Maata, metsää, kiinteistöjä…

Tiedämmekö edes, mitä kuntalaisina omistamme?

Maita, metsää, kiinteistöjä, koneita ja infraa. Kunnilla on valtavia omistuksia. Ne ovat osakkaina yhtiöissä tai omistavat kokonaan yhtiöitä. Kunnat harjoittavat myös sijoitustoimintaa. Kaikkeen omistajuuteen pätee sama sääntö eli kunnan omistusten on oltava taloudellisesti tarkoituksenmukaisia tai niiden on mahdollistettava kuntalaisten tarvitsemia palveluita.

Omistukset käyvät selkeimmin ilmi tilinpäätöksistä, jotka ovat julkisia ja löytyvät myös kuntien kotisivuilta. Yhtiöomistukset sisältyvät erilliseen konsernitilinpäätökseen, jossa ovat mukana kunnan tytäryhteisöt, osakkuusyhtiöt ja kuntayhtymät.

Loviisan kaupungin talousjohtaja Kirsi Kettunen kertoo, että kaikki ei käy ilmi tilinpäätöksistäkään.

  • Taseessa näkyvät vain ne omaisuuserät, joilla on kirjanpitoarvoa. Kunnilla on sellaistakin omaisuutta, joka on jo poistettu kirjanpidosta, mutta jolla on yhä käyttöarvoa.

Loviisassa rakennuksia ja kaikkia yli 10 000 euron investointihankkeita koskee samanlainen poistomenetelmä eli jossain vaiheessa ne jäävät pois taseesta. Tilinpäätöksissä ne näkyvät senkin jälkeen esimerkiksi kulupuolella, jos niihin kohdistuu vaikkapa kunnossapitoa.

Loviisan kaupungin omistuksissa haastetta riittää kiinteistöjen suuressa määrässä ja niihin liittyvässä korjausvelassa. Perusteellinen kiinteistökartoitus olisi Kirsi Kettusen mielestä paikallaan.

  • Kouluverkkoselvitys tehtiin jo vuonna 2012 ja sen jälkeen on myöhemmin tehty erillinen keittiöverkkoselvitys. Selvityksen tuloksena listattiin 35 keittiötä, joista vain kaksi sai niin sanotusti puhtaat paperit. Muut on saneerattava, esimerkiksi sähköjärjestelmiä on uusittava. Tämä erityisesti nyt, kun Loviisa päätti säilyttää kaikki kyläkoulut.

Säilytettävien ja saneerattavien koulujen lisäksi Loviisaan rakennetaan kaksi uutta koulua, jolloin kaupungin omistukset kasvavat.

Loviisan lähihistorian merkittävimpiin omistusmuutoksiin lukeutuu Sataman yhtiöittäminen ja satamatoimintaan liittyvien maa- ja vesialueiden siirtäminen yhtiön omistukseen vuonna 2014.

Arvonmääritystä

Taseessa omaisuuserät on jaoteltu aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä sijoituksiin. Kirjanpitoarvo ei ole yksiselitteisesti sama kuin markkina-arvo.

  • Arvonmäärityksistä keskusteltiin Loviisassa vilkkaasti viimeksi kaupungin omistuksessa olevien rantatonttien osalta. Vuokratonttien lunastaminen on haluttu mahdollistaa, mutta hinnan määrittäminen ei ole ollut helppoa, Kirsi Kettunen miettii.
Loviisan kaupungintalo
Loviisan kaupungintalo.

Kaavoitetuilla tonteilla on arvoa, jota asukkaat eivät ehkä tule ajatelleeksi. Näille tonteille kunnat rakentavat infran.

  • Loviisalla on paljon erilaista infraa, kuten puistoja, katuja, tieverkostoja, siltoja, vesijohto- ja viemäriverkostoja. Näiden merkitys on elintärkeä ja ne lisäävät jokaisen viihtyvyyttä ja asumismukavuutta, Kirsi Kettunen muistuttaa.

Sijoituksia Loviisalla ei juurikaan ole. Kuntien osakesalkuissa on yleensä helposti rahaksi muutettavia, suomalaisten vakavaraisten yritysten osakkeita.

  • Kunta voi kyllä sijoittaa, mutta ei lainarahalla. Tämä on ainakin minun linjani, Kirsi Kettunen toteaa.

Aineettomat hyödykkeet voivat olla esimerkiksi käyttöoikeuksia ja suunnitelmia. Loviisassa hyvänä esimerkkinä on tietohallintajärjestelmä. Loviisan kaupunki oli Suomen kuntasektorilla ensimmäinen, joka otti käyttöön pilvipalvelut. KuntaPron tarjoama järjestelmä lisää hallinnon tehokkuutta.

Tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa omaisuusjärjestelyt ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Kunnissa ei ainakaan haluta tilannetta, jossa maakunnat saisivat parhaat palat ja huonokuntoiset kiinteistöt jäisivät rasittamaan kuntien taloutta. Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, mikä vaikutus uudistuksella tulee olemaan yksittäisten kuntien omistuksiin.

Teksti: Tuula Lukic 18.10.2016, kuvat: Srba Lukic

Vastaa