Suomen ihmiskaupparikokset useimmiten työvoiman hyväksikäyttöä
Kaappauksia. Salakuljetusta. Sana ihmiskauppa herättää vahvoja tunteita ja dramaattisia mielikuvia.
Ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreille tukea tarjoavan Pro-tukipisteen erityisasiantuntija Essi Thesslund haluaa murtaa stereotypioita, sillä ihmiskaupassa on kyse ennen kaikkea globaalista taloudesta ja valtasuhteista. Olennaista on vallankäyttö.
– Ihmiskaupan juuret ovat esimerkiksi massiivisissa elintaso- ja valtaeroissa. Koko kysymys on osa globaalia taloutta, kuten vaikka työperäinen siirtolaisuuskin. Kyse on siitä, millaisilla ehdoilla töitä tehdään, millaista on ihmisarvoinen elämä, Thesslund sanoo.
Ihmiskaupasta puhutaan usein abstraktisti ja latautunein käsittein.
– Ilmiötä on usein hankala hahmottaa arjen tasolla, käsitteet eivät tavoita arkea. Stereotypiat ovat vahvoja, ajatellaan vain tiedottomana kaapattuja, seksuaaliseen hyväksikäyttöön päätyviä ihmiskaupan uhreja, hän sanoo.
Seksuaalinen hyväksikäyttö on yksi osa ihmiskauppaa. Suomessa tunnistettu ihmiskauppa on liittynyt kuitenkin useimmiten työvoiman hyväksikäyttöön.
Sellaisen uhri voi olla vaikkapa mies, jolla ei ole kotimaassaan pääsyä työmarkkinoille. Hän haluaa parempaa, hänelle luvataan töitä ja parempaa elämää toisaalla. Hän lähtee. Mutta työolot ovatkin toista kuin luvattu eikä paluuta ole. Usein kuvioon liittyy uhkailu ja kiristys.
– Suomessakin ihmiskauppaa on monenlaista: työperäistä hyväksikäyttöä, seksuaalista hyväksikäyttöä ja rikoksiin pakottamista. Suomessa tunnistetut ihmiskaupparikokset ovat useimmiten olleet perinteisillä, työvoimaa vaativilla matalapalkka -aloilla, kuten ravintola-, siivous-, maatalous- tai rakennusalalla, tapahtuvaa työvoiman hyväksikäyttöä, Thesslund sanoo.
Pro-tukipisteellä on kohdattu kymmenen vuoden aikana 64 ihmiskaupan uhria, joista valtaosa on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Osa on joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomessa, osa jo ennen Suomeen tuloa.
– Viime vuosina Pro-tukipisteen asiakkuudessa on ollut 15-20 ihmiskaupan uhriksi tunnistettua ihmistä vuosittain, Thesslund sanoo.
Kaikki uhrit eivät tule kaukaa.
– On myös suomalaisia. Monella heistä taustalla on pitkällinen psykologinen manipulointi, joka saa ihmisen kokemaan, ettei hänellä ole vaihtoehtoa, Thesslund sanoo.
Pro-tukipisteellä on juuri käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa ihmiskaupan tunnistamista.
– Mielikuvat elävät vahvoina. On vaikea hahmottaa, että lähikadulla kävelevä lukiolaistyttö voi myös olla ihmiskaupan uhri, Thesslund sanoo.
Kyse on laajasta, globaalista ongelmasta, jossa yksi tie ulos on uhrin oikeuksien laajentaminen.
– On myös tärkeää, että on olemassa tahoja, joihin on matala kynnys ottaa yhteyttä. Tällaisia voivat olla vaikka seurakunta, järjestöt, ammattiliitot tai samasta kulttuurista oleva toinen ihminen. Monesti apua haetaan vasta äärimmäisen epätoivon hetkenä, Thesslund sanoo.
Teksti: Leena-Kaisa Laakso 18.10.2016
Lisätietoja: Pro Tukipiste ry