Matkailu on vientiä

Suomen bruttokansantuotteesta matkailun osuus on eri arvioiden mukaan 2,5 – 3 prosenttia. Ala on itseään suurempi, sillä yksi matkailueuro tuo 56 senttiä muille aloille. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan matkailualat edustavat 3,8 prosenttia bruttokansantuotteestamme.

Ulkomailta suuntautuva matkailu ja sen myötä Suomeen jäävä raha rinnastuvat vientituloihin. Vientialoista matkailu on ainoa, joka maksaa myös arvonlisäveron Suomeen. Matkailutulo ulkomailta oli vuonna 2016 arvion mukaan 3,9 miljardia euroa (vrt. kotimainen matkailukysyntä, arvio noin 10 mrd. €).

Matkailutulo verrattuna joihinkin tavaraviennin arvoihin v. 2016.

Matkailutulo verrattuna muutamiin tavaraviennin toimialoihin Suomessa v. 2016, jolloin Suomen ulkomaankaupan tavaraviennin arvo oli noin 51,8 miljardia euroa. HUOM. Metalliteollisuuden luvussa on mukana Kone- ja kulkuneuvoteollisuus.

Viime vuonna Suomessa kirjattiin noin 5,8 miljoonaa ulkomaista yöpymistä. Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,7 prosenttia. Kaikista yöpyvistä matkailijoista ulkomaisten osuus on Suomessa noin 28 prosenttia.

Talvikausi (marras-huhtikuu) houkuttelee yhä enemmän matkailijoita Suomeen. Yöpymisistä 46 prosenttia kertyi talvikaudella ja tässä kasvua oli 5,8 prosenttia. Sekä talvi- että kesäkauden huomattavin nousija lähtömaista on Kiina & Hongkong.

Vaikka venäläismatkailijoiden määrä on laskenut viime vuosien aikana rajusti, ovat venäläiset yhä suurin ulkomaalaisryhmä. Talvimatkailussa britit ovat kirimässä kiinni venäläisten johtoasemaa. Kesämatkailijoista ruotsalaiset ovat ykkössijalla.

Kasvun veturina oli vuonna 2016 Lappi, jossa yöpymiset lisääntyivät niin kesällä kuin talvella ja ne kattavat kokonaisuudessaan noin 22 prosenttia koko Suomen ulkomaisten yöpymisistä.

Rannikko- ja saaristoalueella ulkomaisten yöpymisiä oli 1,1 miljoonaa, mikä tarkoittaa kokonaiskuvassa noin 19 prosenttia.

Lähteet: Tilastokeskus, tem.fi, ek.fi, mara.fi ja visitfinland.fi

Koonnut: Tuula Lukic 25.5.2017

Vastaa