Rahoitusmarkkinat muutoksessa

Haastattelussa Mauri Molander.

Mauri Molander Östnylands Andelsbank

Suomen talous on paremmassa tilanteessa kuin vuosikausiin. Viimeiset kymmenen vuotta ovatkin olleet monin tavoin haasteellisia myös rahan kehdossa.

Itä-Uudenmaan Osuuspankin toimitusjohtaja Mauri Molander toteaa, että isossa kuvassa yksi suurimmista viime vuosien haasteista on ollut kyky katsoa eteenpäin ja nähdä, minkälaiseksi pankkimaailma muuttuu. Kehitys on väistämätöntä, mutta ennustaminen vaikeaa.

  • Digitalisaatio etenee ja moni on sitä mieltä, että se on jo voimakkaasti läsnä. Silti tuntuu, ettemme vielä tiedä, mitä digitalisaatio oikeasti on ja mitä se tulee olemaan kymmenen vuoden kuluttua. Molander sanoo.

OP-ryhmä investoi 400 miljoonaa euroa vuodessa digitalisaatioon seuraavien vuosien aikana. Toiset ehkä muistelevat menneitä aikoja kaiholla ja näkevät digitalisaation uhkana henkilökohtaiselle palvelulle. Molander uskoo, että henkilökohtainen palvelu säilyy, mutta se tulee olemaan spesiaalia, erikoistunutta. Rutiini sen sijaan on todennäköisesti 10 vuoden kuluttua hyvin erilaista kuin nyt.

  • Lähes kaikki voidaan digitalisoida ja iso muutos on vielä näkemättä, mutta olemmeko osanneet lukea digitalisaatiota oikein? Yritys voi olla vaikka kuinka vahva, kuten Kodak aikoinaan kameroissa, mutta jos lukee tulevaisuuden väärin, ei tulevaisuutta enää ole, Molander miettii.

Rahoituskohteita kaivataan

Lyhyellä aikajänteellä suurin haaste on ollut lama ja taloudellinen tilanne. Tämä pätee koko suomalaiseen yhteiskuntaan, pankit mukaan lukien.

  • Bruttokansantuotteemme on edelleen alle vuoden 2008 tason, ja olemme jäljessä USA:ta ja valtaosaa Euroopan maista. Verrokkimaat ovat nauttineet talouskasvusta jo monta vuotta, me vasta ensimmäistä vuotta, Mauri Molander muistuttaa.

Kasvu on siis vielä haurasta. Talouden piristyminen näkyy kuitenkin rahoitusmarkkinoilla yritysluottojen määrän kasvuna. Enää ei pelätä pahinta, vaan yritykset hakevat rahoitusta investointeihin. Pankit ovat jo kaivanneetkin hyviä rahoitettavia kohteita.

  • Rahoitusta haetaan niin koneisiin ja laitteisiin kuin kiinteistöihin. Kyse on positiivisesta rahoituksesta, koska se kohdistuu yritysten edellytysten parantamiseen. Yritykset näkevät kasvumahdollisuuksia ja kysyntää, Molander mainitsee.

Matalasuhdanteessa yritykset ovat olleet varovaisia investointipäätöksissään ja tuloskuntoa on haettu enemmänkin trimmaamisella kuin voimakkaalla kasvulla.

  • Kaikissa suhdannetilanteissa on yrityksiä, jotka eivät menesty ja toisia, jotka menestyvät aina. Yleinen tuntuma on, että koko laman ajan on ollut menestyjiä, joilla talous on ollut kunnossa, mutta nyt sitä lähdetään kasvattamaan. Valtaosalla yrityspäättäjistä on jonkinlainen kokemus pitkältä ajalta, myös huonoista ajoista, ja he tietävät, että taloutta ei kannata päästää huonoon kuntoon koskaan.

Varallisuus kasvaa

Talouden piristyminen näkyy myös varallisuuden hoidossa. Molander toteaa, että Itä-Uudenmaalla ihmisten varallisuusasema on yleisesti ottaen noussut. Varallisuudesta kertoo muun muassa se, että Itä-Uudenmaan Osuuspankissa rahastokanta kasvaa 20 prosenttia vuodessa ollen nyt noin 220 miljoonaa euroa ja talletuskanta kasvaa 10 prosenttia ollen nyt noin 700 miljoonaa.

Monet pankkitalletukset ovat pitkäaikaisia, mikä antaisi aihetta myös rahastosäästämiseen. Suomalaiset tuntuvat kuitenkin olevan verrattain varovaisia rahastoja kohtaan. Osittain syynä on se, että meillä on melko lyhyt kokemus rahastoista, vasta parikymmentä vuotta. Molanderin mukaan varovaisuus on myös välttämätöntä. On ymmärrettävä, mihin sijoittaa.

  • Sijoittamisessa lähtökohta on aina asiakkaan oma halu ja kiinnostus. Toisaalta monet haluavat sijoittaa vasta, kun kaikki on huipussa. Toivoisin, että ihmisillä olisi oikealla tavalla rohkeutta sijoittamiseen – etenkin, jos tietää, ettei tarvitse säästöjään vaikkapa viiteen vuoteen. Kurssit voivat välillä laskea, mutta pitkällä aikavälillä ne myös nousevat.

Rahoituskilpailua

Lainanannossa perinteisten pankkien asema on Suomessa yhä vahva, vaikka ne ovat saaneet kilpailijoita uusista rahoitusmuodoista kuten vertaislainat ja joukkorahoitus. Myös pikavippifirmat kuuluvat aikamme ilmiöihin. Suomeen pikavippitoiminta eli vakuudeton lyhytaikainen kulutusluototus rantautui vuonna 2005. Pikavippejä otetaan kuitenkin erittäin vähän suhteessa muihin rahoitusmuotoihin. Molanderkin toteaa, että suurin osa ihmisistä ei korkeakorkoisiin pikavippeihin turvaudu.

  • Tämäntyyppiset maailmat ovat pankkitoiminnan ulkopuolella, emmekä me kilpaile samoilla markkinoilla. Usein pikavippien taustalla on toisiinsa kietoutuvia ongelmia, kuten pelaaminen, työttömyys ja alkoholi. Pankilla ei ole mitään sitä vastaan, että lainsäädäntö niiden suhteen vielä merkittävästi tiukkenisi, koska lainsäädäntö velvoittaa meitäkin todella tarkasti laskemaan ja miettimään, pystyykö asiakas maksamaan lainan takaisin.

Joukkorahoitusta Molander sen sijaan pitää hyvänä täydentävänä vaihtoehtona kokonaisuudessa, kun yritys hakee rahoitusta. Sijoittajalle joukkorahoitus on kuitenkin todellista riskisijoittamista. Sijoittaminen tapahtuu verkkoalustoilla, joissa ei ole tarjolla sijoitusneuvontaa.

  • On hyvä muistaa, että joukkorahoitukseen on syytä sijoittaa vain sellaista rahaa, jota on vara hävitä. Tai jos tietää hyvin kohteen tai sillä on jokin yhteiskunnallinen aspekti, josta on kiinnostunut.

OP Ryhmä on avannut oman joukkorahoitusalustan syksyllä. Molanderin mukaan asiakkaiden täytyy kuitenkin ymmärtää, että kysymyksessä on riskisijoitus. Kansainvälisen kokemuksen perusteella ainoastaan noin kolmasosa tämän tyyppisistä projekteista onnistuu.

  • Pankin kannalta kynnyskysymys on vastuu. Meidän toimintamme perustuu siihen, että meihin luotetaan.

Teksti ja kuvat: Tuula Lukić

Kuvateksti: Talouskasvusta tulee kaikkien hyötyä, mutta vielä hauraassa kasvussa jakovara on pieni. Kaikkien kannalta olisi hyvä, jos malttaisimme vaurastua ensin vähän. Jos katsoo nuoria alle 30-vuotiaita, pitää muistaa, että heidän uskonsa tulevaisuuteen on ollut koetuksella koko heidän aikuisikänsä, ja toivoisin, että näiden ihmisten luottamus yhteiskuntaan vahvistuisi, pohtii Itä-Uudenmaan Osuuspankin toimitusjohtaja Mauri Molander.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.Vaaditut kentät on merkitty *-merkillä

Voit käyttää näitä HTML -avainsanoja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>