TT-Tuulet Kustannus Oy toteutti joulukuussa 2020 julkaistun Porvoon Raittiusseuran 135-vuotishistoriikin ”Selvyyden vuoksi” painovalmiiksi. Tekstistä vastasi toimittaja Tuula Lukic ja graafisesta ilmeestä Srba Lukic. Kovakantinen, 180-sivuinen kirja on saatavilla mm. Suomalaisesta kirjakaupasta sekä suoraan kustantajalta, Porvoon Raittiusseuralta.
Elävä historiikki
Toimittaja Tuula Lukic on tehnyt suurenmoista tutkimustyötä Porvoon Raittiusseuran historiikkia kirjoittaessaan etsimällä museoiden arkistoista käsiinsä vanhaa kirjeenvaihtoa ja jäljittämällä raittiusseurassa vaikuttaneiden ihmisten tarinoita. Hän on onnistunut liittämään Porvoon Raittiusseuran vaiheet laajempaan, koko Suomea koskevaan, yhteiseen tarinaan.
Kielikysymysten ja säätyrajojen yli haluttiin rakentaa siltoja, koska tärkeintä oli tukea lähimmäistä matkalla terveempään elämään. Saamme historiikin kautta tutustua mm. vahvoihin vaikuttajanaisiin, jotka pelot ja ennakkoluulot voittaen ajavat oikeaksi ja tärkeäksi katsomaansa asiaa. Porvoosta vauhtia hakenut Wivi Nordberg kiertää esitelmöimässä raittiudesta ympäri maata ja Pohjolaa ja perustaa lopulta Tanskaan Pohjoismaiden ensimmäisen turvakodin naisalkoholisteille ja morfinisteille. Raittiusseuralainen. Toinen määrätietoinen raittiusseuralainen, Alva Forsius, perustaa Porvooseen synnytyslaitoksen ja yksinäisten äitien kodin, Solhemin.
Rakennukset, joiden ohi olen usein kulkenut, näyttäytyvät uudessa valossa, kun voin miltei kuulla niiden seinien sisällä käydyt kiivaat palopuheet ja nähdä liivipukuihinsa sonnustautuneet herrasmiehet päät yhteen kumartuneina miettimässä, kuinka tuoda raittiutta ja rauhaa rakkaaseen kotikaupunkiin. Raittiusseuran historiaan liittyvät useat Porvoossa edelleen käytössä olevat rakennukset, joista valokuvien kera saan oppia uutta historiikin sivuilta.
Juomalakoista kieltolakiin
Raittiusseura eli mukana Suomen synnytystuskissa ja Lukic nivoo hienosti maan historian eri vaiheet seuran historiikkiin. Juomalakosta harvemmin puhutaan, mutta Kieltolaki tunnetaan ja vaikka sanasta ei käy ilmi, mitä kielletään, kaikki sen tietävät. Voi olla, että Kieltolain herättämät ilmiöt ovat repineet railoa raittiusaatteen kannattajien ja kohtuukäyttäjien väliin. Sanapari ”raitis kohtuukäyttäjä” ei enää tule mieliin, vaan raitis on raivoraitis ja raivoavia ihmisiä on syytä karttaa – tai yrittää rauhoittaa parilla snapsilla. Näin ainakin Ville Vallgren tuntui ajattelevan Porvoon raittiusseuralaisista, jotka eivät kieltolakinsa takia ilmeisesti ymmärtäneet mitään tyylikkään nautiskelun päälle.
Kieltolain loppuminen 1932 sai mielet matalaksi Raittiusseurassa ja jäsenmäärän laskuun, vaikka juomisen vapautumisen olisi pitänyt entisestään innostaa puhumaan raittiin elämän puolesta. Kun juominen ja humaltuminen hyväksytään olennaiseksi osaksi yhä nautintokeskeisemmäksi muuttuvaa kulttuuria, käy vaikeaksi heiluttaa raittiusviiriä ja yrittää saada ihmiset vapaaehtoisesti luopumaan saavutetusta vapaudesta. Nämä kipuilut on saatu historiikin sivuille kuvattua ja ne kertovat myös meidän omasta ajastamme, mistä Raittiuden Ystävien toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa muistuttaa kirjan epilogissa.
Historiikki ei tyydy kertomaan siitä, mitä joskus on ollut, koska raittiusaate ei kuulu vain historiaan, vaan se elää voimakkaasti ja uljaasti juuri tässä ja nyt. Vapaiden ja vapautuneiden ihmisten tarinat tuovat meidät tähän päivään ja kertovat voitoista, itsensä löytämisestä ja heräämisestä, jonka raitis, terve elämä on tehnyt mahdolliseksi.
Tiina Sundqvist
sihteeri, Porvoon Raittiusseura
Takaisin sivulle ”Muut julkaisut”