Mauri Molander

Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö
puh. 040 552 0714
mauri.molander@op.fi

  • Gustaf Forsberg

asiamies, Helsingin seudun kauppakamari
gustaf.forsberg@lponet.fi
puh. 044 505 8250

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

  • Pohjoismaiden suurin kauppakamari: yli 7000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa jäsenyritystä.
  • Perustettu 1917.
  • Elinkeinoelämän yhteinen edunvalvoja​. Missiona vahvistaa yritysten menestystä Helsingin seudulla​.
  • Osa kansainvälistä yritysverkostoa​.
  • Toiminta-alueena 21 kuntaa.
  • Monipuolinen yritysten kehittämispalvelujen tuottaja (mm. lakimiesten ja asiantuntijoiden Neuvontapalvelu sekä KauppakamarinKoulutus)
  • Vaikuttamistyössä korostuvat maankäytön suunnittelu, asuntopolitiikka, logistisen infrastruktuurin kehittäminen, koulutuspolitiikka ja yritysvastuu.

Kauppakamari on TID Business Forum 2018 -pääyhteistyökumppani. Tule tutustumaan kauppakamariyksikön toimintaan, kyselemään, verkostoitumaan ja kuulemaan, mitä elinkeinoelämässä on meneillään ja mitä tuloillaan. TID Business Forum Porvoon Taidetehtaalla 8.-10.3.2018.

 

 

Taivaan teillä

Niko Laurila Photography, Borgå

Punaiset valopisteet taivaalla viestivät, että taas tapahtuu. Dronet eli kuvauskopterit ovat liikkeellä ja tuttu näky porvoolaisissakin yleisötapahtumissa. Kuvaajien joukossa on lähes varmasti myös Niko Laurila. Taivaalla saattaa olla toisinaan ruuhkaa, mutta 25-vuotias nuori yrittäjä luovii tiensä niin ilmassa kuin kilpailluilla markkinoilla.

Luovaa, tehokasta ja kehittävää. Näihin sanoihin Niko Laurila tiivistää nykyisen työnsä yrittäjänä ja kuvausalan ammattilaisena. Harrastuksena alkaneesta valokuvauksesta kypsyi vuosien varrella luova työ.

Laurila ei kuitenkaan romantisoi. Työn ytimessä on toki intohimo kuvaamiseen, mutta toimeentulo edellyttää kauaskantoisempaa ajattelua. Liikeidea syntyi Haaga-Helian ammattikorkeakoulun liiketalousopintojen aikana.

– Erityisen tärkeä oli Haaga-Helian StartUp school. Se on ohjelma, joka tukee yrittäjyydestä kiinnostuneita tai yrittäjänä jo toimivia opiskelijoita. Sieltä sain paljon tietoa ja kannustusta, Niko Laurila kertoo.

Alku nollasta

Oman yrityksen myynnin ja markkinoinnin kehittäminen oli aiheena myös Laurilan opinnäytetyössä. Posintra puolestaan oli avuksi liiketoimintasuunnitelman laadinnassa. Vuonna 2015 Laurilalla oli yritys perustettuna ja starttiraha 18 kuukaudeksi.

– Ehkä yrityksen aloittaminen on helpompaa, kun taustalla on liiketalouden opintoja. Silti tuntui aika haastavalta, kun aloitti myynnin nollasta eikä kukaan tiennyt palveluistani tai kuka Niko Laurila oikein on. Alussa kuvauskeikat olivat enemmänkin oman portfolion keräämistä. Vähitellen sain referenssejä, joista jokainen vei eteenpäin, hän kertoo.

Yritysasiakkaiden tilaamat markkinointivideot ovat nyt liikevaihdon peruspilari. Ilmakuvauksia ja –videoita Laurila tekee yhdessä Patrick Reitun kanssa lennokkaalla brändillään Ilmavaltiaat.

– Lisäksi on kuvauksia erilaisissa tapahtumissa, hääkuvia ja henkilökuvia. Kuulun myös moniin verkostoihin ja teen kuvauksia aliurakkana muille.

valokuvaaja Niko Laurila

Seuraajia 30 000

Monet tunnistavat Niko Laurilan maisemakuvat, joita hän julkaisee sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi joka päivä uusi Porvoo-kuva Facebookiin oli melkoinen rupeama, kun tavoitteena oli 500 kuvaa. Sama luku oli tavoitteena myös muutama vuosi sitten seuraajien suhteen, kun hän perusti sivustonsa Niko Laurila Photography. Nyt seuraajia on yli 30 000.

– Somessa nimi jää mieleen ja siellä voi olla se yksikin potentiaalinen asiakas.

Silläkin uhalla, että kuulostaa kliseiseltä, Laurila mainitsee tekemisensä perustaksi halun ikuistaa hetkiä. Yrittäjän ominaisuuksista hän nostaa esiin päämäärätietoisuuden. Tukea ja apua on saatavilla, mutta yrittäjänä on lopulta omillaan, omien päätöstensä varassa.

– Mielestäni yrittäjyyteen kannattaa kyllä lähteä, jos tunnistaa omat mahdollisuutensa. Jotain merkityksellistä saattaa jäädä saavuttamatta, jollei uskalla kokeilla.

Teksti: Tuula Lukic

Niko Laurila on mukana TID Business Forumissa perjantaina 9.3.2018 klo 14 alkavassa Nuoret / Tulevaisuuden työ -paneelikeskustelussa Porvoon Taidetehtaan Tehdassalissa. Tule paikan päälle tai seuraa striimiä YouTube TID BusinessForum -kanavalla. Osallistu: #tidforum, @tidmedia_fi ja #porvoo2030.

Kasvua ja kehittämishankkeita

pk-yritysbarometri

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometri julkaistiin 15.2.2018. Pk-sektorin suhdanneodotukset jatkuvat barometrin mukaan hyvinä, vaikkakin jonkin verran laskua on tapahtunut syksyllä julkistetun, edellisen barometrin vastaustuloksiin verrattuna. Syksyllä suhdanteiden paranemista odotti 47 prosenttia, nyt 43.

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin.

Kasvuhalukkuus ja kansainvälistyminen linkittyvät yhteen

Kasvuhaluisten yritysten määrä on muutaman viime vuoden aikana noussut viisi prosenttia. Kansantalouden ja työllisyyden kannalta kasvuhalukkuutta tarvittaisiin enemmän. Kansainvälistyminen nähdään Suomen Yrittäjissäkin jo merkittävänä väylänä kasvulle. Järjestö toteaa barometrin julkaisun yhteydessä, että  pk-yritykset ovat sisäistäneet kasvun ja kansainvälistymisen näkökulman yhä paremmin:

”Jo 22 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on noin 62 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla. Tämä määrä on ollut nousussa.

Pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälistyminen on merkittävä askel kohti uutta. Uusille markkina-alueille meneminen edellyttää halua ottaa riskejä sekä mahdollisuutta uusiin rahoitusjärjestelyihin.” Koko barometri luettavissa: Suomen Yrittäjät, Pk-yritysbarometri

Yrityksen kasvu- ja kehittämishankkeet ovat merkittäviä syitä hakea rahoitusta

Rahoitusta hakevien pk-yritysten osuus on kasvanut viime syksystä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 25 prosenttia aikoo hakea rahoitusta tulevan vuoden aikana. Finnvera näkee investointiaktiviteetin taustalla talouskasvun. Yritykset myös odottavat kasvun jatkuvan.

Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten osuus rahoituksesta jatkoi kasvuaan viime vuonna, Finnverasta kerrotaan. Myös näiden yritysten investointiaktiivisuus osoittaa myönteisiä merkkejä ja kehityshankkeita uskalletaan nyt viedä eteenpäin.

Noin viidenneksellä Suomen pk-yrityksistä on liiketoimintaa ulkomailla. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä 50 prosenttia hakee kasvua ulkomailta.

”Näkemykset rahoituksen saatavuudesta ovat normalisoituneet.Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä, ja Finnveran rooli pankkirahoituksen täydentäjänä on säilynyt lähes ennallaan. Reilu viidennes rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen, suurinta kiinnostus on teollisuudessa.” Finnvera Pk-yritysbarometri

****

Kansainvälinen kauppa ja vienti teemoina TID Business Forumissa 8.-10.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla. Tervetuloa verkostoitumaan ja kehittämään bisnestä!

Lue lisää: TID Business Forum

TID Business Forum 8.-10.3.2018 Porvoon Taidetehdas

Sparrausta liiketoimintaan

Niina Kaakkurivaara teeteeShop

Usko omiin ideoihin vahvistui

Tekstiiliteollisuus Oy hyötyi Kasvu Openista

Porvoolaisen Tekstiiliteollisuus Oy:n toimitusjohtaja Niina Kaakkurivaara, 44, kuuli Kasvu Open -sparrauksesta sattumalta ja kiinnostui. Yrityksen kehittämisohjelmaan haki 32 itäuusmaalaista yritystä. Niistä 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa pääsi mukaan. Valitut saivat Kasvupolku®-sparrauksessa yrityselämän asiantuntijoilta kahden päivän ajan maksutonta tukea liiketoiminnan kehittämiseen.

Tekstiiliteollisuus Oy:ssä, kuten monessa muussakin yrityksessä, lama on vaikuttanut kuluttajakauppaan ja tukkukauppa on murroksessa. Yrityksen liikevaihto on laskenut useamman vuoden peräkkäin.

– Tukkukaupan päämiehissämme on tapahtunut muutoksia ja monet tilaavat tuotteensa suoraan ulkomailta eivätkä kauttamme kuten ennen. Jotkut myyntikanavat ovat muotoutuneet uudelleen, pitää tietää kenelle myydään ja mitä myydään. Lisäksi omistajanvaihdos kuluvana vuonna on tuonut oman lisänsä toimintaan. Aiemmin Sirpa ja Pertti Stark toimivat yrittäjinä kanssani. Kesällä he luopuivat osuudestaan ja tällä hetkellä toimin omistaja-yrittäjänä yksin. Tavoitteenani on luotsata lankakauppa tälle vuosituhannelle, Kaakkurivaara summaa.

Sparrauksessa kasvua haetaan yrittäjän omista lähtökodista, oli tavoitteena sitten lisätä liikevaihtoa, henkilöstömäärää, lanseerata uusi tuote tai selvittää kansainvälistymisen mahdollisuuksia.

Kaakkurivaara pohti mielessään monia yrityksensä kasvua parantavia asioita kuten house brändiä, verkkokaupan kehittämistä ja vientiä.

– Yrittäjänä on aika lailla yksin ajatustensa kanssa, hän tietää.

Sparrauksen aikana Kaakkurivaara tapasi kymmenen valmentajaa eri aloilta. Hän sai keskitetysti tietoa markkinoinnista, myynnistä, strategiasta, hallitustyöskentelystä ja juridiikasta. Keskusteluissa tarkasteltiin yrityksen nykytilaa ja suuntaa mihin sitä halutaan viedä.

– Ideani yrityksen kehittämisestä vahvistuivat ja kiteytyivät toimintamalleiksi. Kivijalkamme ovat neuleohjeet. Ohjepalvelu ja myytävät langat muodostavat synergian, ne tukevat toinen toistaan ja helpottavat asiakkaan valintoja. Uutena toimintana järjestämme syksyn mittaan myös neulontakursseja, Kaakkurivaara vinkkaa.

Tekstiiliteollisuus Oy teeteeShop

Lankojen lisäksi myynnissä on kotimaista ja skandinaavista ilmettä edustavia sisustavaroita, jatkossa kenties muutakin.

Nyt hyllyille on jo ilmestynyt hyvän menekin saavuttaneet Annie Sloan -kalkkimaalit, -siveltimet ja -vahat.

– Niiden tiimoilta järjestämme maalauskursseja. Kaupallamme teetee SHOPilla on hyvä liikepaikka vanhassa kaupungissa. Se antaa toiminnallemme mainiot puitteet, Kaakkurivaara iloitsee.

Tärkeimmät kehityskohteet ovat kuitenkin verkkopalveluiden uudistaminen ja tukkukaupan kehittäminen.

– En halua paljastaa kaikkia muutoksia mitä on tulossa, mutta pointtina on toiminnan selkiyttäminen ja suoraviivaistaminen.

Tukkupuolella Tekstiiliteollisuus on saanut Ruotsin lisäksi Norjan uudeksi vientimaaksi. Norjassa kaikki tuntuvat neulovan ja mikäs sen parempaa lankakaupan näkövinkkelistä. Sinne yritys vie oman teetee-brändin lankoja sekä saksalaisia Scholler- ja englantilaisia Sirdar-lankoja.

Kasvu Open -sparrauksen yritysesittelyn yhteyteen kuuluu muutaman minuutin ns. hissipuheen eli pitchin pitäminen, jossa oma liikeidea ”myydään” muille. Sparrausten jälkeen järjestetään päätöstilaisuus, jossa valitaan kaksi lupaavinta yritystä jatkoon saamaan lisäoppia ja kohti valtakunnallista finaalia. Itä-Uudeltamaalta jatkoon pääsi lapinjärveläinen yrtti- ja versosalaatin viljelyyn erikoistunut Robben Pikku Puutarha Oy.

Vaikka jatkopaikka jäi Tekstiiliteollisuudelta saamatta, on toimitusjohtaja tyytyväinen.

– Oli todella mielenkiintoista keskustella eri alojen ammattilaisten kanssa ja tavata muita yrittäjiä. Ajatukset yrityksen kehittämisen suunnasta vahvistuivat.

Teksti: Leila Toffer-Kares, kuvat: Srba Lukić

Tekstiiliteollisuus Oy

Tekstiiliteollisuus Oy on vuonna 1934 perustettu lankojen ja käsityötarvikkeiden tukkuliike. 1970-luvulle saakka yhtiö valmisti myös kankaita. Lankojen tukkukauppaa yhtiö on käynyt 70-luvulta saakka. Tukkukaupan osuus on 70 % liikevaihdosta. Loput 30 % kertyy kuluttajamyynnistä ja verkkokaupasta.

Yrityksellä on Porvoon vanhassa kaupungissa oma myymälä, teeteeSHOP.

Jälleenmyyjäverkosto kattaa koko Suomen ja Ruotsin.

Vientiä on Ruotsiin ja Norjaan, Pienessä mittakaavassa kauppaa käydään lisäksi Venäjän kanssa.

Omien teetee-lankojen lisäksi yritys tuo maahan englantilaisia Sirdar- ja Sublime-lankoja, saksalaisia Schoeller & Stahl/Austerman sekä Lamana-lankoja Turkista tulevat sukkalangat. Myös Italiasta ja Portugalista tuodaan lankoja.

Neulemalleille, teetee-langoille ja -lehdelle on myönnetty Design from Finland -tunnuksen käyttöoikeus.

Yrityksen palveluksessa työskentelee seitsemän henkilöä ja lisäksi agentti Ruotsissa.

Lisätietoja tekstiiliteollisuus.fi

KasvuOpen

Kasvu Open auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kasvamaan yrityksen koosta tai iästä riippumatta. Vuonna 2017 tavoitteena on antaa maksutta sparrausta 450 yritykselle yli tuhannen asiantuntijan voimin 30 Kasvupolulla. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin 25. – 26.10.2017, jossa 100 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset. Itä-Uudellamaalla järjestelyistä vastaa Posintra.

Lue myös TID-artikkelit:

KasvuOpen – Ikkuna maailmaan

KasvuOpen kiidättää kasvuun

Lupaavia kasvutarinoita

Rohkeasti maailmalle

 

Lisätietoja kasvuopen.fi

Virtaa maaseutuyrittäjyyteen

maaseuturahoitus

Usein maaseutuohjelman tuista puhuttaessa syntyy mielikuva siitä, että tuet on tarkoitettu vain maatalouteen. Monella saattaa kuitenkin tulla yllätyksensä se, että maaseutuohjelman tuilla tuetaan hyvinkin monipuolisesti erilaista yrittäjyyttä ja yritystoimintaa, oli kyseessä liiketoiminnan aloittaminen, monipuolistaminen tai kasvattaminen.

Maaseutuohjelman tukien tarkoitus on edistää maaseutualueiden kehittymistä, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Maaseutuohjelman tuilla on tarkoitus nimenomaisesti tukea maaseudun yrittäjyyttä. Kaupunkien keskusta-alueille tukea ei voi saada.

Itä-Uudellamaalla on tuettu monipuolisesti erilaista yritystoimintaa, kuten panimonalan yrityksiä, huonekaluvalmistajia ja rakennusalan toimijoita.

Maaseutuyrittäjyys

Maaseutuohjelman yritystuet on jaettu kahteen ryhmään, investointitukeen ja perustamistukeen. Rahoituksen myöntää Uudenmaan ELY-keskus tai Leader-ryhmä. Tämä saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta maksajasta riippumatta tukea voi hakea helposti samasta Hyrrä-järjestelmästä.

Investointituki voidaan myöntää aloittavalle tai jo toimivalle yritykselle. Investointituella voidaan tukea aineellista tai aineetonta investointia. Investoinnin toteutettavuustutkimuksella on mahdollista selvittää mm. investoinnin toteuttamisen taloudellisia ja teknillisiä edellytyksiä.

Perustamistukea myönnetään ensisijaisesti aloittavalle yritykselle. Tukea voidaan kuitenkin myöntää jo toimivalle yritykselle täysin uuden liiketoiminta-alan käynnistämiseen. Perustamistuella voidaan tukea mm. liiketoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä tarvittavia asiantuntija- tai neuvontapalveluita. Perustamistuella ei tueta yrityksen juoksevien kulujen kattamista tai yrittäjän palkkaa.

Maaseutuohjelman tukiaika jatkuu vuoteen 2020. Lisätietoja maaseutuohjelmasta saa osoitteesta Uusimaaseutu.fi

Entistä parempia yritysideoita

Ideointia

Uusyrityskeskusten yritysneuvonnan kautta perustettiin tämän vuoden tammi-kesäkuussa kuusi prosenttia enemmän yrityksiä kuin vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla. Eniten yrityksiä perustivat 26­−30-vuotiaat.

Vuoden 2017 alkupuoliskolla perustettiin uusyrityskeskusten kautta yhteensä 3933 yritystä. Tämä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten (3705).

Uusia asiakkaita oli tarkastelujaksolla yhteensä 8132, mikä on puolestaan viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

− Tämä kehitys on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa. Kun yleinen taloustilanne kohenee, asiakkaita on vähemmän ja perustettuja yrityksiä enemmän. Näyttää siis yhä vahvemmin siltä, että epätoivo työmarkkinoilla on väistymässä ja neuvontaan tullaan entistä parempien yritysideoiden ja yrittäjävalmiuksien kanssa, iloitsee Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.

Nuoret hakeutuvat yrittäjiksi

Nuoret ovat edelleen vahvasti edustettuina uusyrityskeskusten asiakaskunnassa. Alle 36-vuotiaiden osuus kaikista uusyrityskeskusten asiakkaista oli tammi-kesäkuussa 51 %. Eniten yrityksiä (18 %) perustivat 26−30-vuotiaat.

− On todella hienoa, että nuoret luovat itselleen työtä yrittäjyyden kautta aivan erilaisella innolla kuin ennen! Yrittäjyydestä on tullut viime vuosina entistä trendikkäämpää ja Suomessa on monia hienoja yrityksiä, jotka toimivat varmasti esikuvina nuorille, Jokilampi toteaa.

Uusyrityskeskus yritysneuvonta asiakkaiden ikäjakauma

Nuorille tulisi olla tarjolla yritysneuvontaa vielä pitkään aloitusvaiheen jälkeenkin, jotta yritysten mahdollinen kasvupotentiaali ei jäisi hyödyntämättä.

− Perustamisvaiheen jälkeen yrittäjällä on monia karikkoja väisteltävänään ja toisaalta myös kasvumahdollisuuksia. Uusyrityskeskukset tahtoisivat kulkea tiiviimmin tuoreen yrittäjän rinnalla ensimmäisten vuosien ajan, mutta tällä hetkellä toiminnan resurssit eivät valitettavasti riitä siihen, Jokilampi harmittelee.

Suomen 30 uusyrityskeskusta tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista yritysneuvontaa alkaville yrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville. Uusyrityskeskusten neuvonnalla on ISO 9001/2008 laatusertifikaatti. Laatukriteerit edellyttävät, että kahden vuoden kuluttua yli 90 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua vähintään 80 prosenttia uusyrityskeskusten kautta toimintansa aloittaneista yrityksistä on edelleen toiminnassa. Suomen Uusyrityskeskukset ry on paikallisten uusyrityskeskusten yhteistoimintajärjestö. Tutustu uusyrityskeskusten toimintaan osoitteessa www.uusyrityskeskus.fi.

Lähde: ePressi.com

 

Teippiä ja tarraa

Kevätkummun pienteollisuusalueella P-merkin yrittäjät Leena Sundén ja Eija Nieminen purkavat täydellä touhulla työruuhkaa. Teippaukset ja niiden suunnittelu on työllistänyt siskoksia jo reilut 20 vuotta. Tänä aikana yrittäjyyden perusasiat eivät juurikaan ole muuttuneet, mutta valmistustavat sen sijaan sitäkin enemmän.

  • Yrittäjinä tavoitteemme on pitää itsemme työssä kiinni. Siitä meidän yrityksemmekin sai alkunsa vuonna 1995, kun silloinen työnantaja oli mennyt konkurssiin, naiset muistelevat alkuaikoja.

Ammattitaito oli hallussa ja yrittäjäkurssi antoi valmiudet firman perustamiseen. EU:n naiskomissio yllätti siskokset myöntämällä avustuksen innovatiiviseen naisyrittäjätoimintaan miesvaltaisella alalla. Tuolloin firmaan palkattiin myös työntekijä, Heli Nikula, joka on yhä joukossa mukana kiireisimpinä aikoina.

Nyt parin vuosikymmenen jälkeen Leena Sundén ja Eija Nieminen voivat jo hymyillen muistella niitäkin kertoja, kun pajaan saapui ns. tytöttelijöitä. ”Missä teidän pomo on?”, kuului yleinen kysymys.

P-Merkki Porvoo autonteippaukset

Heli Nikula viimeistelee auton konepellin suojakalvotusta P-merkin tiloissa Porvoossa.

Tekniikassa isoja harppauksia

P-merkki tarjoaa muun muassa ajoneuvojen ja liike- ym. tilojen teippauksia ja tekee tarroja ja tulosteita. Monet Porvoossakin näkyvät mainostaulut, opasteet, kyltit sekä tuote- ja yrityskilvet ovat P-merkin käsialaa.

  • Käsityötä on yhä paljon, mutta ohjelmat, koneet ja materiaalit ovat menneet isoin harppauksin eteenpäin ja parempaan suuntaan. Ennen esimerkiksi tekstit tehtiin irtokirjaimista, nykyään teemme enemmän tulosteita. Yleistynyt ajoneuvojen yliteippauskalvokin on usein tulostepintaa, Leena Sundén kertoo.

Pienessä yrityksessä työtehtäviin tartutaan valikoimatta, mutta työnjakoakin on. Leenalla on vastuullaan mm. reskontra ja tuotantotyö, Eijalla puolestaan asiakasyhteydenpito ja mallisuunnittelu. Sarjatuotantoa ei juurikaan ole.

  • 95 prosenttia töistä on uniikkeja, mikä tarkoittaa, että asiakkaan kanssa käydään läpi toiveet ja sen mukaisesti lähdemme suunnittelemaan. Joskus työstämme useampia malleja. Meidän on osattava kuunnella asiakkaan tarpeita, samalla kun on tunnettava julkisia säädöksiä, Eija Nieminen toteaa.

Monet suunnittelijat käyttävät P-merkkiä töidensä toteuttajana.

  • Yritystoimintamme mahdollistavat uskolliset asiakkaat, yrittäjät tuumivat yhdessä.

Artikkelikuvassa yrittäjät Leena Sundén (vas.) ja Eija Nieminen. ”Kyltit ja mainostaulut valmistuvat kätevästi monille eri pohjamateriaaleille käyttötarkoituksen mukaan” he kertovat.

www.p-merkki.fi

Teksti ja kuvat: Tuula Lukic

Artikkeli on julkaistu myös Porvoon Yrittäjien Pore-lehdessä, jonka TT-Tuulet Kustannus Oy tuottaa.

Mä oksalla ylimmällä…

Touran Puu-apu Oy

Touko-kesäkuun vaihteessa luonto on vielä hyvässä kasvuvaiheessa ja lintujen pesintä täydessä käynnissä. Arboristi voi sen sijaan vähän hengähtää – pitkin alkuvuotta onkin jo tullut kiipeiltyä yhdessä jos toisessa puussa.

  • Puita leikataan aina siihen asti, kunnes lehdet puhkeavat. Seuraava lehtipuiden leikkuuaika on juhannuksesta elokuun loppuun, kertoo puunhoidon ammattilainen Tuomo Toura.

Hän kehottaakin ihmisiä nyt nauttimaan luonnosta. Jos kuitenkin puiden kunto omalla pihalla huolettaa, kannattaa pyytää kuntoarvio. Arboristin tehtävänä on tunnistaa muun muassa rakenteellisia vikoja tai sienitauteja.

Tuomo Toura on toiminut puunhoidon ammattilaisena reilut kymmenen vuotta. Arboristikoulutuksen lisäksi hänellä on metsäalan insinöörin paperit. Työssä kiehtoo fyysisyys.

Tuomo Toura ja Erik Nevalainen

Tuomo Toura (oik.) ja Erik Nevalainen olivat puunhoitotehtävissä Porvoossa huhtikuun lopulla.

  • Käsillä tekeminen, fyysinen työ ja kiipeily tuovat omanlaisia innostavia haasteita, ja onhan se aika hienoa, että pysyy hyvässä kunnossa vain työtä tekemällä, Toura naurahtaa.

Yrittäjyys on alalle ominaista ja näin on myös Tuomo Touran kohdalla. Hän perusti yrityksensä heti valmistuttuaan. Puiden hoitoon ja pihapuiden kaatoon erikoistuneen Touran Puu-apu Oy:n kotipaikka on Pukkila, josta käsin toimintaa on koko Etelä-Suomen alueella ja kauempanakin, jos tarve vaatii.

Arboristien ilosanoma

Touralla on yksi vakituinen työntekijä ja yksi säännöllisesti tuntitöitä tekevä, mutta arboristit tukeutuvat myös vahvasti yhteistyöverkostoonsa, eli kun yritykset ovat mikroyrityksiä, ne hyödyntävät toistensa apua. Kuten Toura toteaa, yhteistyö on nykyaikaa ja joustavampi tapa kuin palkata omaa henkilöstöä.

  • Alalla ei ole yhtään isoa yritystä, joten siinäkin mielessä on luontevaa ryhtyä itse yrittäjäksi. Aluksi tein sivutoimisena ja olin muiden apuna työmailla. Pikku hiljaa alkoi tulla omia asiakkaita, Toura selvittää yrityksensä kehityskaarta.

Asiakaskunnasta pääosa on taloyhtiöitä. Myös seurakunnat ja kaupungit ovat merkittäviä toimeksiantajia.

Ehkä emme tule ajatelleeksi, kuinka iso pääoma kunnilla – siis meillä kaikilla asukkailla – on kiinni puustossa. Väärillä toimenpiteillä tämän vehreän omaisuutemme elin-ikää saatetaan lyhentää monilla vuosilla.

  • Minä julistan mielelläni arboristin ilosanomaa eli koulutetun puunhoitohenkilöstön merkitystä. Kunnissa on kyllä ymmärretty tämä, ja onneksi suuntaus on se, että kilpailutuksissa urakoitsijoiltakin vaaditaan ammattilaisten käyttöä. Tätä asiaa on Suomen Puunhoidon yhdistys ajanut voimakkaasti, Toura kertoo.

Arboristi Tuomo Toura

Tunteiden kuohahtelua

Vuosien varrella Touralle on kertynyt kokemusta monenlaisista tilanteista. Uudet haasteet ja asiatuntemuksen kertyminen ovat työn suola. Kun hän miettii mieleenpainuvimpia työkeikkojaan, ajatukset siirtyvät uran alkuaikoihin ja Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.

  • Puut olivat Suomen mittakaavassa ajatellen harvinaisen isoja ja viiden vaahteran kaatamiseen meni useampi päivä. Oksia ei voinut päästää vapaalla pudotuksella maahan, vaan kaikki oli laskettava alas köysillä, Toura muistelee.

Riski hautamuistomerkkien vahingoittumisesta oli koko ajan pidettävä mielessä. Lisäksi vanhojen vaahteroiden kaataminen historiallisestikin merkittävällä alueella on varmasti herättänyt tunteita myös ulkopuolisissa.

  • Puut herättävät tunteita laajalla skaalalla ja sen me ammattilaiset saamme kohdata usein esimerkiksi taloyhtiöissä. On ihmisiä, jotka haluavat kaataa kaiken, kun taas toisessa ääripäässä oksaakaan ei saisi katkaista.

Toura itse nauttii luonnosta ja puut ovat aina kiehtoneet häntä. Ammattilaisena hän kuitenkin toivoisi ihmisiltä maalaisjärjen käyttöä ja että puiden hoitoon ja kaatoon pystyttäisiin suhtautumaan myös käytännön kannalta.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic

 

 

 

Herätys, pysähdy!

Pore kevät 2017

Päivitä liikeideasi, kehottaa Porvoon Yrittäjien puheenjohtaja Pontus Palmqvist kevään Pore-lehdessä, joka on jaettu tällä viikolla 3536 yritysosoitteeseen Porvoossa. Porvoon Yrittäjät ry otti käyttöön uuden päivitetyn postituslistan. Porvoolaisyrittäjä, mikäli et saanut lehteä, ilmoitathan siitä (puh. 040-7078197/Tuula Lukic tai toimitus(at)tuulet.fi.).

Pore-lehti avautuu pdf-muodossa kansikuvalinkistä:

Pore kevät 2017 kansikuvassa Herek Tom Ahlberg ja Kenneth Lilja

Poreessa juttua riittää niin konkariyrittäjien kuin nuorten tulokkaiden kanssa. Haastattelussa ovat mm. Vuoden Yritys, Herek Oy:n yrittäjät Tom Ahlberg ja Kenneth Lilja (kansikuvassa) sekä Vuoden Tulokas Kliffa & Klubi yrittäjänelikko Juho Tanska, Tony Klemets, Jessica Lindroos ja Aaro Tukiainen (kuvassa alla).

Kliffa & Klubi Juho Tanska, Tony Klemets, Jessica Lindroos ja Aaro Tukiainen

Porvoon Autokoulun 70-vuotisjuhlan kunniaksi haastateltavina ovat myös yrittäjät, sisko ja sen veli, Helen Högström ja Miko Högström.

Porvoon Autokoulu Helen Högström ja Miko Högström

Huhti-toukokuun aikana Porvoon Yrittäjät ry:n jäseneksi sähköpostin porvoon(at)yrittajat.fi kautta liittyneiden kesken arvotaan 400 euron arvoinen matkalahjakortti. Kysy lisää eduista ja jäsenmaksusta puh. 050 917 3304 tai lue www.yrittajat.fi/liity.

Hyvinvointia kuntaan

Srba Lukic kuntavaalit 2017

Nykymaailmassa työnteko ja kiire vievät yhä suuremman osan meidän elämästämme. Kaikki pitäisi olla heti ja nyt. Vedotaan kovaan kilpailuun ja markkinatalouteen, jotta saadaan niin työntekijöistä kuin työnantajista lypsettyä viimeinenkin minuutti ja viimeinen penni.

Vaalien alla melkein jokainen ehdokas on nostanut kunnan hyvinvoinnin omaksi tavoitteekseen – mitä se sitten tarkoittaakin meille jokaiselle. Itsekin olen nostanut hyvinvoinnin vaaliteemaksi. Ennen kuin päädyin siihen, mietin, mitä hyvinvoinnilla tarkoitan.

Voidaksemme hyvin meidän on koettava onnistumisia niin työelämässämme kuin vapaa-ajassamme ja kaikissa arjen tilanteissa, jotta jaksaisimme eteenpäin. Kunta on se taho, joka luo edellytyksiä hyvinvoinnille.

Hyvinvointi ei aina ole rahakysymys, mutta kunnan palveluita ei voi tuottaa ilman rahaa. Kunnan tulot perustuvat veroihin, mutta kun kassaongelmia tulee, päättäjät lähes aina käyttävät keinoja, jotka eivät tue hyvinvointia, vaan tuhoavat sitä. Budjettivajeet korjataan velanotolla, leikkauksilla, irtisanomisilla ja veronkorotuksilla sen sijaan, että tuettaisiin kunnan elinvoimaa, yritysten mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa ja sitä kautta lisättäisiin työllisyyttä ja veronmaksukykyä.

Yritykset ja yrittäjyys ovat kunnan hyvinvoinnin peruspilareita. Siksi minun on mahdoton hyväksyä sitä, että kunta perustaa omia yhtiöitä, jotka kilpailevat yksityisyrittäjien kanssa samoista asiakkaista. Tässä yhteydessä kritiikkini ei kohdistu yhtiöihin, jotka linkittyvät kunnan peruspalveluihin ja asukkaille välttämättömiin tarpeisiin kuten sähkö ja vesi, vaan tilanteisiin, joissa kunta vääristää tervettä kilpailua käyttämällä siihen yhteisiä verorahoja. Näistä yrityksistä on ollut enemmän menoja kuin tuloja, sillä osaaminen ja tulosvastuu ovat olleet heikoissa kantimissa.

Olen yrittäjä ja työ täyttää suuren osan elämääni. En silti ajattele, että työ on elämässä kaikki tai että mikään tekeminen saisi puristaa tekijöistään kaikkia mehuja. Kunta ei voi menestyä ilman hyviä tekijöitä ja hyvinvoivia ihmisiä. Olimmepa sitten työntekijöitä tai työnantajia, eläkeläisiä tai opiskelijoita, meissä on oltava realismin lisäksi myös ripaus artistia ja hedonistia.

Srba Lukic Porvoon kokoomus Kuntavaalit 2017 nro 73Srba Lukic, yrittäjä, teollinen muotoilija

Kuntavaaliehdokas 2017, Porvoon kokoomus, nro 73.

TT-Tuulet Kustannus Oy, toimitusjohtaja

Porvoon kokoomuksen hallituksen jäsen

Porvoon Yrittäjien hallituksen jäsen 2012-2016