Kolme tarinaa pankkitoiminnasta

Rohkeutta, luottamusta ja voitontavoittelua.

Temppeliherrain ritarikunta

Pankkitoiminnan alkuvaiheissa on kyse mahdollisuuksista ja luottamuksesta, ahneudesta ja voitosta. Vuosien saatossa moni testaa ideoita tallettamisesta, lainaamisesta, luotosta ja voitosta.

Kun 1100-luku lähestyy loppuaan, valkoiseen, punaristiseen asuun pukeutunut mies avaa Lontoossa Fleet Streetin ja Thames-joen välissä sijaitsevan kirkon oven. Ulos tullessaan matkalaisella on pieni lappu kädessään.

Temple Church toimii eräänlaisena pankkina. Pankkitoimintaa pyörittää mahtijärjestöksi noussut Temppeliherrain ritarikunta. Oven avaaja elää munkin tavoin eikä omista juuri mitään. Kirkko sen sijaan on täynnä rikkauksia.

Helmitaulu

**

1100-luvun lopulla Temppeliherrain ritarikunta on Euroopan vaikutusvaltaisimpia järjestöjä. Sen alkuperäinen tehtävä on suojella pyhiinvaeltajia ja ristiretkeläisiä. Vuonna 1139 ritarikunta on saanut verovapauden ja veronkanto-oikeuden. Tilivelvollinen se on vain paaville.

Kun järjestö kokoaa vaurautta ja vaikutusvaltaa, alkavat kuninkaalliset ja ylimystö uskoa myös omaisuuttaan sen huomaan. Pian Temppeliherrat omistavat rakennuksia, kirkkoja, maata, sotaväkeä ja Lontoossa jopa oman laiturin. Alkuperäinen suojelutehtävä jää rahan varjoon.

Kuninkaat lahjoittavat Temppeliherroille maata ja omaisuuksia. Temple Church –kirkosta tulee hovin aarteiden ja tulojen aarrekammio, jossa säilytetään myös kruununjalokiviä. Kun kuningas Henry III haluaa hankkia itselleen kaukaisen Oleronin saaren, Temppeliherrat hoitavat kaupan. Pian Henry III:n vaatevarastoakin säilytetään ritarikunnan huomassa.

Katolinen kirkko on jo aiemmin kieltänyt kristityiltä rahan lainaamisen ja koron perimisen epäkristillisenä. Rahanlainauksesta huolehtivat juutalaiset, joita katolisen kirkon määräykset eivät koske.

Aarteita on viety turvaan pyhiin paikkoihin aina. Muinaisessa Babyloniassa ja Egyptissä omaisuus vietiin temppeleihin ja papit lainasivat rahaa. Antiikin Kreikassa rahat saattoi tallettaa paikalliseen pankkiin ja nostaa takuutodistuksella toisesta pankista. Esimerkiksi Ateenalla oli oma pankki jo 400-luvulla eaa.

Temppeliherrojen pankkitoiminta menee kuitenkin astetta pidemmälle. He toimivat useassa maassa, yli rajojen, omaa omaisuutta kerryttäen.

Kun matkalainen tallettaa varansa Temple Churchiin, hän saa mukaansa todistuksen, jolla voi nostaa vastaavan summan missä päin Eurooppaa tai Lähi-itää tahansa. Se on kuin keskiaikainen luottokortti, vaikutusvaltaisen tahon takaama luotonanto yksityiselle ihmiselle. Tällainen pieni lappu kädessään astuu kirkosta ulos myös ritarikunnan munkki tarinamme alussa. Ehkä hän valmistautuu pyhiinvaellusmatkalle tai ristiretkelle.

Temppeliherrojen pankkeja nousee eri puolille Eurooppaa. Heidän turviinsa tuodaan yhä enemmän aarteita. Toiminta jatkuu aina 1200-luvun lopulle asti. 1300-luvun alussa * alkaa ritarikunnan alasajo ja suoranainen vaino, joka johtaa lopulta toiminnan lakkauttamiseen.

*Tarkennus tehty 15.10.2017.

Brunkebergstorg, Tukholma

Vankeuteen päätyvä hollantilainen Johan Palmstruch luo Tukholmaan maailman ensimmäisen keskuspankin ja Euroopan ensimmäisen setelirahan. Luottoakin saa.

Kun Riikassa syntynyt ja Hollannissa uraa tehnyt liikemies Johan Palmstruch saapuu vuonna 1647 * Ruotsiin, hän anoo ensitöikseen oikeutta pankin perustamiseen. Palmstruch on tehnyt uraa Amsterdamissa, aikansa pankkikeskuksessa. Takana hänellä on myös vuosi vankilassa maksamattomien velkojen takia. Tukholmassa hän aikoo aloittaa uuden elämän.

Ensimmäiset pankinperustamisanomukset eivät saa vastakaikua, mutta Kaarle X Kustaa (kuningas 1654-1660) * on jo pitkään haaveillut pankista, joka modernisoisi Ruotsin talouden. Vasta kun Palmstruch kolmannessa anomuksessa lupaa puolet voitoista hoviin, pankkitoimilupa myönnetään. Osakkaaksi Palmstruch kutsuu 12 vaikutusvaltaista ruotsalaista.

Syntyy Stockholms Banco. Vuosi on 1657 ja pankki maailman ensimmäinen keskuspankki.

Stockholms Banco ottaa mallia Euroopan johtavista pankeista Amsterdamissa ja Hampurissa. Jotain uuttakin Palmstruch tuo mukaan.

Ensimmäinen uutuus on talletuksiin pohjaavat lainat. Niitä Stockholms Banco alkaa myöntää ensimmäisenä Euroopassa.

ensimmäinen seteliraha

Tiukan lobbaamisen jälkeen Palmstruch saa ottaa käyttöön myös setelirahan, Euroopan ensimmäisen. Vuosi on 1661. Aiemmin raha on ollut kuparista tehtyä ja materiaaliltaan painavaa, hankalaa kuljettaa. Kun seteliraha tulee, kansa villiintyy ja kuningas puhuu Good Conviniencesta.

Palmstruchin pankki vetää talletuksia. Vuonna 1660 niitä on 400 000 kuparitaalan eli nykyrahassa noin 76 miljoonan dollarin arvosta. Koska talletuksia on runsaasti, uskaltautuu Palmstruch toiseen uudistukseen.

Pankki alkaa lainata talletettua rahaa ulos. Rahaa lainataan kauppiaille suolan, tervan ja sokerin ostoon, yrityksille uusien innovaatioiden kehittämiseen, ylimystölle ja maanostoon. Yläluokka elää luotolla, yrittäjät investoivat uuteen. Mutta kuningas kuolee, tulee devalvaatio ja äkkiä arvossa kasvaneet talletukset halutaan pankista ulos.

Palmstruch yrittää kuumeisesti keksiä ratkaisua. Koska lainat ovat pitkiä ja talletukset lyhyitä, ulosmaksettavaa ei riitä. Ratkaisuksi hän keksii luottosetelit, kreditsedlar.

Ruotsiin syntyy moderni talous. Seteliä ei vastaa enää konkreettinen kuparikolikko, vaan kyse on ideasta, jostain abstaktista, jossa setelin arvon takaa luottamus pankki-instituutioon.

Luottosetelit voi vaihtaa kulta- tai hopearahoiksi. Palmstruch painaa kuitenkin liikaa seteleitä ja laiminlyö kirjanpitoa.

Muutaman vuoden päästä 1663 luottamus pankkiin alkaa heikentyä. Maksut tulevat hitaasti. Ihmiset puhuvat. Jotain on vialla. Raha käy vähiin. Yritykset, jotka ovat juuri tottuneet investoimaan luotolla, ovat pulassa.

Pankki joutuu konkurssiin 1667. Palmstruch menettää pankkioikeutensa ja hänet määrätään maksamaan talletukset takaisin. Kun hän ei siihen kykene, uhkaa kuolemanrangaistus. Palmstruch on vienyt ruotsalaisten säästöt, aiheuttanut taloudellisen katastrofin, maa on kaaoksen partaalla. Kuolemanrangaistus muuttuu vankeudeksi. Palmstruch kuolee istuttuaan vuoden vankilassa. Siitä, oliko hän väärinymmärretty nero vai piittaamaton taloushuijari, keskustellaan yhä.

Stockholms Bancon seuraajaksi perustetaan vuonna 1668 nykyisen Riksbankenin edeltäjä Riksens Ständers Bank, jota valvoo parlamentti.

*Tarkennus tehty 15.10.2017. Kun Palmstruch saapui 1647 Ruotsiin, hallitsijana oli kuningatar Kristiina.

65 Lombard Street, Lontoo

Lontoolaisen pankkikriisin pelastaa reilusti luottoa antava keskuspankki, sillä pankkitoiminnassa on kyse etenkin luottamuksesta.

Toukokuun 10. päivänä vuonna 1866 lontoolaisen Overend, Gurney & Co -pankin sihteeri tuo pankin oveen lapun. Maksut ovat pahasti myöhässä. Itse asiassa pankki on kaatumassa.

Overend, Gurney & Co on pienestä aloittanut itäanglialainen pankki, joka on toiminut Lontoon Cityssä rahanlainauksessa jo pitkään. Se on rahoittanut niin plantaaseja Dominikaanisessa tasavallassa kuin rautatien tekoa Irlannissakin. Kaikki on sujunut hyvin.

Nyt kaikki on toisin. Sijoittajat jonottavat nostaakseen rahansa pankista pois, shekit ovat muuttuneet arvottomiksi ja pankin lainoilla toimineet tekevät konkursseja.

On kaaos ja paniikki. Pian kymmenet pankkimiehet jonottavat Englannin keskuspankkiin pelko mielessään. Puolien Lontoon pankeista uskotaan kaatuvan.

Keskuspankin johtaja Henry Lancelot Holland päättää toimia. Hän tietää, että pankkitoiminnassa on pohjimmiltaan kyse luottamuksesta. Maa halutaan pelastaa konkurssilta. Keskuspankki, Bank of England, tulee apuun valtavalla riskillä. Ensimmäisenä päivänä luottoa myönnetään neljä miljoonaa puntaa, seuraavina kuukausina 45 miljoonaa. Summa on valtava, sillä pankeissa arvioidaan olevan talletuksia 90 miljoonaa.

Syntyy malli siitä, että keskuspankin tehtävä on katkaista kriisi, pelastaa pienet pankit ja liikemiehet, lainata riittävän suurella korolla niille, joiden varat kriisi on alentanut.

Kun paniikki vihdoin laantuu, moni yritys nousee jaloilleen.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Banco

Sana pankki on alun perin italiaa, banco. Se tarkoittaa penkkiä, jolla keskiajan rahanlainausta käytiin. Myöhäiskeskiajalla juuri italialaiset keksivät, miten kristittyjen rahanlainauskieltoa voi kiertää. Pohjoisitalialaiset kauppiaat keksivät korolle uuden nimen. Puhuttiin lahjoista tai palkkioista. Pankkeja alkoi nousta Italian kaupunkeihin. Eniten niitä oli Firenzessä, jossa Medicit innostuivat pankkitoiminnasta. Lahjat ja palkkiot kannattivat, suvut vaurastuivat. Medicit nousivat aina Italian johtoon ja paaveiksi asti.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.Vaaditut kentät on merkitty *-merkillä

Voit käyttää näitä HTML -avainsanoja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>