Työelämä muuttuu, johtajuus muuttuu. Mihin nainen asettuu tai asetetaan näissä uusissa kuvioissa? Miksi suomalaisnaisten eteneminen yritysmaailmassa ei vastaa yhteiskuntamme pitkää tasa-arvon historiaa, vaan olemme jääneet jälkeen muiden Pohjoismaiden kehityksestä?
”Naiset työelämän ja johtajuuden muutoksessa” herätti vilkkaan keskustelun naisjohtajaverkosto Gaia Networkin paneelissa Aalto EE:n tiloissa Helsingissä 15.3.2017. Aiheeseen paneutuivat presidentti Tarja Halonen, IBM:n toimitusjohtaja Mirva Antila, Aalto EE:n Head of Growth Riitta Lumme-Tuomala ja Metsä Groupin kestävän kehityksen ja edunvalvonnan johtaja Riikka Joukio.
Ongelmille naisten urakehityksessä on esitetty monia syitä. Tarja Halonen luetteli alustuksessaan yleisimpiä väitteitä: naiset ovat haluttomia ottamaan vastuuta, heidät kasvatetaan vaatimattomiksi, eivätkä edes naiset halua naisia johtajikseen. Näiden todenperäisyyttä Halonen ei lähtenyt ruotimaan, vaan kysyi, mitä johtajuus on. Halonen totesi, että perinteinen suomalainen käskytysjohtaminen on muuttumassa ja että naisilla on ominaisuuksia, jotka sopivat nykyaikaiseen, neuvottelevampaan johtajuuteen.
Esikuvia etsimässä
Suomen ensimmäisenä naispresidenttinä (2000-2012) Tarja Halonen on monien esikuva, mutta mikä on esikuvien merkitys? Paneelin moderaattorit Kirsi Leväpelto (Gaia Network) ja Eeva Lehtimäki (Ellun Kanat) provosoivat keskustelua viittaamalla Annamari Sipilän kolumniin Helsingin Sanomissa.
”Nössöt naisesikuvat – niin fiktiiviset kuin todellisetkin – johtavat siihen, että tytöt eivät tähtää korkealle. Ollaan mieluummin kivoja ja tylsiä kuin tehdään itsekkäästi omaa juttua.” (HS 27.9.2015)
Ovatko naiset todella nössöjä, tylsiä ja liian kilttejä esikuviksi?
- Kolumnissa haettiin kovia naisia, mutta minun mielestäni voi olla kiva ja huumorintajuinen ja silti määrätietoinen, Riikka Joukio totesi.
- Suomessa ollaan jo kyllästytty käskyttäjiin, eikä pidä kopioida roolimallia miehiltä, Tarja Halonen lisäsi.
Riitta Lumme-Tuomala muistutti, että roolimallit vanhenevat. Esikuvilla onkin valtava merkitys juuri silloin, kun ne eivät roolita. Mirva Antilan sanoin:
- Sekin on roolimallitusta, kun oletamme, että miehet haluavat uralla korkealle. Esikuvia tarvitaan antamaan mahdollisuus erilaisuudelle.
Lasikattoa hipoen
Naisten etenemisen sanotaan usein törmäävän lasikattoon. Miksi kuitenkin monet urallaan pitkälle päässeet naiset kertovat, ettei lasikatto ole ongelma?
Riitta Lumme-Tuomala mietti, ettei lasikattoa ehkä olekaan ja kysyi, mitä eteneminen on, mitä tarkoitamme uralla, onko titteli tärkeintä? Isommat saappaat eivät välttämättä ole tikapuilla ylempänä, vaan eteneminen voi olla myös vertikaalista. Hierakkiset rakenteet pitäisi unohtaa.
Yleisöstä Turun kaupungin henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen tarttui työn arvostukseen liittyviin ongelmiin. Pitäisikö tähtäimessä olla kaupunginjohtajan virka, jotta saisi arvostusta?
Jos nainen pitää omasta työstään, miksi tosiaankaan pitäisi miettiä etenemistä johonkin tehtävään vain tittelin tähden? Tästä päästiin rahaan, jolla arvostusta mitataan. Palkka ei aina nouse haasteiden mukaisesti. Ei ole harvinaista sekään, että oganisaatioon luodaan keinotekoisesti erilaisia titteleitä, jotta voidaan maksaa parempaa palkkaa.
Kannustusta ja feedbäckiä
Kaikki panelistit korostivat kannustuksen merkitystä. Vaikka naisilla olisi halua ja kykyä edetä uralla, tie voi nousta pystyyn siitäkin syystä, ettei elämänvarrella ole ketään, joka rohkaisisi ja auttaisi. Sama koskee toki miehiäkin. Pelkät esikuvat eivät riitä, vaan on oltava heitä, jotka avaavat ovia.
- Rohkeasti pitäisi hakeutua esimerkiksi luotettavan henkilön tai esimiehen puheille ja kertoa tavoitteistaan. Varmasti löytyy joku, joka jossain vaiheessa pistää sinut vähän liian isoihin saappaisiin ja etenet. Toisaalta nostaisin esiin myös palautteen merkityksen. On opittava ottamaan vastaan palautetta. Feedback is a gift, Mirva Antila sanoi.
- Jokaisen johtajan velvollisuus on jättää jälkeensä itseään parempia johtajia. Johtajan on myös huolehdittava siitä, että jokainen pääsee omaan potentiaaliinsa, kiteytti Riitta Lumme-Tuomala.
Gaia Network
Gaia Network ry on yhteistyöverkosto johtavassa tai vaativassa asiantuntija-asemassa olevien naisten työelämän tueksi. Jäsenmäärä on noin 250 (vuonna 2014). www.gaianetwork.fi
Artikkelikuvassa vasemmalta: Mirva Antila, Tarja Halonen, Riikka Joukio ja Riitta Lumme-Tuomala.
Teksti ja kuvat: Tuula Lukić 15.3.2017