Kartanot talouden keskuksia

Kartanot ovat olleet talouden keskuksia ja tienraivaajia.

Malmgårdin kartanon vanha puhelin. Almintalo.

Kartano tuo nykyihmisen mieleen romanttisen kuvan herrasväestä, aatelisista. Työnteko ei kuulu näihin mielikuviin. Jos aatelinen jotain mielikuvissamme tekee, se liittyy todennäköisesti tanssisaleihin tai metsästysmaille.

Kartano on kuitenkin historian vuosisatoina ollut iso maatalouden tuotantoyksikkö – ei siis pelkkä päärakennus tanssisaleineen tai kaunis maisema metsästysmaineen. Päärakennuksen lisäksi kartanotalouden pyörittämisen kannalta tärkeitä ovat olleet niin tallit, navetat kuin kanalat sekä erilaiset varastotilat sekä työväen asuintilat. Puhumattakaan laajoista viljelysmaista – varsinaisesta tulonlähteestä.

Itäinen Uusimaa kuuluu Suomen vanhimpaan kartanovyöhykkeeseen. Useita kartanoita perustettiin Kuninkaantien / Suuren Rantatien varrelle Sipooseen, Porvooseen ja Pernajaan jo keskiajalla.

Loviisan Pernajassa sijaitsee yhä yksi Suomen vanhimmista kartanoista, Malmgård, jonka omistajat ovat vuodesta 1614 lähtien olleet Creutzeja. Nykyään kartano tuottaa luonnonmukaisesti viljeltyä viljaa ja jalostaa luomutuotteita, muun muassa jauhoja ja puurohiutaleita sekä rypsiöljyä ja oluita.

Malmgård on myös yksi niistä kartanoista, joita Loviisan Taidekeskuksen Tukiyhdistys ry esittelee Itä-Uudenmaan kartanot -näyttelysarjassaan. Malmgårdista kertova näyttely on esillä Loviisan Almintalossa 16.7.2016 asti.

Näyttely tarjoaa viehättävän kurkistuksen kartanon elämään 1880-luvulta näihin päiviin. Vuonna 1885 valmistunutta nykyistä Malmgårdin uusrenessanssityylistä linnaa pääsee tarkastelemaan muun muassa Signe Branderin vuonna 1910 ottamien valokuvien välityksellä. Ihastuttavia ovat myös kreivitär Ulla Creutzin (1887–1965, o.s. Segerstråle) maalaukset, joista välittyy lämpimin sävyin hänen suhteensa kartanoon ja sen maihin.

Ulla Creutzin maalaus Linna puiston puolelta. Almintalo kartanonäyttely.

Ulla Creutzin maalaus Linna puiston puolelta.

Huonekalut, astiastot, taulut, valokuvat ja käsityöt tuovat suvun elämän lähelle katsojaa. Linnan liinakaapin kätköistä ovat löytyneet myös Margareta Creutzin ja Nan Creutzin (1915-2015) monogrammeilla varustetut pyyhe- ja lautasliinat.

Almintalo kartanonäyttely.

Malmgårdin kartanon elämää – empireä, biedermeieria, gustavilaistyyliä ja rokokoota huonekaluissa. Ovensuulla Nina Björkman-Nystén (vas) ja Anneli Sjöholm.

Erikoinen yksityiskohta kokonaisuudessa on seinää vasten nojaava mitättömän oloinen keppi. Sen on vuollut presidentti P.E. Svinhufvud. Arvovieraat eivät ole olleet harvinaisuuksia Malgårdin kartanossa. Svinhufvud käytti keppiä hirvimetsällä vuonna 1940. Mikähän on ollut keskustelujen agendalla sotavuosina? Mikä on mitättömän kepin salaisuus?

Kreivi Carl Gustaf Creutzin (1883-1956) lääkärinlaukku. Taustalla Svinhufvudin pronssiveistos ja keppi. Almintalo kartanonäyttely.

Kreivi Carl Gustaf Creutzin (1883-1956) lääkärinlaukku. Taustalla Svinhufvudin pronssiveistos ja keppi.

  • Kartanoilla on ollut suuri merkitys koko seudulle, suurempi kuin nykypolvet ehkä ymmärtävätkään. Kartanot ovat olleet talouden keskuksia sekä alueen työllistäjiä ja monella tavalla tienraivaajia esimerkiksi uusille keksinnöille ja viljelystavoille. Entisaikoina uudet vaikutteet kulkivat kartanoista muun väestön keskuuteen, kertoo kartanohankkeen äiti, Nina Björkman-Nystén.
Nina Björkman-Nystén (vas), Lotta Suomalainen ja Anneli Sjöholm, Almintalo kartanonäyttely.

Nina Björkman-Nystén (vas), Lotta Suomalainen ja Anneli Sjöholm. Potreteissa kreivilliseen sukuun kuuluneita naisia.

Loviisan Taidekeskuksen Tukiyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Sjöholm jatkaa, että tavoitteena on järjestää näyttely noin kymmenestä Itä-Uudenmaan kartanosta. Kokonaisuuteen kuuluu myös työpajatoimintaa sekä valokuvanäyttelyitä, joita viedään suoraan kouluihin. Tulevista näyttelyistä tiedossa ovat Kulla ja Labby. Hankevastaavana toimii FM Lotta Suomalainen.

Lue: TID-lehdessä 1/2016 ilmestynyt artikkeli Malmgårdista.

Almintalo, Brandensteininkatu 3, 07900 Loviisa
Avoinna: ke – la klo 12-17
Suljettu: 24.-28.6.
Avoinna poikkeuksellisesti:
2. – 3.7. klo 10–17
27. – 28.8. klo 10–17

Vieraile: Loviisan Taidekeskuksen Tukiyhdistyksen Facebook-sivuilla

Tutustu: Almintalo, Loviisa

Teksti: Tuula Lukic – Kuvat: Srba Lukic

Artikkelin lähteinä on käytetty Almintalon näyttelystä saatua tietomateriaalia sekä Irma Lounatvuoren artikkelia ”Malliksi maaseudulle – säätyläiset, rakennuskulttuurin edelläkävijät”  www.kulttuuriymparistomme.fi, 16.1.2006

 

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.Vaaditut kentät on merkitty *-merkillä

Voit käyttää näitä HTML -avainsanoja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>