Ekosysteemi. Yhdessä tekeminen. Verkostoituminen. Termit ovat tuttuja juhlapuheista ja powerpointeista. Mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat?
Jututin Enston tarjoaman kehityksestä vastaavaa johtajaa Matti Raetta siitä, miten yhdessä tekeminen Enstolla näkyy.
Ekosysteemit, joissa Ensto toimii, käsittävät urakoitsijoita, suunnittelijoita, rakennusliikkeitä, tekniikan myyjiä, valmistajia ja ratkaisujen toimittajia.
Fokus on siirtynyt yksittäisestä tuotteesta kokonaisratkaisuihin, ja tuotteesta on tullut palvelualusta.
– Ennen oli tuote. Se myytiin, toimitettiin ja asennettiin. Näin on usein vieläkin, mutta nyt mennään kokonaisuuksia kohti, ja meitä kiinnostaa entistä enemmän se, mitä tuotteen käytön aikana tapahtuu, Rae kertoo.
– Esimerkkinä voisi mainita sähköauton lataustolpan. Kun se on asennettu, tarvitaan laitteen tilan ja käytön seurantaa, etäyhteys käyttäjään ongelmatilanteiden varalta sekä käyttöön liittyvän datan keräämistä muun muassa laskutusta varten.
Kokonaisratkaisujen kehittäminen tarkoittaa, että tuotekehityksessä tarvitaan oman osaamisen lisäksi luotettavia kumppaneita.
– Ekosysteemiajattelu, yhdessä kehittäminen ja verkostoituminen on toiminnassamme nykyään ihan olennaista. Yksin emme kykene kokonaisuuksia tekemään, niitä kehitetään yhdessä muiden kanssa. Eri toimijoiden verkostossa sukkuloidaan, haetaan tietoa ja toimintamalleja, sekä tehdään yhteistyötä, Rae sanoo.
**
Enstolla yhteistyö ulottuu omasta tuotekehityksestä asiakkaan kanssa tehtävään myyntiin ja laajoihin monen toimijan tuotekehitysprojekteihin.
Rae kertoo, että yrityksestä löytyy tuotekehitykseen perinteisesti osaamista fyysisen tuotteen kehittämiseen. Kokonaisratkaisuajattelussa tarvitaan kuitenkin myös uudenlaista tietotaitoa, etenkin ohjelmistokehityksen alalta.
Käytännössä ohjelmistoalan yhteistyökumppanit löytyvät usein verkostojen kautta. On aiemmin tehty yhdessä projekteja tai tunnetaan edellisestä työpaikasta.
– Usein meihin myös otetaan yhteyttä, sitä kautta tulee paljon yhteistyökumppaneita. Tärkeintä yhteistyössä on kuitenkin luottamuspääoma. Se syntyy juuri yhdessä tekemällä, Rae sanoo.
**
Laajempaa yhteistyötä tehdään sekä asiakkaiden että eri yritysten kanssa. Asiakkaiden kanssa voidaan vaikka parantaa yksittäiseen tuotteeseen liittyviä ominaisuuksia käyttäjäkokemuksien pohjalta.
Yritysten kanssa tehdään sekä pienempiä että isomman luokan yhteistyöprojekteja.
Isoimmat yhteistyökuviot toteutetaan usein monesta eri yrityksestä muodostuvassa konsortiossa, jossa mukana rahoittajana voi olla Business Finland.
– Tällaisessa yhteistyössä käsitellään erilaisia teemoja ja töitä jaetaan eri yritysten kesken. Usein tehdään samaan aikaan sekä yleistä kehitystyötä että yrityskohtaisia hankkeita. Tämä on hyvä tapa kehittää asioita yhdessä, Rae kertoo.
Enstolla on lähdetty mukaan myös alan yleiseen kehitykseen liittyvään yhteistyöhön. Sitä tehdään muiden toimijoiden, liittojen tai vaikuttajien kanssa. Kehitettävät asiat liittyvät esimerkiksi standardisointiin, tuotetietojen käsittelyyn tai lainsäädännölliseen toimintaympäristöön.
**
Vaikka asiakkaat ovat yrityksiä, pyrkii Ensto kohtaamaan myös yksittäiset ihmiset. Suureen yleisöön luodaan yhteyksiä asuntomessuilla tai pienemmissä paikallisissa tapahtumissa.
Rae näkee tärkeänä myös kytköksen tulevaan sukupolveen.
– Sponsoroimme lasten ja nuorten hyvinvointitapahtumia, otamme kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita ja teemme yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa.
Teksti: Leena-Kaisa Laakso 16.3.2018