Kotielämää lemmikin kanssa

Lemmikkieläimen ja ihmisen vuorovaikutus lisää monenlaista myönteistä hyvinvoinnin kannalta. Mutta mitä kotieläin merkitsee asumisen arjessa? Tutustuimme muutamaan erilaiseen lemmikkien asuttamaan kotiin Porvoossa ja kysyimme omistajilta:

  1. Miten olet edistänyt lemmikkisi viihtymistä kotioloissa?
  2. Minkälaisia haastavia tilanteita lemmikkisi kanssa tulee asumisarjessa?
  3. Mitä tulisi huomioida asumisessa jo siinä vaiheessa, kun miettii lemmikkieläimen hankkimista?

Niilo 11v ja Lyyli 10v

Näiden valppaiden mäyräkoirien koti on kerrostalossa Porvoon keskustassa Riikka ja Kim Liljan luona. Rodun ominaisuuksiin kuuluu rohkeus ja avoimuus, yksilöllisillä piirteillä höystettynä. Riikka kuvailee Niiloa runomieheksi, kiltiksi Havukka-ahon ajattelijaksi. Lyyli on mukavuudenhaluinen primadonna, joka osaa käyttää naisellisia avuja saadakseen haluamansa. Jos Niilo intoutuu leikkisäksi, Lyyli seuraa sen temmellystä tyynesti sohvalta.

1. Kun kerrostalossa ei ole hissiä ja mäyräkoirilla on rodulle ominainen halvaantumisriski, pääsevät Niilo ja Lyyli sylikyydissä raput ylös ja alas. Asunto on kolmannessa kerroksessa, se on ylin kerros, ja yksi koirien mielipuuhista on istuskella lasitetulla parvekkeella maisemia katsellen. Niille on varta vasten tehty omat korotetut katselutuolit. Sisällä Niilo ja Lyyli liikkuvat missä mielivät, mutta kummallakin on oma lempipaikkansa. Lyylin ykköspaikka on pehmeiden peittojen alla lämpimässä sängyssä, Niilo tykkää sohvan nurkasta. Koirat eivät ole päivisinkään yksin, vaan ukin hoidossa.
2. Haasteellisimmat hetket asumisessa liittyvät postilaatikkoon ja ovisummeriin. Niilo ja Lyyli ovat valppaita vahteja, joten postilaatikon kalahdus ja summerin soitto saavat haukkudueton virittymään.
3. Riikka toteaa, että koiran hankinnassa on tiedostettava eri rotujen ominaisuudet. Jos koiran kokoa ajatellaan, pienet koirat sopivat kerrostaloon, mutta toisaalta usein pienillä on tapana räksyttää eli naapurisopukin olisi hyvä ottaa huomioon. Kerrostalossa keskellä kaupunkia koiran ulkoiluttaminen asettaa omat haasteet. Koira kaipaa myös luonnonympäristöä, joten jos lähistöltä ei sellaista löydy, on oltava valmis lähtemään koiran kanssa kauemmas ja antamaan siihenkin aikaa.


Klara 7v ja Tobias 4v

Leppoisat brittikissat asuvat pientaloalueella paritalossa Sanna Hännisen kanssa. Pyöreä ja lihaksikas brittiläinen lyhytkarva on luonteeltaan ystävällinen. Sanna kertoo Klaran ja Tobiaksen viihtyvän rodulle luontaisesti lattiatasolla ja ihmisten seurassa, ne eivät niinkään kiipeile. Tobias on rohkea ja isäntä talossa, kun taas sen emo Klara tekee tuttavuutta uusiin ihmisiin varovaisemmin.

Brittikissa

1. Vaikka Klara ja Tobias eivät suuremmin innostu kiipeilystä, niille on pystytetty olohuoneeseen kiipeilyteline, jonka tasanteilla ne nauttivat köllöttelystä. Kissojen mieluisin paikka on kuitenkin ikkunan ääressä, joten Sanna on järjestänyt eri puolille asuntoa sopivia tarkkailupaikkoja, joista ne voivat katsella ulos. Olohuoneen ikkunan edessä olevasta pienestä punaisesta pallista kissat käyvät välillä taistoakin ja häätävät toisen vuorollaan tältä ykköspaikalta nähdäkseen, mitä kadun puolella tapahtuu. Lelulaatikoista löytyy muuta puuhaa, kun tarkkailuhommilta joutaa. Klara ja Tobias ovat sisäkissoja. Ne ulkoilevat valjaissa, ja pihalla on ulkohäkki, jossa ne viihtyvät erityisesti kesällä.

2. Haasteita Sannan kissa-arkeen ovat aiheuttaneet ainakin kukat. Kokemusta on särkyneistä maljakoista ja lattialla silppuna olevista leikkokukista. Kodissa voi olla vain sellaisia kasveja, joita Klara ja Tobias eivät syö. Ikkunalaudan kaktukset näyttävät kuuluvan tähän joukkoon. Kissojen omistajille tuttu haaste ovat myös raapimisjäljet huonekaluissa ja tapeteissa. Tuolit joutuvat koville. Raapimismatto on ollut oivallinen hankinta.
3. Usein ajatellaan, että kissa on niin itsenäinen, ettei se kaipaa ketään, mutta brittiä kotiinsa harkitsevan olisi Sannan mielestä ainakin hyvä muistaa, että tämä rotu tarvitsee ihmisseuraa, kuten monet muutkin jalostetut kissarodut. Lisäksi sisäkissalla on oltava kotona virikkeitä ja liikkumismahdollisuuksia, ja omistajan on tiedostettava, että kissa saattaa hyppiä hyllyille ja pöydille. Karvan ja kissanhiekan kanssa täytyy myös osata elää.


Viljakäärmeet: Elli 9v, Myrsky 8v ja Syksy (arvio 10-12v). Kuningasboat Viima 1v ja Iiris 3½v. Brasilian sateenkaariboa Eden 6v. Kuningaspyton Pumpkin 4½v.

Sami Ranta isännöi seitsemän käärmeen kotia rivitalo-asunnossa. Kauniin kellertävä kuningasboa Iiris on tullut taloon joululahjaksi avovaimolle, Janni Kirpulle. Eläkepäiviään viettävä viljakäärme Syksy tuli puolestaan ns. rescuekäärmeenä eli pelastettiin toisesta kodista eikä sen ikää tiedetä tarkkaan. Kaikki seitsemän ovat luonteeltaan kilttejä, rauhallisia ja helppoja käsitellä.

1. Näillä käärmeillä on oma huone ja jokaisella oma terraario. Iiris asuttaa isointa terraariota. Se on jo lähes 4-vuoden ikäisenä vaikuttavan kokoinen sulatellessaan sykkyrällä viidettä päivää rottalounastaan, mutta saattaa kasvaa vielä 2,5-metriseksi. Elinympäristössä on otettava huomioon paitsi käärmeen koko myös lajien erilaiset lämpö- ja kosteusvaatimukset. Toinen boalaji, Samin kaunokainen Eden, on ”brassi”, ja se vaatii sademetsämäistä kosteutta. Sami on rakentanut sen terraarion katolle ajastimella toimivan sumuttimen. Pituudeltaan 168-senttimetrinen Eden voi myös halutessaan kiertyä vesialtaaseen, jossa se saattaa loikoa päiväkausia vain sieraimet pinnan yllä. Käärmeet ovat vaihtolämpöisiä, joten terraarioiden toisessa päässä on lämpömatto, jolla ne lämmittelevät esimerkiksi ruokaa sulatellessaan. Toisessa päädyssä on viileämpää. Sisustuksessa on koloja ja onkaloita piileskelyyn sekä kiipeilyoksia. Samin suunnitelmissa on rakentaa ensi kesänä viljakäärmeille kalliotaustat kiipeilyyn.

2. Käärmeet ovat hiljaisia, mutta keväisin omistajan yöuniin saattaa tunkeutua koiraspuolisten kolistelua, kun ne etsivät naarasta ja paukuttavat terraarion etulasia. Pientä logistista haastetta Samille aiheuttaa aika ajoin akvaarioiden ja sisustustavaroiden pesu ja desinfiointi.
3. Jos miettii käärmettä kotiinsa, on muistettava, että nämä eläimet ovat pelkkää lihasta ja siis voimakkaita. Sami muistuttaa, että pelkkä lisko- tai jyrsijäterraario ei välttämättä riitä, vaan käärmeillä on oltava juuri niille soveltuva terraario. Jos käärme pääsee karkuun, se voi jäädä jumiin pyrkiessään pieniin koloihin tai satuttaa itseään asettumalla kuumalle hellalle lämpöä etsiessään. Kylmä aiheuttaa käärmeille hengitystieinfektioita, joten asunnossa olisi hyvä olla terraariolle erillinen lämmin huone ja sielläkin valmiudet lisätilalle, jos käärme kasvaa. Lemmikkikäärmeiden ruokavalio koostuu pääosin jyrsijöistä eli pakastetilakin on syytä huomioida.

Teksti: Tuula Lukić 26.3.2019, kuvat: Srba Lukić

www.Facebook.com/raksaporvoo

Keskustelua kotieläimistä Rakennusmessuilla Porvoossa sunnuntai 31.3.2019 klo 12:15 Paneelikeskustelu: Valitse lemmikki kodin mukaanKeskustelua johtaa porvoolainen viestinnän moniosaaja Aaro Kajaste

Anu Koivisto, kotieläintilan yrittäjä / Hutkon laama- ja eläintila Sami Ranta, anestesiahoitaja, käärmeharrastaja Gisle Sjöberg, eläinlääkäri (linnut ja eksoottiset eläimet) / Eläinklinikka LinnunmäkiKia Sundström, eläintenhoitaja, myyjä / Faunatar

Tervetuloa Uusimaa Areenalle, vapaa pääsy!

About TIDToimitus

Tapahtumajärjestäjä ja sisällöntuottaja vuodesta 2010.

Vastaa