Painot, telineet ja soutulaite. Musta matto ja kuntopyörä. Taustalla traktorin rytminen pörinä. Olemme keskellä maaseutua Porvoossa, jossa crossfitiä ja painonnostoa harrastavalla Stefanie Hagelstamilla on treenitila.
Crossfitin suosio eteni kulovalkean tavoin Yhdysvalloista maailmalle 2000-luvulla. Se tunnetaan rankkana lajina, jonka synnyn taustalla vaikuttivat kovaa fyysistä kuntoa vaativat ammatit, kuten poliisi, palomiehet ja ammattisotilaat.
Aineksia crossfit on omaksunut muun muassa voimistelusta, painonnostosta ja triathlonista.
- Crossfitissä yhdistyvät voima-, kestävyys- ja taitoelementit. Missään ei olla ihan se paras, vaan tasaisesti hyvä monella osa-alueella. Tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen kropan hallinta, Stefanie Hagelstam kertoo.
Hän treenaa tavoitteellisesti viisi kertaa viikossa aamuin illoin.
- Täysillä ei voi tehdä joka kerta, kun treenejä on niin paljon. Välillä on matalatehoisempaa peruskestävyysharjoittelua, riippuu kaudesta ja kisakalenterista.
Yksi crossfitin ominaispiirteistä on yhteisöllisyys. Saleilla ei ole juurikaan yksinpuurtajia kuulokkeet korvilla, vaan toisia kannustetaan. Stefanie Hagelstam ei treenaa yksin edes omalla salilla, vaan tsemppaajana on poikaystävä, crossfit-kisoissa jo vuosia menestystä niittänyt Henrik Haapalainen. Nyt molemmat nappasivat kesän 2019 Karjalan kovin –kisassa voitot kotiin.
Oman kehon arvostus
Stefanie Hagelstam päätyi crossfitin pariin noin kahdeksan vuotta sitten haastavassa elämäntilanteessa. Peilikuvasta se alkoi.
- Olin aika tyypillinen nuori. Kävin ulkona, alkoholia tuli kulutettua jonkin verran, poltin tupakkaa. Olin vähän kerännyt painoakin. Olin tyytymätön elämäntilanteeseeni enkä yksinkertaisesti tykännyt siitä, mitä näin peilistä ja mihin olin menossa, Stefanie Hagelstam aloittaa.
Nuori nainen ei ollut sinut itsensä kanssa. Ratkaisuna hän aloitti kuntosalitreenit personal trainerin ohjauksessa. Harjoituksia oli maltillisesti kerran viikossa, mutta jokainen kerta oli intensiivinen, kovalla sykkeellä tehty rupeama crossfitin tyyliin.
- Huomasin, että kehityin nopeasti. Peilikuva ei enää ollutkaan tärkeä. Crossfitissä on ihan sama, miltä näytät, ainoastaan mitattava suoritus ratkaisee. Se sopii minulle.
Urheilulajit, joissa ulkonäköäkin painotetaan tai haetaan mahdollisimman matalaa rasvaprosenttia, ovat haasteellisia erityisesti naisille.
- En voi puhua omasta kokemuksesta mitä tulee vaikkapa fitness-lajeihin, mutta on oltava tarkkana, ettei hormonitoiminta mene sekaisin. Naisilla se voi esimerkiksi tarkoittaa, että kuukautiset loppuvat, hän mainitsee.
Kalorimäärien tarkkaileminen ei innosta Stefanieta. Hän tietää tarvitsevansa 3000 kilokaloria päivässä.
- Urheilijana on tärkeää, että syön tarpeeksi, mutta olen onnellisempi, kun syön intuitiivisesti silloin, kun on nälkä. Syön suklaatakin päivittäin. Korostan mielelläni rentoa asennetta syömiseen. Treenataan kovaa, syödään hyvin ja ollaan ylpeitä omasta kehosta miltä ikinä se näyttääkin.
Tärkeää on oppia huomaamaan omassa kehossa mitä se tarvitsee.
- Urheilu on mahtava tapa oppia kuuntelemaan oman kehon signaaleja. Crossfitissä tavoitteena on tehdä seuraava suoritus aina vähän paremmin, juosta nopeammin tai nostaa enemmän painoja. Myös syömistä tulisi ajatella siten, että seuraavanakin päivänä jaksaa.
Jaksamisesta on pidettävä huolta. Sen 29-vuotias Stefanie Hagelstam on saanut kokea kantapään kautta. Kunnianhimoiset treenit päättyivät viime vuonna totaaliseen uupumukseen.
Yli uupumuksen
Jos kahdesti päivässä treenaa täysillä, tulee seinä väistämättä vastaan.
- Olin treenannut aivan liikaa lepoon nähden. Menetin myös äitini, joka oli sairastanut kaksi vuotta syöpää. Se oli erittäin vaikeaa aikaa. Minulla ei ollut valmentajaa ja treenit olivat ikään kuin terapiaa. Vaikka olin koko ajan väsynyt, ajattelin sen vain kuuluvan asiaan. Mutta näinhän ei ole. Totta kai tulee hetkiä, jolloin on ihan loppu, mutta jos on jatkuvasti väsynyt ja ruokahalu alkaa tökkiä, pitäisi hälytyskellojen soida, Stefanie Hagelstam muistuttaa.
Uupumuksesta toipuminen vei kahdeksan kuukautta.
- En pystynyt tekemään mitään. Onneksi poikaystävä oli tukena ja loppuvuonna alkoi tunnelin päässä näkyä valoa. Opetus oli rankka, mutta todella tärkeä. Täytyy oppia omat rajat.
Ylitreenaaminen onkin asia, jonka Stefanie Hagelstam nostaa esiin crossfitin riskeistä puhuttaessa. Kovatempoinen laji kuormittaa kehoa, joten välillä on oltava kevyempää harjoitusta ja palautumispäiviä.
- Tämä on sellainen endorfiinilaji, josta tulee niin hyvä fiilis, että ylitreenaamista on vaikea huomata, etenkin jos ei ole minkäänlaista kilpailutaustaa. Ja jos elämässä on muutakin stressiä, voi kokonaiskuormitus olla liikaa. Tähän tulee ehdottomasti kiinnittää huomiota.
Toinen huomionarvoinen seikka liittyy liiketekniikkaan.
- Esimerkiksi olkapäät ovat kovilla, sillä tässä roikutaan aika paljon ja kiivaassa tahdissa tehdään eri liikkeitä. Toivon, että saleilla valmentajat ovat valppaina ja ohjaavat tarpeen tullen tiukastikin keventämään treeniä ja tekemään liikkeet oikein.
Kisavalmentautumista
Stefanie Hagelstamin treenitila on rakentunut yhdessä Henrik Haapalaisen kanssa. Treenejä ei niin vain jätetä väliin, kun toinenkin harjoittelee tavoitteellisesti.
- Tämä on meidän elämässämme korkealla prioriteeteissa. Seuraava oma tavoitteeni on crossfitin Suomen Mestaruuskisat lokakuussa. Niihin osallistutaan karsintojen kautta. Kotisalilla kuvataan ja video lähetetään tuomaroitavaksi. Sama konsepti toimii joka maassa ja jokaisen maan voittaja pääsee seuraaviin isoihin kansainvälisiin kisoihin, Stefanie kertoo.
Päävalmentajana hänellä on Antti Manninen ja voimisteluvalmentajana Heikki Niva.
- Vastapainoksi harrastan joogaa. Siinä en suorita mitään enkä yritä olla joogasalin notkein. Pyrin rauhoittumaan ja rauhoittamaan kroppaa.
Koulutukseltaan Stefanie Hagelstam on liikunnanohjaaja. Hän valmentaa netin kautta ja on mukana herotreeni-valmennuskonseptissa.
- Olen rakentanut herotreenille esimerkiksi 7-viikkoisen leuanvetovalmennuksen. Nettivalmentaminen sopii minulle nyt hyvin, sillä se ei vie aikaa omilta treeneiltä.
Kisavalmistautumisessa Stefanien crossfit-treeniohjelman kärjessä on tällä hetkellä roikkuva voima, joten tulevina viikkoina treenisalin tangoilla hikoillaan ainakin renkailla ja leuanvetojen parissa.
Teksti: Tuula Lukic, julkaisu Jump In! Porvoo -tapahtumalehti elokuu 2019.
Kuvat: Srba Lukic
Stefanie Hagelstam on mukana Jump In -liikuntatapahtumassa sunnuntaina 8.9.2019 paneelikeskustelussa klo 14. Vapaa pääsy. Uusimaa Areena, Kokonniemi – Porvoo.
Crossfit
Crossfit on amerikkalaisen Greg Glassmanin 1990-luvulla kehittämä treeni. Se on myös CrossFit Inc. -yrityksen rekisteröimä tavaramerkki, joten CrossFit-nimeä saavat käyttää vain salit, jotka ovat ostaneet lisenssin. Ensimmäinen CrossFit-sali perustettiin Suomeen vuonna 2007. Tällä hetkellä saleja on Suomessa noin 60.