Halu nähdä tulevaisuuteen on inhimillistä. Tähdet, kortit, kahvinpurut, tina, unet, mustat kissat ja kristallipallo – ennustajan välineistö on kirjava ja konstit monet.
Monenlaisia ennustajia ja ennusmerkkien tulkitsijoita on ollut kautta ihmishistorian. Antiikin Kreikan tunnetuimman ennustuskultin pyhäkkö oli Delfoin Apollonin temppelissä, jossa Delfoin oraakkeli, ennuspapitar Pythia, vastasi hurmostilassa kolmijalalla istuen hänelle esitettyihin kysymyksiin.
Kuuluisuuteen nousi aikanaan myös Nostradamus (1503-1566), jonka monitulkintaisista nelisäkeistä etsitään vieläkin vastauksia nykyisiin ja tuleviin tapahtumiin.
Suomen ensimmäinen futurologi
Ilmaklipperi, kuumailmavaunu, metsävilla. Kaukolämmitys, sähkövalo, biokaasu. Zachris Topeliuksen (1818-1898) tulevaisuuden ennusteet ovat hämmästyttävää luettavaa, osin totta tänä päivänä. Satusetä on aivan liian rajoittunut nimike kuvailemaan tätä tuotteliasta kirjoittajaa ja historian professoria.
Vuonna 1860 julkaisemassaan tarinassa Topelius siirtyy tieteiskirjailijan saappaisiin ja maalailee Suomen tulevaisuudenkuvia päähenkilönsä Simeon Levin silmin. Levi matkaa pitkin Suomea etsimässä investointikohteita pankkiiriliike Rothschildin agenttina. Ei ihme, että Topelius on nimetty Suomen ensimmäiseksi futurologiksi, tulevaisuudentutkijaksi.
Tulevaisuuden tutkimus
Ennakointi, suunnittelu, strategiat, ongelmanratkaisu – kaikki nämä tähtäävät tulevaisuuteen, ja tulevaisuuden tutkimusta voidaan soveltaa myös yritysten päätöksenteossa. Tulevaisuuden tutkimus on monitieteellinen tiedon- tai tieteenala. Sen tehtävänä on muun muassa tehdä arvioita erilaisista tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tieteenalana se on nuori. Suomessa edelläkävijänä on ollut vuonna 1980 perustettu Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Vuonna 1992 aloitti Turun kauppakorkeakoulussa toimintansa Tulevaisuuden tutkimuskeskus, joka on monitieteinen akateeminen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Sen johtoajatuksena on vastuullinen ja kestävä tulevaisuus (www.utu.fi).
Rooman Klubi
Vuonna 1968 perustetusta Rooman Klubista kehkeytyi tulevaisuuden tutkimuksen ensimmäinen tunnettu airue. Kansainvälisen keskustelufoorumin päämaja on Sveitsissä ja se kuvailee itseään ei-organisaatioksi. Rooman Klubin tilaamasta raportista vuodelta 1972, Limits to Growth (Kasvun rajat), tuli yksi ympäristönsuojelun tunnetuimpia teoksia, jossa arvioidaan maapallon kestokykyä ja luonnonvarojen riittävyyttä.
Megatrendit
Nykyään erilaiset megatrendilistat ovat suosiossa, mutta tulevaisuudentutkimukselle megatrendi on työkalu, jolla voidaan mm. tarkastella erilaisia muutosvoimia ja hahmottaa kehityksen suuria linjoja. Megatrendi on ikään kuin erillisten trendien eli suuntausten muodostama kimppu, joka sisältää toisilleen vastakkaisiakin ilmiöitä. Termin otti ensimmäisenä käyttöön amerikkalainen John Naisbitt kirjassaan Megatrends (1982).
Teksti: Tuula Lukic /TIDmedia 2022
Kuvat: Shutterstock