Ihmisen toiminta, pelkkä hengittäminenkin, tuottaa sisätiloihin epäpuhtauksia. Ruuanlaitossa ja peseytymisessä syntyy kosteutta, ja myös rakennus- ja sisustusmateriaaleista syntyy päästöjä. On hiilidioksidia, kosteutta ja monia erilaisia hiukkasmaisia epäpuhtauksia, jotka tulisi ilmanvaihdolla ohjata pois sisätiloista.
Tunnusmerkkejä huonosta ilmanvaihdosta ovat mm. tunkkaisuus ja kosteuden tiivistyminen kylmille pinnoille.
Kaikkia epäpuhtauksia ei pystytä ilmanvaihdolla poistamaan. Julkisuudessa paljon esillä olleet home- ja kosteusvauriot ovat saattaneet myös synnyttää huolta, johon ei välttämättä aina ole ollut aihetta, ja toisaalta, sisäilmaoireilujen syy ei aina yksiselitteisesti ole ilmanvaihto. Tämä ei silti poista sitä tosiasiaa, että rakennusten ongelmista on paljon näyttöä. Sisäilman haitta-aineita tutkitaan maailmalla nyt enemmän kuin koskaan.
Ilmanvaihto, silloin kun se toimii oikein, tuo sisätiloihin puhdasta ilmaa ja poistaa epäpuhtauksia. Usein se arkikielessä sekoittuu ilmastointiin, jolla säädellään ilman laatua. Ilmastointi muuttaa sisäilman ominaisuuksia: lämmittää, jäähdyttää, kostuttaa, kuivaa tai suodattaa.
Ali- vai ylipaine
On tärkeää, että ilma vaihtuu, mutta yhtä tärkeää on, että paine-erot ovat kunnossa. Ilmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin: ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään.
Yleinen ohjeistus on, että asunnon tulisi olla lievästi alipaineinen, jotta kosteus pääsee poistumaan rakenteista.
Ylipaineessa sisäilman kosteus tiivistyy rakenteisiin, mikä voi aiheuttaa mikrobivaurioita. Yksi selkeä merkki ylipaineesta on ikkunoiden sisälasin sisäpinnan huurtuminen.
Alipainekin voidaan säätää väärin. Liiallisen alipaineen huomaa esimerkiksi siitä, että takan hormi ei vedä kunnolla tai ulko-oven avaaminen on vaikeaa. Tyypillisessä ongelmatilanteessa asunnossa on koneellinen poistoilmanvaihto, mutta korvausilmaventtiileiden kautta ei saada tarpeeksi raikasta ilmaa – venttiileitä on liian vähän tai ne on suljettu tai tukossa. Tällöin korvausilma tulee rakenteiden läpi ja tuo mukanaan epäpuhtauksia huoneilmaan.
Painesuhteiden lisäksi rakenteiden tiiviys vaikuttaa ilmavirtauksiin. Virtausreitteinä toimivat saumat, luukut, läpiviennit ym. Epämiellyttävän tai homeisen hajun lähde voi näin olla myös talon ulkopuolella.
Hyvä ilmanpitävyys mahdollistaa ilmavirroiltaan tasapainoisten ja energiatehokkaiden ilmanvaihtojärjestelmien toteutuksen.
Teksti: Tuula Lukic / TIDmedia
Lähteet: www.sisailmayhdistys.fi, www.sisailmauutiset.fi
TID media&events – tapahtumat
Raksa Porvoo Asumisen ja rakentamisen messut
