Suomalaisnuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat selvästi muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Nuorille on aitoa merkitystä sillä, että pystyy itse vaikuttamaan asioihin. Yrittäjyys on silloin houkutteleva vaihtoehto.
Seuraava haastattelu on vuodelta 2016. Artikkelin lopussa tietoa Vuoden Nuori Yrittäjä 2019 -kilpailusta.
Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä, 32, näkee omalla työkentällään nuorten parissa tällä hetkellä paljon hyvää ja mielenkiintoista kehitystä. Hän ei vähättele nuorten ongelmia ja korkeita työttömyyslukuja, mutta muistuttaa, että milleniaaleilla eli vuoden 1980 jälkeen syntyneillä, on sosiaalisia kykyjä ja asennetta, joilla on merkittävää arvoa yhteiskunnassamme.
Yleisellä tasolla kipukohdat liittyvät nykyiseen matalasuhdanteeseen.Jos katsotaan laajalla perspektiivillä, ovat nuorisotyöttömyysluvut pysyneet korkealla jo vuodesta 2009 lähtien.
”Yhtenä syynä on tietysti kitulias talouskasvu, jolloin työtä ei ole ollut riittävästi tarjolla. Ongelmana on myös työmarkkinadynamiikka, joka iskee matalasuhdanteessa heihin, joilta puuttuu työkokemusta ja koulutusta. Tästä seuraa erilaisia lieveilmiöitä, sillä työ on reitti hyvinvointiin.”
Mikkilän mukaan olisi tärkeä saada nuorille joustavampia väyliä työelämään.
”Meidän pitäisi pystyä kehittämään niin koulutus- kuin työmarkkinajärjestelmää siten, että nuoret eivät jäisi sivuun.”
Paljon on puhuttu siitä, että työpaikalla oppimista on lisättävä. Tähän tähtää ainakin uusi koulutussopimusmalli, joka luovutettiin viime huhtikuussa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Rehtori Maija Aaltolan ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen ehdottama malli yksinkertaistaisi ja uudistaisi työpaikalla tapahtuvaa ammatillista oppimista. Se tulisi oppisopimuksen rinnalle, erona kuitenkin, että koulutussopimus ei perustu työsuhteeseen, kun taas oppisopimuksella sovittaisiin jatkossakin työsuhteisesta työssä oppimisesta. Malli toivotaan käyttöön vuoden 2018 alkuun mennessä.
Asenteissa isoja muutoksia
Milleniaalit ovat sodanjälkeisen Suomen yrittäjämyönteisin ikäluokka. Asenteissa on tapahtunut selkeä muutos, mikä antaa toivoa myös tulevaisuuden talouskehitykselle.
Tutkimustulokset antavat merkkejä myös korkeakouluopiskelijoiden yhä suuremmasta kiinnostuksesta yrittäjyyteen. Toki taustalla vaikuttaa se, että palkkatyötä on ollut vähemmän tarjolla ja työelämän epävarmuus on lisääntynyt. Perinteisesti yrittäjyyttä on pidetty epävarmempana vaihtoehtona kuin palkkatyötä, mutta nyt asia näyttää kääntyvän toisin päin.
”Tietysti matalasuhdanne vaikuttaa itsensä työllistäjien määrän kasvuun, mutta nuorten kohdalla on muitakin tekijöitä. He ajattelevat työelämästä eri tavalla kuin vanhemmat ikäluokat ja haluavat jotain ihan muuta. Näen, että nuorten arvomaailmassa on aitoa merkitystä sillä, että pääsee itse vaikuttamaan asioihin. Yrittäjyys on silloin houkutteleva vaihtoehto” Joonas Mikkilä toteaa.
Yrittäjyydestä puhutaan avoimemmin kuin vielä 20 vuotta sitten, jolloin yrittäjään usein liitettiin negatiivinen stigma. Nyt julkisessa keskustelussa yrittäjyyttä arvostetaan aivan eri tavalla ja sillä on myönteinen vaikutus nuorten asenteisiin.
”Startup-ilmiö on motivoinut monia. Kansainväliset menestystarinat ja kasvuyritysten jopa miljarditason liikevaihdot toimivat inspiroivina esimerkkeinä. Vaikutusta alkaa myös olla yrittäjyyskasvatuksella, jota on tehty järjestelmällisesti 1990-luvun lopulta lähtien valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan jo perusasteella” Mikkilä muistuttaa.
USA:n dynaamiset yhteisöt
Yhdysvalloissa yritysmyönteisyys on kulttuuriin sisäänrakennettu. Tämän vuoden syyskuussa Joonas Mikkilä sai mahdollisuuden tutustua yhdysvaltalaisiin teknologia- ja kasvuyrityksiin kolmen viikon matkalla Yhdysvaltain ulkoministeriön kulttuurinvaihto-ohjelman kautta. Mukaan oli kutsuttu parikymmentä asiantuntijaa ja yrittäjää eri puolilta maailmaa. Mikkilä oli ainut suomalaisedustaja.
”Yhdysvaltain koko yhteiskuntajärjestelmä rakentuu yksilön toimeliaisuudelle. Aavistelin, ettei se ole ihan koko kuva, mutta silti yllätyin, kuinka vahva yhteisöllisyys vallitsee kasvuyrityskeskuksissa. Niissä on ymmärretty, että sosiaalisella pääomalla on suuri merkitys yrityksen menestykselle” Mikkilä kertoo.
Yhteisöllisyys näkyy muun muassa startup-kentällä, jossa yhteistyöskentelyä tukevat erilaiset coworking-tilat ja yrityshubit. Ihmiset suuntautuvat ulos perinteisistä toimistolokeroista dynaamisiin yhteisöihin, joissa usein on tarjolla yritysten eri vaiheisiin soveltuvia hautomoita ja kiihdyttämöitä.
”Yhteisöllisyys näkyy myös vahvassa mentoroinnissa. Kokeneet jakavat osaamistaan ja tähän kytkeytyy myös rahoitus. Talouden dynamiikka on Yhdysvalloissa aivan eri luokkaa kuin meillä, maa on pääomarikas ja rahaa on tarjolla.”
Milleniaaleissa toivo
Joonas Mikkilä näkee, että Suomessakin milleniaaleilla on samankaltaista pyrkimystä yhteisöllisyyteen kuin Yhdysvalloissa.
Esimerkiksi korkeakoulujen opiskelijavetoisissa yrittäjyysyhteisöissä on Suomessa jo syntymässä kulttuuri, jossa painotetaan sosiaalista pääomaa.
Lakkautetun Helsingin Marian sairaalan muuttaminen startup-hubiksi on merkki samasta asiasta. Keskuksesta on tulossa Pohjoismaiden suurin ja tulijoita on jonoksi asti. Tällaisissa yhteisöissä on aidosti mahdollisuus kehittyä ja oppia toisilta. Joonas Mikkilä katsookin tulevaisuuteen toiveikkaasti.
”Perinteisestä suo, kuokka ja Jussi -asenteesta ollaan jo hyvällä tavalla pääsemässä eroon. Sitkeyttä tarvitaan, mutta myös ulospäin suuntautumista ja kansainvälistymistä. Verrattuna aiempiin sukupolviin on nykynuorilla hyvät asemat, kun he lähtevät täältä vaikkapa Piilaaksoon. He ovat sosiaalisilta taidoiltaan paljon valmiimpia.”
Teksti: Tuula Lukic 3.12.2016, Kuva: Suomen Yrittäjien pressikuva
Vuoden Nuori Yrittäjä 2019
Maan arvostetuin nuorten yrittäjien kilpailu on jälleen käynnissä. Kilpailuun ehdotettavan nuorten yrittäjien on oltava korkeintaan 35-vuotiaita (täyttää 2019). Yrityksen on pitänyt toimia vähintään kolme vuotta. Yrittäjä voi olla myös yrityksen jatkaja. Ilmiannot ehdokkaista on jätetty tammikuussa.
Kilpailu jakautuu alueellisiin alkukilpailuihin, joissa ratkaistaan Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen Vuoden nuoret yrittäjät sekä ehdokkaat valtakunnalliseen loppukilpailuun.
Loppukilpailun finalisteiksi valitaan viisi parasta ehdokasta. Valtakunnan Vuoden nuori yrittäjä paljastetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -tapahtumassa PowerParkissa 25.5.2019.