Ilmastonmuutos on luonut maailmaan miljardien markkinat. Suomi on jo nyt kiertotalouden kärkimaita, mutta aikaa ei ole yhtään hukattavaksi.
Edessä on valtava murros. Joidenkin arvioiden mukaan tarvitaan jopa 18500 miljardin euron investoinnit, mikäli maailmassa halutaan päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin vuonna 2030.
– Meillä ei ole vaihtoehtoja. Kiertotalouteen on pakko mennä, sillä maapallo ei vain kestä sitä, miten paljon ihmiskunta käyttää luonnonvaroja, johtaja Mari Pantsar Sitrasta sanoo.
Pantsar luotsaa Sitrassa Hiilineutraali kiertotalous -teemaa. Hän näkee, että edessä on vääjäämättä siirtyminen uuteen talousmalliin, sillä nykyinen teolliseen tuotantoon perustuva malli alkoi muodostua aikana, jolloin maapallolla oli vain miljardi ihmistä.
Matkaa tavoitteeseen on, mutta Pantsarin mukaan puhutaan kuitenkin vain muutamista vuosikymmenistä. Suomi on muutoksessa eturintamassa.
Suomi on eturintamassa
Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on kiertotaloudessa aivan kärkimaita. Esimerkiksi Ruotsi on vasta tekemässä omaa kiertotalouden kansallista suunnitelmaansa, jollainen Suomessa laadittiin jo pari vuotta sitten. Pantsar arvioi, että edelläkävijyys tuo Suomelle kasvua ja uutta liiketoimintaa.
Se, että Suomessa on pieni hiilijalanjälki, ei riitä. Sen sijaan meidän pitäisi tavoitella suurta hiilikädenjälkeä – eli pyrkiä luomaan ratkaisuja, joilla voidaan vähentää globaalisti hiilidioksidipäästöjä. Tällaisia ratkaisuja voidaan myydä vaikkapa Kiinaan, jotta Kiina pystyisi vähentämään omia päästöjään.
Mari Pantsar näkee, että suomalaisilla kiertotalouden innovaatioilla on paljonkin vientimahdollisuuksia. Se tosin edellyttäisi, että Suomeen syntyisi kunnianhimoinen ja toimiva kotimarkkina, joka kannustaisi yrityksiä luomaan toinen toistaan parempia ratkaisuja.
– Kiertotalous leikkaa Suomessa oikeastaan kaikki toimialat. Metsäteollisuus on paraatiesimerkki kiertotaloudesta, sillä siellä on jo vuosikymmeniä käytetty kaikki materiaalit mahdollisimman tehokkaasti. Myös energiateollisuus on vahva. Esimerkiksi Fortum panostaa vahvasti kiertotalouteen ja Neste tekee uusiutuvaa dieseliä ja biopohjaista muovia. Lisäksi meillä on paljon startup-yrityksiä, jotka tekevät autojen ja muiden hyödykkeiden jakamispalveluja. Myös jakamistalous on kiertotaloutta, koska siinä tuotteita käytetään mahdollisimman tehokkaasti, Pantsar listaa.
Pantsar ei halua puhua kiertotalousyrityksistä, sillä ihan jokaisen yrityksen – toimialasta riippumatta – pitäisi miettiä omaa kulmaansa kiertotalouteen ja sitä, miten yritys voi omalta osaltaan vähentää jätettä ja käyttää materiaaleja tehokkaammin sekä parantaa tuotteiden käyttöastetta.
Vaikka asiat menevät vauhdilla eteenpäin, aina löytyy myös parannettavaa. Esimerkiksi metsäteollisuudessa voitaisiin siirtyä kiertotalouden näkökulmasta tekemään arvokkaampia tuotteita sellun ja paperin sijasta.
– Meidän pitäisi tehdä asioita, jotka säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään, kuten puurakennuksia, pöytiä ja hienoja designtuotteita. Puuta ei pitäisi käyttää suoraan energian lähteenä, sillä kun puu poltetaan pois, se ei hyödytä sen jälkeen enää ketään, Pantsar sanoo.
Suhde omistamiseen muuttuu
Kiertotaloudessa yksi Suomen vahvuuksista on digitalisaatio. Sen myötä syntyy muun muassa erilaisia jakamistalouden palveluita, joiden avulla esimerkiksi autojen käyttöastetta saadaan kasvatettua.
– Autot seisovat keskimäärin 96 prosenttia ajasta, ja niitä käytetään vain 4 prosenttia. Erilaisilla digitaalisilla palveluilla pystytään jakamaan autoja, Pantsar kuvaa.
Euroopassa on kokeiltu myös palveluita, joissa kuluttajat vuokraavat pesukoneita sen sijaan, että he ostaisivat niitä omaksi.
– Valmistaja pystyy teollisen internetin kautta seuraamaan laitetta, ja kun pesukone tarvitsee huoltoa, omistaja tulee huoltamaan sen. Palvelulla on kuukausimaksu, ja kone pysyy koko ajan valmistajan omistuksessa, Pantsar sanoo.
Tarvetta verokannustimille
Kiertotalouden vauhdittamiseksi Mari Pantsar heittää pallon päättäjille, jotta nämä lähtisivät sysäämään kehitystä eteenpäin.
– Julkisen puolen pitää tehdä enemmän lainsäädännöllisiä toimia. Meillä pitäisi olla esimerkiksi verotuksellisia kannustimia. Jos tuotteita tehdään kierrätysmateriaaleista, miksei niillä voisi olla pienempi arvonlisävero niin, että ne olisivat houkuttelevampia?
Pantsarin mukaan esimerkiksi Ruotsissa huolto- ja korjauspalveluille on käytössä alennettu arvonlisäverokanta. Sen takia Ruotsissa kodinkoneita kannattaa huoltaa ja korjauttaa – ja tällä tavoin pidentää niiden elinikää. Sen sijaan Suomessa hajonneet kodinkoneet kärrätään kaatopaikalle.
Jos kaikki menee hyvin, saadaanko ilmaston lämpeneminen talttumaan?
– 1,5 astetta on jo menetetty, mutta haluan uskoa ja minun on pakko uskoa, että ilmaston lämpeneminen jää kahteen asteeseen. Tällä hetkellä nykytoimilla ollaan kuitenkin menossa 3,2 asteeseen, Pantsar sanoo.
Hän perää nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita. Pantsarin mukaan päästövähennystavoitteiden pitäisi olla selvästi nykyistä kovemmat, mikäli Suomi haluaa olla linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Käytännössä vuonna 2050 ilmakehään ei saisi päästää enää yhtään hiilidioksidia, vaan sen sijaan imeä ilmakehästä hiilidioksidia.
– Joko me tehdään päästövähennystoimenpiteitä nyt vapaaehtoisesti tai sitten kohta pakon edessä, jolloin se on paljon kalliimpaa. Ratkaisuja on jo olemassa, Pantsar sanoo.
Teksti: Outi Airaksinen 1.3.2018, Kuva: Srba Lukic
KIERTOTALOUDESTA KESKUSTELLAAN TID BUSINESS FORUMIN SEMINAARISSA TORSTAINA 8.3.2018 (maksullinen, lippu.fi) SEKÄ TID MEDIA CAFÉSSA PERJANTAINA 9.3. (vapaa pääsy). Tervetuloa Porvoon Taidetehtaalle itäisen Uudenmaan suurimpaan talous- ja yrittäjyystapahtumaan! Sitran asiantuntijat Kari Herlevi ja Paavali Kukkonen #Porvoo2030 -paneelikeskusteluissa perjantaina.