Minkälaista poliittista keskustelua kunnissa käydään juuri nyt? Onko sote- ja maakuntauudistus agendalla? Ei läheskään tarpeeksi. Virkamiehet ovat todennäköisesti sisäistäneet uudistusten sisällön ja vaikutukset vahvemmin kuin poliittiset päättäjät, vaikka lopulta kyse on poliittisista päätöksistä.
Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumin yhden pysäyttävimmistä puheenvuoroista käytti Lopen kunnanjohtaja Karoliina Frank. Hän puhui voimakkaasta muutosvastarinnasta, jota ilmenee useissa kunnissa, myös Lopella, noin 8000 asukkaan kunnassa.
- Ihannoidaan menneisyyttä, haikaillaan tuttua ja turvallista, ohitetaan sujuvasti taloudelliset realiteetit, Frank luetteli.
Frank oli erityisen huolissaan siitä, että verotulovaikutuksiin ei kunnissa varauduta, vaan investointejakin suunnitellaan yhä jopa yltiöpäisin ideoin ja mitoitettuina sellaisiin tuloihin, jotka eivät enää toteudu maakuntauudistuksen jälkeen.
- Tämä on verrattavissa siihen, jos suunnittelet tulevat menosi nykyisen palkkapussin mukaan, mutta parin vuoden päästä tulosi tippuvat puoleen. Kunnissa huolestuttavan harva pohtii asioita tästä kulmasta.
Painajaisia on Karoliina Frankin mukaan luvassa kiinteistöpuolella. Esimerkiksi Lopella päänsärkynä on terveyskeskus, jonka tasearvo on 580 000 euroa. Jo nyt se on puolityhjillään eikä tuleva maakunta varmastikaan aio toteuttaa siellä sotepalveluita.
- Löytyykö tällaiselle ostajaa? Meillä on kaksi vuotta aikaa tehdä päätöksiä, ettei rakennus jää painamaan kunnan taloutta, Karoliina Frank mainitsi.
Pudotuspeliä
Kuntajohtajien keski-ikä Suomessa on yli 50 vuotta. Kuntaliiton foorumissa nuorta sukupolvea kuntien johdossa edustivat Linda Leinonen (Isojoen kunnanjohtaja), Tuomas Lohi (Kempeleen kunnanjohtaja) ja Sami Sulkko (Riihimäen kaupunginjohtaja) sekä Antti Ollikainen (Kempeleen kunnanhallituksen puheenjohtaja) ja Annu Ahonen (Kontiolahden Yrityspalvelut Oy:n toimitusjohtaja). He kertoivat näkemyksistään menestyksen avaimista tulevaisuuden kunnassa.
Kuntien tulevaisuuden näkymät nähtiin pääosin valoisina, vaikka päivän aikana oli jo ehditty maalata seinille monia uhkakuvia. Tämä herätti kysymyksen: ollaanko kuitenkin ylioptimistisia? Paneelissa jakolinjaa syntyi hieman ajatuksissa tulevan kuntakentän suuruudesta ja kuntaliitoksista.
Linda Leinonen totesi, että Suomeen mahtuu erilaisia kuntia. Monille kunta on nimenomaan lähiyhteisö.
- En usko kuntaliitoksiin. Pienissä kunnissa asukkaat leimautuvat voimakkaasti omaan kuntaan, kuntaa rakennetaan yhdessä. Se on nähty kuntaliitoksissa, kun oma kunta menetetään, on syntynyt vastarintaa, eikä ole haluttu mennä isojen joukkoon.
Antti Ollikainen oli Leinosen kanssa samoilla linjoilla. Hän korosti kuntien uusia mahdollisuuksia vaikuttaa luottamusmiehiin, kaavoitukseen ja koulutukseen, ja toivoi kuntalaisia aidosti mukaan päätöksentekoon.
- Kunta on ihmisten yhteisö, tarvimme identiteettiä, Ollikainen sanoi.
Tuomas Lohi puolestaan näki, että muutokset ovat niin merkittäviä, että tulevaisuudessa väistämättä tulee kuntaliitoksia. Kunnat ovat niin eriytyneitä, että pudotuspeli on tulossa.
Sami Sulkko huomautti, että demokratian näkökulmasta Suomessa on edessä haastavia tilanteita.
- Mistä saadaan päättäjiä kaikkiin kuntiin? Väestö pakkautuu kasvukeskuksiin ja väestö ikääntyy. Kuntien tehtäväkavalkadi jää maakuntauudistuksen jälkeen ohueksi ja taloudelliset pelimerkit jaetaan uudelleen. Ei ole hyvä luoda ylioptimistista tilannetta, sillä monille elinvoiman edistäminen tarkoittaa liikkumavaran hakemista veroprosentin korotuksilla.
Sulkko patisteli radikaalia muutosta kuntien määrään.
- Jo pelkästään digiajan koulutustarpeet ja niiden tarjoaminen tasa-arvoisesti kaikille koululaisille Suomessa tulevat vaikuttamaan siihen, että kenttää on tiivistettävä. Näen sirpaloitumisen ja puuhastelun riskin, jos näin ei tapahdu. Jos maakuntauudistus toteutuu, kuten on nyt esitetty, näen, että 35-40 kuntaa on riittävä määrä.
Kaikki panelistit esittäytyivät yrittäjäystävällisen kunnan edustajina, mutta onko kaikilla todella eväitä houkutella yrityksiä?
- Verissäpäin ei kannata ryhtyä taistelemaan yrityksistä. Oleellisempaa on kuntien yhteistyö. Jos yhteen kuntaan saadaan yritys, se tarkoittaa hyvää laajemmalle alueelle. Kontiolahdella haasteena on varmistaa nuorten pysyminen kunnassa. Sieltä syntyy uutta yrittäjyyttä, Annu Ahonen totesi.
Hän myös huomautti, että tulevaisuudessa kaikille ei riitä palkkatyötä, työelämä on muutoksessa ja yhä useampi valitsee yrittäjyyden, ja tähän oppilaitoksissakin jo valmennetaan.
- Parhaat yrittäjät tulevat omasta kunnasta. Kunnissa on oltava tarjolla koulutusta, ainakin meille Etelä-Pohjanmaalla se on tärkeää. Olemme hyvin yrittäjähenkisiä, panostamme siihen, että kun yrittäjä ikääntyy, niin yrityksille löytyisi jatkaja, Ahonen lisäsi.
Sami Sulkko kuvaili tulevaisuuden kuntapäättäjiä lobbareiksi maakuntiin päin. Hänen henkilökohtainen toiveensa oli, että kuntiin luotaisiin uusia toimintamalleja ja että poliittinen ohjaus ja operatiivinen toimintavalta eriytetään toisistaan.
Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi jatkuu Silja Symphonyllä vielä torstaina, jolloin kuullaan mm. näkökohtia maakuntauudistukseen sekä toisen asteen ammatilliseen reformiin.
Lisätietoja: www.kunnat.net, www.rafo.fi
Teksti: Tuula Lukic 8.2.2017, Artikkelin kuvat Henri Salonen/ Kuntaliitto
