Väestön ja palveluiden keskittyminen muuttaa Uuttamaata
Mielikuvat itäisestä Uudestamaasta ovat monin tavoin myönteiset, mutta kuntien välisen yhteistyön toimivuudesta kuulee aika ajoin kritiikkiä. Porvookin saa tästä osansa. Onko niin, että Porvoota pelätään ja onko muilla itäisen Uudenmaan kunnilla aihetta suhtautua Porvooseen varauksellisesti?
Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula toteaa, että yleensä savua ei ole ilman tulta. Aina välillä kysymykseen törmätään.
- Väittäisin kuitenkin, että tilanteet ovat vastaavanlaisia Suomen eri kolkissa. Jos maakunnassa tai vastaavalla alueella on yksi isompi keskuskaupunki, sen ehkä pelätään vetovoimallaan tai omin toimin vievän jotain pois muilta, esimerkiksi palveluita. Mutta aina löytyy se vielä isompi ja mahtavampi eli on aina tärkeää huomioida, mihin verrataan.
Mikäli porvoolaisilla on vastaavia pelkoja, ne kohdistuvat siis todennäköisimmin Helsinkiin tai metropolialueeseen, mutta pääkaupungin läheisyys koetaan Porvoossa pääosin kaupungin omaa vetovoimaa vahvistavana tekijänä.
Itäisen Uudenmaan sisällä painoarvoihin vaikuttaa se, että Porvoo on selkeästi suurempi kuin muut kunnat. Täällä ei ole toista samaa kokoluokkaa olevaa, tasapainottavaa kaupunkia. Ujula ei kuitenkaan näe itäuusmaalaisessa yhteistyössä asiakysymysten kohdalla suuria vaikeuksia, vaikka varmasti aina on parannettavaa.
- Pitkästä yhteisestä historiasta löytyy tietysti asioita, jotka eivät ole sujuneet sopuisasti, mutta jos vanhoja muistellaan liikaa, voidaan tuoreissakin asioissa päätyä vääränlaiseen tulokulmaan.
Muutosvoimia
Laajemmasta näkökulmasta katsoen meneillään on koko Suomen mittakaavassa väestön keskittyminen. Se vienee samalla kohti palveluiden keskittymistä. Tätä keskustelua käydään voimakkaasti myös maakunta- ja sote-uudistuksien ympärillä.
- Meneillään on historiallisestikin suuri muuttoliike kaupunkeihin ja keskuksiin, eikä sitä kovin helposti pystytä paikallispoliittisilla päätöksillä estämään. Tässä tilanteessa näyttää siltä, että Helsingin vaikutuspiiri ei ainakaan vielä levittäydy Porvoon itäpuolelle, mutta Porvoo ja Sipoo selkeästi hyötyvät tilanteesta, Askolakin jossain määrin, Ujula sanoo.
- Ihmiset ovat valmiita käymään töissä muualla kuin asuinkaupungissaan. Tärkeämpää kuin kilometrit, on se aika, joka siirtymiseen käytetään. Porvoo on tässä mielessä niin sanotulla aurinkovyöhykkeellä. Lisäksi vetovoimaan vaikuttaa se, että Porvoossa on aidosti kaupunkimaiset elementit, kun taas monet Helsingin kehyskunnat ovat ehkäpä pyrkineet lähiötyyppisen rakentamiseen, hän jatkaa.
Valtakunnalliset uudistukset tulevat vaikuttamaan alueellisen yhteistyön painotuksiin, mutta vielä on liian varhaista sanoa, mitä tuleman pitää. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kuntien väliseltä yhteistyöltä lähtee nykyisenkaltainen tarve, jos järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Elinkeinoyhteistyön puolella mahdollisuuksia sen sijaan on varmasti jatkossakin.
- Resurssit eivät julkisen vallan osalta tule lisääntymään, päinvastoin. Kun näistä lähtökohdista mietitään, onko tapoja tehdä asioita tehokkaammin, esitetään yleensä ratkaisuna suuruuden ekonomiaa. Tämä puolestaan on voinut johtaa niihin epäilyksiin, joita naapureilla on Porvoota kohtaan, Ujula pohtii.
Eri muoteissa
Meneillään olevien uudistusten vaikeutena on, että lainsäädännöllä yritetään saada kaikki samaan muottiin. Ujula painottaa, että Uusimaa ei voi toimia samanlaisena maakuntana kuin vaikkapa Kainuu tai Etelä-Karjala – jo väestömäärät johtavat erilaiseen systematiikkaan.
- Joku voi sanoa, että maailmalta löytyy paljon isompiakin hallinnoitavissa olevia väestöpohjia, mutta Suomessa on totuttu siihen, että arkielämää koskeva päätöksenteko on lähellä. Alueille tulisikin antaa mahdollisuus soveltaa tarpeen mukaan peruspalveluitten järjestäminen ja tuottaminen. Se voisi olla helpompaa kuin saada kaikki samasta muotista ulos.
Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta kyse on valtavista asioista, vuositasolla yli 20 miljardin euron järjestelmän muuttamisesta. Sen vaikutuksia alueellisesti, paikallisesti tai yksittäiseen veronmaksajaan ei vielä tiedetä.
- Meillä on epäilyksiä, että kokonaisuus ei ainakaan paranna porvoolaisen veronmaksajan asemaa. Yleisesti on ajateltu, että mitä paremmin kunta on jo hoitanut asiansa, sen enemmän menetettävää sillä uudistuksessa on, Ujula toteaa.
Teksti: Tuula Lukic 23.8.2016, kuvat: Srba Lukic