Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen korostaa yhtenäisen EU:n tärkeyttä.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennakoi tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan maailmantalouden kasvavan tänä ja ensi vuonna yli 3 prosentin vauhdilla. Mitä tämä merkitsee Suomelle ja Suomen vientikaupalle?
Tämä on toki vientimaalle kuten Suomi positiivinen uutinen. Samalla meidän täytyy pitää huolta, että teemme kansallisesti ratkaisut, joiden avulla pääsemme kilpailukykyisesti kasvuun mukaan. Kilpailukykysopimus on yksi askel, mutta tarvitaan lisää: työmarkkinoidemme pitää kannustaa työn tekemiseen ja teettämiseen niin, että vientiyrityksemme löytävät työvoimaa ja että työn vastaanottaminen olisi myös mielekästä.
Venäjä-asiantuntijana ennen työskennelleenä teillä on varmasti näkemys siitä, kuinka edistämme kauppasuhteita naapurimaan kanssa, kun Euroopan Unionin talouspakotteet ovat voimassa? Kuinka kauan uskotte pakotteiden pysyvän nykyisellään?
Suomi on ollut mukana päättämässä EU:n talouspakotteista ja niiden
poistaminen on sidottu Minskin sopimuksen toimeenpanoon. Valitettavasti
sopimuksen toimeenpano ei ole edennyt, ja päinvastoin tällä hetkellä
Itä-Ukrainan tilanne lähinnä pahenee.
Kuitenkin tulee muistaa, että Suomen viennistä noin 95 prosenttia on
pakotteiden ulkopuolella. Suomi on muiden EU-maiden tavoin jatkanut
Venäjän-kauppaa siltä osin kuin tavarat ja palvelut eivät ole
pakotteiden piirissä. Ruplan kurssilla on myös huomattava merkitys
Venäjän-kauppaamme.
Suomen perinteiset vahvat vientimaat ovat pääosin Euroopassa. Mikä on näkemyksenne suomalaisyritysten mahdollisuuksista laajentaa vientiä uusille alueille?
Olen ministerinä kiertänyt suomalaisyritysten kanssa esimerkiksi Egyptissä, Iranissa, Keniassa, Tansaniassa ja Arabiemiraateissa. Meillä on hyviä ja maailmalla kiinnostavia tuotteita ja palveluita. Monelle yritykselle totean jo ennen matkaa, että varsinainen haaste alkaa siinä vaiheessa, kun lentokone kääntyy kohti kotia: Euroopan ulkopuolelle ei kauppaa tehdä Suomesta sähköpostilla, vaan se vaatii tapaamisia ja mahdollisesti myös paikallisen edustajan palkkaamista.
Olette profiloituneet myös ympäristöasioiden asiantuntijaksi. Näettekö tässä Suomella kaupallisia mahdollisuuksia ja minkälaisia?
Ehdottomasti: esimerkiksi suomalainen vesialan osaaminen on erittäin tunnettua maailmalla. Samoin jätehuollossa meillä on momentumia: ei tule mieleen yhtään matkaa, jossa suomalaiset waste to energy -ratkaisut eivät olisi kiinnostaneet.
Kansallinen itsekkyys ja protektionistinen ajattelu nostavat päätään ei vain Yhdysvalloissa, vaan myös meillä Euroopassa. Miltä ulkomaankauppaministeristä näyttää tuleva kehitys?
Rehellisesti sanoen tämä ajattelu huolestuttaa. Vapaakauppa on tuonut Suomelle kasvua ja hyvinvointia. Sen näkee hyvin, jos miettii, mistä lähtökohdista itsenäinen Suomi lähti sata vuotta sitten liikkeelle. Käpertymällä sisäänpäin emme menesty. Samalla meidän tulee myös pohtia, miksi protektionismi nostaa päätään ja pitää jatkossakin huoli siitä, että jokaisella on mielekäs rooli yhteiskunnassa ja että tuloerot pysyvät kurissa.
Britannian Brexit vaikuttaa Euroopassa monella tavalla. Mitä Euroopan Unionin on tehtävä, että Eurooppa olisi vahva toimija sisämarkkinoilla ja maailman kaupassa? Mikä on suomalainen näkymä Brexitin jälkeisestä Euroopasta?
Britannia on ollut Suomelle tärkeä kumppani EU:ssa, koska meillä on ollut samansuuntainen näkemys esimerkiksi vapaakaupasta ja sisämarkkinoiden kehityksestä. Nyt meidän muiden samanmielisten, liberaalien maiden, on oltava entistäkin äänekkäämpiä. EU:n yhtenäisyys on tällä hetkellä erittäin tärkeää: hajanainen EU ei ole vahva toimija tai houkutteleva kauppakumppani.
Maailman talousfoorumi WEF pitää maailmantalouden suurena riskinä taloudellista eriarvoistumista. Miten pieni Suomi voi kantaa vastuutaan ja vastaa tähän haasteeseen?
Kannamme vastuuta kotimaassa pitämällä huolta siitä, että jokaisella on jatkossakin mielekäs rooli yhteiskunnassa. Kansainvälisesti Suomi auttaa itseään heikompia maita kehitysyhteistyön avulla esimerkiksi kehittämään yksityistä sektoria tai vaikkapa veronkantokykyä.