Maisema on pysäyttävä. Katse viipyy hetken veden välkkeessä, kunnes se tavoittaa lahden toisella puolen pikkukaupungin vehreän rantaviivan ja laivasillan punaiset aitat. Kaukana puuston takaa kohoaa kirkontorni ja toisaalla, meren suunnalla, siintää saarirykelmä. Huokailen ihastuksesta muiden mukana – jonossa, joka on kiemurrellut harmonista arkkitehtuuria ja merellisiä yksityiskohtia ihmetellen sisäänkäynniltä kauniin makuuhuoneen sivuitse avaraan keittiö-olohuoneeseen ja kierreportaita yläkertaan, jossa viivähdän kelluvasta talosta avautuvan näkymän äärelle.
Näkymän saisi omakseen 795 000 eurolla, jolloin sen äärelle voisi pysähtyä joka päivä, myös talvella, kun vesistö katoaa jään ja lumen hiljaisen peiton alle. Tämä Loviisan asuntomessujen erikoisuus, LoviSea, on tiettävästi Suomen ensimmäinen ympärivuotisesti asuttava kelluva talo, ja toistaiseksi se edustaa lajiaan omassa yksinäisyydessään naapureina ainoastaan huviveneitä. Mutta seuraa on odotettavissa, sillä laituriraitille on kaavoitettu yhdeksän kelluvan talon paikkaa.
Tosin tämän yhdenkin valmistuminen oli täpärällä.
”Talo saatiin valmiiksi ihan viime hetkillä ennen messujen avautumista. Rakentamisaikaa oli vain puoli vuotta”, kertoo Janine Henriksson-Wiberg, joka edustaa talon rakennuttanutta Loviisan Kelluva Kuningatar Oy:tä. Yhtiö koostuu pääosin loviisalaisista yrittäjistä ja sijoittajista, jotka päättivät ryhtyä toimeen, kun asuntomessujen ennakkoon odotetut vetonaulat olivat kokonaan jäämässä pois.
Mutta nyt on tämä yksi, jonka toivotaan vauhdittavan tuotantoa laajemminkin Suomessa – olosuhteethan ovat mitä parhaimmat maailman vesistöisimmässä maassa.
Kun maata ei ole
Kelluva talo on kiehtova keksintö. Vanhimmat länsimaissa on jäljitetty Kanadan Brittiläiseen Kolumbiaan, jossa 1880-luvun uittoyhteisöt siirtyivät asumuksineen vesistöjä pitkin, kun maanteitä ei uudisasutusalueella vielä ollut.
Tunnettuja kelluvien talojen yhteisöjä on nykyään muun muassa Seatlessa ja Amsterdamissa, ja juuri yhteisöllisyys on niiden voimavara. Niiden syntyyn vaikuttavat niin asumisen trendit kuin yksittäisten ihmisten mieltymykset, mutta merkittävin paine kumpuaa rakennusmaan puutteesta.
Alankomaissa pula maasta on jo niin kova, että kelluvia taloja arvioidaan rakennettavan tulevaisuudessa vuosittain jopa 20 000. Täyttömaalle tällaista määrää uusia rakennuksia ei ryhdytä toteuttamaan nykyisinä ympäristötietoisina aikoina.
Esimerkiksi Singapore on saanut ympäristöjärjestöt liikkeelle, kun se on kasvattanut maapinta-alaansa muualta tuodulla täyttömaalla, eritoten Kambodzan vesialueilta ruopatulla hiekalla. Luonnon muovaama hiekka on maailmanlaajuisesti hupenemassa ja kaivuut vahingoittavat luontoa.
On myös arvioitu, että tämän vuosisadan jälkipuoliskolla satojen miljoonien rannikkokaupunkien asukkaiden on hakeuduttava muualle asumaan merivedenpinnan noususta aiheutuvien tulvien vuoksi.
”Kelluva rakentaminen tarjoaa ekologisen ratkaisun tämän kaltaisiin haasteisiin”, toteaa suunnittelutalo Sweco Finland Oy:n Senior Advisor Lasse Rajala.
Hän on johtanut Suomen Asuntomessujen teettämää selvitystyötä kelluvan rakentamisen mahdollisuuksista ja haasteista Suomessa.
Keinuttaako?
Kiinteällä maalla asumiseen tottuneelle herää useitakin kysymyksiä veden päällisestä kodista. Keinuttaako talossa, voiko talo lähteä lipumaan tai kenties upota? Näihin Loviisassakin on ehditty vastailemaan jo moneen kertaan.
Ainakaan LoviSea ei lähde omille teilleen ja tuskin uppoaa. Talo lepää ponttonilla ja on ankkuroitu merenpohjaan raskailla painoilla, joiden kettingit pitävät sen aloillaan hilliten myös sivuttaisia liikkeitä. Painopiste on alhaalla, ja yläosissa eli varsinaisessa asunnossa on käytetty kelluvia tai keveitä materiaaleja, lähinnä puuta ja terästä.
Loviisanlahti on myös melko suojaisa, ja tuuliaallokon vaikutuksia vähentämään on rakennettu aallonmurtaja. Meriveden korkeuden vaihtelut on huomioitu talotekniikassa: sähkö-, vesi- ja viemäriliitännät joustavat talon mukana ja talossa on painevesiviemäri estämässä jätevesien nousun ylös taloon.
Suomalaista osaamista
Suomessa on vireillä kelluvan asumisen hankkeita useissa kaupungeissa, mutta ne etenevät hitaasti. Lasse Rajala toteaa, että yleistyäkseen kelluva rakentaminen kaipaisi yhtenäistä ohjeistusta ja aiempaa laajempia kokeiluja.
Tieto-taitoahan Suomessa on, eli osaamisesta rakentaminen ei jää kiinni. Kelluva rakentaminen on myös suomalainen vientituote. Esimerkiksi turkulaisyritys Admaresin suunnittelema ja rakentama maailman suurin kelluva huvila valmistui Rauman telakalla vuonna 2016.
Loviisassa asuntomessut ovat lähestymässä loppuaan. Yleisö pääsee tutustumaan kohteisiin vielä 6.8. asti, jonka jälkeen omistajat muuttavat omiin koteihinsa. Suurin osa asunnoista on myyty, ja jännityksellä odotamme, kuinka OP Kodin myyntilistoilla olevan LoviSean käy.
Ainakin messuvieraissa kelluva talo on herättänyt valtavasti kiinnostusta ja ihastuksen huokaisuja.
Teksti: Tuula Lukić
Kuvat: Srba Lukić
Loviisan Asuntomessut 7.7. – 6.8.2023
Lähteinä käytetty myös:
”Singapore ostaa Kambodzhan hiekat” Yle.fi 11.5.2010
”Unohtakaa öljy, nyt loppuu hiekka” Yle.fi 6.8.2017