Makkaratehdas ja hyönteisfarmi – molemmat samassa pihapiirissä Porvoon Huhtisissa. Näiden välillä on kuitenkin pitkä loikka niin ajallisesti kuin ideologisesti.
Makkaratehtaan lihaisat tuotteet Itäisellä tiellä ovat jo kauan sitten jääneet historiaan. Nyt niiden tilalle on tullut ekologisempi vaihtoehto, hyönteisravinto. Radion sinfoniaorkesterin harpistin tehtävistä jättäytynyt Laura Hynninen muutti reilu vuosi sitten Porvooseen ja toteutti unelmansa. Hän ryhtyi maalaamaan tauluja ja kasvattamaan oman ruokansa. Entinen makkaratehdas Huhtisissa muuttui kodiksi, ateljeeksi, galleriaksi sekä toimipisteeksi Sirisee Oy:lle, jonka Hynninen perusti hollantilaisen puolisonsa Arthur van der Knaapin kanssa.
Pihalla on startup-yritys EntoCuben kehittämä kontti, jossa hyödynnetään viimeisintä hyönteisten kasvatusteknologiaa. Espoon Otaniemessä teekkareiden kehittämä kontti saapui viime vuoden lopulla Porvooseen mukanaan 100 000 sirkkaa – noin alkajaisiksi.
Sirkkojen siritys on katkeamaton, kun Arthur van der Knaap avaa kasvattamon oven. Sisällä tosiaan kuhisee, mutta toisin kuin tavalliset heinäsirkat mielikuvissamme, kotisirkat eivät hypi. Kasvatuslaatikoita on hyllyillä muutama kymmen, jokaisessa sirittää eri-ikäisiä kotisirkkoja kennomaisissa rakenteissa. Joka päivä jokin laatikoista tuottaa noin puoli kiloa syötäviä sirkkoja.
- Sirkat munivat kostealle alustalle erillisiin rasioihin ja noin 10 päivän kuluttua poikaset kuoriutuvat. Siirrämme niitä uusiin laatikoihin päivittäin ja noin 35 päivässä sirkat ovat aikuisia, van der Knaap selvittää kotisirkan taivalta kasvattamossa.
Toistaiseksi hyönteiset päätyvät omistajien omalle paistinpannulle sellaisenaan tai prosessoitaviksi jauhoiksi, taikinoiksi ja tahnoiksi.
Hyönteisproteiinista bisnestä ja ratkaisuja nälänhätään
Sirisee Oy:n proteiinipitoisilla kotisirkoilla on vielä paljon kirittävään, ennen kuin ne saavuttavat suomalaisten suussa samanlaisen suosion kuin makkara – niin hienoa kuin olisikin, jos kaikissa massatapahtumissa grilleissä kuumenisi hyönteisherkkuja.
Vastassa eivät ole ainoastaan suomalaisten tottumukset, vaan itse EU, jonka lainsäädäntö ei salli hyönteisten markkinointia ja myymistä.
- Esimerkiksi Aasiassa hyönteisiä syödään luontevana osana ruokavaliota ja osa EU-maistakin on vapauttanut hyönteisruuan vastoin EU:n linjausta. Odotamme, että lainsäädäntö muuttuu parin vuoden sisällä ja mekin saamme laillisesti tuottaa hyönteiselintarvikkeita myyntiin, van der Knaap kertoo.
Hyönteisteollisuusala kasvaa maailmalla kovaa vauhtia, joten suomalaistenkin on syytä pysyä kelkassa mukana. EntoCube ja Sirisee ovat edelläkävijöitä. Hyönteiset ovat huomattavasti ekologisempi ja kestävämpi tapa tuottaa proteiinia ravinnoksi kuin karjankasvatus ja sen uskotaan myös olevan yksi ratkaisu nälän ja aliravitsemuksen poistamiseen maailmasta.
Teksti: Tuula Lukić 22.8.2016
Saunassa soittaa sirkka
Kotisirkka (Acheta domesticus) on noin 2,5 senttimetrin pituiseksi kasvava kellertävänruskea sirkkalaji. Se viihtyy kosteissa ja lämpimissä tiloissa, kuten kasvihuoneissa, pannuhuoneissa ja pesuloissa, ja syö muun muassa ruuantähteitä ja eläinten raatoja. Poikaset menehtyvät, jos lämpötila laskee alle 20 asteen. Laji on kotoisin Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta ja löysi tiensä Suomeen ihmisen mukana. Kotisirkka tunnetaan kansankielellä nimellä saunasirkka. Se ei levitä tauteja eikä tee tuhoja.