Missä kala?

Itäisen Suomenlahden suurin merimetsokanta uhkaa ammattikalastusta.

Kalastaja Mikael Lindholm Söderby Lax

Pitkä Saaristotie vie Vahterpään läpi kohti Söderbyn kylää Loviisassa. Keskustasta matkaa kalastaja Mikael ”Linka” Lindholmin luokse on parikymmentä kilometriä. Lohitien päässä siintää meri, valtavat rysät odottavat laiturilla, palokärki kuikuttaa – ääni tietää säätilan muutosta.

Linkalle säätilojen arvioiminen on välttämätön osa työtä, mutta kalastaja-yrittäjän huolenaiheet ovat pääosin muualla. Kalastusalalla haasteina ovat muun muassa kalakantojen heikentyminen, ristiriidat luonnonsuojelullisten näkökantojen kanssa ja harmaan talouden puolella toimivat kalastajat. Kaikki nämä kytkeytyvät yritystoiminnan perusasiaan eli kannattavaan liiketoimintaan.

Tutuilla vesillä

Mikael Lindholmin yritys Söderby Lax aloitti toimintansa vuonna 2005. Ennen sitä Lindholm oli toiminut pitkään työnjohtajana logistiikkayrityksessä. Kalastus oli ensin sivutoimista, mutta vuonna 2009 hän päätti ottaa riskin, irtisanoutui 15 vuoden työsuhteesta ja keskitti kaikki panokset oman yrityksensä kehittämiseen.

– Olen saanut kaupallisen koulutuksen ja minulle oli heti selvää, että ajattelen tätä yrittämisen kannalta. Toiminnan on oltava kannattavaa. Kyse ei siis ole harrastuksesta tai elämäntavasta, vaikka olenkin aina tykännyt kalastamisesta ja saaristoelämästä.

Loviisan saaristo ja vedet ovat tulleet tutuiksi kuin omat taskut jo nuoresta pitäen, sillä Lindholm vietti lapsuuden kesät äidin suvun mökillä nykyisen kotitalonsa naapurissa. Silloiset välineet, virveli ja onki, ovat vaihtuneet ammattimaisiin pyydyksiin, ja merelle mennään kesät talvet.

Pitkää päivää

Talvella Mikael Lindholm harjoittaa verkkokalastusta Pernajanlahdella, jonne matka kestää kotoa noin 45 minuuttia, alkumatka autolla, loput moottorikelkalla. Jään alta nousee kuhaa sekä jonkin verran matikkaa ja haukea.

– Ahventa ei enää saa. Merimetsot syövät pikkukalat ja meillä on täällä itäisen Suomenlahden suurin merimetsokanta. Ne syövät myös siikaa, vaikka luonnonsuojelijoiden tilastoissa tätä ei huomioida. Elän luonnosta ja pidän itseänikin sen suojelijana. Luonnon olisi oltava tasapainossa, mutta usein tuntuu, että luonnonsuojelijat suojelevat vain itsetarkoituksellisesti, Lindholm harmittelee.

Kalastajan työpäivät venyvät talvella pitkiksi, eikä aikaa juurikaan jää kalan jalostukselle.

– Saatan ehkä fileoida ravintoloille tai yksityishenkilöille, mutta pääasiassa vien kalasaaliin saman tien kauppiaalle sellaisenaan, Lindholm kertoo.

Talvella työajan optimointi tarkoittaa, että mukana kulkee myös vaaka. Kun saalis on punnittu, se menee laatikkoon jäihin ja Lindholm lähtee jakelureissulle.

Missä kala?

Keväällä ja kesällä verkot saavat jäädä kotiin ja rysät viedään merelle. Kalaa ei tarvitse lähteä hakemaan niin kaukaa kuin talvella, joten aikaa jää myös jalostukselle. Kiireet eivät kuitenkaan hellitä, sillä lohisesonki on alkamassa. Lohi on Lindholmin yrityksen perusta.

– Savustan pari kertaa viikossa, niin paljon kuin ehdin. Mökkiasukkaat tulevat hakemaan kalaa suoraan täältä, mutta moni haluaa kyllä itsekin grillata eli he ostavat lohen raakana, Lindholm kertoo.

Meritaimenta hän ei kalasta, mutta toisinaan sitä saattaa tulla sivusaaliina.

Kevään ensimmäinen lohi pyhitetään omalle perheelle. Joskus se on saatu jo vappuna grilliin. Lindholmin bravuuri on siian mädillä täytetyt kylmäsavulohirullat. Hitti syntyi vuonna 2013, kun ministerivaliokunta vieraili Söderby Laxissa.

Juhannus on hullun myllyä. Oli saalis iso tai pieni, kaikki menee, ja tilauksia tulee viime hetkiin asti. Kalastaja valmistautuu ostoryntäykseen pakkaamalla osan alkukesän saaliista vakuumiin ja pakastamalla.

– Lohikannat ovat tällä alueella pienentyneet. Saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo, sillä meri-istutukset on lähestulkoon lopetettu. Suurin osa istutuksista tehdään Kymijoen latvalle. Siinä on 6-7 turbiinilaitosta välissä, joten veikkaan, että kalat tulevat sieltä lopulta muusina mereen, Lindholm miettii.

Istutusten vähäisyys ei ole ainut syy kalakantojen heikentymiseen.

– Merimetsojen ja harmaahylkeiden määrä on todellinen ongelma. Esimerkiksi merimetso ei valitse, mitä pikkukalaa se syö, vaan syö sitä, mikä eteen osuu.

Kalat ovat oppivaisia ja etsiytyvät myös uusille alueille. Kun jäät lähtevät, ei mene kuin päivä-pari ja hylkeet tulevat. Niille maistuu kala. Lindholm uskoo, että kalat siirtyvät yhä enemmän suojaisiin sisälahtiin. Hän kertoo, että ne ovat yksityisvesiä, joihin ammattikalastajilla ei ole oikeutta mennä.

Hylje rysässä

Hylje vasta viisas onkin. Lindholmilla on push-up-rysä, jonka verkko on valmistettu dyneemakuidusta. Se on 10-12 kertaa vahvempaa kuin teräsvaijeri. Arvokas rysä pysyy varmemmin ehjänä, vaikka hylkeen hampaat voivat senkin toki rikkoa.

Lindholmin push-up-rysän idea on hyljeansassa, joka kehitettiin Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen (RKTL, nyk. LUKE) kanssa toteutetussa satelliittiseurantahankkeessa. Kun hylje tönäisee rysää pyrkiessään peremmälle saaliskalojen luokse, väliportti sulkeutuu. Erilliset sylinterit mahdollistavat hallin pintaan nousun eli se ei huku, vaikka onkin loukussa.

– Kokeen aikana sain aina magneettilähettimestä viestin rysältä. Pomminvarmasti siellä oli hylje. Se otettiin ulos avaamalla välipesän vetoketju, nukutettiin, punnittiin ja siihen asennettiin lähetin. Eräs tällä tavalla merkitty hylje saapui takaisin rysälle parin päivän päästä, mutta se ei ollutkaan enää sisällä, kun minä ehdin perille, Lindholm muistelee.

Miten hylje oli päässyt ulos?

– Se oli avannut vetoketjun. Veivannut räpylällään sen verran, että pääsi sujahtamaan ulos. Se kävi neljä kertaa pyydyksessä, mutta ei enää uudestaan saanut vetoketjua auki, kun varmistin lukituksen nippusiteellä. Yrityksen jäljet kyllä näkyivät, Lindholm naurahtaa.

Terveisiä EU:sta

Viime lokakuussa Lindholm oli kolmen päivän vierailulla Brysselissä tutustumassa EU:n säädöksiin ja verkostoihin. Ohjelmasta vastasi suomenruotsalainen toimittaja, europarlamentaarikko Nils Torvalds, joka on esittänyt, että Suomessakin voimakkaasti kasvanutta merimetsokantaa voitaisiin rajoittaa kuten Ruotsissa. EU:n lintudirektiivi ei aseta tälle esteitä.

– Suomi pitää kuitenkin tiukkaa linjaa. Maa- ja metsätalousministeri Tiilikaiselle on luovutettu työryhmän selvitys, mutta tulosta ei tule. Monet haluavat suojella merimetsoa, mutta kalastajan kannalta tilanne on huono, Mikael Lindholm toteaa.

Jääkö viivan alle euroja?

Ammattikalastajien määrä on koko ajan laskussa, siinä missä kalakantakin. Sen sijaan kaupan kalatiskillä hintalapuissa summat suurenevat.

– Vaikka kaupat ovat nostaneet myyntihintoja, se ei näy minun osuudessani. Osa kauppiaista pyrkii myös tinkimään ja osa myös ostaa vapaa-ajan kalastajilta. En voi ryhtyä myymään pilkkahintaan. Sehän tarkoittaisi, että yritykseni kaatuu. Tämä on minun elinkeinoni, Lindholm painottaa.

Yrittäjä on hankkinut ammatinharjoittamista varten sopivan välineistön venettä myöten. Yhdelle rysälle tulee hintaa parikymmentätuhatta euroa, jonka lyhentämiseksi saa paukuttaa pitkää päivää.

Ammattikalastaja ei voi lähteä työhönsä vesille ilman tarkoitukseen rekisteröityä venettä. Kalankäsittelyssäkään ei voi vetää mutkia suoraksi, vaikka samoilla apajilla on koko ajan niitä, joille ammattiylpeys ei merkitse mitään.

– On harrastajia ja harmaan talouden toimijoita, jotka eivät ole rekisteröityneet, mutta myyvät kuitenkin, Mikael Lindholm sanoo.

Myyjä voi puhua totta kertoessaan, että kala on paikallista. Eri asia on, miten kala on käsitelty.

– Alkukäsittely on kaikkein tärkeintä. Kesällä vedet ovat lämpimiä ja niin ovat kalatkin. Ne on saatava noston jälkeen nopeasti nollaan. Kyllä se maussa tuntuu, jos kalaa on pidetty muovipussissa puolipäivää ennen perkuuta.

Kalastajalle olisi kätevintä viedä saalis tukkuun, mutta väliportaat ottavat aina oman osansa. Söderby Laxin myyntipisteitä ovat Loviisan K-Supermarket ja Sipoon K-Supermarket. Puolitoista vuotta sitten Mikael Lindholm hankki kalanmyyntivaunun. Se nähdään ainakin Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa 27.-28.8. sekä Ringborgin kesätorilla Tallbackassa juhannusaattoa edeltävänä iltana 23.6. klo 18-20 ja sen jälkeen joka perjantai iltatorilla 29.7. asti.

FAKTA

Mikael Lindholm on aktiivisesti mukana vaikuttamassa kalastuselinkeinon tulevaisuuteen. Hän on Suomenlahden Ammattikalastajat ry:n puheenjohtaja sekä Itäisen Uudenmaan kalastusalueen hallituksen jäsen. Hallituksen jäsenenä hän vaikuttaa myös Suomen Ammattikalastajaliitossa, Nylands Fiskarförbund rf:ssä ja Pro Kala ry:ssä. www.soderbylax.fi

Teksti: Tuula Lukic, Kuvat: Srba Lukic

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.Vaaditut kentät on merkitty *-merkillä

Voit käyttää näitä HTML -avainsanoja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>