Maapolitiikka eriyttää

Suomalaiskaupungeissa halutaan torjua segregaatiota. Valtion ja kuntien harjoittama maapolitiikka on kuitenkin ajoittain jopa luonut olosuhteet kaupunkilaisten eriytymisen voimistumiselle, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

Väitöstutkimuksen mukaan esimerkiksi pienituloisten asumisessa keskenään ei ole ongelmaa. Pienituloisen ihmisen haasteena ei ole se, että hän asuu muiden pienituloisten kanssa, vaan pienituloisuus.

– Pienituloisten ja muiden marginalisoitujen ihmisten asuminen keskenään voi kuitenkin johtua siitä, että heidän mahdollisuuksiaan asua vaikkapa kaupungin keskustassa rajoitetaan ja heidät pakotetaan asumaan keskustan ulkopuolella. Tällainen eriyttäminen on epätoivottavaa, sanoo väitöskirjatutkija Mika Hyötyläinen Helsingin yliopistosta.

Tutkimus nostaa esiin Suomessa harjoitetun maapolitiikan ja asuntopolitiikan osuuden eriarvoisuudessa ja eriytymisessä. Väitöstutkimuksen mukaan valtion ja kuntien harjoittama maapolitiikka on ajoittain unohtanut sosiaaliset tavoitteensa kuten eriytymisen ehkäisemisen, ja jopa luonut olosuhteet sen voimistumiselle. Näin on käynyt, kun valtio ja kunnat ovat priorisoineet kilpailukyvyn edistämisen ja voitontavoittelun.

– Valtion ja kaupunkien politiikka mahdollistaa maan ja asumisen hinnan kohoamisen kaupunkien keskustoissa. Se tekee keskustassa asumisen pienituloisille mahdottomaksi ja luo näin olosuhteet syvenevälle eriytymiselle, Hyötyläinen kertoo.

Sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto kohdistuu tietyille ryhmille

Asuntopolitiikan osalta väitöstutkimuksessa ihmetellään, miksi suurin osa valmistuvista sosiaalisista vuokra-asunnoista on niin kutsuttujen ”erityisryhmien” asuntoja.

– Sen sijaan, että puututtaisiin asumisen korkeaan hintaan, asuntomarkkinoiden eriarvoisuutta yritetään paikkailla osoittamalla sosiaalisia vuokra-asuntoja tiukkojen tulorajojen puitteissa. Asuntopolitiikka jakaa ihmiset ”normaaleihin” ja ”erityisiin”, vaikuttaen mielikuviin sosiaalisesta asuntotuotannosta ja vuokra-asuntoalueista, tutkija sanoo.

Väitöstyön mukaan Suomessa asuntokysymys on jätetty markkinoiden ratkaistavaksi, sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto kohdistetaan voimistuvasti vain tietyille ryhmille ja asuntopolitiikka ei ole osa hyvinvointipolitiikkaa.

– Edes asuntopolitiikan sanasto ei kykene välttämään eriarvoistamista, vaan stigmatisoi sekä sosiaalisen vuokra-asumisen että sen asukkaat ”epänormaaleiksi”, Hyötyläinen hämmästelee.

VTM Mika Hyötyläinen väitteli 23.3.2019 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Divided by Policy – Urban Inequality in Finland”.

Lähde: STT/Helsingin yliopiston tiedote 20.3.2019

Lue lisää asumisesta ja asuntokaupasta:

Vakaa kiinteistömarkkina

Tinkivaraa vai ei?

Vastaa