Category Archives: Yrittäjyys

Sparrausta liiketoimintaan

Niina Kaakkurivaara teeteeShop

Usko omiin ideoihin vahvistui

Tekstiiliteollisuus Oy hyötyi Kasvu Openista

Porvoolaisen Tekstiiliteollisuus Oy:n toimitusjohtaja Niina Kaakkurivaara, 44, kuuli Kasvu Open -sparrauksesta sattumalta ja kiinnostui. Yrityksen kehittämisohjelmaan haki 32 itäuusmaalaista yritystä. Niistä 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa pääsi mukaan. Valitut saivat Kasvupolku®-sparrauksessa yrityselämän asiantuntijoilta kahden päivän ajan maksutonta tukea liiketoiminnan kehittämiseen.

Tekstiiliteollisuus Oy:ssä, kuten monessa muussakin yrityksessä, lama on vaikuttanut kuluttajakauppaan ja tukkukauppa on murroksessa. Yrityksen liikevaihto on laskenut useamman vuoden peräkkäin.

– Tukkukaupan päämiehissämme on tapahtunut muutoksia ja monet tilaavat tuotteensa suoraan ulkomailta eivätkä kauttamme kuten ennen. Jotkut myyntikanavat ovat muotoutuneet uudelleen, pitää tietää kenelle myydään ja mitä myydään. Lisäksi omistajanvaihdos kuluvana vuonna on tuonut oman lisänsä toimintaan. Aiemmin Sirpa ja Pertti Stark toimivat yrittäjinä kanssani. Kesällä he luopuivat osuudestaan ja tällä hetkellä toimin omistaja-yrittäjänä yksin. Tavoitteenani on luotsata lankakauppa tälle vuosituhannelle, Kaakkurivaara summaa.

Sparrauksessa kasvua haetaan yrittäjän omista lähtökodista, oli tavoitteena sitten lisätä liikevaihtoa, henkilöstömäärää, lanseerata uusi tuote tai selvittää kansainvälistymisen mahdollisuuksia.

Kaakkurivaara pohti mielessään monia yrityksensä kasvua parantavia asioita kuten house brändiä, verkkokaupan kehittämistä ja vientiä.

– Yrittäjänä on aika lailla yksin ajatustensa kanssa, hän tietää.

Sparrauksen aikana Kaakkurivaara tapasi kymmenen valmentajaa eri aloilta. Hän sai keskitetysti tietoa markkinoinnista, myynnistä, strategiasta, hallitustyöskentelystä ja juridiikasta. Keskusteluissa tarkasteltiin yrityksen nykytilaa ja suuntaa mihin sitä halutaan viedä.

– Ideani yrityksen kehittämisestä vahvistuivat ja kiteytyivät toimintamalleiksi. Kivijalkamme ovat neuleohjeet. Ohjepalvelu ja myytävät langat muodostavat synergian, ne tukevat toinen toistaan ja helpottavat asiakkaan valintoja. Uutena toimintana järjestämme syksyn mittaan myös neulontakursseja, Kaakkurivaara vinkkaa.

Tekstiiliteollisuus Oy teeteeShop

Lankojen lisäksi myynnissä on kotimaista ja skandinaavista ilmettä edustavia sisustavaroita, jatkossa kenties muutakin.

Nyt hyllyille on jo ilmestynyt hyvän menekin saavuttaneet Annie Sloan -kalkkimaalit, -siveltimet ja -vahat.

– Niiden tiimoilta järjestämme maalauskursseja. Kaupallamme teetee SHOPilla on hyvä liikepaikka vanhassa kaupungissa. Se antaa toiminnallemme mainiot puitteet, Kaakkurivaara iloitsee.

Tärkeimmät kehityskohteet ovat kuitenkin verkkopalveluiden uudistaminen ja tukkukaupan kehittäminen.

– En halua paljastaa kaikkia muutoksia mitä on tulossa, mutta pointtina on toiminnan selkiyttäminen ja suoraviivaistaminen.

Tukkupuolella Tekstiiliteollisuus on saanut Ruotsin lisäksi Norjan uudeksi vientimaaksi. Norjassa kaikki tuntuvat neulovan ja mikäs sen parempaa lankakaupan näkövinkkelistä. Sinne yritys vie oman teetee-brändin lankoja sekä saksalaisia Scholler- ja englantilaisia Sirdar-lankoja.

Kasvu Open -sparrauksen yritysesittelyn yhteyteen kuuluu muutaman minuutin ns. hissipuheen eli pitchin pitäminen, jossa oma liikeidea ”myydään” muille. Sparrausten jälkeen järjestetään päätöstilaisuus, jossa valitaan kaksi lupaavinta yritystä jatkoon saamaan lisäoppia ja kohti valtakunnallista finaalia. Itä-Uudeltamaalta jatkoon pääsi lapinjärveläinen yrtti- ja versosalaatin viljelyyn erikoistunut Robben Pikku Puutarha Oy.

Vaikka jatkopaikka jäi Tekstiiliteollisuudelta saamatta, on toimitusjohtaja tyytyväinen.

– Oli todella mielenkiintoista keskustella eri alojen ammattilaisten kanssa ja tavata muita yrittäjiä. Ajatukset yrityksen kehittämisen suunnasta vahvistuivat.

Teksti: Leila Toffer-Kares, kuvat: Srba Lukić

Tekstiiliteollisuus Oy

Tekstiiliteollisuus Oy on vuonna 1934 perustettu lankojen ja käsityötarvikkeiden tukkuliike. 1970-luvulle saakka yhtiö valmisti myös kankaita. Lankojen tukkukauppaa yhtiö on käynyt 70-luvulta saakka. Tukkukaupan osuus on 70 % liikevaihdosta. Loput 30 % kertyy kuluttajamyynnistä ja verkkokaupasta.

Yrityksellä on Porvoon vanhassa kaupungissa oma myymälä, teeteeSHOP.

Jälleenmyyjäverkosto kattaa koko Suomen ja Ruotsin.

Vientiä on Ruotsiin ja Norjaan, Pienessä mittakaavassa kauppaa käydään lisäksi Venäjän kanssa.

Omien teetee-lankojen lisäksi yritys tuo maahan englantilaisia Sirdar- ja Sublime-lankoja, saksalaisia Schoeller & Stahl/Austerman sekä Lamana-lankoja Turkista tulevat sukkalangat. Myös Italiasta ja Portugalista tuodaan lankoja.

Neulemalleille, teetee-langoille ja -lehdelle on myönnetty Design from Finland -tunnuksen käyttöoikeus.

Yrityksen palveluksessa työskentelee seitsemän henkilöä ja lisäksi agentti Ruotsissa.

Lisätietoja tekstiiliteollisuus.fi

KasvuOpen

Kasvu Open auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kasvamaan yrityksen koosta tai iästä riippumatta. Vuonna 2017 tavoitteena on antaa maksutta sparrausta 450 yritykselle yli tuhannen asiantuntijan voimin 30 Kasvupolulla. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin 25. – 26.10.2017, jossa 100 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset. Itä-Uudellamaalla järjestelyistä vastaa Posintra.

Lue myös TID-artikkelit:

KasvuOpen – Ikkuna maailmaan

KasvuOpen kiidättää kasvuun

Lupaavia kasvutarinoita

Rohkeasti maailmalle

 

Lisätietoja kasvuopen.fi

Virtaa maaseutuyrittäjyyteen

maaseuturahoitus

Usein maaseutuohjelman tuista puhuttaessa syntyy mielikuva siitä, että tuet on tarkoitettu vain maatalouteen. Monella saattaa kuitenkin tulla yllätyksensä se, että maaseutuohjelman tuilla tuetaan hyvinkin monipuolisesti erilaista yrittäjyyttä ja yritystoimintaa, oli kyseessä liiketoiminnan aloittaminen, monipuolistaminen tai kasvattaminen.

Maaseutuohjelman tukien tarkoitus on edistää maaseutualueiden kehittymistä, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Maaseutuohjelman tuilla on tarkoitus nimenomaisesti tukea maaseudun yrittäjyyttä. Kaupunkien keskusta-alueille tukea ei voi saada.

Itä-Uudellamaalla on tuettu monipuolisesti erilaista yritystoimintaa, kuten panimonalan yrityksiä, huonekaluvalmistajia ja rakennusalan toimijoita.

Maaseutuyrittäjyys

Maaseutuohjelman yritystuet on jaettu kahteen ryhmään, investointitukeen ja perustamistukeen. Rahoituksen myöntää Uudenmaan ELY-keskus tai Leader-ryhmä. Tämä saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta maksajasta riippumatta tukea voi hakea helposti samasta Hyrrä-järjestelmästä.

Investointituki voidaan myöntää aloittavalle tai jo toimivalle yritykselle. Investointituella voidaan tukea aineellista tai aineetonta investointia. Investoinnin toteutettavuustutkimuksella on mahdollista selvittää mm. investoinnin toteuttamisen taloudellisia ja teknillisiä edellytyksiä.

Perustamistukea myönnetään ensisijaisesti aloittavalle yritykselle. Tukea voidaan kuitenkin myöntää jo toimivalle yritykselle täysin uuden liiketoiminta-alan käynnistämiseen. Perustamistuella voidaan tukea mm. liiketoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä tarvittavia asiantuntija- tai neuvontapalveluita. Perustamistuella ei tueta yrityksen juoksevien kulujen kattamista tai yrittäjän palkkaa.

Maaseutuohjelman tukiaika jatkuu vuoteen 2020. Lisätietoja maaseutuohjelmasta saa osoitteesta Uusimaaseutu.fi

Entistä parempia yritysideoita

Ideointia

Uusyrityskeskusten yritysneuvonnan kautta perustettiin tämän vuoden tammi-kesäkuussa kuusi prosenttia enemmän yrityksiä kuin vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla. Eniten yrityksiä perustivat 26­−30-vuotiaat.

Vuoden 2017 alkupuoliskolla perustettiin uusyrityskeskusten kautta yhteensä 3933 yritystä. Tämä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten (3705).

Uusia asiakkaita oli tarkastelujaksolla yhteensä 8132, mikä on puolestaan viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

− Tämä kehitys on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa. Kun yleinen taloustilanne kohenee, asiakkaita on vähemmän ja perustettuja yrityksiä enemmän. Näyttää siis yhä vahvemmin siltä, että epätoivo työmarkkinoilla on väistymässä ja neuvontaan tullaan entistä parempien yritysideoiden ja yrittäjävalmiuksien kanssa, iloitsee Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.

Nuoret hakeutuvat yrittäjiksi

Nuoret ovat edelleen vahvasti edustettuina uusyrityskeskusten asiakaskunnassa. Alle 36-vuotiaiden osuus kaikista uusyrityskeskusten asiakkaista oli tammi-kesäkuussa 51 %. Eniten yrityksiä (18 %) perustivat 26−30-vuotiaat.

− On todella hienoa, että nuoret luovat itselleen työtä yrittäjyyden kautta aivan erilaisella innolla kuin ennen! Yrittäjyydestä on tullut viime vuosina entistä trendikkäämpää ja Suomessa on monia hienoja yrityksiä, jotka toimivat varmasti esikuvina nuorille, Jokilampi toteaa.

Uusyrityskeskus yritysneuvonta asiakkaiden ikäjakauma

Nuorille tulisi olla tarjolla yritysneuvontaa vielä pitkään aloitusvaiheen jälkeenkin, jotta yritysten mahdollinen kasvupotentiaali ei jäisi hyödyntämättä.

− Perustamisvaiheen jälkeen yrittäjällä on monia karikkoja väisteltävänään ja toisaalta myös kasvumahdollisuuksia. Uusyrityskeskukset tahtoisivat kulkea tiiviimmin tuoreen yrittäjän rinnalla ensimmäisten vuosien ajan, mutta tällä hetkellä toiminnan resurssit eivät valitettavasti riitä siihen, Jokilampi harmittelee.

Suomen 30 uusyrityskeskusta tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista yritysneuvontaa alkaville yrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville. Uusyrityskeskusten neuvonnalla on ISO 9001/2008 laatusertifikaatti. Laatukriteerit edellyttävät, että kahden vuoden kuluttua yli 90 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua vähintään 80 prosenttia uusyrityskeskusten kautta toimintansa aloittaneista yrityksistä on edelleen toiminnassa. Suomen Uusyrityskeskukset ry on paikallisten uusyrityskeskusten yhteistoimintajärjestö. Tutustu uusyrityskeskusten toimintaan osoitteessa www.uusyrityskeskus.fi.

Lähde: ePressi.com

 

Teippiä ja tarraa

Kevätkummun pienteollisuusalueella P-merkin yrittäjät Leena Sundén ja Eija Nieminen purkavat täydellä touhulla työruuhkaa. Teippaukset ja niiden suunnittelu on työllistänyt siskoksia jo reilut 20 vuotta. Tänä aikana yrittäjyyden perusasiat eivät juurikaan ole muuttuneet, mutta valmistustavat sen sijaan sitäkin enemmän.

  • Yrittäjinä tavoitteemme on pitää itsemme työssä kiinni. Siitä meidän yrityksemmekin sai alkunsa vuonna 1995, kun silloinen työnantaja oli mennyt konkurssiin, naiset muistelevat alkuaikoja.

Ammattitaito oli hallussa ja yrittäjäkurssi antoi valmiudet firman perustamiseen. EU:n naiskomissio yllätti siskokset myöntämällä avustuksen innovatiiviseen naisyrittäjätoimintaan miesvaltaisella alalla. Tuolloin firmaan palkattiin myös työntekijä, Heli Nikula, joka on yhä joukossa mukana kiireisimpinä aikoina.

Nyt parin vuosikymmenen jälkeen Leena Sundén ja Eija Nieminen voivat jo hymyillen muistella niitäkin kertoja, kun pajaan saapui ns. tytöttelijöitä. ”Missä teidän pomo on?”, kuului yleinen kysymys.

P-Merkki Porvoo autonteippaukset

Heli Nikula viimeistelee auton konepellin suojakalvotusta P-merkin tiloissa Porvoossa.

Tekniikassa isoja harppauksia

P-merkki tarjoaa muun muassa ajoneuvojen ja liike- ym. tilojen teippauksia ja tekee tarroja ja tulosteita. Monet Porvoossakin näkyvät mainostaulut, opasteet, kyltit sekä tuote- ja yrityskilvet ovat P-merkin käsialaa.

  • Käsityötä on yhä paljon, mutta ohjelmat, koneet ja materiaalit ovat menneet isoin harppauksin eteenpäin ja parempaan suuntaan. Ennen esimerkiksi tekstit tehtiin irtokirjaimista, nykyään teemme enemmän tulosteita. Yleistynyt ajoneuvojen yliteippauskalvokin on usein tulostepintaa, Leena Sundén kertoo.

Pienessä yrityksessä työtehtäviin tartutaan valikoimatta, mutta työnjakoakin on. Leenalla on vastuullaan mm. reskontra ja tuotantotyö, Eijalla puolestaan asiakasyhteydenpito ja mallisuunnittelu. Sarjatuotantoa ei juurikaan ole.

  • 95 prosenttia töistä on uniikkeja, mikä tarkoittaa, että asiakkaan kanssa käydään läpi toiveet ja sen mukaisesti lähdemme suunnittelemaan. Joskus työstämme useampia malleja. Meidän on osattava kuunnella asiakkaan tarpeita, samalla kun on tunnettava julkisia säädöksiä, Eija Nieminen toteaa.

Monet suunnittelijat käyttävät P-merkkiä töidensä toteuttajana.

  • Yritystoimintamme mahdollistavat uskolliset asiakkaat, yrittäjät tuumivat yhdessä.

Artikkelikuvassa yrittäjät Leena Sundén (vas.) ja Eija Nieminen. ”Kyltit ja mainostaulut valmistuvat kätevästi monille eri pohjamateriaaleille käyttötarkoituksen mukaan” he kertovat.

www.p-merkki.fi

Teksti ja kuvat: Tuula Lukic

Artikkeli on julkaistu myös Porvoon Yrittäjien Pore-lehdessä, jonka TT-Tuulet Kustannus Oy tuottaa.

Mä oksalla ylimmällä…

Touran Puu-apu Oy

Touko-kesäkuun vaihteessa luonto on vielä hyvässä kasvuvaiheessa ja lintujen pesintä täydessä käynnissä. Arboristi voi sen sijaan vähän hengähtää – pitkin alkuvuotta onkin jo tullut kiipeiltyä yhdessä jos toisessa puussa.

  • Puita leikataan aina siihen asti, kunnes lehdet puhkeavat. Seuraava lehtipuiden leikkuuaika on juhannuksesta elokuun loppuun, kertoo puunhoidon ammattilainen Tuomo Toura.

Hän kehottaakin ihmisiä nyt nauttimaan luonnosta. Jos kuitenkin puiden kunto omalla pihalla huolettaa, kannattaa pyytää kuntoarvio. Arboristin tehtävänä on tunnistaa muun muassa rakenteellisia vikoja tai sienitauteja.

Tuomo Toura on toiminut puunhoidon ammattilaisena reilut kymmenen vuotta. Arboristikoulutuksen lisäksi hänellä on metsäalan insinöörin paperit. Työssä kiehtoo fyysisyys.

Tuomo Toura ja Erik Nevalainen

Tuomo Toura (oik.) ja Erik Nevalainen olivat puunhoitotehtävissä Porvoossa huhtikuun lopulla.

  • Käsillä tekeminen, fyysinen työ ja kiipeily tuovat omanlaisia innostavia haasteita, ja onhan se aika hienoa, että pysyy hyvässä kunnossa vain työtä tekemällä, Toura naurahtaa.

Yrittäjyys on alalle ominaista ja näin on myös Tuomo Touran kohdalla. Hän perusti yrityksensä heti valmistuttuaan. Puiden hoitoon ja pihapuiden kaatoon erikoistuneen Touran Puu-apu Oy:n kotipaikka on Pukkila, josta käsin toimintaa on koko Etelä-Suomen alueella ja kauempanakin, jos tarve vaatii.

Arboristien ilosanoma

Touralla on yksi vakituinen työntekijä ja yksi säännöllisesti tuntitöitä tekevä, mutta arboristit tukeutuvat myös vahvasti yhteistyöverkostoonsa, eli kun yritykset ovat mikroyrityksiä, ne hyödyntävät toistensa apua. Kuten Toura toteaa, yhteistyö on nykyaikaa ja joustavampi tapa kuin palkata omaa henkilöstöä.

  • Alalla ei ole yhtään isoa yritystä, joten siinäkin mielessä on luontevaa ryhtyä itse yrittäjäksi. Aluksi tein sivutoimisena ja olin muiden apuna työmailla. Pikku hiljaa alkoi tulla omia asiakkaita, Toura selvittää yrityksensä kehityskaarta.

Asiakaskunnasta pääosa on taloyhtiöitä. Myös seurakunnat ja kaupungit ovat merkittäviä toimeksiantajia.

Ehkä emme tule ajatelleeksi, kuinka iso pääoma kunnilla – siis meillä kaikilla asukkailla – on kiinni puustossa. Väärillä toimenpiteillä tämän vehreän omaisuutemme elin-ikää saatetaan lyhentää monilla vuosilla.

  • Minä julistan mielelläni arboristin ilosanomaa eli koulutetun puunhoitohenkilöstön merkitystä. Kunnissa on kyllä ymmärretty tämä, ja onneksi suuntaus on se, että kilpailutuksissa urakoitsijoiltakin vaaditaan ammattilaisten käyttöä. Tätä asiaa on Suomen Puunhoidon yhdistys ajanut voimakkaasti, Toura kertoo.

Arboristi Tuomo Toura

Tunteiden kuohahtelua

Vuosien varrella Touralle on kertynyt kokemusta monenlaisista tilanteista. Uudet haasteet ja asiatuntemuksen kertyminen ovat työn suola. Kun hän miettii mieleenpainuvimpia työkeikkojaan, ajatukset siirtyvät uran alkuaikoihin ja Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.

  • Puut olivat Suomen mittakaavassa ajatellen harvinaisen isoja ja viiden vaahteran kaatamiseen meni useampi päivä. Oksia ei voinut päästää vapaalla pudotuksella maahan, vaan kaikki oli laskettava alas köysillä, Toura muistelee.

Riski hautamuistomerkkien vahingoittumisesta oli koko ajan pidettävä mielessä. Lisäksi vanhojen vaahteroiden kaataminen historiallisestikin merkittävällä alueella on varmasti herättänyt tunteita myös ulkopuolisissa.

  • Puut herättävät tunteita laajalla skaalalla ja sen me ammattilaiset saamme kohdata usein esimerkiksi taloyhtiöissä. On ihmisiä, jotka haluavat kaataa kaiken, kun taas toisessa ääripäässä oksaakaan ei saisi katkaista.

Toura itse nauttii luonnosta ja puut ovat aina kiehtoneet häntä. Ammattilaisena hän kuitenkin toivoisi ihmisiltä maalaisjärjen käyttöä ja että puiden hoitoon ja kaatoon pystyttäisiin suhtautumaan myös käytännön kannalta.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic

 

 

 

Herätys, pysähdy!

Pore kevät 2017

Päivitä liikeideasi, kehottaa Porvoon Yrittäjien puheenjohtaja Pontus Palmqvist kevään Pore-lehdessä, joka on jaettu tällä viikolla 3536 yritysosoitteeseen Porvoossa. Porvoon Yrittäjät ry otti käyttöön uuden päivitetyn postituslistan. Porvoolaisyrittäjä, mikäli et saanut lehteä, ilmoitathan siitä (puh. 040-7078197/Tuula Lukic tai toimitus(at)tuulet.fi.).

Pore-lehti avautuu pdf-muodossa kansikuvalinkistä:

Pore kevät 2017 kansikuvassa Herek Tom Ahlberg ja Kenneth Lilja

Poreessa juttua riittää niin konkariyrittäjien kuin nuorten tulokkaiden kanssa. Haastattelussa ovat mm. Vuoden Yritys, Herek Oy:n yrittäjät Tom Ahlberg ja Kenneth Lilja (kansikuvassa) sekä Vuoden Tulokas Kliffa & Klubi yrittäjänelikko Juho Tanska, Tony Klemets, Jessica Lindroos ja Aaro Tukiainen (kuvassa alla).

Kliffa & Klubi Juho Tanska, Tony Klemets, Jessica Lindroos ja Aaro Tukiainen

Porvoon Autokoulun 70-vuotisjuhlan kunniaksi haastateltavina ovat myös yrittäjät, sisko ja sen veli, Helen Högström ja Miko Högström.

Porvoon Autokoulu Helen Högström ja Miko Högström

Huhti-toukokuun aikana Porvoon Yrittäjät ry:n jäseneksi sähköpostin porvoon(at)yrittajat.fi kautta liittyneiden kesken arvotaan 400 euron arvoinen matkalahjakortti. Kysy lisää eduista ja jäsenmaksusta puh. 050 917 3304 tai lue www.yrittajat.fi/liity.

Hyvinvointia kuntaan

Srba Lukic kuntavaalit 2017

Nykymaailmassa työnteko ja kiire vievät yhä suuremman osan meidän elämästämme. Kaikki pitäisi olla heti ja nyt. Vedotaan kovaan kilpailuun ja markkinatalouteen, jotta saadaan niin työntekijöistä kuin työnantajista lypsettyä viimeinenkin minuutti ja viimeinen penni.

Vaalien alla melkein jokainen ehdokas on nostanut kunnan hyvinvoinnin omaksi tavoitteekseen – mitä se sitten tarkoittaakin meille jokaiselle. Itsekin olen nostanut hyvinvoinnin vaaliteemaksi. Ennen kuin päädyin siihen, mietin, mitä hyvinvoinnilla tarkoitan.

Voidaksemme hyvin meidän on koettava onnistumisia niin työelämässämme kuin vapaa-ajassamme ja kaikissa arjen tilanteissa, jotta jaksaisimme eteenpäin. Kunta on se taho, joka luo edellytyksiä hyvinvoinnille.

Hyvinvointi ei aina ole rahakysymys, mutta kunnan palveluita ei voi tuottaa ilman rahaa. Kunnan tulot perustuvat veroihin, mutta kun kassaongelmia tulee, päättäjät lähes aina käyttävät keinoja, jotka eivät tue hyvinvointia, vaan tuhoavat sitä. Budjettivajeet korjataan velanotolla, leikkauksilla, irtisanomisilla ja veronkorotuksilla sen sijaan, että tuettaisiin kunnan elinvoimaa, yritysten mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa ja sitä kautta lisättäisiin työllisyyttä ja veronmaksukykyä.

Yritykset ja yrittäjyys ovat kunnan hyvinvoinnin peruspilareita. Siksi minun on mahdoton hyväksyä sitä, että kunta perustaa omia yhtiöitä, jotka kilpailevat yksityisyrittäjien kanssa samoista asiakkaista. Tässä yhteydessä kritiikkini ei kohdistu yhtiöihin, jotka linkittyvät kunnan peruspalveluihin ja asukkaille välttämättömiin tarpeisiin kuten sähkö ja vesi, vaan tilanteisiin, joissa kunta vääristää tervettä kilpailua käyttämällä siihen yhteisiä verorahoja. Näistä yrityksistä on ollut enemmän menoja kuin tuloja, sillä osaaminen ja tulosvastuu ovat olleet heikoissa kantimissa.

Olen yrittäjä ja työ täyttää suuren osan elämääni. En silti ajattele, että työ on elämässä kaikki tai että mikään tekeminen saisi puristaa tekijöistään kaikkia mehuja. Kunta ei voi menestyä ilman hyviä tekijöitä ja hyvinvoivia ihmisiä. Olimmepa sitten työntekijöitä tai työnantajia, eläkeläisiä tai opiskelijoita, meissä on oltava realismin lisäksi myös ripaus artistia ja hedonistia.

Srba Lukic Porvoon kokoomus Kuntavaalit 2017 nro 73Srba Lukic, yrittäjä, teollinen muotoilija

Kuntavaaliehdokas 2017, Porvoon kokoomus, nro 73.

TT-Tuulet Kustannus Oy, toimitusjohtaja

Porvoon kokoomuksen hallituksen jäsen

Porvoon Yrittäjien hallituksen jäsen 2012-2016

 

Talkan taikasanat

Toimistotukku Talka TID Business Forum osastolla 6.3.2017

Monet porvoolaiset tunnistavat nimen Talka, ruotsiksi Talkka, jo vuosikymmenten ajalta. Useat yritykset ja yksityishenkilöt Porvoossa ja sen lähiseudulla ovat luottaneet ja luottavat yhä Toimistotukku Talka Oy:n asiantuntemukseen konttorikalusteiden ja tarvikkeiden hankinnassa. Erkki Talkan vuonna 1962 perustama liike toimi pitkään Porvoon keskustassa. Nykyisin sen löytää Teollisuustieltä. Kuusi henkilöä työllistävä yritys on pärjännyt hyvin kilpailussa isojen kansainvälisten toimijoiden joukossa.

– Lähtökohtana menestykselliselle liiketoiminnalle ovat oma oikea tuotevalikoima ja ammattitaito. Siten voimme tarjota asiakkaile tarpeellisia, hyviä tuotteita kilpailukykyiseen hintaan, tietää Talkan toimitusjohtaja Sakari Vehkala.

Kaupankäyntiin vaikuttaa hänen mukaansa myös yleinen taloudellinen toimintaympäristö ja asiakkaiden positiivinen vire. Ahkerakaan työnteko ei kasvata bisnestä, jos ympäristö on negatiivinen. Markkinoilla tulee olla imua.

– Aina yrityksen ei tarvitse kasvaa. Joskus riittää se, että liiketoiminta on kannattavaa ja mielekästä työpanokseen nähden. On tärkeää, ettei työ uuvuta liikaa, vaan jättää hyvän fiiliksen. Asiakaskunnasta tuleva positiivinen vire on meille signaali siitä, että meitä tarvitaan ja tuotteitamme halutaan.

Talka on yksi 16:sta Euro Toimistotukut Oy:n itsenäisestä yrityksestä. Kuuluminen siihen tuo etuja tavarahankintojen hinnoissa.

– Olemme täysin kotimainen yritys, maksamme verot Suomeen ja työllistämme paikallisesti. Korostan näitä seikkoja mielelläni, sillä moni kilpailijamme on kasvoton, monikansallinen, hajautettu pörssiyritys, jossa on rahalle yksi suunta, ulos Suomesta, Vehkala sanoo.

Talkan toimistotarvike- ja palveluvalikoima on laaja. Siltä voi ostaa mm. tulostimet tykötarpeineen, AV-laitteet, maksupäätteet, kassaohjelmistot ja IT-laitteistot. Talkalta saa myös ergonomiset työpisteet ja apuvälineet. Sen valikoimissa ovat sähköpöydät ja muut toimistokalusteet sekä juoma-automaatit täyttöpalveluineen.

– Kaiken toimiston tarvitseman palvelun ja tarvikkeet voi hankkia yhden oven kautta. Haluamme auttaa asiakasta menestymään ja usein keskustelu avataankin kysymällä: Haluatko parantaa tulosta? Ne ovat taikasanamme. Meitä kiinnostaa se, mitä voimme tehdä asiakkaan yrityksen hyväksi. Me vapautamme yrittäjän tietyistä arkirutiineista ja sählingeistä, jotka vievät tuloksesta pienen prosentin, Vehkala kertoo.

Hän on huomannut, että pitkä ura ja ammattitaito ovat kasvattaneet havaitsemaan eri toimialojen kipukohtia. Perinteisillä yrityksillä on perinteiset ongelmat, joita Talkassa on onnistuttu ratkaisemaan.

– Emme lähde välttämättä hieromaan kauppoja tuote edellä, vaan käymme läpi asiakkaan kanssa yhdessä heidän omaa toimintaansa. Siten havaitsemme ne asiat, joihin voimme tarjota helpotusta.

Markkinointi- ja myyntityön tärkeimmät periaatteet ovat luotettavuus, luottamus ja uskottavuus.

– Itä-Uusimaa ja Porvoo ovat pieni markkina-alue. Meille menestykseen ei riitä yksi kauppa per asiakas, se ensimmäinen ja viimeinen. Liiketoimintaa ei voi tehdä niin, että ilmenee sudenkuoppia, joista asiakkaalle ei kerrota, Vehkala toteaa.

Teksti: Leila Toffer-Kares   Kuva: Tuula Lukic

Toimistotukku Talka

Tid Business Forumiin osallistunut Talkan toimitusjohtaja Sakari Vehkala (oik.) toteaa yrityksensä saaneen tapahtumassa tehokasta ja antoisaa näkyvyyttä sekä solmineensa laadukkaita ja hyödyllisiä kontakteja. – Kanavana tämä on loistava, voimme antaa kasvot toiminnallemme ja rakentaa luottamusta, hän toteaa. Kuvassa myös Marja Forssell (vas.) ja Susanne Vehkala.

Lisätietoa www.talka.com

 

Yksinyrittäjät pienituloisia

Yksinyrittäjät - kuukausiansiot jopa alle 1000 euroa.

Suomen Yrittäjät / STT 28.12.2016

Neljäsosa yksinyrittäjistä ansaitsee alle tuhat euroa kuukaudessa ja toinen neljäsosa alle 2000 euroa, käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä Yksinyrittäjäkyselystä.

Joka toinen Yksinyrittäjäkyselyyn vastanneista arvioi saavansa alle 2 000 euron kuukausittaiset bruttotulot yritystoiminnastaan. Tästä joukosta puolen tulot jäävät alle tuhannen euron kuukaudessa. Päätoimisista yksinyrittäjistä 45 prosenttia ja sivutoimisista yksinyrittäjistä 84 prosenttia ansaitsee kuukausittain alle 2000 euron kuukausittaiset bruttotulot. Alle 2000 euroa ansaitsevien yksinyrittäjien osuus on kasvanut hieman edellisestä, kolme vuotta sitten tehdystä kyselystä.

– Moni yksinyrittäjä on hyvin pienituloinen. Siksi heidän asemansa vahvistamisen pitää olla vahvasti yhteiskuntapolitiikan keskiössä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

– Suomessa on jo paljon matalapalkkaisia. Työmarkkinat joustavat lähinnä työttömyyteen ja yrittäjyyteen. Jos ne toimisivat paremmin, se vahvistaisi yrityksiä, toisi lisää työtä ja avaisi myös yksinyrittäjille lisää mahdollisuuksia parantaa ansiotasoa, kun kysyntää olisi enemmän.

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien nimellinen keskiansio vuonna 2015 oli 3 338 euroa kuukaudessa. Päätoimisista yksinyrittäjistä alle 3 000 euroa tienasi 68,5 prosenttia vastanneista eli noin kaksi kolmesta.

Kasvua haetaan enemmän kuin ennen

Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on kasvanut selkeästi. Kahdeksan prosenttia Yksinyrittäjäkyselyyn vastanneista hakee voimakasta kasvua ja 62 prosenttia haluaa kasvattaa yritystään mahdollisuuksien mukaan.

Kolme vuotta sitten tehdyssä edellisessä Yksinyrittäjäkyselyssä voimakasta kasvua kertoi tavoittelevansa viisi prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvua 53 prosenttia eli yhteensä 58 prosenttia vastaajista. Kasvuhalukkuus on siten lisääntynyt 12 prosenttiyksikköä.

Eniten kasvua hakevat nuoret yksinyrittäjät: 81 prosenttia alle 35-vuotiaista yksinyrittäjistä hakee joko voimakasta kasvua tai kasvua mahdollisuuksien mukaan. Toimialoista kaupan ja teollisuuden alan yksinyrittäjät olivat kasvuhakuisimpia.

– On erinomaista, että yksinyrittäjien kasvuhakuisuus on vahvistunut. Yksinyrittäjiä on paljon, ja kun he haluavat kasvaa, se heijastuu laajemmin talouteen, Pentikäinen sanoo.

Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista lähes 180 000 on yhden hengen yrityksiä. Niiden määrä on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kasvanut noin 45 000:lla. Työnantajayritysten määrä on samalla jaksolla noussut noin 3 000:lla.

Työllistäminen ei kärjessä kasvukeinona – liian kallista ja riskialtista

Yksinyrittäjät tavoittelevat kasvua erityisesti etsimällä uusia asiakkaita ja markkinoita. Toiseksi tärkeimpänä keinona on yhteistyö muiden yrittäjien kanssa erilaisten verkostojen kautta. Kolmas keino on uusien tuotteiden kehittäminen, ja vasta neljäntenä tulee työntekijän palkkaaminen.

Työllistämisen suurimpana esteenä yksinyrittäjät pitävät työllistämisen kalleutta ja riskiä.

– Olisi tärkeää, että moni yksinyrittäjä myös uskaltaisi rekrytoida. Sen vuoksi on tärkeä helpottaa pienyritysten työllistämistä mm. helpottamalla henkilöperusteista irtisanomista, Pentikäinen sanoo.

Näin tutkittiin
  • Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkysely tehtiin marraskuussa 2016.
  • Kysely lähetettiin 12 600 yksinyrittäjäjäsenelle.
  • Kyselyyn vastas 2215 yksinyrittäjää, joten vastausprosentti on 17,6.
  • Edelliset kyselyt yksinyrittäjille tehtiin vuosina 2013 ja 2010.

 

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin 650 000 henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu lähes 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 63 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.

Suomen nuorin hevostalliyrittäjä

Arnella Nyman ja Thor

Komea, musta Islanninhevonen pyörähtää Arnella Nymanin ympäri ja asettuu kuvattavaksi. Poseeraaminen ei ole Thórin lempipuuhaa, mutta se suorittaa tämänkin tehtävän emäntänsä vakaissa ohjaksissa. Askellajiratsastuksen moninkertainen Suomen mestari, sipoolainen Arnella Nyman, pitää todennäköisesti hallussaan myös Suomen nuorimman hevostalliyrittäjän titteliä.

Arnella Nyman, 22, ja Thór, 13, ovat päässeet yhdessä pitkälle. Syyskuun alusta lähtien voittoisa kilpahevonen on saanut askeltaa omilla mailla, kun Arnella Nyman avasi ratsastustallin puolisonsa Tom Äikäksen kanssa ostamalleen maatilalle. Ennen omaa kotia Thór asui Nurmijärvellä vuokrapaikalla.

Arnella Nyman

Hevostallilla riittää tekemistä aamusta iltaan ja omat vanhemmat ovat arvokas apu nuorelle yrittäjälle. Arnella Nymanin kanssa kuvassa ovat äiti Kirsti Nyman sekä Arnellan ensimmäisen kilpahevosen varsa, 4-vuotias Sylvia. Taustalla katselee Djarfur.

Nymanin tallilla hevosia on nyt kaikkiaan 12, joista kolme on omia ja muut vuokrapaikoilla täysihoidossa.

  • Olin ajatellut, että jossain vaiheessa voisin perustaa yrityksen, mutta tämä tuli nopeammin kuin olisin ikinä uskonut. Kun viime helmikuussa sain tietää, että tämä paikka on myytävänä, en voinut ohittaa tilaisuutta. Se oli sellainen nyt-tai-ei-koskaan –valinta, Arnella Nyman selittää iloisesti.

Positiivisuus ja päämäärätietoisuus ovat nuoren yrittäjän tärkeimpiä voimavaroja. Yrityksen alkuvaiheessa näitä ominaisuuksia on tarvittu tilan mittavissa kunnostustöissä. Omat vanhemmat, Kirsti ja Robert Nyman, ovat olleet korvaamaton apu.

Myös rahoitusneuvottelut olivat haastavia. Pohjatyönä oli tehtävä tarkat liiketoimintasuunnitelmat. Arnella Nyman kiittää Sipoon elinkeinopäällikkö Rauno Tiaista arvokkaasta asiantuntija-avusta.

  • Pankille oli tietysti tärkeää saada uskottavat laskelmat ja minun tehtäväni oli todistaa, että saan asiakkaita ja pystyn maksamaan investoinnit takaisin. Monet pankkineuvottelut sain käydä läpi.

Uusyrityskeskuksen starttiraha olikin sitten iloinen yllätys.

  • Uusyrityskeskus edellytti vähän erilaisia hakemuksia. Uusien yrittäjien kannustaminen on tärkeää ja starttiraha on erinomainen väline, mutta voi olla niinkin, että jotkut kokevat monien erilaisten hakemusten tekemisen hankalaksi. Byrokratiaa voisi vähän helpottaa, Arnella Nyman miettii.

Uskotaanko kykyihini?

Tallin omistajan päivä alkaa joka aamu puoli seitsemän herätyksellä, sillä eläimet odottavat aamuruokintaa.

  • Tom käy palkkatöissä ja joskus hän heittää aamuheinät puolestani, ennen kuin lähtee. On luksusta, jos saan nukkua puoli kahdeksaan. Työpäivä menee silti kuin huomaamatta ja monesti joudun muistuttamaan itseäni paussien pitämisestä, Arnella naurahtaa.

Työ on hyvin fyysistä – on karsinoiden siivoamista, rehupaalien nostelua ja ratsastusta. Asiakkaat käyvät ratsastamassa omilla hevosillaan, mutta Arnella voi sopimuksesta läpiratsastaa myös asiakkaitten hevosia.

Kannattava yritystoiminta edellyttää hevostallilta myös muuta kuin vain vuokrapaikat.

  • Varsinainen palkka tulee ratsastustuntien pitämisestä ja valmentamisesta. Se olikin asia, jota eniten jännitin. Olen menestynyt kilparatsastaja, mutta en ollut varma, uskotaanko kykyihini valmentajana. On ollut ihana huomata, että minuun luotetaan.

Helsingin yliopistossa suoritetut kasvatustieteen kandidaatin opinnot ovat olleet hyödyksi. Maisterin opinnot ovat tekeillä.

  • Joskus, kun istuin luennolla, ihmettelin, mihin minä tätä kaikkea teoriaa tarvitsen. Sitten yllättäen tuolla ratsastuskentällä huomaan, että juuri tätä tuli opiskeltua ja nyt hyödynnän teorioita käytännössä.
Arnella Nyman

Kaunis kotitalo on samassa pihapiirissä tallin kanssa. Hevosten hoitamisen lisäksi Arnella Nyman pitää ratsastustunteja. Hän käy valmentamassa myös Sipoon ulkopuolella.

Voiko tämä olla totta?

Ratsastus oli Arnellan haave jo 6-vuotiaana.

  • Äiti lupasi, että saan aloittaa, kun täytän kymmenen. Hän ajatteli, että siihen mennessä olen unohtanut asian.

Toisin kävi. Kun maaginen päivä koitti, oli tytöllä suunnitelmat valmiina ja äitikin elvytti nuoruudenaikaisen ratsastusharrastuksensa. Arnella aloitti kilpailut 11-vuotiaana ja on saavuttanut jo 25 Suomen mestaruutta askellajiratsastuksessa. Maajoukkueessa hän on kilpaillut vuodesta 2008 ja voittanut kaksi MM-pronssia sekä yhden PM-pronssin. Tämän vuoden elokuussa PM-mitali oli hopeinen.

  • Jatkan kisaamista Thórin kanssa, se on intohimoni. Ensi vuonna ovat vuorossa MM-kisat Hollannissa.

Rakkaan harrastuksen muuttuminen työksi ja yrittäjyydeksi tuntuu Arnella Nymanista vielä vähän uskomattomalta.

  • Joskus ajattelen, että nipistäkää minua, voiko tämä olla totta. Kesä oli kiireistä kisakautta ja samalla teimme remonttia. Viimeiset sähköjohdot saatiin vedettyä juuri, kun ensimmäinen asiakas ajoi pihaan. Sanoisin, että ajoitus oli täydellinen.

Arnellalle luottamus intuitioon on tärkeää niin elämässä yleensä kuin työssä.

  • Kun ottaa täysihoitoon hevosia, on mietittävä jokaisen luonnetta ja tiedettävä, millaisissa laumoissa ne ovat aikaisemmin olleet. Hevosten hyvinvointi on minulle kaikkein tärkeintä, joten toivon, että omistajatkin antavat avoimesti palautetta, niin etteivät asiat jäisi käsittelemättä. Haluan olla helposti lähestyttävä. Tämä työ kyllä edellyttääkin sosiaalista luonnetta, kun omalla pihalla pyörii niin paljon ihmisiä.

Yrittäjyys sinänsä ei ole koskaan tuntunut Arnella Nymanista vieraalta, sillä suvussa on useita yrittäjiä. Isän täti, Margit Mechelin, tuli tunnetuksi Herttoniemessä sijaitsevan Mechelin Companyn omistajana.

  • Äidilläni oli 18 vuotta kenkäkauppa Helsingissä. Hän oli siinä oman äitinsä kanssa. Vaarillani oli suutarinliike. Ei itse itsensä työllistäminen niin ihmeellistä ole, Arnella Nyman tuumii.
Arnella Nyman

Vanhan, 100-vuotiaan talon rauhaisiin tunnelmiin on ollut Morris-kissankin helppo kotiutua.

Islanninhevonen

on yksi maailman vanhimmista hevosroduista. Islanninhevosta on jalostettu kotimaassaan täysin puhtaana miltei tuhat vuotta, koska hevosten vienti Islantiin kiellettiin varhain. Vielä nykyisinkään Islantiin ei saa viedä hevosia lainkaan. Islanninhevonen on pienikokoinen, vahva ja monikäyttöinen ratsuhevonen. Suomessa Islanninhevosia on alle 3000. Lähde: Suomen Islanninhevosyhdistys, www.islanninhevonen.net

Lue lisää: Nella radoilla -blogi

Teksti: Tuula Lukić  Kuvat: Sara Lukić