Lähiaikojen otsikoita lehdistä: ”Pikkulasten vanhempien eroon johtaa oman ajan puute, Rahan ja ajanpuute vaivaavat oppisopimuskoulutusta, Hartwallilla on ongelmana ajanpuute, Ajanpuute jättää opettajan arjessa tyhjän päälle, 10 asiakkaan ajanpuutteeseen liittyvää kaupan estettä…”
Ajanpuute näyttää selittävän mitä moninaisempia ongelmia. Mikä tämä mystinen ajanpuute oikein on?
Ainakin se on este asioiden toteuttamiselle ja eteenpäin viemiselle. Otetaan esimerkki. Olet vannonut ryhtyväsi kuntoilemaan ja aloitat sen innostuneesti. Muutaman viikon jälkeen huomaat, että homma on kaatunut ajanpuutteeseen.
Toinen esimerkki. Olet töissä palvelutalossa. Asukas haluaisi jutella kanssasi pidempään kuin akuutti hoitotoimenpide kestää. Sinulla on kuitenkin kiire seuraavan hoidettavan luokse, joten et ehdi ”höpötellä”. Käytös on helppo selittää itselleen ajanpuutteella.
Kotona lapsesi haluaisivat sinusta hetkeksi leikkikaverin, mutta et ehdi. Koet huonoa omaatuntoa siitä, että et kykene toteuttamaan hyviä aikomuksiasi.
Onko todella kyse ajan puuttumisesta, vai kenties siitä, että emme osaa priorisoida tehtäviä? Tai kenties siitä, että ajanpuutteeseen vetoamalla pääsee luikahtamaan epämieluisista töistä.
Välillä on hyvä pysähtyä miettimään sitä, mikä elämässä on tärkeää ja miten haluaa aikansa käyttää. Voisiko palvelutalossa järjestää työt toisin niin, että ehtisi kuuntelemaan tai omaa ajankäyttöään siten, että kerkiäisi jumpata ja seurustella läheisten kanssa.
Useimmille työikäisille elannon hankkiminen on välttämättömyys. Tutkimusten mukaan työntekemisen aika on vähentynyt ja vapaa-aika lisääntynyt. Ajanpuutteesta ei siis voi syyttää yksinomaan työntekoa. Karkeasti laskien suomalainen nukkuu, käy työssä ja on vapaalla 8 tuntia per toiminto. Vapaa-ajalla hän tekee kotitöitä, tapaa ystäviä, harrastaa…
Lisäksi hän ehtii seurata vuorokaudessa eri medioita 7 tuntia 33 minuuttia*. TOP-kolmen kerhoon pääsevät televisio, perinteinen radion kuuntelu ja sosiaalinen media. Pelkästään televisiota katsellaan kolmisen tuntia päivässä. Onko moinen todella tarpeen, vai voisiko osan ajasta viettää esimerkiksi perheen kesken rauhassa, harrastaa liikuntaa, tavata ystäviä tai vain mietiskellä.
Krooninen ajanpuute kuormittaa ihmistä ja johtaa pitkällä aikavälillä stressiin. Se puolestaan voi aiheuttaa vakaviakin terveysongelmia.
Stressintunnetta tarkastellessa huomaa, että se syntyy muun muassa tekemättömistä asioista. Sen sijaan, että tarttuisi toimeen, aika kuluu epämääräiseen haahuiluun tai somessa surffailuun. Hyvä keino päästä selville ajankäytöstään, on kirjata paljonko vuorokaudessa kuluttaa aikaa eri toimintoihin ja pistää asiat tärkeysjärjestykseen. Kun työt hoitaa tärkeysjärjestyksessä, huomaa yllättäen, että ajanpuute alkaa hellittää. Yhdysvaltalainen kirjailija Timothy Ferriss listaa teoksessaan 4 tunnin työviikko aikasyöppöjä ja ehdottaa alkajaiseksi viikon mittaista mediapaastoa. Pitääpä kokeilla kunhan somettamiselta ehtisi.
Teksti: Leila Toffer-Kares 25.2.2018