Luja: Kestävämpää rakentamista

Nykytekniikalla rakennetaan tänä päivänä selvästi terveellisempiä ja kestävämpiä ratkaisuja, arvioi Lujatalo Oy:n toimitusjohtaja Jussi Tanhuanpää. Lujatalo Oy kuuluu Luja-yhtiöihin, joka on yksi Suomen suurimpia rakennusalan konserneja ja 65-vuotias perhe-yhtiö.

Jos kosteutta pääsee rakenteisiin, eivätkä rakenteet kuivu välillä, on edessä yleensä sisäilmaongelmia.

– Suurin aiheuttaja sisäilmaongelmiin Suomessa on ollut se, että vanhojen terveiden rakennusten ilmastointia on muutettu niin, että rakennukset ovat päässeet sairastumaan. Suurimpia syitä on se, että ilmastointijärjestelmät on otettu kokonaan pois käytöstä iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, toimitusjohtaja Jussi Tanhuanpää sanoo.

Hän arvioi, että rakennuksille turmiollisiin ratkaisuihin päädyttiin Suomessa 1970-luvun energiakriisin jälkeen. Nyt nouseva uusi rakennuskanta on Tanhuanpään mukaan kuitenkin selvästi terveellisempää ja kestävämpää. Nykyisin sekä rakenteet että talotekniset ratkaisut voidaan suunnitella toimimaan aivan uudella tavalla.

Antureilla tietoa rakenteista

Tähän saakka sisäilmaongelmista on saatu yleensä tietoa vasta, kun kiinteistöjen käyttäjät sairastuvat. Jatkossa pystytään tekniikan avulla puuttumaan ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa.

Luja-yhtiöissä on menossa parhaillaan kehitystyö, jossa rakenteisiin asennetaan antureita, jotka kertovat reaaliaikaisesti rakenteiden tilasta.

– Nyt kun bluetooth-teknologia ei edellytä enää johdotuksia ja toisaalta antureiden energiankulutus alkaa olla hyvin vähäistä, tällaisia antureita voidaan saada pitkäaikaiseen käyttöön. Tekniikka tulee alalla aivan varmasti yleistymään yhä enemmän, Tanhuanpää kertoo.

Rakenteiden mittaroinnilla voidaan varmistaa, että rakenteet ovat kuivat ja terveet. Mittaamisen ansiosta voidaan myös reagoida, jos käytöllä ja käytön aikaisella toiminnalla aiheutetaan rakenteille kuormitusta.

– Rakenteiden ja olosuhteiden mittarointi tulee lisääntymään uudiskohteissa seuraavien viiden vuoden aikana. Kohteita voidaan etävalvoa vaikkapa keskitetysti jostain valvontapisteestä, Tanhuanpää sanoo.

Rakennustyömailla sääsuojaus yleistynyt

Rakennustyömailla kiinnitetään nykyisin huomiota siihen, etteivät rakenteet ja rakennusmateriaalit vaurioidu rakennusaikana. Rakenteiden ja rakennusmateriaalien sääsuojaus on otettu käytännöksi.

– Aiemmin rakennustarvikkeita, kuten eristeitä, säilytettiin työmailla usein alkuperäispakkauksissa ilman lisäsuojauksia. Jos pakkaukseen oli tullut kuljetuksen aikana vaurioita, se saattoi aiheuttaa ongelmia, Tanhuanpää sanoo.

Rakennustarvikkeiden suojaamisen lisäksi Tanhuanpää korostaa tarvikkeiden oikea-aikaista toimitusta työmaille, jotta ne eivät turhaan seiso työmaalla säiden armoilla.

Yksi osa kestävää rakentamista on ollut lyhentää rakentamisen kokonaisaikaa, jolloin säiden armoilla ylipäänsä ollaan aiempaa lyhyemmän aikaa. Se on onnistunut siirtämällä osa rakennustyöstä tehdasympäristöön.

Luja-yhtiöissä on kehitetty esimerkiksi uusi välipohjaratkaisu Superlaatta, jossa laattaan voidaan asentaa jo tehtaalla vaikkapa lattialämmitysjärjestelmä tai esimerkiksi sähköjohdotuksia. Ontelolaatan korvaajaksi kehitetyn laatan etuna on myös se, ettei siinä ole onteloita, jotka keräisivät herkästi vettä.

Elinkaarimalli hyödyttää kaikkia

Muun muassa koulurakentamisessa on yleistynyt niin sanottu elinkaari-malli, jossa rakennusliike on vastuussa rakennuksen kunnosta jopa 25 vuotta rakennuksen käyttöönoton jälkeen.

– Aiemmin rakennusliikkeen osalta projekti loppui rakennuksen käyttöönottoon ja käytön opastukseen. Tulevaisuudessa olemme yhä useammin mukana yhä pidempään, jolloin näemme, että käytön aikainen toiminta ja tekniikka toimivat niin, että kiinteistö pysyy terveenä, Tanhuanpää sanoo.

Tanhuanpään mielestä on kaikkien edun mukaista, että rakennusliike on pidempään mukana ja pitää huolta, että rakenteet pysyvät kunnossa. Paras lopputulos hänen mukaansa syntyy, kun jo suunnitteluvaiheessa kartoitetaan kaikki kiinteistön käyttäjien tarpeet ja pyritään hyödyntämään mahdollisimman laajasti teknologista osaamista.

– Silloin saadaan usein hinta–laatusuhteelta ja elinkaarikustannuksilta hyvä lopputulos ja kokonaisuudesta kannetaan laajasti vastuuta koko toteuttajaryhmän kanssa. Tällöin käytön aikainen hallinta ja energiakustannuksen seuranta eivät jää pelkästään kiinteistön omistajan tai käyttäjän vastuulle, Tanhuanpää sanoo.

Toisaalta vaikka rakennus kestäisi teknisesti 50 vuotta, toiminnallisesti se saattaa edellyttää muutoksia jo 15 vuoden kohdalla. Sen takia liian pitkät elinkaarimallit eivät välttämättä ole järkeviä.

Teksti: Outi Airaksinen 2.3.2018

Lujatalo Oy

  • Perheyhtiö ja Suomen 5. suurin rakennusyhtiö.
  • Kuuluu Luja-yhtiöt-koserniin, johon kuuluu myös mm. Lujabetoni Oy.
  • Liikevaihto vajaat 400 miljoonaa euroa.
  • Työllistää noin 750 henkeä.
  • Rakentaa ja korjaa vuosittain noin 1500 asuntoa.
  • Rakentaa asuntojen lisäksi toimitiloja sekä esimerkiksi kouluja ja sairaaloita.
  • Haluaa olla jatkossakin valtakunnallinen rakennusliike.

Kestävästä rakentamisesta keskustellaan TID Business Forumissa perjantaina 9.3.2018 klo 11 Porvoon Taidetehtaan Tehdassalissa. Vapaa pääsy. Keskustelu striimataan Youtube-kanavalle TID mediaevents, osallistu #tidforum.

perjantaina 9.3.2018

klo 11 Kestävä rakentaminen, keskustelua johtaa Jani Kemppainen (asiamies, DI, Rakennusteollisuus):

Jussi Hirvelä (brändi- ja viestintäjohtaja, Lujatalo), Tony Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo).

Vastaa