Luonto antaa loputtomasti mahdollisuuksia liikkumiselle, ja ilahduttavasti yhä useampi suomalainen myös tarttuu näihin mahdollisuuksiin. Porvoolaiset Johanna ja Antti Yli-Opas ovat tottuneita luontoliikkujia kaikkina vuodenaikoina. Yhdessä jaetut kokemukset lujittavat myös parisuhdetta.
Kun Johanna ja Antti Yli-Opas vuonna 2013 muuttivat Seitlahteen, alkoi pian tuttavuuden teko lähiympäristöön luonnossa liikkuen. Maastoja on koluttu ja maisemia ihasteltu, ja yhä vain löytyy metsäreittien varrelta uusia yllätyksiä, viimeisimpänä vanha kivilouhos valtavine lohkareineen.
Ulkona liikkuminen on molemmille tärkeä osa elämää ja olemista. Johanna työskentelee Suomen Latu ry:n* yhdistyspalveluiden vastaavana ja Antti on pastori.
- Teemme sisätyötä, joten siinä mielessä luontoliikunta on vastapainoa. Toisaalta molempien työtehtävissä, vaikkakin hyvin eri tavoilla, kyseessä on ihmisen hyvinvointi ja tavoitteena saada ihminen näkemään myös luonnon kauneus, Antti pohtii.
Johanna kertoo olevansa nautiskeleva liikkuja: ensisijaista on latautuminen ja virkistyminen. Antti lisää, että he liikkuvat hyvin monimuotoisesti ja itse hän harrastaa myös joukkuepelejä, etupäässä lentopalloa.
Luontoliikuntaan liittyy usein marjastus, sienestys tai kalastus, toisinaan he käyvät varta vasten juuri liikkumassa esimerkiksi pyöräillen tai meloen. Talvella välineistö vaihtuu suksiin, lumikenkiin ja retkiluistimiin. He harrastavat myös geokätköilyä.
Puhelimeen ladattu maastokarttasovellus on ollut erinomainen apu. Ilman sitä ei välttämättä oivaltaisi, mistä parhaat marja- tai näköalapaikat löytyvät tai mihin kannattaa suunnata uimaan.
- Muutamia vuosia sitten kiersimme Porvoon seutua pyöräillen 12 järven kautta. Jokaiseen tuli pulahdettua, sillä Suomen Ladussa oli kesäuintihaaste ja jokaisesta järvestä sai pisteen. Ilman karttaa en olisi tiennyt kaikkien järvien olemassaolosta, Johanna toteaa.
Aistit herkkinä
Sää ei ole este. Johanna ja Antti Yli-Opas ovat liikkuneet monenlaisissa olosuhteissa vesisateesta myrskyyn ja kylmiin keleihin. Hyvillä varusteilla pysyy kuivana ja lämpimänä.
- Haluaisin ehkä vieläkin enemmän liikkua eri aikoina ja tehdä vaikkapa yöllisiä melontaretkiä. Ja nukkua ulkona, Johanna mainitsee.
Myöhäisiltojen ”pöllökävelyjä” he ovat jo tehneetkin. Monet asiat tapahtuvat luonnossa vain yöllä ja joidenkin lintujen yölaulut ovat uskomattoman kauniita. Yö on lumoava yhdistelmä luonnon hiljaisuutta ja äänimaailmaa. Päivällä luonnon äänet ovat toisenlaiset ja niitäkin kannattaa kuunnella herkällä korvalla.
- Eläimet ovat läsnä, on hirviä, peuroja, jäniksiä. Epoon ja Seitlahden metsissä on laskettu seitsemän karhua. Nyt tuolla korppi ilmoittautuu äänellään. Tämä kaikki on luonnossa olemisen kokonaiskokemusta. Liikunta tulee siihen ikään kuin kaupan päälle, Antti muistuttaa.
- Monesti kunnon kohentamista ajatellaan vain korkean sykkeen ja nopean tehokkaan liikunnan kautta, mutta peruskunnon ja jaksamisen kannalta on tärkeää tehdä myös pitkäkestoista liikuntaa matalalla sykkeellä. Se tulee luonnossa liikkuen luontevasti, hän jatkaa.
Varusteiden osalta luontoliikkuminen ei edellytä suuria taloudellisia satsauksia, etenkin jos liikkuu lähiympäristössä. Lamppu ja ensiapupakkaus voivat joskus olla tarpeen. Eksymisen varalta Johanna ja Antti listaavat tärkeimpänä varusteena puhelimen ja sen täytyy tietysti olla ladattu. Metsässä liikkuessa olennaista on huomioida ympäristöä ja painaa mieleensä, minkälaiseen suuntaan mistäkin lähtee.
Jos huonosti käy, olosuhteet muuttuvat tai eksyy, on tärkeä ilmoittaa siitä. Puhelimen karttasovelluksella voi paikantaa itsensä. Jääräpäisesti ei kannata jatkaa, vaan tehdä uusi suunnitelma ja pysyä rauhallisena.
Pariskunta liikkuu pääosin kotimaassa. Lappi ja tunturit ovat tulleet tutuiksi hiihtäen ja vaeltaen. He kehuvat kilpaa Suomen kansallispuistoja.
- Koli on aivan ihana, sanoin Repovesi ja Saaristomeri. Ulkomaan kohteista haaveilen Islannista, Uudesta-Seelannista ja Kanadasta, mutta viime aikoina on alkanut miettiä sitäkin, onko järkeä matkustaa kauas pois ja kasvattaa tietoisesti omaa hiilijalanjälkeä, kun luonnosta voi nauttia täälläkin, Johanna miettii.
Perspektiiviä parisuhteeseen
Kesällä Johanna ja Antti Yli-Opas tekivät kolme useamman päivän pyöräretkeä eri puolilla Suomea. He pitävät yhdessä liikkumista parisuhteenkin kannalta merkittävänä. Se antaa perspektiiviä ja lisäksi toinen on toiselle aina tuki ja turva.
- Tykkään suunnitella kaikkea, keksin koko ajan paikkoja, mihin voisimme mennä. On niin paljon hienoja kohteita, jotka haluan kokea nimenomaan Antin kanssa, Johanna kertoo.
- Ulkoillessa tärkeä asia on eväät ja tauot. Emme siis mene koko ajan vain kovaa tahtia, vaan pidämme taukoja ja nautimme luonnosta. Tauot ovat yhteisiä hetkiä, jotka muodostavat sidettä meidän välillemme, jaamme kokemuksia, Antti kuvailee.
Luonto myös lepyttää, ja pariskunnan mielestä erimielisyydetkin mahtuvat luontoon, ehkäpä paremmin kuin kotiin, jossa seinät tulevat helposti vastaan.
- Tiedämme tutkitusti, että verenpaine laskee ja syke tasaantuu, kun ihminen lähtee ulos luontoon. Minäkin koen, että hermo ja sielu lepäävät ulkona. Joskus luonto myös laulattaa, Johanna sanoo.
Voi käydä niinkin, että luonnon keskellä pystyy ilmaisemaan jonkin tunteen, jota on muuten vaikea saada ulos.
- Luonto saattaa lumota niin, että tavoitat sisimmässäsi jotain tärkeää. Se voi olla myös kipua, ikävää tai tuskaa, Johanna ja Antti miettivät.
Heitä yhdistää tapa katsoa maailmaa ja Luojan työtä luonnossa.
- Jumalan hyvyys on läsnä kaikessa kauniissa. Maailma on välillä aika monimutkainen, ristiriitainen ja kauheakin, mutta luonnossa kokee kauneutta ja hyvyyttä, mikä kertoo meille myös Luojan läsnäolosta.
*Suomen Latu on liikuttamiseen ja ulkoilijoiden edunvalvontaan keskittynyt ulkoilujärjestö, johon kuuluu yli 86 000 jäsentä noin 190 yhdistyksessä. Suomen Latu edistää kaikenikäisten ulkoilua ja liikunnallista elämäntapaa. Porvoolaisyhdistyksistä Suomen Latu ry:hyn kuuluu Haikkoon Kuntoilijat.
Teksti: Tuula Lukic, julkaisu Jump In! Porvoo -tapahtumalehti elokuu 2019.
Kuvat: Srba Lukic