Pelkistettyjä muotoja. Jugendlinnoja. Suojeltuja puutaloja. Yksi pitää minimalismista, toinen vanhojen talojen yksityiskohdista. Mutta miten estetiikka suhteutuu kestävään rakentamiseen? Olemmeko tuomittuja laatikkoarkkitehtuuriin?
– Estetiikalla on kytkös kestävään rakentamiseen, mutta pelkästä kauneudesta ei kestävä arkkitehtuuri voi lähteä, Porvoon kaupunginarkkitehti Markku Partanen sanoo.
Hyvä rakennus on kestävä, toimiva ja kaunis. Puhutaan harmoniasta, mittasuhteista, materiaaleista. Suunnittelusta, joka kestää aikaa ja sopii rakennuksen käyttötarkoitukseen.
– Tyylit vaihtelevat, mutta ajattomuus ja harmonia on hyvä lähtökohta. Toisaalta laatikkokin voi olla hyvännäköinen, jos siinä on hyvät mittasuhteet, Partanen pohtii.
Harmonia syntyy hyvällä suunnittelulla. Visuaalisen kauneuden lisäksi se tarkoittaa myös teknisiä ratkaisuja ja toiminnallisuutta.
Partasen mielestä arkkitehdin tehtävä onkin ratkaista tekniset ja toiminnalliset kysymykset esteettisesti kestävällä tavalla. Sellainen luo rakennuksia, jotka eivät vanhene hetkessä. Rakennuksia, jotka koetaan merkityksellisiksi, omiksi ja joissa viihdytään.
Hyvä rakennus vanhenee kauniisti
Toinen tärkeä on aika. Kestävän suunnittelun rakennus vanhenee kauniisti. Tämä liittyy myös käytettyihin materiaaleihin.
– Esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä tehdyt julkisivut ovat nyt näyttäviä, mutta kun menee 15 vuotta ja sade on piiskannut siitä, voi näky olla toinen.
Partasen luottaakin perinteisiin materiaaleihin, kuten puu, tiili ja betoni.
– Ne tunnetaan pitkältä ajalta, tiedetään niiden ominaisuudet ja mihin ne sopivat. Ongelma uusissa materiaaleissa on, että niistä on kokemuksia vasta aika lyhyeltä ajalta, hän sanoo.
Täydennysrakentaminen asettaa toisenlaiset vaatimukset kuin tyhjä tontti
Rakennusta ei myöskään suunnitella tyhjiöön. Sitä, mikä on kaunista, määrittää myös miljöö. Täydennysrakentaminen keskelle kaupunkia asettaa suunnittelulle tiukemmat raamit kuin tyhjä tontti keskellä metsää.
– Kun rakennus tehdään valmiiseen miljööseen, täytyy suunnitella suhteessa olemassa oleviin rakennuksiin. Uuden täytyy tehdä ympäristöstä aiempaa parempi.
Jos kyseessä on julkinen rakennus, odotetaan myös tiettyä arvokkuutta. Se syntyy hyvästä suunnittelusta ja siitä, että rakennus on käyttötarkoituksensa näköinen.
– Koulu ei saa näyttää asunnolta tai supermarketilta. Julkisen rakentamisen ei pitäisi kuitenkaan olla wau-rakentamista, yliampuvaa. Tärkeintä olisi saada kohtuullista ja hyvää.
**
Entä ne jugendtalojen julkisivut? Onko niiden aika kokonaan ohi? Tuntuisivatko ne nykyrakennuksessa päälleliimatuilta?
– Ne ovat ajalta, jolloin rakentaminen on paljolti käsityötä. Nykyään sellaisten toteuttaminen olisi kallista. Toisaalta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on tullut uudenlaista, graafista koristeellisuutta sekä uusin tekniikoin toteutettuja yksityiskohtia, kuten silkkipainettu lasi, Partanen sanoo.
Teksti: Leena-Kaisa Laakso 2.2.2018, Kuvat: TIDmedian arkisto