Omakotiliitto selvitti asumiskustannuksia

Omakotiliiton selvityksen mukaan asumiskustannukset ovat keskimäärin laskeneet viime vuoteen verrattuna johtuen energian hinnan laskusta. Joissain kunnissa asumiskustannusten nousu on ollut edelleen rajua.

Asumiskustannukset ovat laskeneet viime vuoteen verrattuna keskimäärin 405 euroa (6,2 %). Sähkön hinta on laskenut 11,7 prosenttia vuoden takaisesta, mikä on laskenut asumiskustannuksia noin neljälläkymmenellä paikkakunnalla. Omakotiliiton selvityksessä on mukana sadan eri kunnan kiinteistövero-, sähkö, vesi- ja jätemaksut.

Asumiskustannusten alentuminen on seurausta sähköenergian hinnan laskusta verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen, sähköenergian hinta on laskenut 18 prosenttia. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten energianhinta vaihtelee 8,5–20 sentin välillä. 

”Tarkastelussa käytetään toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen sähkön hintaa. Osa kuluttajista maksaa kuitenkin edelleen huomattavasti kalliimpaa hintaa, esimerkiksi jos on edelleen määräaikainen korkeahintainen sähkösopimus”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

Paikoin suurta laskua ja nousua

Eniten kunta- ja aluemaksut ovat alentuneet Raaseporissa, 2 430 euroa. Nousua on tullut eniten Rantasalmella, 1 063 euroa, jossa myös sähkön lisäksi vesi- ja jätemaksut ovat kallistuneet huomattavasti. 

Mikäli sähkön energiahinnan osuuden jättää huomioimatta vertailussa, kunta- ja aluekohtaiset maksut ovat nousseet aiempaa rivakammalla tahdilla. Vertailussa on mukana aina sähkön siirtomaksut ja sähkövero, joita kuluttaja ei voi kilpailuttaa. Jätemaksut ovat nousseet keskimäärin 47 prosenttia, kiinteistövero 6,5 prosenttia ja vesimaksut 5,5 prosenttia viime vuodesta.

”Rantasalmi on harmillinen esimerkki asumiskustannuksiin liittyvien päätösten yhteisvaikutuksesta.  Kun kustannuksista päätetään siilomaisesti eri tahoilla, ei kokonaisuuteen kiinnitetä huomiota. On muistettava, että korkeat asumiskustannukset heikentävät asukkaiden muuta ostovoimaa”, painottaa Marju Silander.

Yhä isoja eroja kuntien välillä 

Tänä vuonna vertailun kalleimmat asumiskustannukset ovat Paraisilla, jossa asumismenoihin menee vuodessa 7 091 euroa. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Sastamala, Järvenpää, Kemiönsaari ja Lempäälä. 

Vertailun halvin kunta on Pietarsaari, jossa asumiskuluihin menee 4 484 euroa vuodessa. Seuraavaksi edullisimmat asumiskustannukset ovat Seinäjoella, Kauhavalla, Forssassa ja Loimaalla. 

Eroa halvimman ja kalleimman kunnan välillä 2 607 euroa vuodessa. Jos vertailee kaikkia kunta- ja aluekohtaisia maksuja, on ero selvästi laskenut viime vuodesta, jolloin eroa kalleimman ja halvimman välillä oli 3 785 euroa. Ilman sähkön energiahintaa ero halvimman ja kalleimman välillä on sen sijaan noussut ja on nyt 1 480 euroa, kun se viime vuonna oli 1400 euroa. 

Kiinteistöverouudistus Omakotiliiton erityinen huolenaihe

Tontin kiinteistövero on huokeimmillaan vain 10 euroa vuodessa kahdeksassa kunnassa, kun kallein kiinteistövero on Espoossa, 895 euroa.

Omakotiliiton Marju Silander pitää kiinteistöveron nousua ja hallitusohjelmaan kirjattua kiinteistöverouudistusta erityisenä huolenaiheena. 

”Vuoden 2024 alussa voimaan tullut tontin kiinteistöveroprosentin alarajan nosto puree jo odotetusti erityisesti Helsingissä ja Espoossa, jossa kiinteistövero nousi yli 200 euroa viime vuodesta eduskunnan päätöksen seurauksena”, huomauttaa Silander. 

Biojätteen keräystä kehitettävä

Kalleimmat vesimaksut maksetaan viime vuoden tapaan Parikkalassa, 1 666 euroa vuodessa, halvimmat Kempeleessä, 562 euroa vuodessa. Vesimaksut ovat nousseet vuodessa yli 200 euroa Rantasalmella ja Liperissä.

Jätehuollon korkeimmat maksut maksetaan Raahessa ja Sysmässä, yli 570 euroa, ja alhaisimmat, 216 euroa, Tampereella ja sen läheisissä kunnissa Kangasalla, Pirkkalassa, Nokialla ja Lempäälässä.  Jätehuollon maksujen seurantaan on lisätty biojätteen keräys. Tutkimusaineiston laskenta perustuu neljän viikon tyhjennysväliin. 

”Usealla paikkakunnalla biojätteen pakollinen tyhjennysväli on tiheämpi kuin neljä viikkoa, ja tällöin kustannukset ovat huomattavasti suurempia”, huomauttaa Marju Silander. 

”Nyt onkin keskeistä kehittää kaikille alueille ratkaisut, joissa biojäte voidaan tyhjentää esimerkiksi neljän viikon välein. Tekniset ratkaisut toteuttaa keräys kustannustehokkaasti on olemassa, joten niitä tulee myös käyttää”, toteaa Silander.

Omakotiliitto teki selvityksen kunta- ja aluekohtaisesti maksettavista maksuista nyt kahdeksatta kertaa. Selvityksellä halutaan tuoda läpinäkyvyyttä asumismenoihin. Vertailussa on käytetty tyyppitalona 120 neliömetrin sähkölämmitteistä omakotitaloa, joka sijaitsee 1 000 neliömetrin tontilla. Aineistossa ostosähkön hintana käytetään kunnan alueella toimitusvelvollisen sähkön myyjän toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hintaa. Selvityksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy. 

Lähde: STT 5.3.2024
Suomen Omakotiliitto ry

Comments are closed.