Vuonna 2016 professori, akateemikko, Sirpa Jalkaselle myönnettiin Euroopan naiskeksijä -kilpailun toinen palkinto. Jalkasella on 12 patenttia Yhdysvalloissa ja useita haussa.
Kaikki keksinnöt eivät ole isoja. Patentin on saanut myös sotkematon teepussi, pakokaasupesuri ja vähemmän kuluttava nastarengasnasta. Viime vuonna patentteja myönnettiin Suomessa 815.
Keksintö ei aina ole tekniikkaa. Patentti kuitenkin myönnetään vain tekniselle keksinnölle. Taideteoksia ja mm. tietokoneohjelmia suojaavat tekijänoikeudet.
Patentti antaa oikeuden kieltää keksinnön käytön muilta. Se on voimassa tietyllä alueella, tietyn ajan. Usein patentti myös vahvistaa yrityksen imagoa.
Kaikki keksijät eivät kuitenkaan patenttia hae. Keksintö voi olla liian pieni tai hankalasti määrittyvä. Patentti myös maksaa. Puhutaan jopa kymmenistä tuhansista euroista. Etukäteen on vaikea tietää, osoittautuuko keksintö kalliin patentin arvoiseksi. Siksi ennakkotutkimukset ja selvitykset kannattaa tehdä mahdollisuuksien mukaan.
Joukkovoimaa keksijöille
Miten pieni keksijä sitten voi suojata keksintönsä? Jollekin keksinnöstä täytyy puhua, sillä usein kehittäminen vaatii yhteistyökumppaneita. Moni kuitenkin pelkää, että idea varastetaan.
– Perusasia on, että tekee salassapitosopimuksen ennen kuin esittelee keksintöä kenellekään. Kannattaa myös miettiä, kenelle esittelee ja mitä. Parasta olisi tietenkin ensin hakea patenttia. Siinä palaa kuitenkin paljon rahaa, joka voidaan tarvita vaikkapa prototyypin tekemiseen, Keksintösäätiön hallituksen puheenjohtaja Urho Ilmonen sanoo.
Erityisen hankala tilanne on Ilmosen mukaan y-tunnuksettomilla keksijöillä. Starttirahan tai Tekes-rahan saaminen edellyttää yritystä.
– Niin kauan kuin ei perusta yritystä, ei saa tukia. Aiemmin säätiö rahoitti mm. keksintöön liittyviä patentoitavuustutkimuksia ja prototyyppien tekoa. Keksijä saattoi ensin tutkia asiaa ja päättää sitten, ryhtyykö yrittäjäksi. Nyt näin ei ole, vaan vaikkapa työttömän, joka on tehnyt mielestään hienon keksinnön, jota haluaa kehittää, täytyy ryhtyä heti yrittäjäksi. Ja kun on yrittäjä, ei saa enää Kelan tukia, Ilmonen pohtii.
Ilmonen kaipaakin kevyempiä pienyrittäjyyden muotoja ja myös keksijöiden joukkovoimaa.
– Keksijöiden pitäisi liittoutua keskenään. Esimerkiksi keksijöiden Facebook-ryhmä Keksintökeitaassa on jo yli 500 jäsentä ja keskustelu käy vilkkaana. Siellä esitellään ideoita, kysytään neuvoa ja verkostoidutaan, hän sanoo.
Keksintöpörssi
Varsinaista metakeksimistä lienee se, kun keksitään tapoja edistää keksimistä. Tällaisia ovat vaikkapa Keksintösäätiön katalyyttirahoitus, keksintöpörssi ja alan koulutus.
Katalyyttirahoitus on kertaluonteinen rahoitus, jota tänä vuonna on jaossa 100 000 euroa.
– Katalyyttirahoitusta voidaan myöntää hankkeille, jotka palvelevat laajempaa joukkoa ja joilla on jo resursseja, kuten tiimi tai omaa rahoitusta. Esimerkiksi koulutusohjelmat tai keksintömessut sopivat hyvin kohteeksi, Ilmonen sanoo.
Keksintöpörssi on vielä suunnitteluvaiheessa. Toteutuessaan siitä tulisi keksintöjen avoin kauppapaikka.
– Se olisi keksijöiden tori.fi, jossa voisi tehdä kauppoja kirpputorityyliin. Olemme keskustelleet Tekesin ja Keskuskauppakamarin kanssa. Jos idealle löytyy kaupallinen muoto, se voi toteutua, Ilmonen kertoo.
Keksintöjen parempaan hyödyntämiseen ja suojaamiseen tähdätään myös koulutussaralla. Rastorin vetämään keksintöpainotteiseen tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon opiskelee parhaillaan parikymmentä opiskelijaa. Koulutus on valtion rahoittama.
Lapin yliopistossa on pilottikäytössä yliopiston, korkeakoulujen yhteistyöelimen IPR University Centerin, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kehittämä IPR-verkko-oppimisympäristö. Se keskittyy aineettomiin oikeuksiin ja siihen, miten keksintöjä, luovan työn tuloksia ja muuta aineetonta omaisuutta voidaan suojata ja hyödyntää.
Tiesitkö
Eurooppalainen patenttijärjestelmä uudistui tänä vuonna. Eurooppapatentin ja kansallisen patentin lisäksi tuli uusi Euroopan patenttivirastolta haettava Yhteisöpatentti. Se antaa yhdellä hakemuksella suojan uudistukseen sitoutuneissa EU-maissa.
- Viime vuonna Suomessa tehtiin 1368 patenttihakemusta. Eniten patentteja hakivat VTT, Kemira ja Aalto-korkeakoulusäätiö.
- Patenttihakemuksen voi tehdä myös netissä
Teksti: Leena-Kaisa Laakso 17.2.2017