Eurooppalainen rakennuskanta on monimuotoinen, mutta se on myös vanha ja muuttuu hitaasti. Tämä on lähtöasetelma EU:n tavoitellessa uusilla direktiiveillä ympäristöystävällisempia rakennuksia.
EU:n alueella olevista nykyisistä rakennuksista 85-95 prosentin arvioidaan olevan yhä pystyssä vuonna 2050. Näiden perusparannukset ovat nyt siis luupin alla ja tavoitteena on nostaa etusijalle energiatehokkuus.
EU-komission ehdotuksessa jäsenmaiden on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudelta heikoin 15 prosentin osuus, aloitettava perusparannukset ja nostettava rakennuksia asteittan energiatehokkuudelta parempaan luokkaan.
Luokittelussa heikoin on G-luokka, josta kaikkien rakennusten tulisi siirtyä F-luokkaan vuoteen 2030 mennessä. Parhaimpaan eli A-luokkaan pääsy tarkoittaa niin sanottua nollapäästötaloa.
Energiaköyhyys ei direktiivillä ratkea
Suomen Omakotitaloliitto kritisoi EU-komission pakkokorjausvaatimuksia toteamalla mm. että direktiivin toteuttaminen tulee asunnonomistajille kalliiksi, sillä energiaremontteihin kuluu helposti tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja.
Vaikka direktiivin tavoitteena on puuttua energiaköyhyyteen, voi Suomessa vaatimusten kohdistuminen pientaloihin aiheuttaa päinvastoin kotitalouksien talousongelmien kasvua. Suomessa asunnon omistaminen on yleistä kaikissa tuloluokissa. Siten korjausvaatimukset kohdistuvat kaikkiin ja myös matalatuloisiin asunnon omistajiin, kerrotaan Omakotiliiton helmikuun alussa julkaisemassa kannanotossa, johon myös Kuluttajaliitto yhtyy.
Pakkokeinojen sijaan liitot toivovat kannustimia ja rahoituksen ohjaamista pientaloasukkaiden energiaratkaisujen tukemiseksi. Ne katsovat, että jo nyt pientaloasukkaat ovat Suomessa olleet edelläkävijöitä, kun maalämpöä, aurinkoenergiaa, ilmalämpöpumppuja ja ilmavesipumppuja on otettu käyttöön vapaaehtoisesti ja kannustimien avulla.
Kunnat ahdingossa
Kunnille direktiivi aiheuttaa asunnonomistajiakin suurempia paineita, sillä muut kuin asunnot on nostettava uuteen energiatehokkuusluokkaan viimeistään vuonna 2027. Monelle jo nyt talousahdingossa kärvistelevälle kunnalle korjauskustannukset ovat ylivoimaisia.
”Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten rakennuskannasta heikoimpaan eli G-luokkaan menisi nykytilanteessa komission esittämän määritelmän mukaan vajaat 6 000 rakennusta tai 6,4 miljoonaa kerrosneliömetriä” toteaa Kuntaliiton energia-asioiden erityisasiantuntija Vesa Peltola Kuntalehden julkaisemassa haastattelussa (3.2.2020).
Teksti ja kuva: Tuula Lukic /TIDmedia
Lähteitä:
Ehdotus EU:n energiatehokkuusdirektiiviksi saa vahvaa kritiikkiä Omakotiliitolta ja Kuluttajaliitolta (omakotitaloliitto.fi)
Euroopan rakennusten perusparannusaalto – ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua (eur-lex.europa.eu)
EU on viemässä kunnat miljardeja vaativaan remonttirumbaan nopealla aikataululla (kuntalehti.fi)